SPEAKER_01 [00:00:00]: Kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:00:04]: Terve Heikki.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:00:06]: Terve terve.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:00:08]: S\u00e4 oot t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4n podcastissa t\u00e4n\u00e4\u00e4n puhumassa aluekehitt\u00e4misest\u00e4. Oot alan ammattilainen.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:00:17]: Joo, pit\u00e4\u00e4 ne paikkansa. Ajatus oli, ett\u00e4 voitaisiin puhua aluekehitt\u00e4misen ja kokonaisturvallisuuden suhteesta. Ainakin itse n\u00e4en t\u00e4m\u00e4n kysymyksen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja my\u00f6s sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 sit\u00e4 ei ehk\u00e4 nykykeskustelussa ymm\u00e4rret\u00e4 aivan oikein.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:00:39]: Niin, ei kuulosta milt\u00e4\u00e4n kauhean helpolta kokonaisuudelta. Miten l\u00e4hestyt t\u00e4t\u00e4 asiaa itse?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:00:49]: Oikeastaan sen kautta, ett\u00e4 jos ajatellaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kokonaisturvallisuuden l\u00e4hestymistapa on aika suomalainen keksint\u00f6 tietyll\u00e4 tapaa. Siihen on t\u00e4ss\u00e4 maassa kiinnitetty paljon huomiota ja n\u00e4hty my\u00f6s vaivaa t\u00e4llaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n rakentamiseksi. N\u00e4en sen oikeastaan sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ajattelutapa perustuu suomalaisen yhteiskunnan tietynlaiseen suuntautumiseen ja oikeastaan my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n turvallisuuskysymykseen, silleen kuin se pitk\u00e4ss\u00e4 saatossa on Suomessa tunnistettu.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:01:27]: Miten tavallaan turvallisuus itsess\u00e4\u00e4n ja sitten kokonaisturvallisuus, ne on v\u00e4h\u00e4n eri asioita, tai ainakin meill\u00e4 nyt on kaksi eri k\u00e4sitett\u00e4. Miten n\u00e4et sitten kokonaisturvallisuuden t\u00e4mm\u00f6isen\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:01:47]: Niin, kokonaisturvallisuus minun ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni koskee koko yhteiskuntaa, ja se koskee… erilaisia siihen kohdistuvia uhkia tai poikkeusoloja, riippumatta siit\u00e4, mist\u00e4 ne johtuu tai mist\u00e4 niiss\u00e4 on kysymys. Ja tavallaan kyse on yhteiskunnan valmiuksista toimia niiden suhteen. Osittain my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 miten niihin osataan varautua, mink\u00e4laiset toimintavalmiudet on silloin, kun asiat eiv\u00e4t mene totutulla tai oletetulla tavalla. En tied\u00e4, sin\u00e4 tunnet t\u00e4m\u00e4n kokonaisturvallisuuden k\u00e4sitteen toisin kuin min\u00e4 eritt\u00e4in hyvin, niin ehk\u00e4 voisit hieman antaa palautettakin, ett\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 tulisi ottaa huomioon.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:02:38]: Niin, ehk\u00e4 itse ajattelen juuri niin, ett\u00e4 tavallaan kokonaisturvallisuus on hy\u00f6dyllinen k\u00e4site nyt siin\u00e4, kun t\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n yhteiskunta on mennyt t\u00e4mm\u00f6iseksi aika monimutkaiseksi, jolloin tavallaan ne erilaiset h\u00e4iri\u00f6t ja ik\u00e4\u00e4n kuin uhkat tulee monenlaisista muista suunnista, kun ehk\u00e4 perinteisesti on totuttu ajattelemaan, miten meid\u00e4n turvallisuusviranomaistoiminta esimerkiksi on organisoitu, ett\u00e4 sen takia se olisi t\u00e4mm\u00f6inen hy\u00f6dyllinen uusi k\u00e4site otettavaksi v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4nkin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:03:11]: Kyll\u00e4, uhkat ovat monikanavaisia. Mutta mit\u00e4 min\u00e4 t\u00e4llainen aluekehityksen ja kokonaisturvallisuuden suhteella oikeastaan haen, on se, ett\u00e4 joskus aikaisemmin liittyen oman aikansa tilanteeseen ja uhkakuviin, nimenomaan turvallisuusajattelu perusteli t\u00e4llaista eheytykseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 politiikkaa Suomessa. Tarkoitan nyt l\u00e4hinn\u00e4 toisen maailmansodan j\u00e4lkeen tapahtunutta yhteiskunnallista kehityst\u00e4, ja voi sanoa, ett\u00e4 sin\u00e4 aikakautena suomalainen yhteiskunta rakennettiin sill\u00e4 tavalla, mink\u00e4laisena me sen tunnemme, hyvin monia eri keinoja k\u00e4ytt\u00e4en. Mutta taustalla oli kuitenkin hyvin vahvasti turvallisuushuoli, ja siihen pyrittiin vastaamaan huolehtimalla yhteiskunnan eheydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:04:17]: Tarkoitatko silloin sit\u00e4, kun ajattelen niin sanotusti hyvinvointiyhteiskunnan rakentamistaan?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:04:24]: Kyll\u00e4, tai hyvinvointivaltioksi sit\u00e4 omana aikanaan kutsuttiin, mutta juuri t\u00e4m\u00e4n prosessin taustoja. Jos nyt sit\u00e4 ajatellaan, ett\u00e4 mink\u00e4laisiin haasteisiin sill\u00e4 pyrittiin omana aikanaan vastaamaan, oli tietysti ensinn\u00e4kin ulkoinen uhka. joka tuli meille varsin tutusta suunnasta. Se kohdistui valtioon ja se osittain toimi yhteiskunnan kautta. Eli sit\u00e4 kautta syntyi kysymys tavallaan Suomen alueitten ja my\u00f6s kansalaisten kuulumisesta t\u00e4h\u00e4n yhteiskuntaan ja heid\u00e4n suhteestaan valtioon. Ja toisaalta, jos ajatellaan nyt hyvinvointivaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, sen l\u00e4ht\u00f6kohta oli my\u00f6s k\u00f6yhyydess\u00e4 ja alikehittyneisyydess\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tullaan meille hyvin tuttuun aiheeseen, nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin tuttuun aiheeseen, kuten erilaiset kansainv\u00e4liset vertailut. Viimeist\u00e4\u00e4n 1950-luvulla Suomessakin her\u00e4ttiin ajattelemaan sit\u00e4, ett\u00e4 verrattuna eurooppalaisiin maihin, teollisuusmaihin, Suomi oli monella mittarilla hyvin huonossa tilanteessa, vaikkapa nyt kansanterveytt\u00e4 ajatellen. T\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4t yhteiskunnalliset j\u00e4rjestelyt olivat hyvin kehittym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Ja siin\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 aspekti. Eli jos ajatellaan nyt valtion kohdistuvat ulkoiset ohat, sitten t\u00e4m\u00e4 sis\u00e4isen kohesion haaste ja sitten my\u00f6s ihan t\u00e4mm\u00f6iset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliset huolet, jotka nimenomaan kun ruvetaan vertaamaan Suomea joihinkin muihin maihin, niin osoittivat sen tietyn kehittym\u00e4tt\u00f6myyden ja huonon tilanteen.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:06:25]: Nyt jos sillain Itse mietin, niin eik\u00f6 sielt\u00e4 50-luvullahan synty kaiketi neuvolaj\u00e4rjestelm\u00e4. Sielt\u00e4 periytyy ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni my\u00f6s esimerkiksi meid\u00e4n kansanterveydellinen el\u00e4intautien torjunnan systeemi alkoi kehitty\u00e4, jotka tavallaan t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 n\u00e4en, ett\u00e4 ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 pohjia sille, mit\u00e4 itse n\u00e4en kokonaisturvallisuuden k\u00e4sitteen kattavan.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:06:59]: Juuri t\u00e4m\u00e4n kaltaisiin asioihin alettiin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Ja todellakin t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 tapahtui hyvin monella alalla. Mutta jos nyt ajatellaan t\u00e4t\u00e4 aluepolitiikkaa, mit\u00e4 sill\u00e4 haettiin, niin ei voitu pit\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 eri alueet kiinnittyiv\u00e4t esimerkiksi valtion samalla tavalla. Ja toinen on sitten tietysti erilaisten alueiden v\u00e4liset suhteet. Voi puhua t\u00e4mm\u00f6isest\u00e4 ydinalueen ja periferian suhteesta. Ja siit\u00e4, ett\u00e4 miten, mill\u00e4 tavalla se muodostuu, mink\u00e4lainen se on, niin sill\u00e4 on hyvinkin paljon merkityst\u00e4 yhteiskunnallisen kohesion kannalta.<\/p>\n\n\n\n
[00:07:41]: Ja<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:07:45]: Oikeastaan t\u00e4ss\u00e4 on 1950-luvulta siit\u00e4 tilanteesta kummunneet eheytyksen politiikan l\u00e4ht\u00f6kohdat. Eli niill\u00e4 haettiin tosiaan sek\u00e4 sosiaalista eheytt\u00e4, ett\u00e4 alueiden v\u00e4list\u00e4 eheytymist\u00e4, sek\u00e4 alueiden vahvempia suhteita toisiinsa, ett\u00e4 suhdetta valtioon. Ja niill\u00e4 tavoiteltiin omana aikanaan jo hyvin vahvasti talouskasvua. Eli t\u00e4m\u00e4 kansainv\u00e4lisen kilpailukyvyn ajatus on ollut t\u00e4ss\u00e4. Ja siis suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisessa oikeastaan aina l\u00e4sn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:08:24]: Miten kun sanot, ett\u00e4 n\u00e4in t\u00e4mm\u00f6inen kehitys tapahtui, Kuka sit\u00e4 teki? Mist\u00e4 se syntyi? Oliko silloin olemassa kansallinen konsensus, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tavalla asioita tehd\u00e4\u00e4n? Miten se eteni?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:08:42]: Luulen, ett\u00e4 poliittisesti Suomi on n\u00e4ytt\u00e4nyt silloin hyvin erilaiselta. Oikeastaan t\u00e4st\u00e4 saattaa olla monella hieman v\u00e4\u00e4ri\u00e4kin mielikuvia, mutta kyll\u00e4h\u00e4n n\u00e4m\u00e4 kaikki on tapahtunut. Hyvinkin kovassa poliittisessa kamppailussa ei n\u00e4ist\u00e4 asioista koskaan ole vallinnut mit\u00e4\u00e4n yksimielisyytt\u00e4. Mutta t\u00e4m\u00e4n kaltaisen politiikan taakse on omana aikanaan pystytty saamaan hyvin vahvat koalitiot, jotka ovat n\u00e4it\u00e4 kyenneet ajaamaan. Ja nimenomaan kun t\u00e4ss\u00e4 ottaa huomioon, ett\u00e4 mink\u00e4laisia asioita pyrittiin yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ensinn\u00e4kin alueiden kehittyminen, toisaalta sitten sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja talouskasvu. niin t\u00e4ss\u00e4 on sellainen kolme asiaa, ett\u00e4 niiden ymp\u00e4rille pystyy rakentamaan niin sanotusti poliittisia kompromisseja, jotka k\u00e4y hyvin erilaisille politiikan osapuolille. Ja luultavasti t\u00e4mm\u00f6isen aikaansaaminen sen poliittisen kamppailun kautta sitten teki tietynlaisen kehityksen mahdolliseksi. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 t\u00e4m\u00e4 asetelma n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 poliittisesti aika erilaiselta, Ja erityisesti nyt kun on tultu, niin koko ajan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikeammalta saada t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 laajasti hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4 poliittisia linjauksia aikaiseksi. Tarkoitan nyt hallituskausien v\u00e4lill\u00e4 ja Ja suurimpien puolueiden kesken. Eli l\u00f6ytyisi semmoinen yhteinen suunta, johon menn\u00e4. Vaikka niit\u00e4 erimielisyyksi\u00e4 aina on ja niit\u00e4 demokratiassa kuuluu olla ja niit\u00e4 tulee pysty\u00e4 julkisesti k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n. Mutta semmoisen eteenp\u00e4in viev\u00e4n suunnan l\u00f6yt\u00e4minen, niin siin\u00e4 tuntuu t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olevan aivan erityisi\u00e4 haasteita.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:10:39]: Niin, eli maailmahan n\u00e4ytti silloin aikoinaan erilaiselti siin\u00e4kin mieless\u00e4, ett\u00e4 alueillahan asui enemm\u00e4n ihmisi\u00e4, eli tavallaan ajattelisin niin, ett\u00e4 siell\u00e4 on ollut erilaisia vahvoja toimijoita ja vaikuttajia ja ik\u00e4\u00e4n kuin tahtotila selke\u00e4sti. Onko t\u00e4m\u00e4 mennyt v\u00e4h\u00e4n sill\u00e4 tavalla, nyth\u00e4n sitten Kehitys on keskitt\u00e4nyt v\u00e4est\u00f6\u00e4 etel\u00e4\u00e4n kasvukeskuksiin. Miten se vaikuttaa t\u00e4h\u00e4n politiikan kokonaiskuvaan t\u00e4lt\u00e4 kannalta?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:11:21]: T\u00e4m\u00e4 on aivan totta, mit\u00e4 sanot. My\u00f6s yhteiskunta oli huomattavan erilainen. Suomi oli pitk\u00e4\u00e4n hyvin maaseutuvaltainen maa, joka oli vain v\u00e4h\u00e4isess\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kaupungistunut. Ja t\u00e4m\u00e4 huoli t\u00e4st\u00e4 kaupungistumisesta ja sen vertailu eri maihin on kuitenkin aika t\u00e4mm\u00f6inen pitk\u00e4\u00e4n suomalaisessa keskustelussa el\u00e4nyt teema, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n edelleen oikeastaan t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 siihen, ett\u00e4 eih\u00e4n me viel\u00e4k\u00e4\u00e4n olla kovin kaupungistuneita. Ja oikeastaan sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n siihen, ett\u00e4 kaupungistumisesta ei saisi Tai ei olisi sopivaa tuoda esille t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 kielteisi\u00e4 puolia. Mutta t\u00e4h\u00e4n liittyy tosiaankin se, ett\u00e4 maatalousvaltaisessa maassa ik\u00e4rakenne, v\u00e4est\u00f6n sijoittuminen, kaikki t\u00e4mm\u00f6inen oli hyvin erilaisia kuin mit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n. Mutta on varsin helppo tunnistaa, ett\u00e4 aluepolitiikka ja se, ett\u00e4 miten eri alueet kehittyv\u00e4t sek\u00e4 v\u00e4est\u00f6llisesti ett\u00e4 taloudellisesti, niin niill\u00e4 kuitenkin on kytk\u00f6s toisiinsa. Mutta mink\u00e4 takia l\u00e4hdin tuolta neinkin kaukaa kuvaamaan sit\u00e4, ett\u00e4 mitk\u00e4 aluepolitiikan ja hyvinvointivaltion rakentamisen t\u00e4mm\u00f6iset l\u00e4ht\u00f6kohdat olivat johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 hyvinvointivaltiosta ett\u00e4 aluepolitiikasta puhutaan mielest\u00e4ni usein melko harhaanjohtavalla tavalla. Ik\u00e4\u00e4n kuin ne olisivat jonkinn\u00e4k\u00f6inen vastakohta talouskasvupyrkimyksille tai kilpailukykypyrkimyksille. Ja n\u00e4in ei minun n\u00e4hd\u00e4kseni miss\u00e4\u00e4n vaiheessa ole ollut. Mutta mik\u00e4 sitten Suomessa on vaikuttanut sek\u00e4 aluepolitiikan, aluekehityksen ja t\u00e4h\u00e4n muutenkin yhteiskunnan muutokseen on se, ett\u00e4 tietynlaiset valtion toiminnan painopisteet tai t\u00e4mm\u00f6iset julkisessa keskustelussa tunnistetut huolenaiheet, ne ovat muuttuneet tai niiden keskin\u00e4inen painoarvo on muuttunut. Ja yksi t\u00e4mm\u00f6inen merkitt\u00e4v\u00e4 Murrosaika oli tuo 1990-luku, jolloin t\u00e4m\u00e4 kilpailukyky ja siihen t\u00e4ht\u00e4\u00e4minen, siit\u00e4 tuli t\u00e4mm\u00f6inen poliittisen tavoitteen asettelun aika kiistaton viitekohde. Eli ykk\u00f6shuolen aihe, jonka johdolla on sitten menty pitk\u00e4lti t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Ja se taas on tarkoittanut hyvin erilaisia politiikan sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 keskustelussa, kilpailukyvyn kautta k\u00e4ydyss\u00e4 keskustelussa, aluepolitiikka monesti on pyritty asemoimaan t\u00e4mm\u00f6iseksi vanhanaikaiseksi toiminnaksi, joka suuntaa julkisia varoja t\u00e4mm\u00f6isille heikoille alueille ja sitten jos t\u00e4t\u00e4 oikein vastustetaan, niin silloin esitet\u00e4\u00e4n syyt\u00f6s, ett\u00e4 niit\u00e4 julkisia varoja tuhlataan n\u00e4ille heikoille alueille, jotka jotka eiv\u00e4t t\u00e4llaisilla varoilla voi miksik\u00e4\u00e4n kehitty\u00e4. Eli t\u00e4ss\u00e4 on hyvin vahvoja olettamuksia n\u00e4iss\u00e4 keskusteluissa aina mukana. Ja t\u00e4m\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6inen aluepolitiikkaa koskeva oikeastaan harhakuva siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 minun n\u00e4k\u00f6kulmastani Kukin valtio tekee aina jonkinlaista aluepolitiikkaa. Jokainen hallitus tekee jonkinlaista aluepolitiikkaa, vaikka se ei sit\u00e4 sill\u00e4 nimell\u00e4 kutsuisikaan. Ja kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kilpailukyvyn nimiss\u00e4 on tehty hyvin vahvasti keskitt\u00e4v\u00e4\u00e4 aluepolitiikkaa, joka on vaikuttanut siihen, ett\u00e4 mill\u00e4 tavalla Suomen eri alueet ovat kehittyneet. Ja t\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi on hyvin vahvasti etuoikeutettu suurimpia kaupunkiseutuja ja etel\u00e4ist\u00e4 ja l\u00e4ntist\u00e4 Suomea. Eli t\u00e4t\u00e4 nykyist\u00e4 tilannetta luonnehtii aluekehityserojen kasvu.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:15:32]: No nyt sitten meh\u00e4n ajatellaan, t\u00e4ss\u00e4 meill\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 kokonaisturvallisuuden klusterity\u00f6 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 It\u00e4-Suomessa k\u00e4ynnistetty ja me ajatellaan, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin elinvoimaedellytyksiin vaikuttaminen on keskeinen tekij\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6inen kokonaisturvallisuuden kokonaiskuva muodostuu paremmaksi. Miten s\u00e4 luonnehtisit n\u00e4it\u00e4 elinvoimatoiminnan merkityst\u00e4 t\u00e4ss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:16:07]: Elinkeinotoiminta on hyvin oleellista. my\u00f6s kokonaisturvallisuuden kannalta ihan siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 jos alue on taloudellisesti heikko, jos se on ik\u00e4\u00e4n kuin t\u00e4llaisessa kielteisen kehityksen kierteess\u00e4, niin se tarkoittaa my\u00f6s monenlaisten turvallisuuden kannalta kielteisten ilmi\u00f6iden lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. Se riippuu tietysti paljon siit\u00e4, mist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta asiaa katsellaan. Mutta heikosti kehittyneet alueet, tavallaan kiinnittyv\u00e4t valtioon heikosti. Monenlaiset asiat l\u00e4htev\u00e4t menem\u00e4\u00e4n huonoon suuntaan, niin kuin esimerkiksi kansalaisten luottamus yhteiskuntaan ja sen instituutioihin, mik\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 kokonaisturvallisuusajattelussa kuitenkin hyvin keskeinen asia. Eli tavallaan, jos alueella muodostuu n\u00e4kemys, jos kansalaiset alkavat ajatella, ett\u00e4 heid\u00e4n tarpeistaan tarpeestaan ei piitata, niin sill\u00e4 on hyvin kielteisi\u00e4 vaikutuksia ja t\u00e4m\u00e4 esimerkiksi ruokkii poliittista polarisaatiota, mik\u00e4 on l\u00e4nsimaissa demokratioissa t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hyvin laajalle levinnyt ongelma.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:17:29]: Eli jotenkin pit\u00e4isi selke\u00e4mmin n\u00e4hd\u00e4 se, ett\u00e4 se valtio muodostuu niist\u00e4 alueista, eli ne olisi se ik\u00e4\u00e4n kuin kasvun ja hyvinvoinnin elementti?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:17:45]: Kyll\u00e4. Valtio oikeastaan v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muodostuu alueista. Alueista ja v\u00e4est\u00f6st\u00e4, jos ihan n\u00e4it\u00e4 perustekij\u00f6it\u00e4 miettii. Mutta kyll\u00e4 n\u00e4in juuri on. Oikeastaan sitten t\u00e4m\u00e4n elinkeinopolitiikan kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 jos t\u00e4mm\u00f6isest\u00e4 kilpailukykyn\u00e4k\u00f6kulmasta tarkastellaan asioita silleen, ett\u00e4 miss\u00e4 esimerkiksi julkiset varat tuottavat parhaiten, niin se johtaa t\u00e4mm\u00f6iseen aluepolitiikkaan, jossa ik\u00e4\u00e4n kuin valikoidaan voittajia. Eli ainoastaan sinne kannattaa suunnata julkisia varoja miss\u00e4 talous py\u00f6rii hyvin ja ik\u00e4\u00e4n kuin kaikki menestyksen edellytykset ovat jo olemassa. Mutta t\u00e4st\u00e4 muodostuu se ongelma, ett\u00e4 sitten ne alueet, joita ei valikoida voittajiin, heid\u00e4t tavallaan valikoidaan h\u00e4vi\u00e4jiin. Ja silloin oikeastaan se talousdinaamiikka, jos se l\u00e4htee menem\u00e4\u00e4n huonoon suuntaan, tuottaa n\u00e4it\u00e4 huonon kehityksen kierteit\u00e4, mist\u00e4 aikaisemmin oli jo puhe. Ja kansantalouden kannalta, sik\u00e4li kun siit\u00e4 nyt t\u00e4n\u00e4 aikana voi viel\u00e4 puhua t\u00e4ll\u00e4 k\u00e4sitteell\u00e4, se joka tapauksessa tarkoittaa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 alueet eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pysty my\u00f6nteisesti tekem\u00e4\u00e4n osuuttaan t\u00e4ss\u00e4 laajemmassa kokonaisuudessa. Tavallaan niiden resurssit j\u00e4\u00e4v\u00e4t vajaasti hy\u00f6dynnetyksi. Niiden vahvuudet j\u00e4\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:19:22]: Onko t\u00e4ss\u00e4 sitten, kun olet k\u00e4ytt\u00e4nyt t\u00e4t\u00e4 kohesion k\u00e4sitett\u00e4, niin onko se sellainen elementti tai tavoite, joka sitten edist\u00e4isi sit\u00e4, ett\u00e4 alueet saavat yhteisesti tasapuolisemmin vahvuutta<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:19:45]: T\u00e4m\u00e4 on sen kohesion ydinajatus oikeastaan. Siin\u00e4 on kyse siit\u00e4, ett\u00e4 miten eri alueiden suhteet ovat j\u00e4rjest\u00e4ytyneet. Ja yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kohesiota voi ajatella, jos sit\u00e4 ajatellaan valtion kannalta, niin kyse on valtion ja alueiden v\u00e4list\u00e4 suhteista, mutta ihan yht\u00e4 lailla merkityksellinen on se, ett\u00e4 mink\u00e4laisissa suhteissa alueet ovat toisiinsa. Ja oikeastaan t\u00e4m\u00e4n kilpailupainotuksen tai kilpailukykypainotuksen yksi ongelma on se, ett\u00e4 kun valtio organisoi n\u00e4iden alueiden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita, siin\u00e4 on luotu t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 kilpailuasetelmaa, joka osittain sitten vaikuttaa t\u00e4h\u00e4n kohesioon hyvinkin kielteisesti. Eli tavallaan jos alueet n\u00e4kev\u00e4t, tai tietysti alueesta puhuttaessa on mahdollista erotella, ett\u00e4 puhutaanko hallintoviranomaisista tai alueella toimivista yrityksist\u00e4 tai kansalaisista, ja n\u00e4m\u00e4 varmasti n\u00e4kev\u00e4t asian hyvin eri tavalla. Mutta jos esimerkiksi hallinnollisesti p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n tilanteeseen, jossa alueet ovat ik\u00e4\u00e4n kuin jatkuvassa resurssikamppailussa kesken\u00e4\u00e4n, niin se ei t\u00e4t\u00e4 kohesiota mitenk\u00e4\u00e4n edist\u00e4. Kohesio on monitahoinen, eli Siin\u00e4 on osittain juuri n\u00e4ist\u00e4 sosiaalisesta ja alueellisesta kohesiosta kysymys. Eli mill\u00e4 tavalla n\u00e4m\u00e4 alueet ja niill\u00e4 el\u00e4v\u00e4t ihmiset, niill\u00e4 toimivat yritykset kiinnittyv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n laajempaan kokonaisuuteen. Ja t\u00e4h\u00e4nh\u00e4n sitten EU-kohesiopolitiikka t\u00e4ht\u00e4\u00e4, jotta Euroopassa alueiden v\u00e4liset kehityserot tasoittuisivat, ja tavallaan alueiden v\u00e4liset suhteet kehittyisiv\u00e4t my\u00f6nteiseen suuntaan. Sit\u00e4 varten on ollut hyvin pitk\u00e4j\u00e4nteinen politiikka, ja tietysti sit\u00e4 varten my\u00f6s osoitettu n\u00e4it\u00e4 varoja.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:21:46]: Nyth\u00e4n Suomi on ollut EU-j\u00e4sen sielt\u00e4 95 vuodesta, ja ollaan harjoitettu, ollaan oltu mukana EU-kohesiopolitiikan toteuttamisessa. Miten nyt syntyy sellainen vaikutelma, ett\u00e4 ett\u00e4 ne tulokset eiv\u00e4t ole nyt olleet sitten ihan sit\u00e4 kohesiota lis\u00e4\u00e4vi\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:22:12]: Jos nyt EU-ta ajatellaan, se on hyvin laaja kokonaisuus. Siell\u00e4 on monenlaisia aloitteita, monenlaisia politiikkoja meneill\u00e4\u00e4n samanaikaisesti. Ja monesti… Kaikki t\u00e4mm\u00f6iset politiikat eiv\u00e4t toimi samansuuntaisesti. Min\u00e4 ehk\u00e4 kiinnitt\u00e4isin t\u00e4ss\u00e4 kohesiopolitiikassa, tai miten se on Suomessa toteutunut, siis EUn kohesiopolitiikka, huomiota siihen, ett\u00e4 mink\u00e4laisessa suhteessa se on ollut valtioharjoittama aluepolitiikka. Eli yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 meill\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6iset EUsta tulevat tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi asetetut v\u00e4lineet. Meill\u00e4 on kansalliset ratkaisut siit\u00e4, ett\u00e4 miten n\u00e4it\u00e4 N\u00e4it\u00e4 resursseja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja n\u00e4in poisp\u00e4in, mutta joka tapauksessa t\u00e4m\u00e4 oikeastaan se, ett\u00e4 jos julkisten varojen k\u00e4yt\u00f6n kokonaisuutta katsellaan, niin se mit\u00e4 Suomen valtio on tehnyt t\u00e4n\u00e4\u00e4n samana aikana, niin sill\u00e4 on viel\u00e4 suurempi merkitys kuin mit\u00e4 t\u00e4mm\u00f6isell\u00e4 yhdell\u00e4 EU-politiikkasektorilla itsess\u00e4\u00e4n. Eli n\u00e4m\u00e4 asiat t\u00e4ytyy asettaa Ja siin\u00e4 voi my\u00f6s kysy\u00e4, ett\u00e4 onko sitten Suomen kansalliset linjaukset tukeneet t\u00e4t\u00e4 EU-kohesio-politiikkaa omalta osaltaan vai ovatko ne kenties vieneet sitten johonkin muuhun suuntaan.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:23:40]: No nyt sitten jos ajatellaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kohesioon lis\u00e4\u00e4minen, niin kuin tuossa aikaisemmin kuvasit, niin olisi keskeist\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kokonaisturvallisuuden kohesioon. edist\u00e4misess\u00e4 ja kehitt\u00e4misess\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi Suomen alueella, niin mit\u00e4 sitten pit\u00e4isi t\u00e4st\u00e4 nyt tulevaisuuteen tehd\u00e4 v\u00e4h\u00e4n paremmin, ett\u00e4 n\u00e4in tapahtuisi? Miten Suomessa ik\u00e4\u00e4n kuin kohesiopolitiikkaa pit\u00e4isi tehd\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:24:21]: T\u00e4ss\u00e4 on nyt hyvin oleellisia asioita koettu viime vuosina. Eli tavallaan olemme huomanneet, ett\u00e4 maailmassa tapahtuu hyvinkin isoja ja yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 muutoksia. Toisaalta tietyt muutokset ovat olleet pitk\u00e4n aikaa jo n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, mutta meid\u00e4n k\u00e4sityksemme t\u00e4st\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 on muuttunut aika selv\u00e4sti. Se vaikuttaa my\u00f6s siihen, ett\u00e4 mink\u00e4laisia huolenaiheita politiikassa, mink\u00e4laisia ongelmia meill\u00e4 on ratkaistavinamme, miten me kuvittelemme asioiden tulevaisuudessa kehittyv\u00e4n. Olen t\u00e4ss\u00e4 nostanut esille sen, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 nimenomaan kansainv\u00e4list\u00e4 kilpailukyvyst\u00e4, joka tarkoitti oman aikanaan menestyst\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 taloudessa, niin t\u00e4m\u00e4n Tavoitteen ensisijaisuus on jossain m\u00e4\u00e4rin kyseenalaistumassa ihan siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 agendalla on nyt paljon muitakin huolenaiheita. Esimerkiksi ilmastopolitiikkaa t\u00e4ytyy tehd\u00e4 sill\u00e4 tavoin, ett\u00e4 v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n kaikkein huonommat mahdolliset tulevaisuudet. Se on yksi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Sitten paljon selke\u00e4mmin havaittavissa olevia ja nopeammin vaikuttavia asioita on my\u00f6s tapahtunut, kuten sota Euroopassa. Sielt\u00e4 tulee koko ajan ongelmia, joihin pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 jotenkin vastaamaan. N\u00e4m\u00e4 ongelmat, joiden kanssa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 painitaan, niin ne kyseenalaistavat ainakin sen, ett\u00e4 onko se taloudellinen kilpailukyky ainoa huolenaihe, johon tulee keskitty\u00e4 ja jonka mukaan erilaisia valintoja pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4. Vai miten n\u00e4ihin muihin ongelmiin sitten puututaan? Ja ovatko n\u00e4m\u00e4 tavoitteet linjassa kesken\u00e4\u00e4n vai tuleeko sielt\u00e4 kenties t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 toistensa kanssa ristiriitaisia vaatimuksia. Ja min\u00e4 ainakin n\u00e4en sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 monet t\u00e4mm\u00f6iseen kilpailukykypolitiikkaan liittyv\u00e4t olettamukset, niin kuin esimerkiksi se, ett\u00e4 kannattaa Kannattaa keskitt\u00e4\u00e4, erikoistua, rakentaa vahvoja keskuksia, jotka ovat mahdollisimman kilpailukykyisi\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 taloudessa tai jollakin sen sektorilla. Oikeastaan t\u00e4st\u00e4 turvallisuusn\u00e4k\u00f6kulmasta ajatellen t\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole se voittava strategia. Koska turvallisuus tarkoittaa, ett\u00e4 joudutaan toimimaan erilaisten ep\u00e4varmuuksien kanssa. Ja t\u00e4t\u00e4 ajatusta vasten on melko huono ajatus niin sanotusti sijoittaa kaikkia munia samaan koriin, koska silloin luodaan tietynlaisia haavoittuvaisuuksia. Samoin pit\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n eri tavalla pysty\u00e4 huolehtimaan nimenomaan n\u00e4ist\u00e4, no mit\u00e4 nyt aikaisemmin puhuttiin, kohesion alla. Tavallaan siit\u00e4, ett\u00e4 eri alueet ovat kiinni t\u00e4ss\u00e4 kokonaisuudessa, ett\u00e4 niiden tarpeista huolehditaan. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole mill\u00e4\u00e4n tavalla t\u00e4m\u00e4n kilpailukykypolitiikan vastakohta, koska se kilpailukyky voi muuttuvissa olosuhteissa my\u00f6skin muodostua erilaisista asioista eri tavalla kuin on joissakin toisissa olosuhteissa totuttu ajattelemaan.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:28:04]: Eli toisin sanoen, jos haavoittuvuudet lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t esimerkiksi t\u00e4mm\u00f6isen vahvan keskitt\u00e4misen my\u00f6t\u00e4, niin silloin se kilpailukyky voi sitten kokea j\u00e4rkytyksen, kun tuleekin \u00e4killinen kriisi siihen toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:28:19]: Kyll\u00e4. Ja t\u00e4h\u00e4n liittyy sitten esimerkiksi, kun ajatellaan erilaisia talouden toimialoja, niiden suhteellisen aseman arvottaminen tai hahmottaminen. Ja t\u00e4m\u00e4 liittyy nimenomaan siihen erikoistumiseen, eli Jos ajatellaan talouskehityst\u00e4 ja siihen kohdistuneita odotuksia, niin kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 tietotalous on ollut semmoinen, mink\u00e4 on katsottu vahvasti n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n suuntaa tulevaisuuteen. Sen rinnalla meill\u00e4 koko ajan on ollut Suomessa eritt\u00e4in vahva perinteinen teollisuus, joka on oikeastaan kuitenkin muodostanut sen talouden selk\u00e4rangaa. Mutta t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi meill\u00e4 on ollut t\u00e4t\u00e4 omaa alkutuotantoa, ja seh\u00e4n on sitten ollut t\u00e4ss\u00e4 kansainv\u00e4lisen kilpailutalouden globalisaation aikana oikeastaan jatkuvan kritiikin kohteena sen alhaisen tuottavuuden vuoksi, ja se on n\u00e4hty monesti sitten vanhanaikaisena tai sellaisena, jota ei ainakaan julkisin varoin tulisi tukea ja n\u00e4in poisp\u00e4in. Mutta nyt t\u00e4llaisissa muuttuvissa olosuhteissa, kun asiaa tarkastellaan, meid\u00e4n oman turvallisuuden kautta tai kokonaisturvallisuuden kautta, niin silloin k\u00e4ykin ilmi, ett\u00e4 emme voi kaikessa luottaa siihen, ett\u00e4 maailman markkinat aina toimivat hyvin tai ett\u00e4 kaikki, mit\u00e4 me tarvitsemme my\u00f6s aineellisessa mieless\u00e4, olisi sielt\u00e4 saatavilla. Ja se taas tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6inen aidosti monipuolinen talous, jossa pystymme tietyst\u00e4 aineellisesta tarpeesta tarvittaessa huolehtimaan Itse. Se on selke\u00e4 vahvuus, eik\u00e4 suinkaan ongelma tai merkkitalouden kehittym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:30:03]: T\u00e4m\u00e4h\u00e4n nyt sitten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kun olemme Pohjois-Savossa, niin selke\u00e4sti n\u00e4kyy siin\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 aluehan on nimenomaan karjatalouden tuotannon n\u00e4k\u00f6kulmasta yksi avainalueita Suomessa.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:30:21]: Kyll\u00e4, n\u00e4in on. Ja oikeastaan jos Pohjois-Savon aluetaloutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkkin\u00e4, niin t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on hyvin monipuolinen. Esimerkiksi koronavuosien aikana t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi n\u00e4iss\u00e4 aluetalouden luvuissa sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 Pohjois-Savossa t\u00e4m\u00e4 talouskehitys notkahti huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n kuin mit\u00e4 kansallisesti. Se oikeastaan perustui ensinn\u00e4kin talouden monialaisuuteen ja toisaalta siihen, ett\u00e4 palvelualat olivat suhteellisesti v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ss\u00e4 asemassa Pohjois-Savossa kuin joillakin muilla alueilla. Eli t\u00e4m\u00e4n tyyppisi\u00e4 etuja t\u00e4st\u00e4 monipuolisesta taloudesta sitten on. kun tullaan t\u00e4mm\u00f6isiin yll\u00e4tt\u00e4viin tilanteisiin. Mutta on totta, Pohjois-Savon on vahvaa karjatalouden aluetta, ja se kytkeytyy sitten elintarviketuotantoon hyvin vahvasti. Eli meill\u00e4 on sielt\u00e4 alkutuotannosta l\u00e4htevi\u00e4 arvoketjuja, jotka sitten johtavat jalostukseen ja t\u00e4mm\u00f6iseen varsin menestyksekk\u00e4\u00e4seen teollisuuteen omalla alalla.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:31:41]: Ja ovat my\u00f6skin merkityksellisi\u00e4 kansallisen varautumisen kannalta, jos ajatellaan ruokaturvaa.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:31:48]: Kyll\u00e4, hyvinkin n\u00e4in. Ja toisaalta sitten, kun oli puhe siit\u00e4, ett\u00e4 miten monet asiat ovat muuttumassa, niin se, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 aineellista taloutta pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 uudistamaan nytten hyvin suuressa mittakaavassa. Ja se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 alueellinen alkutuotanto kytkeytyy teolliseen tuotantoon kenties uusilla tavoilla. Esimerkiksi karjatalous Pohjois-Savossa kytkeytyy energiantuotantoon n\u00e4iden rakenteilla olevien ja my\u00f6s suunnitelmissa olevien biokaasulaitosten kautta. Ne osittain vaikuttavat t\u00e4h\u00e4n meneill\u00e4\u00e4n olevaan energiamurrokseen. Toinen, mik\u00e4 kytkee alkutuotantoa hieman uudella tavalla, on erilaiset kiertotalouden kehitysmahdollisuudet. Ja kaikissa n\u00e4iss\u00e4 on se etu, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6iset huoltovarmuuden kannalta merkitykselliset toimitusketjut jossakin m\u00e4\u00e4rin alueellistuvat. Eli pystymme tekem\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 alueellisista raaka-aineista enemm\u00e4n sek\u00e4 aineellisessa mieless\u00e4 ett\u00e4 my\u00f6s sitten, jos ajatellaan ihan lis\u00e4\u00e4 arvoa.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:33:08]: Joo, eli toisin sanoen Tulisi semmoinen ajatus mieleen, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6isen kokonaisturvallisuuden klusterin, mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n Pohjois-Savossa, niin tietyll\u00e4 tavalla se voisi toimia yhten\u00e4 alueena, jossa mallinnetaan t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4, mik\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6inen aluetalouden… kokonaisturvallinen tietyll\u00e4 tavalla arkkitehtuuri, joka ottaa t\u00e4t\u00e4 n\u00e4it\u00e4 erilaisia keskin\u00e4isriippuvuuksia, alueellisia vahvuuksia hyv\u00e4ll\u00e4 tavalla huomioon, tavallaan t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 systeemist\u00e4 kehityst\u00e4. Ja t\u00e4t\u00e4 voisi sitten ik\u00e4\u00e4n kuin laajentaa sitten t\u00e4t\u00e4 ajattelua esimerkiksi koko It\u00e4-Suomen alueelle.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:33:54]: Kyll\u00e4, juuri n\u00e4in. Eli t\u00e4mm\u00f6isen klusteriajattelun ajattelun kautta, niin t\u00e4m\u00e4 kokonaisturvallisuus, ehk\u00e4 juuri niin kuin sanoit, niin mallintuu hyvin t\u00e4m\u00e4n tyyppisell\u00e4 alueella, jonka elinkeinorakenne on monipuolinen. Eli tavallaan kun sit\u00e4 tarkastellaan t\u00e4m\u00e4n kokonaisturvallisuuden kautta, niin k\u00e4y v\u00e4h\u00e4n uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta ilmi se, ett\u00e4 mit\u00e4 kannattaa tehd\u00e4, mink\u00e4laisiin yhteyksiin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota ja n\u00e4in poisp\u00e4in. Samoin kokonaisturvallisuuden kehitt\u00e4misess\u00e4 Pohjois-Savussa on ajatus, Meill\u00e4 on hyvin toisiaan tukevaa elinkeinotoimintaa, tutkimus- ja oppilaitoksia ja samoin viranomaistoimintaa t\u00e4ll\u00e4 alueella. Kun ne saadaan puhaltamaan yhteen hiileen, niille saadaan vahva toiminta-ajatus t\u00e4st\u00e4 kokonaisturvallisuudesta, niin se voi tuottaa eritt\u00e4in kiinnostavia aluekehitysvaikutuksia, jotka sitten voi toimia toimia mallina muille alueille ja osittain tuottaa kansallisesti t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 esimerkki\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 miten n\u00e4iss\u00e4 uusissa olosuhteissa me voimme aluetaloutta organisoida ja siihen kytkeytyvi\u00e4 muita toimintoja.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:35:20]: Eli t\u00e4ll\u00e4 tavalla voidaan ajatella, ett\u00e4 T\u00e4ss\u00e4 toiminnassa voidaan luoda uutta mallia, joka antaa uutta sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kulmaa aluekehityksen tarkasteluun ja sen kehitt\u00e4miseen valtakunnan tasollakin.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:35:43]: Kyll\u00e4. Ja toisaalta, koska t\u00e4m\u00e4 teema ei sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n rajoitu mitenk\u00e4\u00e4n yhteen alueeseen, niin t\u00e4st\u00e4 kehitt\u00e4misn\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4m\u00e4 mahdollistaa sen, ett\u00e4 oikeastaan juuri t\u00e4st\u00e4 elinkeinopolitiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta ja kehitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta Me pystymme hakemaan niit\u00e4 kumppaneita eri puolilta Suomea. Sen mukaan, kuka on t\u00e4m\u00e4n tyyppisist\u00e4 asioista kiinnostunut ja kuka kenties on tehnyt jo t\u00e4m\u00e4n kannalta relevanttia kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 ja n\u00e4in poisp\u00e4in. Oikeastaan mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 rakennetaan on sek\u00e4 alueellisesti ett\u00e4 alueiden v\u00e4lill\u00e4 ja kansallisesti mahdollisimman vahvoja verkostoja niiden kesken, ketk\u00e4 haluavat toimia t\u00e4m\u00e4n kokonaisturvallisuuden suhteen.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:36:34]: Eli kysymyksess\u00e4 ei ole nollasummapeli, vaan yhteisty\u00f6n rakentaminen.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:36:41]: Kyll\u00e4. Eli Pohjois-Savossa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys on ollut, ett\u00e4 meill\u00e4 on kenties juuri hyv\u00e4t edellytykset t\u00e4ll\u00e4 alueella toimia edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 kokonaisturvallisuuden kytkemisess\u00e4 juuri t\u00e4h\u00e4n aluekehitt\u00e4miseen ja sit\u00e4 kautta sitten Sitten tuoda oma kontribuutio t\u00e4h\u00e4n kokonaisturvallisuuden kansalliseen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:37:11]: Hienoa. T\u00e4m\u00e4 kuulostaa hyv\u00e4lt\u00e4 tulevaisuuden n\u00e4kym\u00e4lt\u00e4. T\u00e4st\u00e4 jatketaan Pohjois-Savossa, It\u00e4-Suomessa ja kansallisesti t\u00f6it\u00e4. Kiitos paljon Heikki Sirvi\u00f6, ett\u00e4 olit t\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n ei h\u00e4ti\u00e4 miti\u00e4 podcastin vieraana.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:37:30]: Kiitos paljon.<\/p>\n\n\n\n
[\u00e4\u00e4nite p\u00e4\u00e4ttyy]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
SPEAKER_01 [00:00:00]: Kyll\u00e4. SPEAKER_00 [00:00:04]: Terve Heikki. SPEAKER_01 [00:00:06]: Terve terve. SPEAKER_00 [00:00:08]: S\u00e4 oot t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4n podcastissa t\u00e4n\u00e4\u00e4n puhumassa aluekehitt\u00e4misest\u00e4. Oot alan ammattilainen. SPEAKER_01 [00:00:17]: Joo, pit\u00e4\u00e4 ne paikkansa. Ajatus oli, ett\u00e4 voitaisiin puhua aluekehitt\u00e4misen ja kokonaisturvallisuuden suhteesta. Ainakin<\/p>\n","protected":false},"author":11116,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-208","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11116"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=208"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":209,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208\/revisions\/209"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=208"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=208"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=208"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}