{"id":2,"date":"2021-03-03T21:19:44","date_gmt":"2021-03-03T19:19:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/oppimisanalytiikka\/?page_id=2"},"modified":"2021-08-28T17:24:10","modified_gmt":"2021-08-28T14:24:10","slug":"opiskelijakokemus-oppimisanalytiikan-lahtokohtana","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/oppimisanalytiikka\/opiskelijakokemus-oppimisanalytiikan-lahtokohtana\/","title":{"rendered":"Opiskelijakokemus oppimisanalytiikan l\u00e4ht\u00f6kohtana"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

Aija Hietanen, Savonia-ammattikorkeakoulu
8.3.2021<\/p>\n\n\n\n

APOA \u2013hanke k\u00e4ynnistyi opiskelijoille toteutetusta ty\u00f6pajasta, jonka tavoitteena oli saada tietoa heid\u00e4n oppimiskokemuksistaan ensimm\u00e4isen lukuvuoden aikana. Kohderyhm\u00e4ksi valittiin muotoilun opiskelijat, jotka tarkastelivat omaa oppimistaan yhden lukuvuoden (syksy2018 \u2013 kev\u00e4t 2019) ajalta takautuvasti. Ty\u00f6pajasta saatavaa tietoa hy\u00f6dynnettiin varsinaisen, syksyll\u00e4 2019 aloittavan pilottiryhm\u00e4n oppimisanalytiikkaratkaisujen kehitt\u00e4miseen. <\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6pajan toteuttamisessa sovellettiin palvelumuotoilun menetelmi\u00e4. Palvelumuotoilu on palvelujen kehitt\u00e4mist\u00e4, joka l\u00e4htee asiakkaiden ja k\u00e4ytt\u00e4jien syv\u00e4llisest\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, ja jonka pohjalta palveluja kehitet\u00e4\u00e4n kokeilujen avulla. Palvelumuotoilun keski\u00f6ss\u00e4 on ihmisl\u00e4ht\u00f6isyys. Tarkoituksena oli syv\u00e4llisen ymm\u00e4rryksen saaminen siit\u00e4, miten opiskelijat ovat kokeneet opiskelun ja oman oppimisen ensimm\u00e4isen\u00e4 lukuvuonna. Lis\u00e4ksi palvelumuotoilun menetelm\u00e4t tukivat vahvasti laadulliseen (m\u00e4\u00e4rittele johdannossa) <\/em>oppimisanalytiikkaan kehitett\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja. Laadullisella oppimisanalytiikalla puolestaan tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 sit\u00e4 oppimisen, tunteiden tai kokemusten analysointia, josta opiskelijalla ei j\u00e4\u00e4 digitaalista jalanj\u00e4lke\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6pajan toteutus
<\/strong>Ty\u00f6paja toteutettiin 2,5 tunnin mittaisena yksil\u00f6- ja pienryhm\u00e4ty\u00f6skentelyn\u00e4. Omaa pienryhm\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynnettiin havaintojen, kokemusten ja tunteiden jakamiseen. Jokaista opiskelijaa varten oli varattu tusseja, paperiarkki (A3), jolle oli valmiiksi piirretty x-ja y-akseli (Kuva 1.) X-akselille oli sijoitettu lukuvuosi alkaen syksyst\u00e4 2018 ja p\u00e4\u00e4ttyen kev\u00e4\u00e4seen 2019. Y-akselilla oli tasaisin v\u00e4lein t\u00e4hdet (*, **, ***), joiden tarkoitus oli kuvata oppimiskokemusta, oppimisen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, tunnetta. Kolme t\u00e4hte\u00e4 kuvasi korkeaa motivaatiota, hyv\u00e4\u00e4 oppimista, innostunutta fiilist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1. Kuva opiskelijoille jaetusta oppimisk\u00e4yr\u00e4pohjasta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Virittelyteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli tunnistaa itsens\u00e4 oppijana. T\u00e4t\u00e4 varten opiskelijat valitsivat isosta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 postikortteja sen kortin, joka kuvasi h\u00e4nt\u00e4 parhaiten oppijana. Pienen ajatusten j\u00e4sentelyn j\u00e4lkeen jokainen kertoi ryhm\u00e4lleen, miksi oli valinnut juuri kyseisen kortin.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavaksi opiskelijaa pyydettiin palauttamaan mieleens\u00e4 jokin oppimisen huippukokemus menneelt\u00e4 lukuvuodelta ja valitsemaan korttikasasta sit\u00e4 kokemusta parhaiten kuvaava kortti. Kortti esiteltiin omalle ryhm\u00e4lle ja kerrottiin, millaisesta oppimiskokemuksesta valittu kortti kertoi. Millaista tunnetta koit ja mik\u00e4 johti kyseiseen kokemukseen? Mist\u00e4 tied\u00e4t, ett\u00e4 opit jotain? Samoin toimittiin my\u00f6s huonon tai heikon oppimiskokemuksen tunnistamisessa ja sen kokemuksen erittelyss\u00e4 ja jakamisessa. <\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6pajan seuraavassa vaiheessa opiskelijoita pyydettiin piirt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman oppimisen k\u00e4yr\u00e4 valmiiksi jaetulle paperille ja sijoittamaan valitut kortit huippukokemuksen ja heikon kokemuksen kohdille k\u00e4yrille. (Kuva 2.)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2. Opiskelijan valitsema kuvakortti kuvaa tunnetilaa, jolloin h\u00e4n koki oppmisen olevan heikkoa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ty\u00f6pajaty\u00f6skentely eteni seuraavilla kysymyksill\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Millaista on hyv\u00e4 oppiminen?
– Millaisia ajatuksia her\u00e4si, kun pohditte oppimista ja oppimisen polkua?<\/p>\n\n\n\n

Mist\u00e4 tied\u00e4t oppineesi parhaiten?
– Mik\u00e4 tunne oli? Mitk\u00e4 tekij\u00e4t auttavat sinua oppimaan parhaiten?<\/p>\n\n\n\n

Mist\u00e4 tied\u00e4t, ett\u00e4 et oppinut?
– Mik\u00e4 tunne oli? Mitk\u00e4 tekij\u00e4t heikent\u00e4v\u00e4t\/haittaavat oppimista?<\/p>\n\n\n\n

Opiskelijoita pyydettiin vastaamaan kysymyksiin vaiheittain ja kirjoittamaan oppimisk\u00e4yr\u00e4n murroskohtiin kolme asiaa. Kun k\u00e4yr\u00e4 oli alhaisimmillaan, pyydettiin opiskelijaa muistelemaan, millaista tunnetta h\u00e4n koki ja mist\u00e4 h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppimista ei tapahtunut toivotulla tavalla. Samoin tehtiin, kun k\u00e4yr\u00e4 oli korkeimmillaan. Opiskelijaa pyydettiin muistelemaan, millaista tunnetta h\u00e4n koki ja mist\u00e4 h\u00e4n tiesi oppineensa. Lis\u00e4ksi heit\u00e4 pyydettiin nime\u00e4m\u00e4\u00e4n, mitk\u00e4 tekij\u00e4t auttavat ja est\u00e4v\u00e4t oppimista. <\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6pajan loppuvaiheessa opiskelijat kirjoittivat erilliselle paperille ajatuksiaan siit\u00e4, millaista on hyv\u00e4 oppiminen. Lis\u00e4ksi ryhm\u00e4t k\u00e4viv\u00e4t arvioivaa keskustelua ty\u00f6pajasta, sen menetelmist\u00e4 ja sen annista oman oppimisen tunnistamisessa. Ty\u00f6pajan p\u00e4\u00e4tteeksi opiskelijat kuvasivat tuottamansa materiaalin ja tallensivat kuvat yhteiselle Padlet-alustalle.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6pajan tulokset: \u00c4rsytyst\u00e4rin\u00e4st\u00e4 huikeisiin suorituksiin<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6pajan j\u00e4lkeen projektiryhm\u00e4 tutustui opiskelijoiden piirt\u00e4miin oppimisk\u00e4yriin ja niiss\u00e4 oleviin teksteihin. Merkitt\u00e4v\u00e4ksi havainnoksi muodostui usean opiskelijan kohdalla k\u00e4yrien samanlaisuus. Syksyll\u00e4 2018 opintojen alkaessa opiskelumotivaatio ja oppiminen n\u00e4ytti nopeasti kasvavan ja yll\u00e4pysyv\u00e4n aina kev\u00e4tlukukauden 2019 puoliv\u00e4liin asti. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen oppimisk\u00e4yr\u00e4 laski merkitt\u00e4v\u00e4sti. (Kuva 3.) Opiskelijat kokivat, ett\u00e4 oppimista ei tapahtunut: \u201dEn muista oppineeni mit\u00e4\u00e4n\u201d, \u201dMit\u00e4\u00e4n uutta en oppinut koko kurssin aikana\u201d.  Opiskelijat kokivat turhautumista, ahdistusta, v\u00e4symist\u00e4 ja jopa ep\u00e4toivoa. \u201d\u00c4rsytyst\u00e4rin\u00e4\u00e4\u201d, kuten joku tunnetilaansa kuvasi. Oppimisen esteiksi mainittiin mm. sekava opetus, huonosti asetetut tai ep\u00e4selke\u00e4t tavoitteet, kaaos sek\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys siit\u00e4, mit\u00e4 piti oppia.  Sopimattomat opetusmenetelm\u00e4t n\u00e4htiin oppimista est\u00e4vin\u00e4 tai negatiivisten tunteiden aiheuttajina. Pelkk\u00e4 teoriaopetus koettiin turhauttavana tai valittu opetusmenetelm\u00e4 koettiin omalle tasolle liian lapsellisena: \u201d\u00c4rsytti eskaritason juttu\u201d.  Itsest\u00e4 johtuvina syin\u00e4 mainittiin mm. huono fyysinen kunto, v\u00e4h\u00e4inen nukkuminen, kiire ja keskittymiskyvyn puute.   <\/strong>
                                                                                                                               <\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 3. Esimerkki opiskelijan oppimisk\u00e4yr\u00e4st\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u201dTied\u00e4n oppineeni, kun saan oppimisesta uutta energiaa ja haluan oppia lis\u00e4\u00e4\u201d.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli my\u00f6s se, ett\u00e4 yht\u00e4 nopeasti kuin oppimisk\u00e4yr\u00e4t laskivat, ne my\u00f6s nousivat viel\u00e4 kev\u00e4\u00e4n 2019 loppupuolella. (Kuvat 4 ja 5). Nousua selitettiin onnistumisen kokemuksilla, selkeill\u00e4 tavoitteilla, palautteen ja ohjauksen saamisella, ryhm\u00e4n vertaistuella ja avulla sek\u00e4 erityisesti tekemist\u00e4 korostavilla opetusmenetelmill\u00e4.  <\/strong>Opiskelijat kokivat oppivansa t\u00e4ysin uusia asioita, mink\u00e4 takia motivaatio kasvoi ja oppiminen koettiin energisoivana: \u201dTied\u00e4n oppineeni, kun saan oppimisesta uutta energiaa ja haluan oppia lis\u00e4\u00e4\u201d. Opiskelijat kuvasivat t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tunteitaan seuraavasti: ylpeys, tyytyv\u00e4isyys, usko itseens\u00e4, ilo, innostus, itseluottamus ja rauhallisuus.  Fyysisesti koettiin jaksamista, hyvin nukuttuja \u00f6it\u00e4, hyvinvointia ja aktiivisuutta arjessa.           <\/strong><\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"
Kuvat 4. Esimerkki, jossa oppimisk\u00e4yr\u00e4 laskee ja nousee nopeasti. <\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"
Kuva 5. Esimerkki, jossa oppimisk\u00e4yr\u00e4 laskee ja nousee nopeasti.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Oli my\u00f6s havaittavissa toisenlainen ryhm\u00e4, jossa oppimisk\u00e4yr\u00e4t eiv\u00e4t noudattaneet edell\u00e4 esitetty\u00e4 kaavaa.(Kuvat 6 ja 7). Oppimisk\u00e4yr\u00e4 pysyi melko tasaisena ja korkealla koko lukuvuoden ajan.  K\u00e4yri\u00e4 ja niiss\u00e4 olevia tekstej\u00e4 tutkittaessa ja vertailtaessa ei kuitenkaan havaittu mit\u00e4\u00e4n selitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tekij\u00e4\u00e4, miksi jotkin opiskelijat samasta ryhm\u00e4st\u00e4 kokivat oppimisen ja opiskelun olevan hyvin hallussa.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"
Kua 6. Esimerkki nousujohteisesta oppimisk\u00e4yr\u00e4st\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"
Kuva 7. Esimerkki oppimisk\u00e4yr\u00e4st\u00e4, jossa ei ole syvi\u00e4 notkahduksia. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Opiskelijoiden esille tuomat ja kokemat tunteet kertoivat hallinnan tunteesta oppimiseen ja opiskeluun liittyen.
Hallinnan tunnetta vahvistivat mm:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

  • selke\u00e4t tavoitteet<\/li>
  • saatu ohjaus<\/li>
  • ryhm\u00e4n tuki<\/li>
  • tekeminen<\/li>
  • selkeys<\/li>
  • aikataulutus<\/li>
  • my\u00f6nteinen ja kehitt\u00e4v\u00e4 palaute<\/li>
  • onnistumisen kokemukset<\/li>
  • terveet el\u00e4m\u00e4n tavat<\/li>
  • uni<\/li>
  • toimivat sosiaaliset suhteet.  <\/li><\/ul>\n\n\n\n

    Hallinnan tunnetta heikensiv\u00e4<\/strong>t mm.<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

    • ep\u00e4selvyys tavoitteista<\/li>
    • palautteen puute<\/li>
    • ohjauksen puute<\/li>
    • liian tuttu sis\u00e4lt\u00f6<\/li>
    • opittavan asian haasteettomuus<\/li>
    • ep\u00e4realistiset odotukset<\/li>
    • kyvytt\u00f6myys vaikuttaa asioihin<\/li>
    • yksin j\u00e4\u00e4misen tunne ja ryhm\u00e4tuen puute.<\/li><\/ul>\n\n\n\n

      Ty\u00f6pajan p\u00e4\u00e4tteeksi opiskelijoita pyydettiin kertomaan kokemuksensa ty\u00f6pajasta. Kaikki mukana olleet opiskelijat pitiv\u00e4t ty\u00f6pajaa eritt\u00e4in hy\u00f6dyllisen\u00e4 heid\u00e4n itsens\u00e4 kannalta. Opiskelijoiden mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tapaiset ty\u00f6pajat voisivat kuulua vuosittaiseen opiskeluun. He kokivat, ett\u00e4 oli hyv\u00e4 pohtia omaa oppimistaan ja jakaa kokemuksiaan muiden opiskelijoiden kanssa. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n ty\u00f6paja olisi ollut hyv\u00e4 olla jo ensimm\u00e4isen lukukauden lopussa, jolloin \u201dk\u00e4yr\u00e4t\u201d olivat alhaisimmillaan. Opiskelijoiden mielest\u00e4 toteutunut ty\u00f6paja toimisi hyv\u00e4n\u00e4, vuorovaikutteisena palautekanavana kyselyjen sijaan.<\/p>\n\n\n\n

      Ty\u00f6pajan j\u00e4lkeen projektiryhm\u00e4 tarkasteli ja analysoi opiskelijoiden tuottaman materiaalin. Ty\u00f6pajan tulokset vaikuttivat merkitt\u00e4v\u00e4sti APOA-hankkeessa toteutettaviin seuraaviin vaiheisiin. Ensinn\u00e4kin muotoilun koulutusohjelman ensimm\u00e4isen lukuvuoden opetussuunnitelmaa muokattiin ty\u00f6pajassa saatujen palautteiden pohjalta. Toiseksi ty\u00f6pajan tuloksia hy\u00f6dynnettiin hankkeen seuraavassa vaiheessa, jossa opiskelijat loivat sis\u00e4lt\u00f6teemoja ja kysymyksi\u00e4 kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4n itsearviointimittariin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Aija Hietanen, Savonia-ammattikorkeakoulu8.3.2021 APOA \u2013hanke k\u00e4ynnistyi opiskelijoille toteutetusta ty\u00f6pajasta, jonka tavoitteena oli saada tietoa heid\u00e4n oppimiskokemuksistaan ensimm\u00e4isen lukuvuoden aikana. Kohderyhm\u00e4ksi valittiin muotoilun opiskelijat, jotka tarkastelivat omaa oppimistaan yhden lukuvuoden (syksy2018 \u2013 kev\u00e4t 2019) ajalta takautuvasti. Ty\u00f6pajasta saatavaa tietoa hy\u00f6dynnettiin varsinaisen, syksyll\u00e4 2019 aloittavan pilottiryhm\u00e4n oppimisanalytiikkaratkaisujen kehitt\u00e4miseen. Ty\u00f6pajan toteuttamisessa sovellettiin palvelumuotoilun menetelmi\u00e4. Palvelumuotoilu on palvelujen kehitt\u00e4mist\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":24,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-2","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/oppimisanalytiikka\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/oppimisanalytiikka\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/oppimisanalytiikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/oppimisanalytiikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/24"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/oppimisanalytiikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/oppimisanalytiikka\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":238,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/oppimisanalytiikka\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2\/revisions\/238"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/oppimisanalytiikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}