Marko Tolonen: Tervetuloa kuuntelemaan Anssin ja Markon ensihoidon teoriatuokiota. T\u00e4n\u00e4\u00e4n keskustelemme neurologisen potilaan tutkimisesta ja hoidosta sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa. Keskustelemassa mukana siis Anssi Saviluoto ja Marko Tolonen. Terve, Anssi, mit\u00e4s kuuluu?<\/p>\n\n\n\n
Anssi Saviluoto: Ciao, ciao. Eip\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kummempia. Pitk\u00e4st\u00e4 aikaa Kuopiosta k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4, ja ensihoitajien parissa on aina mukava ty\u00f6skennell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Marko Tolonen: Aloitetaan siit\u00e4, ett\u00e4 ensihoito kun kohtaa B706-teht\u00e4v\u00e4koodilla tulevan halvauspotilaan, niin usein k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n FAST-protokollaa, jossa tsekastaan fastin mukaiset asiat, eli kokeillaan k\u00e4sien kannattelua kenties, kokeillaan puristus, ja katotaan, onko kasvoissa puolioireita. T\u00e4\u00e4 FAST-protokolla tutkii vaan tiettyj\u00e4 osia aivoista. Me ollaan t\u00e4ss\u00e4 Anssin kanssa keskusteltu aiemminkin, ett\u00e4 haluttais v\u00e4h\u00e4n nostaa keskusteluun t\u00e4llaista laajempaa perspektiivi\u00e4, mutta mit\u00e4 s\u00e4, Anssi, ajattelet tosta FASTin tekemisest\u00e4? Kuinka hyvin sill\u00e4 bongataan ne potilaat, ketk\u00e4 pit\u00e4is bongata?<\/p>\n\n\n\n
Anssi Saviluoto: Joo, FASTihan on ihan OK, mutta mun n\u00e4k\u00f6kulmasta se on kuitenkin semmoinen public service announcement, ett\u00e4 katsoo, miten sit\u00e4 markkinoidaan semmoisilla yksinkertaisilla kuvilla, ett\u00e4 jos naamassa on jotain outoa, puheessa on jotain outoa tai k\u00e4siss\u00e4 on jotain outoa, niin sitten on time to call 112, ett\u00e4 sitten pit\u00e4\u00e4 soittaa 112:een. Se on ihanan yksinkertainen maallikoille ja my\u00f6s toimiva. T\u00e4\u00e4 on semmoinen viesti, mit\u00e4 kannattaa kyll\u00e4 vied\u00e4 sinne ihmisille ja potilaille, ett\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4nkin silloin kannattaa soittaa 112:een, kun n\u00e4iss\u00e4 tulee jotain ongelmaa. Se on my\u00f6s aika yksinkertoinen, ett\u00e4 sit\u00e4 voi sitten kertoa potilaille, ett\u00e4 sulla ei nyt selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n ole aivoinfarktia, mutta jos t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 oireita tulee, niin sitten pit\u00e4\u00e4 aina soittaa 112:een, mutta m\u00e4 toivon, ett\u00e4 terveydenhoidon ammattilaisina me osattais tutkia pikkusen enemm\u00e4n ja tunnistettais my\u00f6s hieman niit\u00e4 muita oireita. FAST-oireet eli kasvot, k\u00e4si, puhe, niin ne on koko lailla, ne on niit\u00e4 etukierron oireita. Meill\u00e4h\u00e4n aivoihin menee nelj\u00e4 isoa p\u00e4\u00e4verisuonta, ett\u00e4 edess\u00e4 molemmin puolin carotis internat menee aivoihin, ja ne ruokkii hyvin isoa osaa aivoista, mutta sit\u00e4 sanotaan siksi etuverenkierroksi, ett\u00e4 se ruokkii koko lailla sen etuosan niist\u00e4 aivoista. Sitten taas nikamavaltimot, mitk\u00e4 menee kaularangan vieress\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 niskassa molemmin puolin, niin ne sitten ruokkii sit\u00e4 takaosaa niist\u00e4 aivoista, paljolti aivorunkoa ja pikkuaivoja. Onneksi siell\u00e4 on hyv\u00e4n backup planit, ett\u00e4 ne kaikki verisuonet on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti yhdistetty toisiinsa. Ne nikamavaltimot on yhdistetty toisiinsa kans t\u00e4mm\u00f6isill\u00e4 [?? 00:02:54] suonilla. Sit se etu- ja takaverenkirto on yhdistetty toisinsa viel\u00e4 t\u00e4mm\u00f6isill\u00e4 kommunikoivilla suonilla, eli tavallaan mik\u00e4 tahansa verisuoni ideaalitilanteessa pystyy paikkaamaan sit\u00e4 toista suonta. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4, mink\u00e4 takia sitten melko pitk\u00e4nkin ajan j\u00e4lkeen, vaikka aivoinfarktioireet on kest\u00e4neet jo jonkin aikaa, niin voidaan pelastaa sit\u00e4 aivoa, riippuen ihmisten aivoista, toinen suoni pystyy paikkaamaan, mutta se on paljolti siit\u00e4 kiinni, et miten meill\u00e4 on geenilotossa k\u00e4yny, et kuinka hyvin ne pystyy toisiaan paikkaaman. Joillakin ihmisill\u00e4 siell\u00e4 ei oo mink\u00e4\u00e4nlaista kollateraalikiertoa, ett\u00e4 se toinen suoni, se etuverenkierto saattaa olla t\u00e4ysin erillinen siit\u00e4 takaverenkierrosta, mist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nkin siihen, ett\u00e4 n\u00e4\u00e4 k\u00e4den, kasvojen, puheen oireet, kyll\u00e4h\u00e4n ensisijaisesti ne on niit\u00e4 etuverenkierron oireita, eli t\u00e4mm\u00f6isten carotisten ja sen haarojen tukoksen aiheuttamia oireita. Niit\u00e4 on noin 80 prosenttia aivoinfarkteista, mutta suurin piirtein 1\/5\u20131\/4, v\u00e4h\u00e4n riippuen l\u00e4hteest\u00e4, niin on niit\u00e4 takaverenkierron infarkteja, ja t\u00e4h\u00e4n se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ookaan kaikista paras. Pikkuaivoinfarktit ja muut siell\u00e4 aivojen takaosassa olevat aivoverenkierron h\u00e4iri\u00f6t saattaa hyvin j\u00e4\u00e4d\u00e4 tutkimatta, jos se meid\u00e4n tutkimus rajoittuu siihen. Onneksi t\u00e4ss\u00e4 nyt ei oo ihan semmoista samanlaista, kun ensihoitajilta odotetaan, ett\u00e4 pit\u00e4is tunnistaa syd\u00e4ninfarktissa, ett\u00e4 onko t\u00e4\u00e4 vasemmalla vai oikealla puolen, sit\u00e4 pit\u00e4is pysty\u00e4 pikkusen paikantaan, se ei ensihoidossa hirve\u00e4sti eroa se hoito, miss\u00e4 se aivoinfarkti on, mutta se ois tosi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 me ei missattais yht\u00e4\u00e4n aivoinfakrtia tai ett\u00e4 se pit\u00e4is olla tosi pieni se miss-reitti. Sit\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kovin moni neurologi n\u00e4e sit\u00e4 kokonaiskuvaa, ett\u00e4 miten isolla osalla meid\u00e4n ensihoidon potilaista kuitenkin on joku neurologinen oire. Se on tosi tavallista, ett\u00e4 joko se on se p\u00e4\u00e4oire, tai sitten se on semmoinen sivujuonne, siell\u00e4 tulee puheeksi, ett\u00e4 jonkin sortin neurologista oirettakin on ollu. Jos se ei oo se p\u00e4\u00e4vaiva, niin se monesti sitten tehd\u00e4\u00e4n se pahamaineinen karkea neurologinen status, ett\u00e4 tsekataan sielt\u00e4 pupillat ja puristusvoimat, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on varmaan aivoinfarkti ollu, ja eih\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 soiteta neurologille, vaan n\u00e4\u00e4 on niit\u00e4, kenest\u00e4 sitten konsultoidaan terveyskeskusp\u00e4ivyst\u00e4j\u00e4\u00e4 tai jotain muuta ihmist\u00e4, tai sitten saattaa olla, ett\u00e4 joskus ei konsultoida ket\u00e4\u00e4n. Joka tapauksessa t\u00e4n takia ois minusta hyv\u00e4, ett\u00e4 perus ensihoitajan patteri olis muutakin ku se pelkk\u00e4 karkea neurologinen status, vaan et se ois semmoinen hyv\u00e4 neurologinen status, koska tosi paljon [?? 00:05:33] kotiin ja j\u00e4tet\u00e4\u00e4n kotiin semmoisia potilaita, joilla on joku neurologinen oire. Mit\u00e4 nyt viimeaikaisia tutkimuksia on tehty suomalaisesta [?? 00:05:41], niin onneksi siin\u00e4 ei n\u00e4ytt\u00e4is kovin usein k\u00e4yv\u00e4n kovin huonosti, mutta kyll\u00e4 m\u00e4 oon monesti miettinyt sit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4k\u00f6 meill\u00e4 bongaamatta esimerkiksi TIA-kohtauksia. T\u00e4\u00e4 on semmoinen, mit\u00e4 kovin maallikko ei tunnista, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 oli aivoinfarktin oire, semmoinen ohimennyt aivoverenkierron h\u00e4iri\u00f6, mutta t\u00e4ll\u00e4 on kansantaloudellisesti ja sen potilaan kannalta tosi iso merkitys. TIA-kohtauksen saaneista 10\u201320 prosenttia saa aivoinfarktin seuraavan kolmen kuukauden kuluessa ja niist\u00e4 melkein puolet seuraavan kahden vuorokauden kuluessa, eli vaikka se voi olla semmoinen sivujuonne, ett\u00e4 se tulee ihan jossain muussa yhteydess\u00e4 puheeksi, ett\u00e4 olipa muuten kumma juttu, ett\u00e4 kaupan kassalla en vaan saanu sanaa suusta, en tied\u00e4, mik\u00e4 oli, mutta ei tullut mit\u00e4\u00e4n, mutta menin sitten kotia kattomaan rallia, ja rouva tuli kotia, niin sitten puhe suju ihan normaaliin tapaa, niin t\u00e4mm\u00f6inen harmiton sattumus voi olla aivoinfarktin ensioire. Seuraava oire on se, ett\u00e4 t\u00e4ydellinen toisen raajaparin halvaus ja puhekyky menee. Jos n\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, bongataan, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen oli, ja tehd\u00e4\u00e4n ne tarpeelliset p\u00e4ivystykselliset tutkimukset ja aloitetaan ennaltaehk\u00e4isev\u00e4 l\u00e4\u00e4kehoito, sit\u00e4 voidaan pienent\u00e4\u00e4 tosi paljon sit\u00e4 riski\u00e4. Jopa 80 prosenttia pystyt\u00e4\u00e4n pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 aivoinfarktin riski\u00e4, eli tosi monta aivoinfarktia on v\u00e4ltett\u00e4viss\u00e4, jos vaan tunnistetaan ne ohimenev\u00e4t oireet, tai sitten, ett\u00e4 jos ihmisell\u00e4 on pieni aivoinfarkti, ett\u00e4 siin\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ookaan n\u00e4it\u00e4 FAST-oireita, ett\u00e4 siell\u00e4 on joku muu pikkuinen oire, vaikkapa pikkuaivoinfarkti, et sinne on kehittynyt pikkuinen k\u00f6mpelyys, ja sitten tutkitaan ja huomataan, ett\u00e4 hei, s\u00e4h\u00e4n oot sairastanut pikkuaivoinfarktin. Se tarkoittaa, ett\u00e4 s\u00e4 oot eritt\u00e4in suuressa todenn\u00e4k\u00f6isyydess\u00e4 saada aivoinfarktin, jos ei aloiteta tosi hyv\u00e4\u00e4 ennaltaehk\u00e4isy\u00e4, riskitekij\u00f6iden hallintaa.<\/p>\n\n\n\n
Marko Tolonen: Juu. Mit\u00e4 s\u00e4, Anssi, ajattelet, ett\u00e4 miten sit\u00e4 vois sen FASTin j\u00e4lkeen laajentaa sit\u00e4 tutkimusta ja l\u00e4hesty\u00e4 laajemmin t\u00e4llaisen neurologisen potilaan tutkimusta ensihoidossa?<\/p>\n\n\n\n
Anssi Saviluoto: Ennen kuin m\u00e4 liikaa parjaan FASTia, niin FASTista pit\u00e4\u00e4 kuitenkin sanoa, ett\u00e4 riippuen tutkimuksesta FASTin herkkyys havaita akuutti aivoinfarkti vaihtelee tutkimuksesta riippuen 64 prosentista 97 prosenttiin. Se todenn\u00e4k\u00f6isesti kohtalaisen hyvin tunnistaa justiinsa ne potilaat, jotka pit\u00e4\u00e4 saada nopeasti hoitoon, eli semmoinen liuotettava aivoinfarkti, ett\u00e4 se on riitt\u00e4v\u00e4n vakava, ett\u00e4 se t\u00e4ytyy liuottaa, tai sitten semmoinen potilas, joka hy\u00f6tyy trombektomiasta, niin justiin n\u00e4ill\u00e4 potilailla, mitk\u00e4 on kaikkein kiireisimm\u00e4t ja selkeimm\u00e4t ja hy\u00f6tyy kaikkein eniten hoidosta, niin ne potilaat se todenn\u00e4k\u00f6isesti tunnistaa kohtalaisen hyvin, mutta sitten toisaalta, niin kun puhuttiin, ett\u00e4 ne pienetkin pit\u00e4isi bongata ja ne TIA-kohtaukset pit\u00e4is bongata, ne takakierron aivoinfarktit, jotenkin ne pit\u00e4is kaikki saada haaviin, niin sen takia mun mielest\u00e4 ois hyv\u00e4, ett\u00e4 tutkittais muutakin kuin se FAST, ja sitten siin\u00e4 FASTissakin ne tutkimukset teht\u00e4is suurin piirtein samalla tavalla kuin ne tehd\u00e4\u00e4n sairaalassa. T\u00e4\u00e4 klassinen karkea neuro, mist\u00e4 kukaan ei oikeastaan tied\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 kuuluu karkeaan neurologiseen statukseen, mutta se on yleens\u00e4 semmoinen pieni punainen lippu, ett\u00e4 jos joku k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa karkea neurologinen status, niin m\u00e4 pahoin pelk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 siell\u00e4 on t\u00e4t\u00e4 pupillat ja puristusvoimat, ja se ei oo mik\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 neurologinen status. Jos l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n liikkeelle ensinn\u00e4kin vaikkapa niist\u00e4 pupilloista, niin suurin piirtein joka viidennell\u00e4 ihmisell\u00e4 on pieni semmoinen niin sanottu aniskoria, eli pieni yhden tai kahden millimetrin pupillaero on tosi tavallinen ja l\u00f6ytyy ihan tosi monelta ihmiselt\u00e4. Tosi monesti se n\u00e4kyy vain tietyiss\u00e4 olosuhteissa, ehk\u00e4 pieness\u00e4 hajavalossa, saattaa olla koko ajan tai v\u00e4lill\u00e4, ja monet ihmiset ei sit\u00e4 itse tiedosta, koska harvoinpa niin tarkkaan tuiottelee omia pupilloja peilist\u00e4. On todella ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6inen, ett\u00e4 tavallisen aivoinfarktin seurauksena ois pupillaero. Se tilanne, miss\u00e4 se pupillaero taas on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 ja hyv\u00e4 tutkimus, on se, ett\u00e4 meill\u00e4 on tajuton potilas eik\u00e4 me olla ihan varmoja, miks se on tajuton, tai me tiedet\u00e4\u00e4n, miks se on tajuton, et me ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n aivoverenvuotoa tai p\u00e4\u00e4n vammaa, niin sitten kun me menn\u00e4\u00e4n katsomaan niit\u00e4 pupilloja ja sit siell\u00e4 n\u00e4kyykin, ett\u00e4 toinen on laaja ja valonj\u00e4ykk\u00e4, niin sitten meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 olla tosi huolissaan, koska se tarkoittaa, ett\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on joku tilaa viev\u00e4 prosessi, joka painaa sit\u00e4 n\u00e4k\u00f6hermoa, ja se on kriittinen tilanne, mutta se on todella ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 ja todella harvinaista, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6isen tavallisen aivoinfarktin seurauksena tulis mink\u00e4\u00e4nlaista pupillaeroa, ja varsinkin se hyv\u00e4kuntoinen asiallisesti jutteleva potilas tai humalassa oleva pikkusen p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kolauttanut, niin se, ett\u00e4 sill\u00e4 ainoana oireena ois se pupillan puoliero, niin se on kyll\u00e4 hirve\u00e4n ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6inen tilanne, ett\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on valtava painetta tuottava tilaa viel\u00e4 prosessi ja sit se aiheuttais ainoana oireena sen, ett\u00e4 toinen pupilla on ihan pikkusen isompi ku toinen. Se ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 oo se herkk\u00e4 tutkimus.<\/p>\n\n\n\n
Marko Tolonen: Jes. Mit\u00e4s noista puristusvoimista, kun s\u00e4 tutkin l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ty\u00f6ss\u00e4, niin s\u00e4 teet kannattelukokeen, eli s\u00e4 et tee varsinaita puristusvoimakoetta, vai teetk\u00f6?<\/p>\n\n\n\n
Anssi Saviluoto: Enp\u00e4 yleens\u00e4. Se on justiinsa yks, miss\u00e4 me voitais parantaa, ois hyv\u00e4, ett\u00e4 tutkittais samalla lailla kent\u00e4ll\u00e4 ja sairaalassa. Se, miten arvioidaan akuutin aivoinfarktin vakavuutta, se, ett\u00e4 miten voimakkaat ne oireet on, ja sit\u00e4 voidaan peilata v\u00e4h\u00e4n my\u00f6s siihen, ett\u00e4 miten laaja se aivoinfarkti on, niin siihen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n semmoista NIHSS-pisteytyst\u00e4, N, I, H, S, S eli National Institutes of Health Stroke Scale, mik\u00e4 on vaan t\u00e4mm\u00f6inen kansainv\u00e4linen pisteytys, miss\u00e4 annetaan sitten pisteit\u00e4 erilaisista asioista. Se, ett\u00e4 onko kasvoissa puolieroa, onko n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4puutoksia, n\u00e4\u00e4 kaikki klassiset aivoinfarktin oireet, niin niist\u00e4 sen mukaan, miten vakava se oire on ja miten paljon niit\u00e4 oireita on, niin niist\u00e4 tulee sitten pisteit\u00e4. Jos on tosi v\u00e4h\u00e4n pisteit\u00e4, niin semmoista ihan pient\u00e4 aivoinfarktia ei kannata liuottaa, koska niist\u00e4 yleens\u00e4 ihmiset kuntoutuu tosi hyvin ja siihen aivoinfarktin liuotushoitoon liittyy kuitenkin ihan kohtalainen verenvuodon riski, mik\u00e4 voi olla jopa hengenvaarallinen, niin sen takia sen pit\u00e4\u00e4 olla jollain tavalla vakava ja sen oireen pit\u00e4\u00e4 olla semmoinen jollain tavalla haittaava. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit laskee sitten, neurologian p\u00e4ivyst\u00e4j\u00e4t laskee sit\u00e4, ett\u00e4 montako pistett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on. Niit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla enemm\u00e4n kuin 2, niin sitten kannattaa antaa se liuotushoito. Jos niit\u00e4 on vaan 0 tai 1, niin silloin yleens\u00e4 kannattaa pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 useimmissa tilanteissa liuotushoidoista, mutta se ongelma on just se, ett\u00e4 siell\u00e4 pisteytyksess\u00e4 katsotaan k\u00e4sien kannattelua, ja se, ett\u00e4 k\u00e4si on t\u00e4ysin [?? 00:12:20] eli se vaan valahtaa heti s\u00e4ngyn pintaan, niin siit\u00e4 tulee saman tien 5 pistett\u00e4. Sama koskee, jos jalka on ihan semmoinen veltto, ett\u00e4 siin\u00e4 ei oo mit\u00e4\u00e4n voimaa, ett\u00e4 siin\u00e4 ei oo ollenkaan liikett\u00e4, niin siit\u00e4 tulee heti reilusti pisteit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta ei tarvi tiet\u00e4\u00e4. Se on niin vakavat oireet, ett\u00e4 silloin kannatta liuotushoitoa harkita, jos muuten indikaatiot t\u00e4yttyy. Sitten taas jos se hitaasti vajoaa mutta ei vajoa s\u00e4ngyn pintaan asti, niin ei siit\u00e4 tuu hirveesti pisteit\u00e4, siit\u00e4 tulee vaan 1 piste. Se on semmoinen, mik\u00e4 on helppo sitten mitata, miten vakava se on. Sitten kun ensihoito antaa ennakkoilmoitusta, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 toisella puolella on puristusvoima aavistuksen heikompi, niin sit\u00e4 koitetaan vaan puhelimessa sitten arvuutella, ett\u00e4 mit\u00e4k\u00f6h\u00e4n se tarkoittais k\u00e4sien laskeutumisessa. Koitetaan arvata ja tehd\u00e4 sitten suunnitelma sen mukaisesti, ja sitten se hoito ratkeaa vasta sitten, kun sit\u00e4 tutkitaan. Toisaalta my\u00f6s se vaikuttaa, ett\u00e4 miten se muuttuu se oirekuva. Jos se menee pahempaan p\u00e4in, niin se puoltaa sit\u00e4, ett\u00e4 nytten pit\u00e4\u00e4 hoitaa. Jos se on korjautumaan p\u00e4in, niin sitten se on todenn\u00e4k\u00f6isesti TIA-kohtaus, ett\u00e4 se todenn\u00e4k\u00f6isesti korjaantuu ilman liuotushoitoa, niin sen takia se ois tosi t\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 ne tutkimukset, mitk\u00e4 ois tehty, niin ne ois tehty mahdollisimman samalla lailla. Puristusvoimat ei vaan kuulu siihen NHISS-pisteytykseen, mutta se on muutenkin hirve\u00e4n huono sen takia, et se on hirveen vaikea kvantifioida, ett\u00e4 se oli, paljonko se oli heikompi, no, himppusen. Sitten viel\u00e4 se, ett\u00e4 yleens\u00e4h\u00e4n ihmisill\u00e4 on erilaiset puristusvoimat, ett\u00e4 toinen on heikompi ku toinen. Oikeak\u00e4tisill\u00e4 monesti on, oikea k\u00e4si on v\u00e4h\u00e4n vahvempi, tai toisaalta j\u00e4nn\u00e4sti my\u00f6s, ett\u00e4 monilla se oikea k\u00e4si on, sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kaikkeen tarkkaan, niin sitten se vasen voikin olla se voimanpes\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 voi olla v\u00e4h\u00e4n vahvempi. Sitten t\u00e4mm\u00f6iset hermopinteet ja muut t\u00e4mm\u00f6iset niin sanotut perifeeriset ongelmat helposti vaikuttaa siihen puristusvoimaan, mut kannattelu pysyy normaalina, niin sen takia itse en usein testaa puristusvoimia ollenkaan, enk\u00e4 ainakaan siin\u00e4, kun tutkitaan akuuttia aivoinfarktia. Se on hyvin helppo testi pyyt\u00e4\u00e4 potilasta ojentamaan molemmat k\u00e4teen suoraan eteenp\u00e4in k\u00e4mmenet kohti kattoa, ja kattoa, ett\u00e4 jos ne siin\u00e4 pysyy kymmenen sekuntia ilman, ett\u00e4 kumpikaan vajoaa, niin kaikki on kunnossa. Jos jompikumpi k\u00e4si vajoaa tai l\u00e4htee k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n ymp\u00e4ri, niin kattoo vaan suurin piirtein, ett\u00e4 miten kauas se vajos ja miss\u00e4 ajassa, niin l\u00e4\u00e4k\u00e4ri on heti kartalla, se tiet\u00e4\u00e4 heti, ett\u00e4 mik\u00e4 on toimintasuunnitelma ja sopiiko t\u00e4\u00e4 aivoinfarktiin. Paljon parempi tutkimus ku puristusvoima.<\/p>\n\n\n\n
Marko Tolonen: Aivan mahtavaa. Sitten vaan kirjaa sen l\u00f6yd\u00f6ksen sinne kantakirjaukseen, mink\u00e4 sitten tekee.<\/p>\n\n\n\n
Anssi Saviluoto: Kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Marko Tolonen: Ent\u00e4 sit laajennettu tutkimus, mit\u00e4 ensihoitaja vois tehd\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
Anssi Saviluoto: Justiinsa se, ett\u00e4 tilanteessa, niin kuin sanoin, ett\u00e4 me tunnistetaan potilaalta joku t\u00e4mm\u00f6inen selv\u00e4 akuutin aivoinfarktin oire, niin sitten ei kannata j\u00e4\u00e4d\u00e4 sinne kohteeseen en\u00e4\u00e4 hieromaan, ett\u00e4 sitten kun me ollaan tunnistettu, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 ihminen on saanu todenn\u00e4k\u00f6isesti akuutin aivoinfarktin, on viel\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti tai mahdollisesti jonkun toimenpiteen liuotushoidon piiriss\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n voidaan liuottaa jopa yhdeks\u00e4\u00e4n tuntiin asti, jos n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4mm\u00f6isess\u00e4 perfuusiokuvantamisessa eli erikoiskuvantamisessa, eli n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 siell\u00e4 on aivoa, mik\u00e4 on viel\u00e4 elossa mutta k\u00e4rsii siit\u00e4 verenkierron vajauksesta. Jos me n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4mm\u00f6inen, niin niit\u00e4 voidaan liuottaa jopa yhdeks\u00e4\u00e4n asti, ja jopa vuorokauteen asti saatta potilaat hy\u00f6ty\u00e4 sitten trombektomiasta, mutta vaikka n\u00e4\u00e4 aikaikkunat on paljon pidempi\u00e4 ku ennen, niin se ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 hoidolla ei ois kiire, vaan enemm\u00e4n kuin koskaan aika on aivoa, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 nopeesti sinne hoitoon, eli toisin sanottuna se, ett\u00e4 jos n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 toinen k\u00e4si vajoaa heti s\u00e4ngyn pintaan tai sitten on afasia, ett\u00e4 puheesta ei saa mit\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, tiedet\u00e4\u00e4n suurin piirtein, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6inen uusi oire, ei muuta ku py\u00f6r\u00e4t liikkeelle ja py\u00f6rim\u00e4\u00e4n. Silloin ei kannata j\u00e4\u00e4d\u00e4 sinne kohteeseen hieromaan, mutta siin\u00e4kin on iso apu, jos matkan aikana pystyt\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n tarkennettu neurologinen status. Ennen kaikkea m\u00e4 kannustaisin, ett\u00e4 niist\u00e4 potilaista, jotka j\u00e4is kotia, ett\u00e4 ne ois sitten hyvin tutkittu. Se antaa turvaa sek\u00e4 potilaalle ett\u00e4 ensihoidolle, ett\u00e4 se on dokumentoitu, ett\u00e4 mitk\u00e4 ne oireet oli. Se on my\u00f6s valtavan hy\u00f6dyllist\u00e4, kun sit\u00e4 potilasta seuraavan kerran tutkitaan, ett\u00e4 joku on yhden kerran tutkinut silt\u00e4 kaikki n\u00e4\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t jutut ja dokumentoinut kunnolla, joten sitten kun siell\u00e4 seuraavan kerran n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 nytten se k\u00e4si kyll\u00e4 ei oikein nouse, onkohan t\u00e4\u00e4 uus vai vanha juttu, no, ainakin kaks viikkoa sitten se nousi, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on tutkittu kunnolla, niin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on t\u00e4lle potilaalle uus juttu. Mit\u00e4 muuta kannattaa tutkia sitten, kun on aikaa tutkia jotain muutakin. T\u00e4\u00e4 on hyv\u00e4, mist\u00e4 aloittaa. Se FAST on hyv\u00e4 aloittaa, koska se on matalalla roikkuva hedelm\u00e4. Ne on ne yleisimm\u00e4t oireet ja toisaalta ne kaikkein merkitt\u00e4vimm\u00e4t oireet, mutta arsenaaliin olis hyv\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 esimerkiksi ainakin yks semmoinen tutkimus, mik\u00e4 testaa sitten sit\u00e4 pikkuaivojen toimtaa ja sit\u00e4 takakiertoa, niit\u00e4 on kuitenkin 1\/5 niist\u00e4 aivoinfarkteista. N\u00e4\u00e4 on siit\u00e4 helppoja, ett\u00e4 n\u00e4\u00e4 on kaikille telkkarista tuttuja. M\u00e4 en tied\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 siin\u00e4 on, ett\u00e4 amerikkalaiset poliisit ei saa suoraan puhalluttaa, vaan t\u00e4ytyy ensin pelata niit\u00e4 pelej\u00e4 niitten ihmisten kanssa, mutta ainakin, kun m\u00e4 oon katsonut sit\u00e4 [?? 00:17:33]-sarjaa, niin aina kun ne vet\u00e4\u00e4 jonkun tien sivuun, niin ne testaa sormi-nen\u00e4np\u00e4\u00e4koetta, ne testaa viivak\u00e4vely\u00e4, pit\u00e4\u00e4 luetella kuukausia takaperin, ne kuuntelee v\u00e4h\u00e4n, millaista se puhe on. N\u00e4\u00e4 on kaikki pikkuaivotestej\u00e4. Ne tekee sit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 neurologista statusta ne poliisit, mik\u00e4 on surullista, ett\u00e4 vitsi, ne tekee paremman neurologisen statuksen ku meid\u00e4n ensihoitajat joissain tilanteissa, koska ne tekee, ne testaa nimenomaan, koska alkoholi vaikuttaa pikkuaivoihin, sormi-nen\u00e4np\u00e4\u00e4koe, kaikki maallikotkin tunnistaa sen. Sen takia se on helppo selitt\u00e4\u00e4 potilaallekin. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaan, ett\u00e4 k\u00e4det suorana sivuille, silm\u00e4t kiinni ja vuoron per\u00e4\u00e4 kosketa silm\u00e4t kiinni nen\u00e4np\u00e4\u00e4t\u00e4. Se on aika tavallista, ett\u00e4 siin\u00e4 ihan semmoinen pieni ehk\u00e4 senttimetrin heitto tulee, mutta jos osuu joka kerta samaan kohtaan ja varsinkin, jos sit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n nopeuttaa, niin sitten se sujuukin oikein mallikkaasti, niin ei tarvi olla huolissaan, mutta t\u00e4ss\u00e4 sitten n\u00e4hd\u00e4\u00e4n. Jos se toinen puoli onkin semmoinen k\u00f6mpel\u00f6, hapuileva, tai sitten se menee ihan kunnolla useamman sentin ohi nen\u00e4np\u00e4\u00e4st\u00e4 toistetusti, niin se on merkki siit\u00e4, ett\u00e4 nyt jotain on pieless\u00e4 ja se voi hyvinkin olla pikkuaivoinfarkti tai muu siell\u00e4 takakierron alueella oleva, niin ku aivoinfarkti tai TIA-kohtaus. Tosi hyv\u00e4 testi. Toinen, mik\u00e4 on eritt\u00e4in hyv\u00e4 testi ja pit\u00e4is tehd\u00e4 kaikille, jotka j\u00e4\u00e4 kotia, jos niill\u00e4 on melkein mik\u00e4 vaan oire, mutta varsinkin jos on joku semmoinen mahdollisesti neurologinen oire, miten se potilas pystyy k\u00e4velem\u00e4\u00e4n. Se, ett\u00e4 potilas pystyy normaalisti k\u00e4velem\u00e4\u00e4n ilman, ett\u00e4 horjahtelee, ilman, ett\u00e4 se on leve\u00e4raiteista, ilman, ett\u00e4 tarvii k\u00e4vell\u00e4 seini\u00e4 pitkin, niin se tarkoittaa, ett\u00e4 tasapainoaisti pit\u00e4\u00e4 toimia kohtalaisesti, jalkojen lihasten t\u00e4ytyy toimia kohtalaisesti, pikkuaivojen pit\u00e4\u00e4 toimia kohtalaisesti, tai vaatimustaso nuorelle potilaalle asettaa v\u00e4h\u00e4n korkeammalle, ja vanhukselle olla sitten hieman armollisempi. Esimerkiksi viivak\u00e4vely, ett\u00e4 laittaa kantap\u00e4\u00e4-varvask\u00e4vely, niin harvalla vanhuksella onnistuu ihan tosta noin vain, vaan siin\u00e4 tulee pieni\u00e4 sivuaskelia, mutta sitten taas, jos tutkii nuoria ihmisi\u00e4, niin sitten m\u00e4 pist\u00e4n ne k\u00e4velem\u00e4\u00e4n etuperin ja takaperin ennen kuin ne l\u00e4p\u00e4isee t\u00e4n testin.<\/p>\n\n\n\n
Marko Tolonen: Jes, eli sormi-nen\u00e4np\u00e4\u00e4koe, ja sitten k\u00e4velykoe.<\/p>\n\n\n\n
Anssi Saviluoto: Siin\u00e4 tulee jo monta tutkimusta v\u00e4h\u00e4n niin ku kaupan p\u00e4\u00e4lle. Pystyyk\u00f6 potilas puhumaan normaalisti? Siin\u00e4 tulee monta tutkimusta ihan ilmaiseksi. Sitten muistelee hetken, liikkuihan ne kasvot ihan normaalisti. Olihan ne ihan symmetriset t\u00e4mm\u00f6isess\u00e4 ihan normaalissa keskustelussa? Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 n\u00e4ihin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota ja kirjoittaa ne yl\u00f6s, niin vaikka ei ois muistanu tutkia ollenkaan neurologista statusta, niin siin\u00e4 kaiken muun ohessa tulee kuitenkin tehty\u00e4 jo aika paljon.<\/p>\n\n\n\n
Marko Tolonen: Kyll\u00e4. Me ollaan t\u00e4st\u00e4 tehty sellaisen tutkimuspatteri, video l\u00f6ytyy, Anssi, sun YouTube-kanavalta, Anssi Saviluoto -kanavalta. Sitten siin\u00e4 kuvataan hienomotoriikkaa eli sormien soittelu, niin ku soitettais pianoa, ja sitten t\u00e4mm\u00f6inen nopea k\u00e4\u00e4ntely, niin ku venttileit\u00e4 k\u00e4\u00e4nnelt\u00e4is sormilla. Mit\u00e4s niill\u00e4 mitataan sitten?<\/p>\n\n\n\n
Anssi Saviluoto: Ne on kans semmoisia, mitk\u00e4 testaa justiinsa sit\u00e4 pikkuaivojen toimintaa, hienomotoriikkaa. Kaikki semmoinen, mik\u00e4 vaatii tarkkuutta vaativaa tai sitten nopeiden toistuvien liikkeiden sarjaa, eli se venttiilien py\u00f6rittely\u00e4 tai se, ett\u00e4 py\u00f6rittelis jotain hanoja tai ratteja, niin sit\u00e4 sanotaan DDK:ksi eli dia, doko, kineesi. Meid\u00e4n aivot on siit\u00e4 petolliset, ett\u00e4 ne koittaa aina peitt\u00e4\u00e4 omat mokansa. Ne koittaa silleen, ett\u00e4 me ei huomatakaan, photoshopata kaikki virheet pois. Jos silm\u00e4\u00e4n tulee vika ja sielt\u00e4 n\u00e4k\u00f6 h\u00e4vi\u00e4\u00e4, niin aivot ei tee mit\u00e4\u00e4n peitt\u00e4\u00e4kseen sen kaverin mokaa, eli ne pist\u00e4\u00e4 sen suoraan silm\u00e4n syyksi. Ihmiset yleens\u00e4, kun silm\u00e4st\u00e4 h\u00e4vi\u00e4\u00e4 yht\u00e4kki\u00e4, menee n\u00e4k\u00f6, niin ihmiset kyll\u00e4 huomaa, ett\u00e4 nytten t\u00e4h\u00e4n tuli joku vika, mutta sitten kun se on aivojen syy, eli sinne tulee joku n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4puutos aivoinfarktin vuoksi, niin aivot photoshoppaa sen kaiken puuttuvan alueen ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen sill\u00e4 muulla, ett\u00e4 sit\u00e4 ei huomaa mill\u00e4\u00e4n muulla ku sill\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 l\u00e4htee testaamaan sit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4\u00e4. Sit\u00e4 testataan sormiperimetrialla, ett\u00e4 viel\u00e4 sinne potilaan molemmille puolille sormet, aika hyv\u00e4 tapa, ett\u00e4 kattoo potilasta suoraan silmiin, vie k\u00e4det sinne sivuille, suurin piirtein itsens\u00e4 ja potilaan puoleen v\u00e4liin, ja sitten heiluttaa molemmin puolin siell\u00e4, ett\u00e4 ne on just ja just oman n\u00e4k\u00f6kent\u00e4n reunoilla ne sormet, jolloinka jos ne on hyvin asetettu, mik\u00e4 on helpommin sanottu ku tehty, mutta sitten ne pit\u00e4is potilaan n\u00e4k\u00f6kent\u00e4ss\u00e4 olla suurin piirtein samassa kohtaa, ett\u00e4 se oma n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4 toimii verrokkina, ja sitten heiluttaa sormia oikealla, heiluttaa sormia vasemmalla, kysyy aina potilaalta, ett\u00e4 miss\u00e4 heilahti. Jossakin kohtaa on sitten v\u00e4ijy ja heiluttaa molempia puolia yht\u00e4 aikaa. Jos siell\u00e4 on necklect-oire, usein paljastuu vasta siin\u00e4, kun heiluttaa yht\u00e4 aikaa, niin se kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota vaan sille toiselle puolelle, liev\u00e4 necklect on just t\u00e4mm\u00f6inen, ett\u00e4 jos voi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota vaan yhteen puoleen, niin se onnistuu, mutta sitten kun yht\u00e4 aikaa tulee joku \u00e4rsyke, niin eip\u00e4 sitten huomaakaan. T\u00e4\u00e4 on semmonen, mik\u00e4 niin helppo on j\u00e4\u00e4d\u00e4 huomaamatta, mutta sitten kun sen tutkii, se onkin shokeeraavaa, ett\u00e4 miten ilmeinen se on, kun se l\u00f6ytyy se n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4puolioire. Pyyt\u00e4\u00e4 potilasta viel\u00e4 seuraamaan silmill\u00e4 sormenp\u00e4\u00e4t\u00e4, ja sitten piirt\u00e4\u00e4 potilaan kasvojen edess\u00e4 semmoisen H-kirjaimen muotoisen kirjaimen ilmaan. Siin\u00e4 idea on vaan se, ett\u00e4 katsoo, ett\u00e4 ne silm\u00e4t k\u00e4\u00e4ntyy jokaiseen suuntaan, ett\u00e4 ne menee yl\u00f6s vasemmalle, yl\u00f6s oikealle ja sitten alas vasemmalle ja alas oikealle. Jokaiseen suuntaan jos silm\u00e4t k\u00e4\u00e4ntyy yhdess\u00e4 eik\u00e4 k\u00e4y niin, ett\u00e4 toinen silm\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy eri suuntaan ku toinen, niin sitten sekin on testattu. Hirmu hyv\u00e4 testi, kun se testaa yht\u00e4 aikaa kolmea eri aivohermoa, ett\u00e4 siell\u00e4 on monta eri aivohermoa, jotka testaa niit\u00e4 silmien liikkeit\u00e4, ja jos joku niist\u00e4 ei toimi, niin sitten n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, niin tiettyyn suuntaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 silm\u00e4t, niin toinen silm\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy ja toinen silm\u00e4 ei k\u00e4\u00e4nny kunnolla, ja siin\u00e4 kohtaa yleens\u00e4 potilas sanoo, ett\u00e4 n\u00e4kyy kahtena. Se voi olla aivoinfarktioire, mutta se voi olla muukin oire, mutta l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti, jos huomaa, ett\u00e4 potilaalla on kaksoiskuvia, ja varsinkin huomaa, ett\u00e4 tiettyyn suuntaan katsoessa ne silm\u00e4t karsastaa, niin l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti se pit\u00e4\u00e4 tutkia ensin, ett\u00e4 onko aivoinfarkti, ja sen j\u00e4lkeen mietit\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 muusta se voi johtua.<\/p>\n\n\n\n
Marko Tolonen: T\u00e4h\u00e4n sun tutkimuspatteristoon ei nyt kuulunut sit\u00e4 puristusvoimia eik\u00e4 pupilloita, valolla katsomista pupilloihin. Mit\u00e4s s\u00e4 ajattelet siit\u00e4 valolla silmiin katsomisesta t\u00e4llaisella normaalilla tajuissaan olevalla ihmisell\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
Anssi Saviluoto: Se on hyvin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 se aivoinfarkti j\u00e4\u00e4 siell\u00e4 haaviin, ja sitten taas jos siell\u00e4 huomataankin puoliero ilman, ett\u00e4 on mit\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4vammaa ja tajunnantaso on ihan normaali, niin jos siell\u00e4 onkin joku puoliero, niin se todenn\u00e4k\u00f6isesti johtuu jostain ihan muusta ku aivoinfarktista. Voihan sen testata ja raportoida. Kyll\u00e4 m\u00e4 itse aina, kun m\u00e4 tutkin potilaita sairaalassa, niin m\u00e4 tutkin kaikki aivohermot 2\u201312, huomaat, ett\u00e4 siis en tutki kaikkia aivohermoja. En ikin\u00e4 tutki hajuhermoa sen takia, ett\u00e4 ei oo ikin\u00e4 [?? 00:24:27]tippoja eik\u00e4 kahvinpuruja siin\u00e4 saatavilla ja muut hajut on niin ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4, ett\u00e4 en viiti potilaita niille altistaa. Tosiaan ensimm\u00e4inen aivohermo on aivohermo, ja se usein skipataan t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa, mutta kyll\u00e4 m\u00e4 my\u00f6nn\u00e4n, ett\u00e4 m\u00e4 tutkin itse potilaalta yleens\u00e4 ne pupillat, mutta jos siell\u00e4 ois aivoinfarktista johtuva puoliero, niin se todenn\u00e4k\u00f6isesti n\u00e4kyy my\u00f6s ilman sit\u00e4 valoa ja todenn\u00e4k\u00f6isesti siell\u00e4 n\u00e4kyy muita oireita. Sitten kun siell\u00e4 n\u00e4kyy pieni ero, niin se todenn\u00e4k\u00f6isesti on justiinsa t\u00e4mm\u00f6inen synnynn\u00e4inen ep\u00e4symmetria, tai sitten se johtuu jostakin l\u00e4\u00e4keaineesta tai silm\u00e4leikkauksesta, glaukoomasta, tai sitten esimerkiksi jos vaikkapa astmal\u00e4\u00e4kett\u00e4, jos menee ventolinea silm\u00e4\u00e4n, kun sit\u00e4 annostelee itselleen, niin siit\u00e4 saa hienon puolieron aikaan. Ei oo tullut yht\u00e4\u00e4n aivoinfarktia minulle vastaan, mik\u00e4 oireilisi vain pupillaerona.<\/p>\n\n\n\n
Marko Tolonen: Usein kun menn\u00e4\u00e4n tonne ensihoidon teht\u00e4ville, ihmisill\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 kiertohuimausta. Voidaanko puhua siit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n
Anssi Saviluoto: Toki.<\/p>\n\n\n\n
Marko Tolonen: Nyth\u00e4n ensihoitajalla ei oo kovin paljon keinoja tiet\u00e4\u00e4, mik\u00e4 se huimauksen syy on. Sitten pit\u00e4\u00e4 pohtia aina tapauskohtaisesti, ett\u00e4 minne potilasta kuljetetaan. Tietysti jos sille huimaukselle ei mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 l\u00f6ydy, niin kyll\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 silloin neurologisena potilaana. T\u00e4mm\u00f6inenh\u00e4n voi olla tosi vakava neurologinen ongelma lopulta. Mit\u00e4 s\u00e4 aattelet tommoisesta huimauskeissist\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
Anssi Saviluoto: Joo. Kyll\u00e4 paljon sit\u00e4 diagnostiikkaa tehd\u00e4\u00e4n sitten sairaalassa, mutta se, ett\u00e4 tunnistaa ne tyypillisimm\u00e4t huimaukset, niin voidaan kyll\u00e4 paremmin ohjata niit\u00e4 ihmisi\u00e4 oikeisiin paikkoihin. On sellaisia tiettyj\u00e4 huimauksia, mitk\u00e4 pystytt\u00e4isiin tunnistamaan jo ensihoidossa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti t\u00e4mm\u00f6inen hyv\u00e4nlaatuinen oire. Tyypillisi\u00e4 semmoisia kuvauksia huimauksesta, mik\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti ei liity mihink\u00e4\u00e4n vakavaan syyhyn, on justiinsa semmoinen liev\u00e4 ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen huimaus, mit\u00e4 potilas saattaa kuvata, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin laivan kannella olisi tai v\u00e4h\u00e4n niin kuin pumpulilla k\u00e4velisi, ja sitten siin\u00e4 tutkimuksessa ei mit\u00e4\u00e4n muuta j\u00e4\u00e4 haaviin. Tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4mm\u00f6inen kunnollinen neurologinen status, ja siin\u00e4 ei oo mit\u00e4\u00e4n l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4, ja se k\u00e4vely on ihan moitteetonta ja pystyy seisomaan silm\u00e4t kiinni paikoillaan ja jopa viivak\u00e4vely ehk\u00e4 onnistuu, jos v\u00e4h\u00e4n nuorempi ihminen on kyseess\u00e4, niin on aika ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 se ois liioin mik\u00e4\u00e4n korvaper\u00e4inen hoitoa vaativa sairaus tai varsinkaan mik\u00e4\u00e4n aivoinfarkti. N\u00e4\u00e4 on semmoisia melko tyypillisi\u00e4. Tyypillist\u00e4 t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 hyv\u00e4laatuiselle kohtauksittaiselle korvaper\u00e4iselle asentohuimaukselle on se, ett\u00e4 se yleens\u00e4 alkoi jossain jonkun liikkeen yhteydess\u00e4, tyypillisesti esimerkiksi kumartuessa alko yht\u00e4kki\u00e4 semmoinen py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4 huimaus eli kiertohuimaus. Potilas kuvaa sen tavallisesti sill\u00e4 lailla, ett\u00e4 kun liikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00e4, niin alkaa maailma py\u00f6ri\u00e4, tai ett\u00e4 kun potilas liikkuu, vaihtaa asentoa, niin alkaa semmoinen py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4 huimaus, mutta silloin kun on hetken ihan paikoillaan, suurin piirtein minuutin verran on paikoillaan, niin se huimaus loppuu. Ei sill\u00e4, ett\u00e4 se lievenee, vaan se loppuu, mutta sitten se alkaa uudestaan taas, kun liikkuu, niin t\u00e4\u00e4 on tyypillist\u00e4 sille hyv\u00e4laatuiselle korvaper\u00e4iselle asentohuimaukselle. Siihen ei kuulu mink\u00e4\u00e4n sortin muita neurologisia l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4. Se on melko tavallista, ett\u00e4 verenpaineet on koholla, koska on hirveen huono olo. Se on melko tavallista, ett\u00e4 siin\u00e4 voi olla pahoinvointia tai oksenteluakin siin\u00e4 sen huimauksen vuoksi, ja siin\u00e4 tyypillisesti n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 siin\u00e4 kun tulee se kiertohuimaus, niin katotaan silmi\u00e4, niin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n semmoinen silm\u00e4v\u00e4rve, ett\u00e4 ne silm\u00e4t sill\u00e4 lailla heiluu edestakaisin silleen, ett\u00e4 se menee toiseen suuntaan nopeesti ja v\u00e4h\u00e4n hitaammin palautuu ja se hakkaa silleen edestakaisin. Sitten kun potilas on paikallaan, niin se helpottaa, mutta se on olennaista nimenomaan, ett\u00e4 siihen ei liity mit\u00e4\u00e4n muuta l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4, niin ku puheentuoton ongelmaa, raajavoimissa ei oo mit\u00e4\u00e4n h\u00e4iri\u00f6t\u00e4, vaan se on se huimaus, joka loppuu, kun on paikoillaa, sit alkaa uudestaan, kun liikkuu. T\u00e4\u00e4 on tyypillist\u00e4 korvaper\u00e4iselle huimaukselle. Joskus se on niin inhottava, ett\u00e4 sitten pit\u00e4\u00e4 menn\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4riin, mutta jos n\u00e4\u00e4 kaikki t\u00e4yttyy, ett\u00e4 alkaa liikkeess\u00e4, loppuu paikallaan ollessa, ei oo niin voimakasta, ett\u00e4 potilas ei pystyisi esimerkiksi seisomaan tai k\u00e4velem\u00e4\u00e4n, niin jos kaikki n\u00e4\u00e4 t\u00e4yttyy, niin kyse on todenn\u00e4k\u00f6isesti t\u00e4mm\u00f6isest\u00e4 hyv\u00e4nlaatuisesta vaivasta, ja sitten ei tarvitse ep\u00e4illa aivoinfarktia. Potilaan vois kuljettaa esimerkiksi terveyskeskukseen, tai jos ne oireet on ritt\u00e4v\u00e4n liev\u00e4t, niin sitten voi antaa asentohoito-ohjeet. T\u00e4mm\u00f6inen Epleyn man\u00f6\u00f6veri, sen voi vaikka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 YouTubesta, miten se tehd\u00e4\u00e4n, niin semmoinen liikesarja, niin sit\u00e4 kun tekee kotona, niin se saattaa menn\u00e4 kokonaan ohi. T\u00e4\u00e4 on kuitenkin sen verran yleinen vaiva, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 voitais t\u00e4ysin luotettavasti tunnistaa ensihoidossa. Siihen on semmoinen yksinkertainen testi, jonka nimi on Dix-Hallpiken testi, kuulostaa hienolta, mutta n\u00e4\u00e4h\u00e4n on aina t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 se ja t\u00e4m\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, joka sit\u00e4 on ollut kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Jos katsoo vaikka Youtubesta Dix-Hallpike, niin oikeesti tosi simppeli testi, ja se viel\u00e4 varmistaa sen. Pyydet\u00e4\u00e4n potilasta vaan istumaan s\u00e4ngyll\u00e4 ja vied\u00e4\u00e4n se sen verran sinne s\u00e4ngyn yl\u00e4p\u00e4\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4 menee pikkusen yli siit\u00e4 s\u00e4ngyn reunasta, ett\u00e4 saadaan se p\u00e4\u00e4 pikkusen takakenoon. Toinen vaihtoehto on, ett\u00e4 potilas on normaalisti s\u00e4ngyss\u00e4, mutta laitetaan hartioiden alle tyyny. Olennaista siin\u00e4 on vaan se, ett\u00e4 kun potilas k\u00e4y sel\u00e4lleen, niin p\u00e4\u00e4 menee v\u00e4h\u00e4n takakenoon, noin 45 astetta takakenoon. Pyydet\u00e4\u00e4n potilasta k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4 vasemmalle ja kipataan potilas yhdess\u00e4 silleen sel\u00e4lleen melko ripeesti, ett\u00e4 se p\u00e4\u00e4 menee, on vasemmalle 45 astetta ja takakenossa 45 astetta. Jos siin\u00e4 tulee se silm\u00e4v\u00e4rve ja just se huimaus, mit\u00e4 potilas kuvaa, niin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 okei, t\u00e4\u00e4 on t\u00e4sm\u00e4isku, nyt on kyse t\u00e4st\u00e4 korvaper\u00e4isest\u00e4 huimauksesta. Sitten siit\u00e4 voidaan suoraan tehd\u00e4 se k\u00e4\u00e4nt\u00f6jen sarja. Sit siin\u00e4 on vaan kaks k\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 lis\u00e4\u00e4, niin Epleyn man\u00f6\u00f6veri on tehty, ja joskus se helpottaa sill\u00e4 tosi hyvin. T\u00e4\u00e4 voitais turvallisesti tutkia ja tunnistaa ensihoidossa ja aloittaa siihen kotihoito-ohjeetkin, ett\u00e4 kun n\u00e4\u00e4 kaikki ehdot t\u00e4yttyy, ett\u00e4 potilas pystyy k\u00e4velem\u00e4\u00e4n, ei mit\u00e4\u00e4n muita neurologisia l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4, helpottaa paikallaan ollessa, provosoituu liikeess\u00e4, niin kyse on hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti t\u00e4st\u00e4 eik\u00e4 mist\u00e4\u00e4n vakavasta. Inhottavaahan se voi olla, ja joskus se on sen verran paha, ett\u00e4 on pakko kuljettaa p\u00e4ivystykseen ihan vaan sen takia, ett\u00e4 on niin voimakas huimaus ja pahoinvointi, ett\u00e4 ei oikein kotona p\u00e4rj\u00e4\u00e4. Sitten taas toisin p\u00e4in, ett\u00e4 jos sielt\u00e4 l\u00f6ytyy mit\u00e4 tahansa n\u00e4ist\u00e4, ett\u00e4 sielt\u00e4 l\u00f6ytyy joku, huimauksen lis\u00e4ksi huomaa, ett\u00e4 itse asiassa ei toi puhe oo ihan normaalia, sill\u00e4 on joku raajapuoli oire, tai esimerkiksi tehd\u00e4\u00e4n sormi-nen\u00e4np\u00e4\u00e4koe ja sitten huomataan, ett\u00e4 toinen k\u00e4si on kyll\u00e4 k\u00f6mpel\u00f6mpi, niin sitten voidaan saman tien unohtaa kaikki t\u00e4mm\u00f6iset hyv\u00e4laatuiset jutut ja t\u00e4ytyy vahvasti ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 nyt on kyse takakierron aivoinfarktista. Onhan se FAST-tutkimuksen herkkyys tunnistaa akuutti aivoinfarkti vaihtelee 64 prosentista 97 prosenttiin, ett\u00e4 riippuu, mit\u00e4 tutkimusta katotaan, riippuu, kuka tutkii ja miss\u00e4, mutta pointtina se, ett\u00e4 kyll\u00e4 se missaa niit\u00e4 aivoinfarkteja ja olisi hyv\u00e4, ett\u00e4 useammat terveydenhuollon ammattilaiset tunnistais muitakin oireita ja varsinkin, ett\u00e4 me saatais, ett\u00e4 me tunnistettais ne ja osattais ohjata sitten tarpeellisiin jatkoselvittelyihin ne potilaat, joilla on ollu joku TIA-kohtaus tai sitten joku t\u00e4mm\u00f6inen muu AVH-oire. Esimerkiksi se takakierron TIA-oire voi oireilla sill\u00e4 lailla, ett\u00e4 on voimakas huimaus. Siihen voi liitty\u00e4 vaikka kaksoiskuvia. Jos on t\u00e4mm\u00f6inen oire ja sit se ohittuu, niin kyl se pit\u00e4\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 potilaalla saattaa olla takakierron TIA, ja samalla on isossa aivoinfarktiriskiss\u00e4, jos ei aloiteta ennaltaehk\u00e4isy\u00e4. Mit\u00e4 se sitten oikeastaan on se ennaltaehk\u00e4isy, mill\u00e4 me saadaan sitten v\u00e4hennetty\u00e4 sit\u00e4 aivoinfarktiriski\u00e4, niin loppujen lopuksi kyse on aika yksinkertaisista jutuista. Yks ehk\u00e4 olennaisin on se, ett\u00e4 potilaalta mets\u00e4stet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 onko niill\u00e4 flimmeri\u00e4. Jos niill\u00e4 on kohtauksittaista flimmeri\u00e4 edes silloin t\u00e4ll\u00f6in, niin silloin ne hy\u00f6tyy siit\u00e4 antikoagulaatiol\u00e4\u00e4kityksest\u00e4. Se on t\u00e4rke\u00e4 hoito, ett\u00e4 sitten niille aloitetaan se ennaltaehk\u00e4isyksi. Se on se, mit\u00e4 niill\u00e4 sitten p\u00e4ivystyksess\u00e4 mets\u00e4stet\u00e4\u00e4n, ja sen takia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niilt\u00e4 katotaan EKG, ja ihan hyv\u00e4n kans, jos kuljetetaan, ett\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n sitten monitoriseurannassa, ett\u00e4 jos siell\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n hetkenkin, ett\u00e4 sill\u00e4 potilaalla on flimmeri, niin se potilaan l\u00e4\u00e4kehoito on sitten hyvin erilainen. Jos siell\u00e4 yhden kerran n\u00e4hd\u00e4\u00e4n flimmeri, niin sitten sit\u00e4 ei tarvitse en\u00e4\u00e4 mets\u00e4st\u00e4\u00e4. Sitten kun on n\u00e4it\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka saa hoidosta huolimatta TIA-kohtauksia tai semmoisia AVH-oireita, niin niilt\u00e4 koitetaan mets\u00e4st\u00e4\u00e4, ett\u00e4 onko sill\u00e4 kuitenkin flimmeri, mit\u00e4 me ei oo vaan saatu kiinni, niin se on aina semmoinen iso voitto, ett\u00e4 jos se flimmeri saadaan kiinni, niin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on se hoito, eli antikoagulantti sitten pienent\u00e4\u00e4 tosi paljon sit\u00e4 aivoinfarktiriski\u00e4. Sitten jos niill\u00e4 potilailla ei n\u00e4hd\u00e4 eteisv\u00e4rin\u00e4\u00e4, niin sitten niille aloitetaan tavallisesti joko [?? 00:33:27] tai sitten aspiriini[?? 00:33:30], mutta kuitenkin t\u00e4mm\u00f6inen verihiutaleiden toimintaa heikent\u00e4v\u00e4 l\u00e4\u00e4ke, niin se pienent\u00e4\u00e4 sit\u00e4 aivoinfarktirisi\u00e4, ja sen j\u00e4lkeen se on vaan eritt\u00e4in hyv\u00e4 riskitekij\u00f6iden hallinta. Kolesteroli oikein hyv\u00e4lle tasolle, verenpaine oikein hyv\u00e4lle tasolle, verensokeri oikein hyv\u00e4lle tasolle, ja ennen kaikkea jos ihminen tupakoi, niin nyt t\u00e4\u00e4 kaikki menee ihan kankkulankaivoon, jos tupakointi jatkuu, ett\u00e4 se on niin iso riskitekij\u00e4, ett\u00e4 se kyll\u00e4 menee kaiken muun ylitse, mutta aika yksinkertaisia juttuja. Useimmille potilaille tehd\u00e4\u00e4n selvittelyit\u00e4, ja loppujen lopuksi niille aloitetaan verenpainel\u00e4\u00e4ke, kolesterolil\u00e4\u00e4ke ja se [?? 00:34:08]. Katotaan verensokerit. Useimmiten tutkitaan, ett\u00e4 onko kaulasuonissa niin isoa ahtaumaa, ett\u00e4 sit\u00e4 kannattais ihan kirurgi avartaa. Jos semmoinen l\u00f6ytyy, niin se on tosi tehokasta hoitoa, ja sen takia se tutkitaan koko lailla kaikilta, jotka olis t\u00e4mm\u00f6isen toimenpiteen piiriss\u00e4. Suurimmalle osalle riskitekij\u00f6iden hallinta eli t\u00e4mm\u00f6inen el\u00e4m\u00e4ntapahoito ja hyv\u00e4 l\u00e4\u00e4kehoito, mutta se on se, mill\u00e4 saadaan hyvi\u00e4 elinvuosia lis\u00e4\u00e4. Yksinkertaisista jutuista loppujen lopuksi kuitenkin on kyse.<\/p>\n\n\n\n
Marko Tolonen: Jes. Veet\u00e4\u00e4n yhteen t\u00e4\u00e4 meid\u00e4n keskustelu nyt. Kaikki tiet\u00e4\u00e4 nyt, mik\u00e4 on FAST-protokolla, mutta laajennettu protokolla, niin kerrohan, Anssi, viel\u00e4 t\u00e4n meid\u00e4n keskustelun konkluusio.<\/p>\n\n\n\n
Anssi Saviluoto: Silloin kun ei oo kiire ja on v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n aikaa tutkia potilasta, niin sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 katsoo, ett\u00e4 mink\u00e4laista puheentuotto on, kasvojen toiminta, niin kannattaa katsoa k\u00e4sien kannattelu, mielell\u00e4\u00e4n alaraajojen kannattelu, katsoa, ett\u00e4 silm\u00e4t liikkuu kaikkiin suuntiin, ett\u00e4 ei oo n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4puutoksia, ja sitten ainakin yks koe, mik\u00e4 testaa niit\u00e4 pikkuaivoja, ett\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n katsoo, ett\u00e4 potilas pystyy k\u00e4veleen normaalisti ja sormi-nen\u00e4np\u00e4\u00e4koe on normaali, niin sitten voi sanoa, ett\u00e4 on kohtalaisen hyvin tutkittu potilas. Sitten jos jossakin n\u00e4iss\u00e4 on oiretta, mik\u00e4 viittaa aivoinfarktiin, niin muistaa sen, ett\u00e4 vaikka se ois korjautunut, niin t\u00e4mm\u00f6inen oire, jos on ollu kahden viikon sis\u00e4ll\u00e4, niin l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti se pit\u00e4\u00e4 tutkia p\u00e4ivystyksellisesti, koska se saattaa olla, ett\u00e4 seuraavan kahden vuorokauden kuluessa se potilas saa sitten aivoinfarktin, jos ei aloiteta hoitoja.<\/p>\n\n\n\n
Marko Tolonen: Jes. Korostetaan sit\u00e4, ett\u00e4 ei kirjata en\u00e4\u00e4 karkea neuro OK, vaan kirjataan just noi Anssin kertomat asiat sinne, ett\u00e4 ne on testattu ja niiss\u00e4 ei oo neurologista poikkeavuutta.<\/p>\n\n\n\n
Anssi Saviluoto: Justiinsa n\u00e4in. Se, miten ne kuvataan sinne ensihoitokertomukseen, niin ei tarvitse muistaa testien nime\u00e4, ett\u00e4 sinne voi kuvata, mit\u00e4 tapahtuu, ei n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4puutoksia, silm\u00e4t liikkuu kaikkiin suuntiin ilman, ett\u00e4 tulee kaksoiskuvia, kannattelee kymmenen sekuntia yl\u00e4raajoja, ett\u00e4 ihan selv\u00e4ll\u00e4 suomen kielell\u00e4, kun sen kuvaa, niin se on sitten my\u00f6s muille ensihoitajille hyvin helppo sitten tulkita, ja kukaan l\u00e4\u00e4k\u00e4rik\u00e4\u00e4n ei tuu siit\u00e4 sorsimaan. Ennen kaikkea potilas itsekin pystyy sitten ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mit\u00e4 on tutkittu.<\/p>\n\n\n\n
Marko Tolonen: T\u00e4n\u00e4\u00e4n Anssin ja Markon ensihoidon teoriatuokiossa pohdittiin neurologisen potilaan tutkimista. Kiitos, Anssi. Saatiin homma purkkiin taas.<\/p>\n\n\n\n
Anssi Saviluoto: No niin. Kiitos, Marko.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Marko Tolonen: Tervetuloa kuuntelemaan Anssin ja Markon ensihoidon teoriatuokiota. T\u00e4n\u00e4\u00e4n keskustelemme neurologisen potilaan tutkimisesta ja hoidosta sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa. Keskustelemassa mukana siis Anssi Saviluoto ja Marko Tolonen. Terve, Anssi, mit\u00e4s kuuluu? Anssi Saviluoto: Ciao, ciao. Eip\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kummempia. Pitk\u00e4st\u00e4 aikaa<\/p>\n","protected":false},"author":7855,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-146","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7855"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=146"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":148,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146\/revisions\/148"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=146"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=146"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=146"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}