{"id":106,"date":"2021-12-22T13:22:30","date_gmt":"2021-12-22T13:22:30","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/?p=106"},"modified":"2025-04-28T09:31:44","modified_gmt":"2025-04-28T09:31:44","slug":"savonian-legendat-jakso-12-telepatiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/2021\/12\/22\/savonian-legendat-jakso-12-telepatiaa\/","title":{"rendered":"Savonian legendat, jakso 12: Telepatiaa"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4m\u00e4 on Savonian legendat -podcastsarjan jakson tekstivastine. Voit kuunnella jaksot SoundCloudista klikkaamalla t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Tervetuloa kuuntelemaan Savonian legendat-podcastia. T\u00e4ss\u00e4 podcastissa savonialaiset saavat kertoa ammattikorkeakoulumme legendoja, jotka perustuvat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tositarinoihin, tutkimuksiin ja tinkim\u00e4tt\u00f6myyteen.
Min\u00e4 olen Klaudia K\u00e4kel\u00e4 ja t\u00e4ss\u00e4 jaksossa sukellamme tietoisuuden tuolle puolen. Joku voisi jopa ajatella, ett\u00e4 siirrymme yliluonnolliseen maailmaan. Intuitio, telepatia, flow-tila, t\u00e4ss\u00e4 on t\u00e4n jakson aiheita. Ja jos sin\u00e4 hyv\u00e4 kuulija et t\u00e4m\u00e4n jakson j\u00e4lkeen ole ihan tyylipuhdas selv\u00e4nn\u00e4kij\u00e4, mystikko niin ainakin olet oppinut hieman lis\u00e4\u00e4 intuition voimasta ja telepatiasta. Mutta ennen kun asetetaan kuvainnolliset silm\u00e4lasit meid\u00e4n kolmannen silm\u00e4mme p\u00e4\u00e4lle, niin esittelen viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n jakson vieraat. Seuranani studiossa ovat, teit\u00e4 voisi kutsua jopa ihmekaksosiksi, Harri ja Ilkka Virolainen, oikein l\u00e4mpim\u00e4sti tervetuloa.<\/p>\n\n\n\n

Harri Virolainen: Paljon kiitoksia.<\/p>\n\n\n\n

Ilkka Virolainen: Joo, kiitos.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Te ootte molemmat t\u00f6iss\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Savonialla, s\u00e4 oot Harri liiketalouden lehtori AMK-tutkinnoista ja Ilkka puolestaan saman alan lehtori, mutta tuolla YAMK:n puolella. Ootte kirjottanut lukuisia kirjoja aiheesta, teill\u00e4 on yhteens\u00e4 melkeen enemm\u00e4n tutkintoja kun minulla on sormia niiden laskemiseen. Ja t\u00e4ss\u00e4 ootte kaiken lis\u00e4ks tosiaan identtiset kaksoset. Kertokaa v\u00e4h\u00e4n t\u00e4st\u00e4 teid\u00e4n koulutustaustasta?<\/p>\n\n\n\n

Harri Virolainen: Jo aikoinaan meill\u00e4 oli tosi kova opiskelumotivaatio molemmilla ja tota eip\u00e4 siin\u00e4. Heti kun alotti maisterin tutkintoja tekem\u00e4\u00e4n niin ei ollut ajatuksena, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4s t\u00e4ss\u00e4 monta tutkintoa. Meni yht\u00e4 tutkintoa tekem\u00e4\u00e4n, mutta sitten innostui tosiaan opinnoista. Oli kova halu oppia ja oppimisessa kehittyi, niin nelj\u00e4 maisterin tutkintoa, siihen meni sellanen viis ja puol vuotta aikaa. Sitten piti muutaman v\u00e4livuoden, oli t\u00f6iss\u00e4 ja sit alkoi ty\u00f6n ohella tehd\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaa. Liikuntatieteen, terveystieteen, kasvatustieteen ja kauppatieteen maisterin tutkinnot ja sitten tohtorin tutkinto kauppatieteest\u00e4. Molemmilla samat tutkinnot.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Ennen kun menn\u00e4\u00e4n jakson muihin aiheisiin, niin onko teill\u00e4 antaa mit\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtaisia vinkkej\u00e4 nyt jos miettii ihmist\u00e4 joka t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 opiskelee jotain tutkintoa? Jotain ihan yksitt\u00e4ist\u00e4 vinkki\u00e4, ett\u00e4 mihin kannattaa tarttua, miten niist\u00e4 opinnoista saa kaiken irti?<\/p>\n\n\n\n

Harri Virolainen: Kyl semmonen, ett\u00e4 heti alkaa miettii et miten t\u00e4t\u00e4 voi soveltaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Se motivoi, mut my\u00f6s edist\u00e4\u00e4 sit\u00e4 et ne asiat paremmin j\u00e4\u00e4 mieleen. Siin tulee se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ymm\u00e4rryskin ja alkaa viem\u00e4\u00e4n niit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n siin\u00e4, kun se on mahdollista. Et jos opiskelee johtamista ja ei oo johtamis-teht\u00e4viss\u00e4, niin kaikkea ei aina toki suoraan voi soveltaa. Mut voi mietti\u00e4 ja soveltaa omia kokemuksia ja havaintoja eri johtamistilanteissa miss\u00e4 on vaikka itsekkin ollut johdettavana. Et hei t\u00e4nh\u00e4n ois voinut t\u00e4lleen tehd\u00e4 paremmin. Itse opiskelusta sitten, ajanhallintaan liittyv\u00e4t, et aikatauluttaa sit\u00e4 opiskelua ja alkaa tunnistaa kuinka paljon tietyn paksuisen kirjan lukemiseen menee. Ihan kalenteroi sit\u00e4, ett\u00e4 se ei oo silleen, ett\u00e4 no olin t\u00f6iss\u00e4 ja harrastuksia, enp\u00e4 nyt taaskaan ehtinyt opiskella. Kaverit kutsu kyl\u00e4\u00e4n ja n\u00e4in, vaan et arvostaa sit\u00e4 opiskeluun panostamista, niin silloin sit\u00e4 my\u00f6s kalenteroi. Totta kai el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on muutakin ja hyv\u00e4\u00e4 vastapainoa. Sitten oman opiskelutyylin tunnistaminen, ett\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Jollain se on lukeminen, joku kuuntelemalla ettii, joku tekem\u00e4ll\u00e4 parhaiten. Usein n\u00e4iden yhdistelm\u00e4, tunnistaa sit\u00e4 mik\u00e4 tapa itselleen sopii ja mahdollisuuksien mukaan kun se on aina kussakin tilanteessa kurssilla mahdollista, niin soveltaa sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ilkka Virolainen: Joo. Sit tollasta ihan perus setti\u00e4, et kertaa sit\u00e4 opittua. Monesti se unohtuu. Saatetaan p\u00e4nt\u00e4t\u00e4 tenttiin tai olla luennolla, mut sitten jos ei sit\u00e4 kertaa niin se muistij\u00e4lki alkaa himmet\u00e4. Mahdollisimman nopeasti kertais sit\u00e4 aina tietyn v\u00e4liajoin niin alkaa tulla pysyv\u00e4mpi muistij\u00e4lki. Opettamalla opimme eli vaikka olis opiskelijan roolissa, ei siin tarvi tulla t\u00e4nne lehtoriks. Tarkotan t\u00e4ll\u00e4 viitteell\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 alkais kavereille kertoo mit\u00e4 opin t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Ihan ruokap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4, kahvip\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 kertoo niist\u00e4 asioista. Oli mielenkiintoinen luento, siell\u00e4 k\u00e4siteltiin t\u00e4t\u00e4. Niin silloin kun menee siihen opettajarooliin niin se j\u00e4\u00e4 paremmin mieleen. Monenlaisia tekniikoita sit on olemassa toki. Yks on se, ett\u00e4 n\u00e4kee itsens\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 oppijana, et jos ajattelen et t\u00e4\u00e4 asia on vaikee ja en oo koskaan ollut hyv\u00e4 matikassa ja muuta, niin sit ite vahvistaa sit\u00e4 mielikuvaa siit\u00e4 et enh\u00e4n m\u00e4 taaskaan oppinut. Alkaa muuttaa sit\u00e4 mielikuvaa, ett\u00e4 opin helposti. Ja sitten totta kai my\u00f6s opiskelee ahkerasta. Se mielikuva alkaa itsest\u00e4\u00e4n muuttuu positiivisemmaks ja sit se alkaa vahvistaa sit\u00e4 oppimista. Se on yks ydintekij\u00f6it\u00e4 t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Tosi hyv\u00e4t pointit. Menn\u00e4\u00e4n itse aiheeseen eli intuitioon. Psychology Today-lehden mukaan intuitio ilmenee tietoisuutena ilman ilmeist\u00e4 pohdintaa. Se on kyky, jossa tiedostamaton mieli synnytt\u00e4\u00e4 aavistuksia nopeasti seulomalla aiempia kokemuksia ja tietoa sielt\u00e4 ihmisen mielest\u00e4. Tutkijat on, te tied\u00e4tte hyvinkin paljon n\u00e4ist\u00e4 aihepiirien tutkimuksista, mutta tutkijat on ilmeisesti toistuvasti osoittaneet, ett\u00e4 tietoa voi rekister\u00f6id\u00e4 aivoihin ilman tietoista ajattelua ja se voi vaikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja muuhun k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Meill\u00e4 kaikilla on siis varmasti jonkin n\u00e4k\u00f6si\u00e4 kokemuksia intuitiosta, mutta kaikki ei oo tietoisia siit\u00e4, ett\u00e4 se on taito muiden joukossa ja sit\u00e4 voi kehitt\u00e4\u00e4. Ja t\u00e4st\u00e4 tekin ootte paljon puhunut. Harri, Ilkka, miten oman intuition vois valjastaa avuks omassa arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Harri Virolainen: Yks on ett\u00e4 alkaa luottaa siihen, ei pid\u00e4 sit\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n yliluonnollisena tai pelottavana asiana vaan just niinku sanoit niin se on taito muiden joukossa jota voi kehitt\u00e4\u00e4, oppia ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Sit alkaa harjotella. Yks olis se, ett\u00e4 me hiljennytt\u00e4is. Jollain se on meditaatio, jollain se on k\u00e4velyluonnos, l\u00e4mmin suihku. Pointtina on, ett\u00e4 rentoudutaan, ollaan kiireett\u00f6m\u00e4ss\u00e4 tilassa ja silloin usein me kuullaan intuitiota paremmin. Ja sit me alettais herkisty\u00e4 sen viesteille, se voi olla ajatus, tunne, tunne kehossa, et vatsan pohjassa tuntuu ihan fyysisesti. Tai se voi olla joku tietty tunne, ett\u00e4 tulee huono olo, hyv\u00e4 fiilis jostain ihan odottamatta. Ja sitten me alettais toimia sen mukaan, saadaan vahvistusta sille. Et me uskallettais j\u00e4tt\u00e4\u00e4 paikoitelleen analyyttista mielt\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle. Se ei tarkota sit\u00e4, ett\u00e4 me unohdettais sit\u00e4 kokonaan. Edelleen on hyv\u00e4 lukea taustatietoja, tilastoja, ker\u00e4t\u00e4 informaatiota, mutta t\u00e4\u00e4 olis my\u00f6s lis\u00e4n\u00e4 siihen. Et se ei olis joko tai, ett\u00e4 joko on intuitiivinen tai analyyttinen vaan molempia puolia voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teossa ja mit\u00e4 aikoo tehd\u00e4 ja muussa.<\/p>\n\n\n\n

Ilkka Virolainen: Sitten ihan, alkaa kysell\u00e4 kysymyksi\u00e4 itelt\u00e4\u00e4n. On arjen tilanteita, ne voi liittyy ty\u00f6h\u00f6n tai muihin el\u00e4m\u00e4n osa-alueisiin ja niihin liittyviin haasteisiin mit\u00e4 ei oo saanut ratkastuu. Alkaa ratkaisukeskeisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 kysyy itelt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 miten t\u00e4\u00e4 saatais parhaalla tavalla ratkaistua ja mit\u00e4 meid\u00e4n kannattais ensin tehd\u00e4. Ja niinku Harri sano, niin v\u00e4lill\u00e4 se tulee luonnossa k\u00e4velless\u00e4, sit se ahaa-oivallus, ett\u00e4 n\u00e4inh\u00e4n t\u00e4\u00e4 ratkeekin vaikka sit\u00e4 on p\u00e4hk\u00e4illyt sit\u00e4 ennen hyvinkin pitk\u00e4\u00e4n. Sit se yht\u00e4kki\u00e4 onkin selkeen\u00e4 mieless\u00e4. Sit tosiaan toi, ett\u00e4 sen sijaan ett\u00e4 on hirveess\u00e4 ajatusvirrassa ja h\u00e4lin\u00e4ss\u00e4, niin kyll\u00e4 sen intuition kuulee selkeemmin silloin kun mieli on tyhj\u00e4. Tossa tuli Harrilta useita hyvi\u00e4 keinoja siihen miten sit\u00e4 voi edist\u00e4\u00e4. P\u00e4\u00e4tekirja on yks, tunnistaa niit omia onnistumisia. Mullahan oli selke\u00e4sti t\u00e4mm\u00f6nen intuitiivinen tunne tai selke\u00e4 ajatus siin\u00e4 ja toiminko sen mukaan, et miss\u00e4 tilanteissa n\u00e4\u00e4 tulee. No neh\u00e4n on aina ollut t\u00e4s k\u00e4velyl luonnossa, no mit\u00e4 muita keinoja mulla olis, mitk\u00e4 mul toimii paremmin. Huomaa niit\u00e4 onnistuimisia ja tulee niist\u00e4 omista keinoista, mitk\u00e4 itell\u00e4 toimii, tietosemmaks. Yks tapa siihen on tolleen, ett\u00e4 tekee pieni\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00f6j\u00e4 itelleen.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: P\u00e4iv\u00e4kirja vois olla tapa ker\u00e4t\u00e4 itelleen tietoa siit\u00e4, miten oma intuitio toimii. Toi oli itelle ihan uus ajatus.<\/p>\n\n\n\n

Harri Virolainen: Joo. Laittaa v\u00e4h\u00e4n yl\u00f6s niit\u00e4, varsinkin alkuvaiheessa. Et kun alkaa t\u00e4t\u00e4 harjottaa, et mink\u00e4laisia tuntemuksia. Voi olla ihan ranskalainen viiva siin\u00e4. Ja sit alkaa pikku hiljaa my\u00f6s sit\u00e4 intuitiota erottaa muista tunteista. Meill\u00e4h\u00e4n tulee hyvin paljon erilaisia tunteita, se voi olla tunne, ett\u00e4 hei nyt \u00e4kki\u00e4 suklaata. Se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oo intuitio, se saattaa olla ihan siit\u00e4 et on verensokeri alhaalla ja n\u00e4lk\u00e4 ja haluaisin nopeasti sen yl\u00f6s. Mut sitten saattaa olla intuitio esimerkiks, et just jotain t\u00e4rkeet\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 on tekem\u00e4ss\u00e4 ja on ker\u00e4nnyt tietoa, mut vastoin sit\u00e4 ker\u00e4tty\u00e4 tietom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 saattaakin tulla ihan p\u00e4in vastainen sis\u00e4inen tunne hyvin voimakkaasti. Ja se viestii, ett\u00e4 teekkin toisenlainen p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Jos intuitiota kuuntelee niin n\u00e4kee, ett\u00e4 hei ehk\u00e4 t\u00e4\u00e4 olikin hyv\u00e4 ratkasu. V\u00e4lil sit\u00e4 ei kuunnella niin sit opitaan kantap\u00e4\u00e4n kautta sit\u00e4, ett\u00e4\u2026 Mut et v\u00e4lill\u00e4 me sekotetaan se intuitio pelkoon, ett\u00e4 me ollaan j\u00e4nnittyneess\u00e4 stressin tilassa ja sitten me siit\u00e4 pelosta sotketaan se, ett\u00e4 no intuitiivinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s vai.<\/p>\n\n\n\n

Ilkka Virolainen: Yleens\u00e4 se intuitio on, ett\u00e4 kun me ollaan rentona, mutta se voi tulla my\u00f6s joku, ett\u00e4 meill\u00e4 tulee hyvin voimakas fiilis ett\u00e4 \u00e4l\u00e4 tee noin. Oikeestaan saattaa jopa s\u00e4ik\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Kerron esimerkin, yks mun entinen opiskelija oli p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla ajamassa, se aikoi menn\u00e4 kauppakeskukseen ja oli sinne just matkalla autolla. Ja sit sille tuli voimakas tunne vatsaan, ett\u00e4 hei, \u00e4l\u00e4 mene. Se tulkitse sen niin, ett\u00e4 nyt ei kannata menn\u00e4 tonne ja meni kaverinsa luo sen sijaan. Otti yhteytt\u00e4 kaveriin, ett\u00e4 voinko tulla kyl\u00e4\u00e4n. Sit loppu illasta palas kotiin sielt\u00e4 ja t\u00e4\u00e4 kauppakeskus oli siin\u00e4 matkan varrella. Ja n\u00e4ki siin\u00e4, saatatte muistaakin, siin kauppakeskuksessa oli t\u00e4mm\u00f6nen pommiuhka ollut ja hirve\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 poliiseja ja paloautoja ja muita. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4nen intuitio oli ollut niin voimakas, ett\u00e4 h\u00e4n oli sitten j\u00e4tt\u00e4nyt sen aiotun kauppareissun v\u00e4liin. Oli vaara, niin intuitio varotti siit\u00e4 vaarasta. Mutta t\u00e4\u00e4 intuitio ei oo l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina n\u00e4in dramaattinen, et t\u00e4\u00e4 intuitio voi tulla meill\u00e4 pienemmiss\u00e4kin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteoissa liittyen ty\u00f6h\u00f6n, terveyteen, ihmissuhteisiin, muihin. Tai mulla tulee intuitiivinen fiilis, ett\u00e4 miep\u00e4s meen tonne ja sit siell\u00e4 saattaa tavata jonkun tutun. Et se voi tuottaa mukavaa iloa, ei aina et siel olis joku maailmaa mullistava juttu tulossa. Mut siin\u00e4 harjaantuu kun sit\u00e4 alkaa tehd\u00e4. Ainahan my\u00f6 ei tiedet\u00e4, ett\u00e4 kun me valitaan se intuitiivinen tunne ja me toimitaan sen mukaisesti, niin eih\u00e4n me aina tiedet\u00e4 mit\u00e4 olis k\u00e4ynyt jos ei olis toiminut. Eli eih\u00e4n siin\u00e4 aina tuu ilmi se, ett\u00e4 niinku t\u00e4s nyt mun kertomassa esimerkiss\u00e4 siel oli se pommiuhka ja poliisit ja paloautot paikalla. Niin siin se n\u00e4htiin, ett\u00e4 okei, tolleen sit ois k\u00e4ynyt jos oisin mennyt tonne. Mut v\u00e4lill\u00e4h\u00e4n se voi olla, ett\u00e4 me oltais v\u00e4ltetty vaara mut me ei olla edes tietosia siit\u00e4 ett\u00e4 se meid\u00e4n intuitiivinen ohjaus on ohjannut meit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen vaaran. Me ei saada palautetta siit\u00e4 toisesta skenaariosta, ett\u00e4 miten olis k\u00e4ynyt. Mut niinku sanoin, niin ei ne l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina oo\u2026 Suureks osaks ne ei liity vaaraan vaan se on ihan muihin asioihin. Just niinku Ilkka sano, ett\u00e4 me voidaan esitt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 eri el\u00e4m\u00e4n osa-alueisiin ja voidaan saada niit\u00e4 intuitiivisia vastauksia.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Oliko siihen l\u00f6ytynyt mit\u00e4\u00e4n selityst\u00e4 tommosille tilanteille, jotka ei perustu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suoraan aiempaan tietoon vaan tulee vaan jostain ja sit s\u00e4 tied\u00e4t? Oliko sille jotain, onko sille l\u00f6ydetty mit\u00e4\u00e4n selityst\u00e4, ett\u00e4 mist\u00e4 sellanen intuitiivinen tunne ja tieto tulee?<\/p>\n\n\n\n

Harri Virolainen: No t\u00e4st\u00e4 on erilaisia selityksi\u00e4. Yks on ykseys, ett\u00e4 me ei olla erillisi\u00e4 ihmisi\u00e4 vaan me ollaan yht\u00e4 kaiken kanssa. T\u00e4st\u00e4 eri uskonnot puhuu, mut ei oo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uskonnot vaan on kvanttifysiikka t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. L\u00f6ytyy esimerkiks selityksi\u00e4 tai tutkimuksia, ett\u00e4 vaikka laitetaan kaks atomia tuhansien kilometrien p\u00e4\u00e4h\u00e4n toisistaan ja py\u00f6r\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sit\u00e4 toista atomia, niin se toinen atomi alkaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti saman aikaisesti py\u00f6rii samaan suuntaan. Eli siin\u00e4 on yhteys vaikka ne atomit ei oo miss\u00e4\u00e4n fyysisess\u00e4 kontaktissa. Mut joku yhteys siin sit on, t\u00e4llanen ykseys. Et t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4 on puhuttu kvanttifysiikassa, ett\u00e4 me ollaan yht\u00e4 kaiken kanssa niin silloin me ollaan yht\u00e4 sen tiedonkin kanssa. Sitten toinen on local, siit\u00e4kin kvanttifysiikassa puhutaan. Ett\u00e4 ei oo aikaa, ei paikkaa, niin silloin meill\u00e4 on my\u00f6s aistimus t\u00e4llasesta mahdollisesta skenaariosta. Mut t\u00e4t\u00e4 tutkitaan nyt lis\u00e4\u00e4, tieteess\u00e4kin ollaan saatu t\u00e4st\u00e4 nyt jo l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4. Mut tiedekkin tutkii t\u00e4t\u00e4 lis\u00e4\u00e4 sitten, ett\u00e4 kyl t\u00e4st\u00e4 tieteest\u00e4 l\u00f6ytyy, esimerkiks kvanttifysiikasta n\u00e4ist\u00e4. Ja intuitiosta on tehty paljon tutkimuksia Suomessakin, Asta Raami on tehnyt esimerkiks v\u00e4it\u00f6skirjan aiheesta ja muuta.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Me ollaan t\u00e4ss\u00e4 jo, muun muassa Harri jossain v\u00e4liss\u00e4 sivus t\u00e4t\u00e4 pelon, tavallaan intuition ja pelon sekoittamista toisiinsa. Et sit toimitaan sill\u00e4 pelkoenergialla, ihminen kohtaa sen tilanteen, ett\u00e4 on pakko tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tai eteen tulee joku toivottomalta vaikuttava tilanne niin sit se ajattelu ohjaantuu enemm\u00e4nkin pelkoon kun siihen ratkasukeskeisyyteen. Niin mink\u00e4 takia pelko on sitten niin rajoittava tunne?<\/p>\n\n\n\n

Ilkka Virolainen: Pelko tulee esiin usein meil el\u00e4m\u00e4n eri osa-alueilla, just p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 mut just toiminnoissa, et seh\u00e4n lamaannuttaa. Ik\u00e4\u00e4n kuin j\u00e4hmetyt\u00e4\u00e4n ja se est\u00e4\u00e4 meit\u00e4 toimimasta meid\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien, unelmien eteen. Esimerkiks on kiinnostunut toisesta ihmisest\u00e4 parisuhdemieless\u00e4, mut ei sit kuitenkaan kysy h\u00e4nt\u00e4 ulos, koska pelk\u00e4\u00e4. Tilastojen valossa kun on kysytty pelon vaikutuksesta ty\u00f6paikan hakemiseen niin ne on aika isoja prosentteja. Ihmiset on j\u00e4tt\u00e4nyt hakematta sellasta ty\u00f6paikkaa mist\u00e4 ne on todella kiinnostuneita, koska ne on kattonut et t\u00e4ss\u00e4 vois olla joku pelkoihin liittyv\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4. T\u00e4s on v\u00e4h\u00e4n esiintym\u00e4st\u00e4, pit\u00e4is pit\u00e4\u00e4 yritysesittelyj\u00e4 tai tiimipalavereita pit\u00e4is vet\u00e4\u00e4, minua pelottaa t\u00e4\u00e4 esiintyminen. Esiintymispelko on eritt\u00e4in yleinen. Sama sit toki monilla muillakin el\u00e4m\u00e4n osa-alueilla, harrastuksissa ei l\u00e4het\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 ihan uutta. Et n\u00e4yt\u00e4ks mie ihan hassulta jos mie nyt t\u00e4s uutta sulkapalloly\u00f6nti\u00e4 kokeilisin t\u00e4ss\u00e4 peliss\u00e4, ett\u00e4 eik\u00f6h\u00e4n pit\u00e4ydyt\u00e4 tutussa ja turvallisessa. Et ihan t\u00e4mm\u00f6siss\u00e4kin harrastuksissa rajottaa meit\u00e4. Sitten terveydelle riskitekij\u00e4, yks pelon muoto, stressi. Mut ihan pelko tunteena, niin kyll\u00e4h\u00e4n se supistaa, vet\u00e4\u00e4 kasaan meit\u00e4. Et oltais rentoina. Moninaisesti rajottaa meid\u00e4n toimintaa, kokemusta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Ei nautita niin paljoa ja sitten toki jos mietit\u00e4\u00e4n oppimistakin niin tossa aikasemmin sivuttiin sit\u00e4, ett\u00e4 miten ne omat uskomukset et en oo hyv\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4in, et turhaan m\u00e4 varmaan t\u00e4ss\u00e4 yrit\u00e4nk\u00e4\u00e4n. Et en p\u00e4rj\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4. Jos ihan mietit\u00e4\u00e4n stressi-tilanteessa oppimista, niin ihan fysiologisesti meid\u00e4n aivoja katotaan, niin haastavaks tulee. Et kyl se hirveen monella el\u00e4m\u00e4n osa-alueella meit\u00e4 rajottaa.<\/p>\n\n\n\n

Harri Virolainen: Joo, aika hyv\u00e4 vastaus. Muutama sana tosta stressist\u00e4, et jos ty\u00f6paikalla on vaikka YT-neuvottelut tai ty\u00f6paikkakiusausta tai pelottava pomo, niin sith\u00e4n siel ty\u00f6paikalla vallitsee pelon ilmanpiiri ja siel on kroonistunutta stressi\u00e4 jo henkil\u00f6ill\u00e4. Sit se vaikuttaa ihan, ett\u00e4 lihasj\u00e4nnityst\u00e4 alkaa tulla, verisuonet supistuu, siel alkaa ihmisille tulla sairauksia. Et se on havaittu ihan tutkimuksissa, ett\u00e4 ty\u00f6paikoissa joissa on pelon ilmapiiri\u00e4 niin siel on enemm\u00e4n sairaspoissaoloja ja kroonisia sairauksia. Et vaikka kuinka harrastais liikuntaa ja s\u00f6is terveellisesti, mut jos siel on ihminen stressitilassa sen pelon takia, niin tosi haitallista terveydelle. Mut ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n jo el\u00e4m\u00e4st\u00e4 nauttiminenkin ja muu, se pelko ottaa valtaa. Sit me aletaan menett\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 itseemme, ett\u00e4 me aletaan siit\u00e4 pelosta toimia niin me ei en\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 niin paljon niit\u00e4 mihin m\u00e4 ite uskoisin ja mik\u00e4 minusta tuntuisi hyv\u00e4lt\u00e4. Saman tavoin sitten intuition kuuntele, v\u00e4h\u00e4n niinku laumasielu alkaa ottaa valtaa. Et aletaan kattoa mit\u00e4 muut ihmiset tekee ja menn\u00e4\u00e4n sen mukaisesti, kadotetaan yhteytt\u00e4 siihen et mik\u00e4 olis mulle hyv\u00e4ks.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Joo. Mua kiinnostaa kovasti t\u00e4\u00e4 kun intuitio miellet\u00e4\u00e4n usein just v\u00e4h\u00e4n ehk\u00e4 maagiseks ja v\u00e4h\u00e4n ehk\u00e4 h\u00f6p\u00f6 h\u00f6p\u00f6-jutuksi. Pelko taas on, ihmiset pit\u00e4\u00e4, se on ihan fakta, ett\u00e4 ihminen pelk\u00e4\u00e4. Mut todellisuudessahan n\u00e4\u00e4 on ihan, saman kolikon eri puolet, koska sek\u00e4 pelko ett\u00e4 intuitio periaatteessa perustuu suurilta osin aiempiin kokemuksiin ja tuntemuksiin, ajatuksiin. Sitten yritet\u00e4\u00e4n, tavallaan ennustetaan v\u00e4h\u00e4n tulevia tapahtumia siihen pohjautuen. Mutta siin\u00e4 miss\u00e4 intuitio voi vied\u00e4 eteenp\u00e4in ja toimimaan niin pelko ehk\u00e4 sitten enemm\u00e4nkin pit\u00e4\u00e4 tavallaan kiinni ja sitten, ett\u00e4 ihminen vet\u00e4ytyy asiasta koska pelk\u00e4\u00e4. Ihan niinku vaikka t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6paikka-esimerkiss\u00e4, ett\u00e4 kun en m\u00e4 saanut sit\u00e4 yht\u00e4k\u00e4\u00e4n ty\u00f6paikkaa silloin niin ei mun nyt t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n kannata hakea.<\/p>\n\n\n\n

Ilkka Virolainen: Joo, monet asiat jotka pelkoon liittyy niin tulkitsevat nimenomaan t\u00e4t\u00e4 maailmaa menneisyyden silm\u00e4lasien kautta. Sitten kun on ne pelon silm\u00e4lasit, niin silloin n\u00e4kee uhkia eri puolilla. Osille ihmisist\u00e4 se aamu kun her\u00e4\u00e4, niin se saattaa jo alkaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pelottavalta jo heti her\u00e4tyksest\u00e4 alkaen. Et okei, siel on se palaveri, ai ett\u00e4 kun alkaa j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4. Mut toinen ihminen tulkitsee sen saman palaverin, ett\u00e4 hei hienoa se on se palaveri, p\u00e4\u00e4sen esiintym\u00e4\u00e4n. Eli tulkitaan maailmaa tiettyjen silm\u00e4lasien kautta. Pelollakin on oma teht\u00e4v\u00e4 meille ihmisille, ett\u00e4 ei se t\u00e4ysin ole sellanen et se olis meille riesa. Et jos ajan vaikka kovaa vauhtia autolla ja sit alkaa mutka, kurvi l\u00e4hesty\u00e4 ja mulla on liikaa nopeutta niin mulle saattaa tulla pelko. Se suojaa minua, ett\u00e4 hei, hiljenn\u00e4s vauhtia. Et kyl meil ihmisell\u00e4 sellanen eloonj\u00e4\u00e4misvietti t\u00e4h\u00e4n kehoon liittyen on ja tollasissa tilanteissa se pelko voi olla meille hyv\u00e4ks. Mut me ollaan sitten tulkittu, tehty v\u00e4\u00e4ri\u00e4 tulkintoja, ett\u00e4 joku esiintyminenkin, niin me sit\u00e4kin aletaan tulkita et nyt mie kuolen. Parempi et j\u00e4t\u00e4n esiintym\u00e4tt\u00e4. Eli on tehty v\u00e4\u00e4rin tulkintaa ja sitten sellasta ihmisen eloonj\u00e4\u00e4misvietti\u00e4 viety liikaa sit t\u00e4llasiinkin tilanteisiin tulkintana ja silloin se kahlitsee meit\u00e4 tosi paljon.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Pysyt\u00e4\u00e4n intuitiossa viel\u00e4 ihan hetken aikaa. Mua kiinnostais kovasti kuulla, ett\u00e4 mit\u00e4 te ajattelette siit\u00e4 et miten intuitiota voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liike-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4? Te ootte kuitenkin molemmat t\u00e4\u00e4ll\u00e4, opetatte liiketaloutta Savonialla.<\/p>\n\n\n\n

Ilkka Virolainen: Joo. T\u00e4t\u00e4kin on tutkittu, kansainv\u00e4lisi\u00e4 tutkimuksia, on yrityksi\u00e4, johtajia tutkittu. Ylimm\u00e4ss\u00e4 johdossa kyvyt intuition k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on yleisemp\u00e4\u00e4 kun sitten esimerkiks keskijohdossa tai t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hijohtajilla. Se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 tulee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 paljon ja niihin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ei oo niin paljon aikaa tehd\u00e4. Kuitenkin, tai tietoa, ei oo aikaa niin paljon ker\u00e4t\u00e4 tai v\u00e4lill\u00e4 voi olla liikaa tietoa ja sit kuitenkin p\u00e4\u00e4t\u00f6kset pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4. Se on yks syy siin ik\u00e4\u00e4n kuin, ett\u00e4 pakotetusti sitten on. Et nyt p\u00e4\u00e4t\u00e4n n\u00e4in, mutta se on sama my\u00f6s niinku useamman kerran todettu t\u00e4ss\u00e4 keskustelun aikana ett\u00e4 mit\u00e4 voi kehitt\u00e4\u00e4. Ja tosiaan on tutkittu, johtajia on tutkittu, yritt\u00e4ji\u00e4 ja osa ihan tunnetuistakin koulutusorganisaatioista kouluttaa johtajia t\u00e4ss\u00e4 intuition k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Hy\u00f6dyllinen taito, koska on monenlaisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. On henkil\u00f6st\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, rekrytointitilanteita, voi olla aika samanlaiset henkil\u00f6t paperilla. Molemmilla voi olla hyv\u00e4 esiintyminen, haastattelu, mut sit tulee intuitiivinen tunne et t\u00e4\u00e4 vois olla t\u00e4ss\u00e4 parempi. Sit on tuotep\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 olis asiakkaalle sopiva. Eri vaihtoehtoja ja hyvin monenlaisia, uusille markkinoille menemist\u00e4 ja t\u00e4mm\u00f6st\u00e4. On tutkittu my\u00f6s tuotekehityksess\u00e4 just intuition k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ja yritt\u00e4jill\u00e4 ja t\u00e4mm\u00f6sess\u00e4. Mietit\u00e4\u00e4n tulevia ratkasuja, ett\u00e4 minne suuntaan menee. Et kyl sit\u00e4 on usealla eri liiketalouden osa-alueella tutkittu, esimerkiks just johtajia ja yritt\u00e4ji\u00e4 ja miten sit\u00e4 voi kehitt\u00e4\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 siin arjen ty\u00f6ss\u00e4. Hyvin hy\u00f6dyllinen v\u00e4line tossa ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Telepatian voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 muun muassa niin, ett\u00e4 se on kahden henkil\u00f6n sanatonta kommunikaatiota ja se on teid\u00e4n mukaan ihan tilastollisestikkin todistettavissa oleva asia jota m\u00e4 en ollut aikaisemmin tiennyt. Onko teill\u00e4 omakohtaisia kokemuksia telepatiasta?<\/p>\n\n\n\n

Harri Virolainen: No on vuosien varrella erilaisia tilanteita ja sit ei aina edes miell\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 oli nyt telepatia. V\u00e4lill\u00e4 sit taas on selke\u00e4, ett\u00e4 on se sitten intuitiota tai telepatiaa. Et vaikka ajattelet toista ihmist\u00e4 ja sit se soittaa ja sulla on ollut ajatuksissa jo, ett\u00e4 voisin t\u00e4st\u00e4 puhua sille. Sit se toinenkin alkaa puhua, ik\u00e4\u00e4n kuin se olisi poiminut sen ajatuksen jo. Varsinkin jossain puheluissa, kun siin\u00e4 ei oo n\u00e4hnyt ees sit\u00e4 non verbaalista viestint\u00e4\u00e4. Onhan non verbaalinen viestint\u00e4kin, eleet, ilmeet, nekin on sitten sanatonta viestint\u00e4\u00e4, mut niist\u00e4 voidaan tehd\u00e4 tulkintaa. Mut t\u00e4s telepatiassa niin se ei liity siihen non verbaaliseen viestint\u00e4\u00e4n. Se on ik\u00e4\u00e4n kuin viesti, joka on mennyt radioaaltomaisesti, toinen on poiminut sen. L\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina me ei poimita niit\u00e4 viestej\u00e4 mit\u00e4 l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n ja toiset ihmiset on herkempi\u00e4 kun toiset. Ja varsinkin l\u00e4heisten ihmisten kanssa se telepatia toimii paremmin, samoiten jos on joku lemmikkiel\u00e4in. Se ei oo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ihmisten v\u00e4lill\u00e4 vaan voi olla my\u00f6s ihmisten ja el\u00e4inten v\u00e4lill\u00e4, varsinkin t\u00e4mm\u00f6set el\u00e4imet joihin me saadaan kunnon kontakti, esimerkiks koira. Seh\u00e4n on hyvin ihmisl\u00e4heinen ja kommunikointia tulee sanallisesti sen koiran kanssa, niin sitten tapahtuu my\u00f6s telepaattista viestint\u00e4\u00e4. T\u00e4\u00e4kin on taito jota voidaan kehitt\u00e4\u00e4. Sitten taas teknologia on ohjannut meit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n pois t\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 se ei oo ollut niin motivoivaa kehitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 telepatiaa kun t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on k\u00e4nnyk\u00e4t ja videopuhelut, SnapChatit sun muut. Et eih\u00e4n me tarvita telepatiaa kehitt\u00e4\u00e4, m\u00e4 voin yht\u00e4 hyvin laittaa tosta WhatsApp-viestin. Se ei kuitenkaan poissulje sit\u00e4, ett\u00e4 voinhan m\u00e4 kuitenkin laittaa viesti\u00e4 sinne telepaattisesti. L\u00e4het\u00e4nkin, mut en aina oo tietoinen. Kylh\u00e4n ajatukset ja muut on jo, tunteet ja muut, sit\u00e4 viestin l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4. Mut ett\u00e4 se on sellanen taito, ett\u00e4 siit\u00e4 on viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n puhuttu kun tosta intuitiosta tai siit\u00e4, ett\u00e4 miten sit\u00e4 kehitett\u00e4is niin yleisesti turhan v\u00e4h\u00e4n puhuttu.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Oliko sulla Ilkka jotain lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n

Ilkka Virolainen: Joo, tutkimuksellisestihan se asetelma on yleens\u00e4 sellainen niinku Harri tossa sanoi, ett\u00e4 esimerkiks just t\u00e4s kun [?? 00:28:11] niin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n toisten ilmeit\u00e4 ja eleit\u00e4, et n\u00e4ist\u00e4 tekisin tulkintoja tai muita. Mut tutkimuksessahan se tyypillinen asetelma on, ett\u00e4 ollaan eri huoneessa jolloin ei n\u00e4hd\u00e4 toisiamme. Samoin sitten jos on t\u00e4mm\u00f6si\u00e4, esimerkiks puhelinsoittoja on ollut et on ollut useampia ihmisi\u00e4 ja n\u00e4ist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kuka nyt seuraavaksi soittaa. Sitten kun katotaan tilastollisesti, kun se toistetaan monta kertaa niin siin\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n sulkemaan se arvausvaikutus pois. Ett\u00e4 jos on nelj\u00e4 eri soittajaa niin niist\u00e4h\u00e4n sitten arvaamalla saisin yhden nelj\u00e4sosan oikein, mut sitten kun se alkaa olla hyvinkin korkea osumatarkkuus niin voidaan siit\u00e4 sanoa, ett\u00e4 ei t\u00e4\u00e4 ihan arvailuun perustu.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: T\u00e4h\u00e4n kaikkeen oikeastaan mist\u00e4 nyt ollaan puhuttu, niin liittyy olennaisesti meditaatio ja flow-tilan l\u00f6ytyminen. Eli semmonen termi mit\u00e4 me ollaan k\u00e4ytetty on koherenssi tai sen voi suomentaa tasapainoksi. Kertokaa v\u00e4h\u00e4n siit\u00e4 mik\u00e4 t\u00e4\u00e4 mielen tasapaino tai koherenssi on ja miten siit\u00e4 vois hy\u00f6ty\u00e4 ihminen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Ilkka Virolainen: Joo, jos l\u00e4het\u00e4\u00e4n eka p\u00e4in vastaisesta tilasta, on hyvin analyyttinen mieli, meil on paljon ajatuksia p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Me mietit\u00e4\u00e4n vaan p\u00e4\u00e4ss\u00e4, mut meil ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oo tunnetta, syd\u00e4nt\u00e4 siin\u00e4 mukana. Sit me ollaan viel\u00e4 stressitilassa, meil on kiire ja me stressataan et p\u00e4rj\u00e4\u00e4nk\u00f6. Syd\u00e4n ja aivot ei oo koherenssissa tasapainotilassa, meid\u00e4n aivotkin k\u00e4y jo ihan ylikierroksilla, et nyt vaan ajatusta toisen per\u00e4\u00e4n. Silloin me ollaan menetetty yhteytt\u00e4 siihen intuitioon ja meid\u00e4n sisimp\u00e4\u00e4n. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n virheit\u00e4 kun ollaan stressi-tilassa. Silloin meil on my\u00f6s hyvin rajallinen mieli siihen, ett\u00e4 ollaan hyvin siin\u00e4 meid\u00e4n omassa min\u00e4ss\u00e4, persoonassa kiinni, et mik\u00e4 mulle on mahdollista. Se perustuu siihen aikasempaan suoriutumiseen, t\u00e4n olen aikasemmin kyennyt ja n\u00e4in paljon mulla menee aikaa t\u00e4h\u00e4n. En kykene, en ehdi tehd\u00e4. Sitten kun me ollaan harmonisessa tilassa, me voidaan siihen tietenkin p\u00e4\u00e4st\u00e4 hyvin erilaisin keinoin. Voidaan istuu alas, meditoida, menn\u00e4 luontoon k\u00e4velee, voidaan menn\u00e4 saunaan, kylpyl\u00e4\u00e4n rentoutumiseen. Me rentoudutaan, meil alkaa syd\u00e4nyhteys muodostua, meil tulee nautinnon tunnetta, kenties rakkautta, kiitollisuutta. Sit kun me ollaan siin\u00e4 rentoutuneessa tilassa tai voidaan olla ihan suorittavassa tilassa, kiipeill\u00e4 kalliolla, niin me ollaan kadotettu yhteys siihen persoonalliseen rajalliseen min\u00e4\u00e4n. Tarkotan sit\u00e4, ett\u00e4 nyt me ei en\u00e4\u00e4 mietit\u00e4 mik\u00e4 mulle aikasemmin on ollut mahdollista, mik\u00e4 on ollut mahdotonta vaan nyt olen kiinnittynyt niin siihen tekemiseen. En mieti tulevaisuutta vaan seuraavaa askelta kun otan sielt\u00e4 kalliolta. Yht\u00e4kki\u00e4 ne, mit\u00e4 olen aikasemmin pit\u00e4nyt mahdottomana niin olenkin unohtanut ne ja olen hyvin harmonisessa, l\u00e4sn\u00e4olevassa tilassa ja saatankin huomata, ett\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4nkin paljon paremmin. Pystyn suorituksiin mihin en aikasemmin kyennyt, saan enemm\u00e4n aikaan. Eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n puhuta kalliokiipeilyst\u00e4 vaan ihan toimistoty\u00f6st\u00e4kin. P\u00e4iv\u00e4 tuntuu menev\u00e4n nopee, jolloin on saanut lukuisia juttuja hoidettua enk\u00e4 oo kuitenkaan stressaantunut eli olen ollut flow-tilassa, hyvin harmonisessa tilassa, suuressa nautinnollisessa tilassa. Se on yks mik\u00e4 kuvaa sit\u00e4 harmonista tilaa, ett\u00e4 mulla on nautinnon tunne. Ei stressin ja ep\u00e4harmonian tila. Huikeita suorituksia ollaan saatu urheilussa, mutta ihan my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4kin. Turhan v\u00e4h\u00e4n on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyen puhuttu t\u00e4st\u00e4 flow:sta ja harmoniasta niin on tehty paljon parempia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja paljon enemm\u00e4n saatu aikaseks kun meill\u00e4 on hyvin keskittynyt ja rajaton mieli. Eli monestihan me ollaan siin\u00e4 kiireess\u00e4 ja stressiss\u00e4 ja sit meill\u00e4 tulee se persoona siihen, ett\u00e4 et s\u00e4 pysty. Tulee tollasia ajatuksia ja sit kun me samaistutaan niihin niin ei me l\u00e4het\u00e4 kunnolla pinnistelee. T\u00e4\u00e4 on sellanen mik\u00e4 on kans ihan opittavissa oleva. Eik\u00e4 vaikka puhutaan meditaatiosta ja harmoniasta, niin ei tarkota sit\u00e4, ett\u00e4 olis joku buddhalais-munkkien saavutettavissa vaan ihan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 l\u00e4nsimaissa ja ihan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, voi olla pienten lasten \u00e4iti tai is\u00e4. Ei tarkota sit\u00e4, ett\u00e4 viitt\u00e4 tuntia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 meditoidaan vaan siin\u00e4kin alkaa harjaantua. Ne ajatukset alkaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 v\u00e4h\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4lle ja keskittyminen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n alkaa lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 ja siihen alkaa tulla enemm\u00e4n tunnetta, kiitollisuutta, rakkautta, siihen tekemiseen mukaan. Siin\u00e4 alkaa pikku hiljaa kehittyy my\u00f6s. Entist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n alkaa \u00e4\u00e4net, kiireet tai muut stressata. Entist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tulee riitoja, entist\u00e4 enemm\u00e4n tehd\u00e4\u00e4n hyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 t\u00f6iss\u00e4. El\u00e4m\u00e4 alkaa harmonisoitua. Sit kun meill\u00e4 alkaa harmonisaatio lis\u00e4\u00e4nty\u00e4, se heijastuu my\u00f6s meid\u00e4n terveyteen eli kun stressi alkaa v\u00e4henty\u00e4 niin kehonkin terveys alkaa voimaan paremmin.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Onko teill\u00e4 molemmilla selke\u00e4 meditaatio joka p\u00e4iv\u00e4 hetki? Vai onko teill\u00e4 enemm\u00e4n tommosta ty\u00f6n, urheilun lomassa kun l\u00f6ytyy niit\u00e4 hetki\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Ilkka Virolainen: Ite alotan p\u00e4iv\u00e4n meditaatiolla, se antaa siihen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n vireen. Toki se meditaatio on muutakin kun vaan se istuminen. Kyl se meditaatio vaikuttaa siihen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. On harmonisempi olo, mutta viel paremman saa siihen et kun se meditaatio ei lopu siihen et kun siin istuessa avaa silm\u00e4t ja nousee tuolista yl\u00f6s vaan pyrkii ottamaan sen mukaan siihen p\u00e4iv\u00e4n askareisiin. Eli ei l\u00e4hde siihen ajatusvirtaan mukaan ja varsinkaan identifoitumaan niihin ajatuksiin ja ruokkimaan semmosia toimimattomia ajatuksia. Silloin se koko el\u00e4m\u00e4 on ik\u00e4\u00e4n kuin meditaatiota. Mut totta kai se alussa vaatii v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n tsemppaamista, ett\u00e4 pyrkii panostaa l\u00e4sn\u00e4oloon k\u00e4velless\u00e4, l\u00e4sn\u00e4oloon keskusteluissa toisten kanssa sen sijaan ett\u00e4 py\u00f6rittelee mieless\u00e4 et mit\u00e4s mie nyt tohon vastaan ja mites toi ton kommentti nyt istuu mun maailmankuvaan. Vaan pyrkii olemaan siin\u00e4 l\u00e4sn\u00e4 kun toinen puhuu ja silloin siin\u00e4 kuulee my\u00f6s niit\u00e4 omia intuitioita tarkemmin. Sielt\u00e4 tulee sitten usein tilanteeseen sopivia kommentteja, kysymyksi\u00e4. Itekkin v\u00e4lill\u00e4 h\u00e4mm\u00e4styy et hei, t\u00e4\u00e4h\u00e4n olikin hyv\u00e4, mist\u00e4s t\u00e4\u00e4 tuli. Eih\u00e4n mulla t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 ennen ollutkaan tullu, mut se just tulee siit\u00e4 harmonisesta tilasta ja l\u00e4sn\u00e4olosta, niin toisen henkil\u00f6n kun itsens\u00e4kin arvostamisesta. Niinku Harri puhui tossa harmonisesta rakkaudesta. T\u00e4ss\u00e4 on niinku, itse viittasin esimerkiks noissa liiketalouskontekstissa juuri et yritt\u00e4ji\u00e4 on valmennettu t\u00e4h\u00e4n. Sul on enemm\u00e4n sit\u00e4 koherenssia, se pystyt\u00e4\u00e4n esimerkiks bio feedback-palautelaitteella jos s\u00e4 saat v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 palautetta, esimerkiks teet pitki\u00e4 hengityksi\u00e4, keskityt positiivisiin tunteisiin kuten kiitollisuuteen, rakkauteen, meditoit. Saat heti palautetta, et nyt alkaa syd\u00e4n, aivot olla koherenssissa, tasapainosemmassa tilassa eli se antaa sulle itelle palautetta et hei t\u00e4t\u00e4 mun kannattaa jatkaa. Vastaavasti toiseen suuntaan saat heti palautetta, et hei nyt menn\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan, palaanpa t\u00e4h\u00e4n rauhallisempaan hengitykseen, palaanpa t\u00e4h\u00e4n positiivisempaan tunnetilaan mik\u00e4 mulle tuo tasapainoa, koherenssia. Se on yks tapa oppia siihen ja kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, tulla tietosemmaks siit\u00e4 et miss\u00e4 tilassa ite olen kunakin hetken\u00e4. Mut aluks tommonen on ihan hyvi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4, tommoset laitteet ja palautteet, valmennukset ja sitten ite oppii paremmin ja paremmin siin\u00e4 arjessa ite hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 eri el\u00e4m\u00e4n osa-alueilla, eri tilanteissa ja sit\u00e4 kautta sitten just yritt\u00e4j\u00e4ll\u00e4, t\u00e4mm\u00f6sell\u00e4kin se p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko paranee. Ja niinku Harri tossa toi esille niin valtavasti sitten ty\u00f6n teho paranee, saat p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 paljon enemm\u00e4n aikaa. Yleens\u00e4 toimet tulee tuloksellisemmaks, ratkaisukeskeisemm\u00e4ks ja n\u00e4in. Sitten palveluhalukkuus, yhteis\u00f6llisyys tiimity\u00f6ss\u00e4 ja asiakaspalvelutilanteissa, kyll\u00e4 se siin\u00e4kin tulee esille et on halukkuutta enemm\u00e4n auttaa muita sen sijaan, ett\u00e4 olet niin itsek\u00e4s.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Oliko sulla Harri jotain lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n

Harri Virolainen: Joo, kyll\u00e4 itell\u00e4, el\u00e4nyt kakskytkuus vuotta suunnilleen, l\u00e4hes joka p\u00e4iv\u00e4 meditoinut. Et v\u00e4lill\u00e4 sit on jossain reissussa tai jossain niin on j\u00e4\u00e4nyt, mut yleens\u00e4 se aamu alkaa meditaatiolla. Itelle tein erilaisia meditaatioita, v\u00e4lill\u00e4 vaan istun hiljaa. Se mun mieli on hyvin hiljanen, siin ei tuu niit\u00e4 ajatuksia tai jos niit\u00e4 tulee niin ne on hyvin hiljasia, kevyit\u00e4 ne ajatukset, ne menee hyvin nopeasti pois. Sit teen paljon ohjattuja meditaatiota, ihan Youtubesta l\u00f6ytyy ilmaseksikin. Sit saa ostettua meditaatiota, ohjattuja, niit\u00e4 teen v\u00e4lill\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 teen k\u00e4velymeditaatiota, ett\u00e4 k\u00e4velen luonnossa v\u00e4lill\u00e4 hiljaa, v\u00e4lill\u00e4 sitten on kuulokkeet korvilla ja siin\u00e4 joku ohjattu meditaatio. Et siin\u00e4 on se liike. Ja just toi oli hyv\u00e4 pointti mit\u00e4 Ilkka sano, ett\u00e4 se ei olis t\u00e4llanen et teen nyt t\u00e4n meditaation ja sitten on taas kiire p\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaan et meill\u00e4 olis p\u00e4iv\u00e4n aikana my\u00f6s se harmoninen tila. Me ei ment\u00e4is liikaa sinne stressin tilaan. Me ollaan ihmisi\u00e4, kyl meill\u00e4 tulee stressi\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 hermostutaan, mut et sit me mahdollisimman nopee katkaistais se. Et t\u00e4\u00e4 harmonia tuottaa enemm\u00e4n mulle mielihyv\u00e4\u00e4 kun toi stressi.<\/p>\n\n\n\n

Ilkka Virolainen: N\u00e4\u00e4 mist\u00e4 puhuttiin, ne on kuitenkin hyvin arkisia. Se on luonnollinen tila, ett\u00e4 sitten taas sellanen kovan stressin ja j\u00e4nnitys, pelko ja t\u00e4mm\u00f6nen, se vie energiaa. Se harmonia, se on se luonnollinen tila joka el\u00e4m\u00e4n eri osa-alueilla heijastuu siihen toimintaan ja ratkasuihin. Flow-tapa, flow, harmonia, useille n\u00e4\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ntapa. N\u00e4in t\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 nauttii enemm\u00e4n, n\u00e4in olen tuloksekkaampi ty\u00f6ss\u00e4. Se ei oo vaan joku yksitt\u00e4inen hetki, ett\u00e4 kerran viikossa meditoin tai hei mul oli kerran kuussa huippusuoritus, flow-tila, onnistuminen. Tai kerran vuodessa kylpyl\u00e4ss\u00e4 koen harmonisen olon vaan kyl se voi olla arjessa p\u00e4ivitt\u00e4in ja silloin toiminta ja el\u00e4m\u00e4n kokeminen on my\u00f6skin hyvin erilaista. Niin hyvinvoinnin osalta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 kun el\u00e4m\u00e4st\u00e4 nauttimisen osalta.<\/p>\n\n\n\n

Harri Virolainen: Joo, samoilla linjoilla. Ja sitten just t\u00e4lleen, ett\u00e4 ihan t\u00e4t\u00e4 arkista el\u00e4m\u00e4\u00e4 voi el\u00e4\u00e4. Ihan olla perheen is\u00e4 tai \u00e4iti ja k\u00e4yd\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 ja harrastaa, mut siit\u00e4 huolimatta voi olla harmonisessa flow-tilassa. Se ei tosiaan tarkota sit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 passivoituis t\u00e4\u00e4l sohvalla, rentoudun. Vaan kyll\u00e4 voi olla hyvin aktiivista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja saada paljon aikaa, mut sitten voi olla siin flow ja harmonisessa tilassa, se ei kuluta. Se, ett\u00e4 me tehd\u00e4\u00e4n paljon tai ollaan monessa mukana niin se antaakin meille energiaa kun me ollaan siin flow-tilassa. Moni ihminen kokee sen suorittamisena ja sit siin\u00e4 on stressi ja kiire ja se rajallinen mieli, ett\u00e4 mihin kykenee sanelemassa niit\u00e4. Silloin se vie meilt\u00e4 paljon energiaa ja ei saada niin paljon my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aikaan ja meid\u00e4n terveys alkaa my\u00f6s heikenty\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 on Savonian legendat -podcastsarjan jakson tekstivastine. Voit kuunnella jaksot SoundCloudista klikkaamalla t\u00e4st\u00e4. Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Tervetuloa kuuntelemaan Savonian legendat-podcastia. T\u00e4ss\u00e4 podcastissa savonialaiset saavat kertoa ammattikorkeakoulumme legendoja, jotka perustuvat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tositarinoihin, tutkimuksiin ja tinkim\u00e4tt\u00f6myyteen.Min\u00e4 olen Klaudia K\u00e4kel\u00e4 ja t\u00e4ss\u00e4 jaksossa sukellamme<\/p>\n","protected":false},"author":7855,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-106","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7855"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=106"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":107,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106\/revisions\/107"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=106"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=106"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=106"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}