SPEAKER_01 [00:00:00]: Ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n meill\u00e4 on Ei h\u00e4ti\u00e4 miti\u00e4 podcastin vieraana Saara Karkulahti Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Ja siell\u00e4 teet ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4n ja mihin kaikkeen olikaan mit\u00e4 teit.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:00:18]: Kyll\u00e4 vaan. Tervehdys. Hiilineutraali Pohjois-Savo-projektia on vet\u00e4nyt 2020 vuodesta l\u00e4htien, kun meill\u00e4 on t\u00e4t\u00e4 maakunnallista ilmastoty\u00f6t\u00e4 alettu koordinoimaan. Nyt meill\u00e4 on kolmas ohjelman vaihe siin\u00e4 projektin vaiheessa. Hanke on Hiilineutraali Pohjois-Savo vastuullisesti ja vaikuttavasti. Kavereiden kesken hipova.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:00:43]: Se kuulostaa aika hauskalta, ett\u00e4 mit\u00e4 on hipova t\u00e4m\u00e4 hanke.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:00:51]: Seh\u00e4n on hauskaa t\u00e4m\u00e4 ilmastoty\u00f6. Siihen liittyy totta kai se ilmastonmuutoksen hillint\u00e4 on ykk\u00f6sasia, mit\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 edelleen alueellisessa ilmastoty\u00f6ss\u00e4 painottaa. Meill\u00e4 on Pohjois-Savon ilmastotiekartta, joka on 2021 vuonna valmistunut. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 113 toimenpidett\u00e4, joilla tavoitellaan sit\u00e4, ett\u00e4 Pohjois-Savon on hiilineutraali vuonna 2035. Ja oikeastaan se on p\u00e4\u00e4asiassa sit\u00e4 hillint\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 isossa kuvassa, eli sit\u00e4 ohjelmaa edistet\u00e4\u00e4n, jalkautetaan, tuodaan esille niit\u00e4 esimerkkej\u00e4, mit\u00e4 meill\u00e4 maakunnassa jo nyt tehd\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ilmastoty\u00f6t\u00e4, houkutellaan lis\u00e4\u00e4 toimijoita mukaan. Sitten meill\u00e4 on tietysti, kun hillinn\u00e4n lis\u00e4ksi ollaan todettu, ett\u00e4 ilmastonmuutos on jo t\u00e4\u00e4ll\u00e4 keskuudessamme, niin ilmastonmuutoksen sopeutuminen on entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. Se on meill\u00e4 sitten tietysti nyt noussut isoksi kokonaisuudeksi my\u00f6skin. Siell\u00e4 me ollaan luvattu laatia ilmastonmuutoksen sopeutumisen suunnitelma maakuntaan. Meill\u00e4 ensi vuonna tulee t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 sopeudu kympill\u00e4-kampanja, jossa me hankitaan ilmastonmuutoksen sopeutumisen kokeiluja. Eli kiritet\u00e4\u00e4n semmoista kokeilukulttuuria my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n v\u00e4h\u00e4n haastavamman teeman parissa kuin nuo hillint\u00e4toimet. Sitten puhutaan vahvasta ilmastokulttuurista, eli siit\u00e4, miten meill\u00e4 pohjois-savolaiset kaikki voisivat kokea, ett\u00e4 ilmastonmuutos ja ilmastoasiat koskettavat heit\u00e4. Siihen erilaisia toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:02:38]: T\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n nyt kirkastetaan sit\u00e4, kun t\u00e4m\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n vaikeaa n\u00e4in \u00e4kkin\u00e4iselle aina tulla mukaan terminologiaa. Hillint\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ei syntyisi p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, jotka viev\u00e4t eteenp\u00e4in ilmastonmuutos, ett\u00e4 hillit\u00e4\u00e4n ne poies. Ja sitten sopeutuminen on sit\u00e4, ett\u00e4 kun nyt ei voida v\u00e4ist\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ilmastonmuutos etenee jo n\u00e4ill\u00e4kin p\u00e4\u00e4st\u00f6tasoilla ennen kuin ne saadaan hillitty\u00e4, niin sitten sopeutuminen on, ett\u00e4 mit\u00e4 toimia tehd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Onko nyt ymm\u00e4rt\u00e4nyt oikein?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:03:17]: Just n\u00e4in se menee. Tavallaan hillint\u00e4puolella puhutaan siis n\u00e4ist\u00e4 kaikista ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, mit\u00e4 meill\u00e4 on ja siit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n isossa kuvassa pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 fossiilista polttoaineista eroon ja sitten muistakin kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, jotka l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 meid\u00e4n ilmakeh\u00e4\u00e4. Hillint\u00e4toimenpiteet on sit\u00e4, ett\u00e4 lasketaan siis mahdollisimman paljon niit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. Vaikkapa tuolla energial\u00e4mmityspuolella, niin siell\u00e4h\u00e4n ne p\u00e4\u00e4st\u00f6t on laskenut. Tieliikenteest\u00e4 tulee edelleen paljon p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Me tiedet\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 kaikkia haitallisia kaasuja sielt\u00e4 tulee. Autojen pakoputkesta ja muidenkin liikennev\u00e4lineiden ja maataloudesta tulee Pohjois-Savossa my\u00f6s isot p\u00e4\u00e4st\u00f6t edelleenkin.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:04:10]: Nyt mua yskitt\u00e4\u00e4. Pit\u00e4\u00e4 yski\u00e4. Se oli huono se keksi, on paha.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:04:25]: Niin se ei kutita, se on v\u00e4h\u00e4n kuiva se keksi.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:04:30]: Jatketaan. Joo, ja n\u00e4m\u00e4 asiathan sitten liittyy. Liittyy hyvinkin paljon, me puhutaan t\u00e4ss\u00e4 nyt ei h\u00e4ti\u00e4 mit\u00e4\u00e4n podcastissa kokonaisturvallisuudesta, mik\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6inen samalla tavalla moniulotteinen kattok\u00e4site kuin ilmastoty\u00f6 ja ilmastonmuutoksen eri elementit. Ja nyt sitten me t\u00e4ss\u00e4 haetaan n\u00e4iden yhteyksi\u00e4, n\u00e4iden kahden asian. Ja nyt sitten Mik\u00e4li olen ymm\u00e4rt\u00e4nyt oikein, niin Pohjois-Savossahan on tehty ihan t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 uraa uurtavaa ty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 autetaan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 riskej\u00e4, mit\u00e4 syntyy sitten ilmastonmuutoksen edetess\u00e4 ja mitk\u00e4 liittyy sitten n\u00e4ihin sopeutumistoimiin.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:05:26]: Kyll\u00e4. Se meid\u00e4n alueelliseen ilmastonmuutokseen sopeutumisen ty\u00f6, eli juuri t\u00e4m\u00e4, ett\u00e4 miten me nyt sitten sopeudumme, kun ilmasto kuitenkin l\u00e4mpenee ja siell\u00e4 tapahtuu erilaisia muutoksia, niin me aloitettiin se ty\u00f6 sill\u00e4, ett\u00e4 me ollaan laadittu t\u00e4mm\u00f6inen riskianalyysi Pohjois-Savoon. Ja siin\u00e4 sitten m\u00e4\u00e4ritelty, ett\u00e4 mitk\u00e4 on kaikista suurimmat ilmastoriskit, mit\u00e4 t\u00e4nne alueelle kohdistuu jo t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, ja jotka luultavasti vaan voimistuu t\u00e4ss\u00e4 seuraavien 20 vuoden aikana, jos ilmastonmuutoksen… ilmastonmuutos etenee sit\u00e4 vauhtia, kun nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 etenev\u00e4n. Ja sitten sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 me ollaan riskit tunnistettu koko maakuntaan, niin sitten me ollaan laadittu t\u00e4mm\u00f6iset riskikortit jokaiselle kunnalle. Ja se on ollut sellainen tosi hyv\u00e4 ty\u00f6kalu, josta on ymp\u00e4ri Suomea tullut kyselyit\u00e4, ett\u00e4 mitenk\u00e4 t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 meill\u00e4kin voisi tehd\u00e4. Niiss\u00e4 riskikorteissa me ollaan siis kuntien kanssa tarkasteltu niiden tunnistettujen ilmastoriskien pohjalta, ett\u00e4 mit\u00e4 ne on jo tehnyt kunnissa liittyen niihin riskien hallintaan. Ja sitten seuraavaksi, ett\u00e4 mit\u00e4 pit\u00e4isi seuraavaksi tehd\u00e4, mitk\u00e4 olisi siin\u00e4 kunnan toiminnan rajoissa. Niin t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 on alettu jumppaamaan.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:06:55]: Miten t\u00e4mm\u00f6inen keskustelu ja pohdinta, siell\u00e4 on aika monenlaista asiaa siell\u00e4 kunnissa, miten Miten ihmiset siell\u00e4 omissa toimissaan n\u00e4ihin tarraantuvat t\u00e4t\u00e4 pohtimaan ja miten sit\u00e4 kokonaisuutta saadaan kunnissa viety\u00e4 eteenp\u00e4in?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:07:16]: On selke\u00e4mpi\u00e4 ja niin sanotusti helpompia konkreettisia asioita, joita on jo tehty, vaikka tied\u00e4mme, ett\u00e4 sateisuus lis\u00e4\u00e4ntyy. Se on meill\u00e4 yksi riski. Ja sitten miten se n\u00e4kyy siell\u00e4 kuntien ty\u00f6ss\u00e4, niin aika helpoin esimerkki on hulevesien hallinta. Eli miten sit\u00e4 vett\u00e4, mit\u00e4 nyt tulee enemm\u00e4n kuin aikaisemmin kerralla ry\u00f6ps\u00e4ht\u00e4\u00e4, erityisesti jos on kaupunkiinfraa. Kuopio, Iisalmi, Varkaus, Siilinj\u00e4rvi, niin mit\u00e4 siell\u00e4 sitten tapahtuu sen kaupunkinfran hallinnassa, mit\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n ennakoimaan, miten pystyt\u00e4\u00e4n varautumaan. Hulevesien hallinta ja siihen liittyv\u00e4t toimenpiteet, se on aika konkreettinen selke\u00e4, jonka kaikki kunnat tunnistaa. Vaikeampia asioita ovat vaikka helteet, jotka tulevat lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. Helteisiin liittyy paljon ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvi\u00e4 asioita. Miten kunnissa pystytt\u00e4isiin siihen varautumaan, ett\u00e4 asukkaat olisivat aina tietoisempia siit\u00e4, ett\u00e4 heille aaltoja on tulossa, miten suojautua helteelt\u00e4 ja siin\u00e4kin infrakysymyksiss\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4laisia rakenteita pit\u00e4\u00e4 olla, ett\u00e4 heille p\u00e4\u00e4see pakoon helpommin niin ihmiset kuin my\u00f6s sitten ehk\u00e4 el\u00e4imet. Ja toi on semmoista v\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 ehk\u00e4 vaikeampaa hahmottaa. Ja sitten viel\u00e4 pikkusen vaikeampaa hahmottaa sit\u00e4, ett\u00e4 tavallaan ihmisten se turvallisuuden tunne pit\u00e4isi kuitenkin pysty\u00e4 takaamaan my\u00f6s Esimerkiksi myrskyt on sellainen, joka tulee lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 ilmastoriskeist\u00e4 my\u00f6s Pohjois-Savossa. Myrskyh\u00e4n on tunnetasollakin voi olla aika ik\u00e4v\u00e4 juttu monelle. Ja sitten varsinkin, jos se tulee tosi voimakkaana, ei nyt ehk\u00e4 ihan hurrikaanimuodossa, mutta… Siihen kaltaisia isoja s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6it\u00e4. Miten se ihmisten hyvinvointi ja turvallisuuden tunne turvataan sellaisina hetkin\u00e4? T\u00e4m\u00e4 on ollut ehk\u00e4 sellaista vaikeinta, mutta tosi mielenkiintoista my\u00f6s, mist\u00e4 on kunnat ruvennut keskustelemaan.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:09:40]: Kuulostaa tosi hyv\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 tulee keskustelun aihe n\u00e4ist\u00e4 teemoista, koska seh\u00e4n auttaa my\u00f6s turvallisuuden tunteen syntymist\u00e4, koska sit\u00e4 voidaan jakaa my\u00f6s n\u00e4it\u00e4 huolia ja tietysti siell\u00e4 kunnan tasolla tehd\u00e4 niit\u00e4 toimia. Mulla oli itsell\u00e4 mahdollisuus 2004 tehd\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen Suomen ensimm\u00e4inen t\u00e4mm\u00f6nen rankkasadetulvan v\u00e4h\u00e4n niin kuin seurantajuttu Vaasassa. Siell\u00e4 oli, se oli puolen tunnin niin kuin kes\u00e4sade, eli ukkos t\u00e4mm\u00f6nen pieni, ett\u00e4 oli lukkeutunut siihen ja tuli kerralla.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:10:26]: Joo.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:10:27]: Ja tota… Se ei ollut iso tapahtuma, mutta siell\u00e4kin se tuli Helle-jakson j\u00e4lkeen, eli siell\u00e4 oli kovakuori syntynyt. 500 000 euroa oli kiinteist\u00f6ille ja omaisuudelle koituneet karkeasti laskettuna se arvo. Hyvin yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4, ett\u00e4 m\u00e4ell\u00e4 olevan koulun katto t\u00e4mm\u00f6iset t\u00e4mm\u00f6iset akustolevyt, kastuja, tippuja ja monenlaista asiaa. Ja huomattiin selv\u00e4sti se, ett\u00e4 miten t\u00e4mm\u00f6inen ihan tavallinen, miten me liikenteen jakajat esimerkiksi mitotetaan ja miten on sitten hulevesikaivot ja toisaalta sitten miten kiinteist\u00f6iss\u00e4 tyhjennet\u00e4\u00e4n hulevesikaivoja, pidet\u00e4\u00e4n huolta kiinteist\u00f6kohtaisesti asioista. T\u00e4mm\u00f6iset ihan tavalliset Asiat, niin niille tuli merkityst\u00e4, koska kysymys on sitten siit\u00e4, ett\u00e4 miten se vesi kulkee ja kun vesi kulkee voimakkaasti ja isoissa kovaa virtaavissa kokonaisuuksissa enemm\u00e4n vahinkoja aikaa ja t\u00e4mm\u00f6iset kaikki. Ja nyt sitten, ett\u00e4 sill\u00e4 tavalla on helpompi el\u00e4yty\u00e4 my\u00f6s n\u00e4ihin erilaisiin haasteisiin. Mutta seh\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 on tietysti tukalla kysymys siit\u00e4, ett\u00e4 kun me puhutaan samalla sopeutumisesta ja hillitsemisest\u00e4, t\u00e4st\u00e4h\u00e4n ei pitk\u00e4\u00e4n oikeastaan oikein v\u00e4h\u00e4n niin kuin, ei haluttu puhua sopeutumisesta, koska ajateltiin, ett\u00e4 se vie sit\u00e4 huomiota sielt\u00e4 hillint\u00e4toimilta, mutta t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 se ei en\u00e4\u00e4 olekaan sitten, ei ole n\u00e4in ilmeisesti en\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:12:16]: Kyll\u00e4 se tulee koko ajan n\u00e4m\u00e4 sopeutumisen teemat ja ehk\u00e4 my\u00f6s jotenkin t\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n geopoliittinen tilanne varsin hyvin. Harje tied\u00e4t, ett\u00e4 kun se on muuttunut, niin se on muuttunut my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 paljon ja t\u00e4t\u00e4 keskustelua. Ja siin\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin yhten\u00e4 liepe\u00e4n\u00e4 on mun mielest\u00e4 noussut my\u00f6s ihan eri tavalla my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 ilmastokysymykset siihen keskusteluun. ett\u00e4 ai niin, ruvetaan taas katsoa t\u00e4t\u00e4 turvallisuuskysymyst\u00e4 nyt pikkusen laajemminkin, kuin vaan ik\u00e4\u00e4n kuin t\u00e4llaista kovaa turvallisuutta. Ja sitten se on noussut, ett\u00e4 niin, n\u00e4m\u00e4 ilmastoriskit muuten, n\u00e4m\u00e4h\u00e4n on my\u00f6s, ik\u00e4\u00e4n kuin puhutaan riskej\u00e4 hallinnasta, niin sitten ilmastoriskit on noussut sinne yhdeksi t\u00e4mm\u00f6iseksi teemaksi. Ja jos mietin vaikka meid\u00e4nkin Pohjois-Savon aluetta. T\u00e4mm\u00f6iset aluekehitt\u00e4j\u00e4t, se porukka on saatu aika hyvin t\u00e4h\u00e4n mukaan t\u00e4h\u00e4n ilmastoty\u00f6h\u00f6n jo alkuvaiheesta l\u00e4htien. Tietysti tutkimuslaitokset, oppilaitokset hirmu hyvin mukana. Kunnat on oikeasti hyvin mukana meill\u00e4 mun mielest\u00e4 Suomen mittakaavassa Pohjois-Savossa. Mutta sitten t\u00e4m\u00e4 yrityskentt\u00e4, niin siell\u00e4 on ne isot veturit, jotka nyt on muutenkin jo mukana. koska ne n\u00e4kee sen globaalin arvon siin\u00e4, ett\u00e4 he tarttuu n\u00e4ihin juttuihin. Mutta sitten meill\u00e4 iso porukka pk-yrityksi\u00e4, joita ruvetaan houkuttelemaan mukaan ty\u00f6h\u00f6n, niin t\u00e4m\u00e4 riskiasia jotenkin heit\u00e4 enemm\u00e4n koukuttaa ja houkuttaa mukaan. Koska mik\u00e4 yritys ei haluaisi varautua kaikkiin mahdollisiin riskeihin, jos he haluaa pysy\u00e4… tai haluaa olla siin\u00e4 liiketoiminnan kehitt\u00e4misen ytimess\u00e4, niin kyll\u00e4 ne alkaa my\u00f6s miettim\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n ilmastoriskien kautta, saa heit\u00e4 my\u00f6s jotenkin koukutettua mukaan.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:14:13]: Niin, ja todellakin jatkuvuuden hallinta siin\u00e4 omassa tekemisess\u00e4. Ja just todellakin t\u00e4m\u00e4h\u00e4n kaikki sitten luo sit\u00e4 J\u00e4lleen se, miten meid\u00e4n arjen asiat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on hoidettu ja miten ne kest\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 erilaisia muuttuvia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 tai olosuhteita, niin seh\u00e4n vaikuttaa my\u00f6s \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4. Jos tulee joku kriisi tai muu, niin seh\u00e4n vaikuttaa siihen, miten my\u00f6s niiss\u00e4 kriisioloissa selvit\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyvist\u00e4 erilaisista vaikeuksista.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:14:48]: Kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:14:49]: Tietysti tuossa my\u00f6skin tulee mieleen se, ett\u00e4 tavallaan Kiinahan on valtiona her\u00e4nnyt t\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 tavallaan heill\u00e4h\u00e4n tulee se motivaatio esimerkiksi muuttaa isosti energiaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 he kokevat niin konkreettisesti sen, ett\u00e4 ne tulevat syliin. Se, ett\u00e4 jos l\u00e4mp\u00f6tila nousee tietyn yli ja ei pystyt\u00e4 tuottamaan ruokaa ja todella ihmisten hyvinvointi ihan radikaalisti k\u00e4rsii, niin se n\u00e4kyy. n\u00e4kyy siell\u00e4 mittakaavassa niin selv\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:15:21]: Kiina on mielenkiintoinen esimerkki, kun he isona valtiona, tietysti t\u00e4m\u00e4 demokraattinen j\u00e4rjestelm\u00e4 on varsin erilainen siell\u00e4, niin ehk\u00e4 siksi pystyykin niihin isoihin poliittisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin noin nopeasti tekem\u00e4\u00e4n, kun se on ihan valtava se murros, mink\u00e4 ne toteuttaa siell\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Ehk\u00e4 juuri niin kuin nostit tuon Kiinan esimerkkin\u00e4, niin se huoli itsell\u00e4ni ainakin on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomen ilmastopolitiikassa. EU-stahan tulee meille paljon sit\u00e4 s\u00e4\u00e4tely\u00e4 ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, mihin suuntaan t\u00e4m\u00e4 ilmastopolitiikka meill\u00e4 menee. Suoraan paljon EU-sta, mutta sitten t\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n kansallinen ilmastopolitiikka voisi olla kunnianhimoisempaa viel\u00e4kin ja enemm\u00e4n sit\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 ja ohjausta juuri my\u00f6s t\u00e4st\u00e4 ennakoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta, mit\u00e4 Kiina isossa kuvassa tekee.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:16:19]: Niin, ett\u00e4 tavallaan meill\u00e4h\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4… S\u00e4\u00e4ntelyn merkitys on my\u00f6s se, ett\u00e4 jos ajatellaan vaikka yrityskentt\u00e4\u00e4, niin vaikka usein ajatellaan, ett\u00e4 yritykset on huono, ett\u00e4 on s\u00e4\u00e4ntely\u00e4, mutta sen toinen puolihan on se, ett\u00e4 kun s\u00e4\u00e4nnell\u00e4\u00e4n, niin sitten kaikki ovat samalla viivalla tekem\u00e4ss\u00e4 tiettyj\u00e4 toimia. Silloinhan t\u00e4ss\u00e4 politiikassa pit\u00e4\u00e4 tunnistaa ne asiat, mitk\u00e4 on t\u00e4rkeit\u00e4 saada. kaikki tuota tekem\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin. Ja sitten sen mukaan menn\u00e4. Mutta jotenkin m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 Pohjois-Savon, kun m\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ollaan aika kuitenkin edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 konkretisoimassa n\u00e4it\u00e4 riskej\u00e4 ja tekem\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 rakentamassa sit\u00e4 verkostomaista yhteisty\u00f6t\u00e4, niin m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 on varmaan vaikutusta my\u00f6s siihen, ett\u00e4 miten t\u00e4m\u00e4 kansallinenkin ilmastopolitiikka sitten, ett\u00e4 sielt\u00e4 tulee sy\u00f6tteit\u00e4 tarpeista ja tavoitteista.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:17:18]: Juuri n\u00e4in sit\u00e4 halutaan ajatella. ett\u00e4 me ollaan nyt ensimm\u00e4isi\u00e4 maakuntia, jotka on sit\u00e4 sopeutumissuunnitelmaa vaikka tekem\u00e4ss\u00e4, ja me tehd\u00e4\u00e4n se viel\u00e4 omana ty\u00f6n\u00e4 yhdess\u00e4 laajan asiantuntijaverkoston kanssa. Meill\u00e4 on itse asiassa pohjoissavolaiset lapset ja nuoret m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 ty\u00f6n pohjaa, eli heid\u00e4n tulevaisuuskuvat siit\u00e4, ett\u00e4 milt\u00e4 he haluaisivat Pohjois-Savon n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 2050 vuonna, niin onkin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 sopeutumissuunnitelmaa. niin t\u00e4m\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta jo on kansallisestikin tosi kiinnostava, ja t\u00e4llaista ei miss\u00e4\u00e4n muualla tehd\u00e4. Niin kyll\u00e4 kaikki toimijat, jotka on mukana t\u00e4t\u00e4 kansallista ilmastonmuutoksen sopeutumisen suunnitelmaa tekem\u00e4ss\u00e4, n\u00e4m\u00e4 on hirveit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 sanakokonaisuudet, kun tuostakin on lyhenne kissa. Joka tapauksessa se, ett\u00e4 me ollaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 etunokassa tekem\u00e4ss\u00e4, niin kyll\u00e4h\u00e4n se kiinnostaa muita maakuntia ja toki my\u00f6s kansallisesti. Ja siin\u00e4 se, ett\u00e4 meill\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4 kokeilua ja me vauhitetaan n\u00e4it\u00e4 asioita eteenp\u00e4in, niin toivottavasti vaikuttaa siihen, mit\u00e4 kansallisesti tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:18:38]: Se on varmaan aika olennaista just, ett\u00e4 niin kuin sanoit, ett\u00e4 kun sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n niin kuin Itse ja sitten n\u00e4iden paikallisten toimijoiden kanssa seh\u00e4n tarkoittaa my\u00f6s, ett\u00e4 sit\u00e4 osaamista ik\u00e4\u00e4n kuin se kertyy t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ja sitten varmaan me nyt ollaan Savoniassa ja sin\u00e4h\u00e4n olet Savonian hallituksen puheenjohtajanakin toimit, niin seh\u00e4n on aika t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 saadaan n\u00e4it\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4misi\u00e4 ja tiedon kertymist\u00e4 syntym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:19:05]: Aivan valtavan t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ja viel\u00e4 se, ett\u00e4 nimenomaan meid\u00e4n alueelliset toimijat, mill\u00e4 tasolla ne toimivat, niin niill\u00e4 se osaaminen vahvistuu. Ja sitten siin\u00e4 my\u00f6s kun tehd\u00e4\u00e4n verkostomaisesti, niin linkittyy just niin upeasti t\u00e4m\u00e4 tutkimus, kehitys, innovaatioty\u00f6, mit\u00e4 Savonialla vaikka tehd\u00e4\u00e4n, It\u00e4-Suomen yliopistossa. Sitten on ne yritykset mukana, eli se yhteisty\u00f6 siin\u00e4. Ja sitten on t\u00e4m\u00e4 aluekehityskunta mukana siin\u00e4 my\u00f6skin. Niin tavallaan tosi monta tasoa mun mielest\u00e4 tulee n\u00e4iss\u00e4 parhaimmillaan t\u00e4mm\u00f6isess\u00e4 suunnitelmallisessa verkostoty\u00f6ss\u00e4. ty\u00f6ss\u00e4 huomioitua. Ja viel\u00e4 siit\u00e4 tavallaan, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4ksym\u00e4tt\u00e4 konsulttien ty\u00f6t\u00e4, mik\u00e4 on monesti my\u00f6s tosi arvokasta, mutta t\u00e4ss\u00e4 me ihan selv\u00e4sti haluttiin, me p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n se omana ty\u00f6n\u00e4 just siksi, ett\u00e4 me saadaan sit\u00e4 osaamista vahvistettua my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Plus, ett\u00e4 meill\u00e4 on huippuosaajia jo, joiden asiantuntijuutta me p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n sitten hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:20:08]: Ja sitten se samalla siin\u00e4 niin kuin jotenkin ajattelen niin, ett\u00e4 sitten se tulee my\u00f6skin helpommin omaksuttavaksi, ett\u00e4 siit\u00e4 tulee l\u00e4hemm\u00e4ksi sit\u00e4 eri toimijoiden. M\u00e4 n\u00e4en, ett\u00e4 ihan my\u00f6s tutkijoiden tutkimusaiheiden valinnassa, mutta yrityksill\u00e4 my\u00f6s, yritysten toiminnassa ja kunnassa, ett\u00e4 siit\u00e4 tulee semmoinen yhteinen my\u00f6s keskustelun aihe, ett\u00e4 kun seh\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n niin kuin Ongelma aina, ett\u00e4 jos tulee ik\u00e4\u00e4n kuin, ett\u00e4 joku muu tulee minulle sanomaan tai nyt meill\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 selvitys X, joka kertoo, niin sitten enp\u00e4 nyt tullut lukeneeksi sit\u00e4 tai n\u00e4m\u00e4 kaikki t\u00e4mm\u00f6iset ihan arkiset esteet vaikuttavat ihan tehokkaalta toimintamallilta.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:20:54]: Se v\u00e4h\u00e4n ehk\u00e4 vaatii enemm\u00e4n aikaa ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 muitakin resursseja. Ihmisi\u00e4 tarvitaan enemm\u00e4n mukaan kuin siihen, ett\u00e4 jos tehd\u00e4\u00e4n konsulttiselvityksen, niin se porukka voi olla v\u00e4h\u00e4n pienempi. T\u00e4mm\u00f6inen ty\u00f6 vaatii paljon sit\u00e4 sitoutumista monilta eri toimijoilta. V\u00e4h\u00e4n pidemm\u00e4n ajan jakson tehd\u00e4\u00e4n ty\u00f6pajoja ja taas katsotaan, mit\u00e4 aineisto on kertynyt ja taas sit\u00e4 kootaan ja muotoillaan uudestaan. Mutta uskon, ett\u00e4 tavallaan t\u00e4ss\u00e4 on se herkullinen ik\u00e4\u00e4n kuin se prosessi, on jo sit\u00e4 oppimista tosi paljon itsess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:21:31]: Ja nyth\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 on sitten kehittynyt t\u00e4mm\u00f6inen ylimaakunnallinen tai valtakunnallinen tekeminen. Nyt sitten Ex ELYll\u00e4h\u00e4n on t\u00e4mm\u00f6inen tavallaan yhteinen valtakunnallinen yksikk\u00f6. Miten t\u00e4m\u00e4 t\u00e4mm\u00f6inen prosessi sitten, onko se my\u00f6s kanava, mist\u00e4 t\u00e4t\u00e4 Pohjois-Savon malleja ja osaamista sitten my\u00f6s levi\u00e4\u00e4 laajemmin?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:21:59]: Pohjanmaan ELY-keskus Heill\u00e4 on t\u00e4llainen valtakunnallinen ilmastoyksikk\u00f6, joka nimenomaan t\u00e4h\u00e4n ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on heid\u00e4n asiantuntijuus keskittynyt. Siell\u00e4 on toistakymment\u00e4 asiantuntijaa, eli ihan iso porukka, jotka kansallisesti n\u00e4it\u00e4 sopeutumisen kysymyksi\u00e4, my\u00f6s osaamiskysymyst\u00e4, t\u00e4t\u00e4 ohjelmaty\u00f6t\u00e4, ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 sit\u00e4 tiedon jakamista ja tiedon kokoamista koordinoi rahoituksia. jotka tulee muuten lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n my\u00f6s massiivisesti t\u00e4m\u00e4n ilmastonmuutoksen sopeutumisen tiimoilta, niin heid\u00e4n osaamista nyt sitten, me ainakin Pohjois-Savon kanssa ja sitten t\u00e4m\u00e4n valtakunnallisen ilmastoyksik\u00f6n kanssa, meill\u00e4 on tosi hyv\u00e4 keskusteluyhteys, ett\u00e4 koko ajan pallotellaan puolia toisiin, ett\u00e4 meill\u00e4 l\u00e4htee t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 liikkeelle, tuutteko mukaan siihen, ja heill\u00e4 on tuommoista, tullaanko mukaan siihen, ett\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n niit\u00e4. niit\u00e4 yhtym\u00e4kohtia, ja he nyt on ainakin kauhean kiinnostuneita ollut, ett\u00e4 mit\u00e4 kaikkea me tehd\u00e4\u00e4n, ja sitten heid\u00e4n sit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 osaamista saadaan my\u00f6s t\u00e4nne meid\u00e4n tueksi.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:23:13]: Mutta ihan toi, jos t\u00e4lleen rehellisesti nyt ajattelen, niin ihan valtavan iso haastehan t\u00e4ss\u00e4 koko hommassa on, tavallaan siin\u00e4 pit\u00e4\u00e4 samaan aikaan pysty\u00e4 yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n semmoista Semmoista hyvin arkista sit\u00e4, ett\u00e4 jokaisen toiminnalla on vaikutusta ja yrityksen valinnoilla on vaikutusta. Meill\u00e4h\u00e4n on paljon siis mikroyrityksi\u00e4, jotka on merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa. Ei vaan isot yritykset. Ja sitten toisaalta t\u00e4m\u00e4 iso tunnistetaan ja tiedet\u00e4\u00e4n hyvin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 isot teollisuuden kaikki sellaiset, mitk\u00e4 taas sitten tuntuu, ett\u00e4 ne on tuolla itsen ulottumattomissa ja joku jossain p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja n\u00e4in. T\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden, ett\u00e4 miten s\u00e4 arkity\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tunnet ja tunnistat t\u00e4m\u00e4n haasteen. Mit\u00e4 teet sille?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:24:19]: Olen ajatellut sit\u00e4, ett\u00e4 kaikilla tasoilla pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 jonkun verran sit\u00e4 asiaa, mit\u00e4 nimenomaan, jos ajatellaan enemm\u00e4n globaali EU-kansallinen ja alueellinen yksil\u00f6taso, mit\u00e4 siell\u00e4 tapahtuu ja mitk\u00e4 ovat niit\u00e4 vaikuttavimpia ja t\u00e4rkeimpi\u00e4 toimenpiteit\u00e4. tai sit\u00e4 keskeisint\u00e4 politiikkaa, mill\u00e4 sit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ohjataan ja johdetaan, ja sitten pyrki\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 toimenpiteit\u00e4 just niit\u00e4 vaikuttavimpia asioita kohti. On se vaikeata, ja sitten ihan miettien vaikka t\u00e4h\u00e4n tutkimukseen, mik\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt my\u00f6s paljon n\u00e4iden teemojen parissa, niin just joku kysyi multa viime perjantaina, ett\u00e4 kun oli tullut taas uutta tutkimustulosta luonnonmuonimuotoisuuteen ja n\u00e4ihin ilmastokysymyksiin liittyen ja nimenomaan se pohdinta siit\u00e4, ett\u00e4 se luonnonmuonimuotoisuus on tosi oleellinen osa t\u00e4t\u00e4 sopeutumisty\u00f6t\u00e4 my\u00f6skin, ett\u00e4 onnistutaan sen. Luontokadoehk\u00e4isyss\u00e4 ollaan pikkusen paremmalla uralla sen sen ilmastoriskien hallinnan kanssa my\u00f6skin. T\u00e4h\u00e4n oli tullut tutkimusta, ja sitten minulta kysyttiin, ett\u00e4 joo, oletko sin\u00e4 lukenut t\u00e4m\u00e4n? Ja min\u00e4 ajattelin, ett\u00e4 en en\u00e4\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 kaikkia lukea. T\u00e4t\u00e4 tulee niin paljon, ett\u00e4 min\u00e4 luotan siihen, ett\u00e4 ne keskeisimm\u00e4t tutkimustulokset ja jutut, niin ne tulevat minun luokseen.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:25:55]: Kyll\u00e4. Ja tavallaan ehk\u00e4 tietysti just se, ett\u00e4 Ett\u00e4 sitten kun tulee tutkimusta, niin sitten toivoo, ett\u00e4 my\u00f6skin siihen esimerkiksi mediassa ja t\u00e4mm\u00f6isess\u00e4 sitten tartutaan. Ja siit\u00e4 tavallaan tulisi t\u00e4t\u00e4 meid\u00e4n yhteist\u00e4 tietoja ymm\u00e4rryspohjaa. Ett\u00e4 m\u00e4 oon itsekin yhdess\u00e4 t\u00e4mm\u00f6isess\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 pohtimassa Suomen luonnonvarataloutta ja sen… kehittymist\u00e4 ja t\u00e4ss\u00e4h\u00e4n n\u00e4m\u00e4 liittyy ihan valtavan selke\u00e4sti yhteen, ett\u00e4 ennallistaminen, soiden ennallistaminen ja tavallaan mit\u00e4 me tehd\u00e4\u00e4n, miten me l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n vaikka turvemaille uusia sellaisia liiketoimintamalleja, jotka sitten samalla tukee sit\u00e4, ett\u00e4 vedenpinnan pit\u00e4\u00e4 soisilla alueilla nousta, ett\u00e4 ne p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4henee, niin tavallaan kun n\u00e4m\u00e4 on meill\u00e4 isoja kun Suomi on iso Suomi, Suomaa, niin n\u00e4ill\u00e4 on suuria vaikutuksia. Jotenkin se tuntuu kauhean hyv\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ymm\u00e4rrys t\u00e4st\u00e4 biodiversiteetista ja luontokadon torjunnasta tulee selke\u00e4sti t\u00e4h\u00e4n osaksi t\u00e4t\u00e4 kokonaisuutta. Me laitetaan aina eri kuppeihin ja kippoihin n\u00e4it\u00e4 asioita.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:27:19]: N\u00e4inp\u00e4 justiinsa. Tuo on viel\u00e4 vaikea tuo luonnon monimuotoisuuskysymys. Kun edes meid\u00e4n kaikki luontotutkijat tai luontotieteilij\u00e4t, niin ei aina ihan t\u00e4ysin hahmota sit\u00e4. Saatikaa sitten me ihan tavalliset ihmiset t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 miten kaikki n\u00e4m\u00e4 on kytk\u00f6ksiss\u00e4 ekosysteemitasolla toisiinsa. Jos joku tietty hy\u00f6nteispopulaatio pienenee meill\u00e4 sen takia, ett\u00e4 ilmasto l\u00e4mpenee ja heille vaikka t\u00e4rke\u00e4t elinymp\u00e4rist\u00f6t, niist\u00e4 tulee uha-alaisia niist\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4, jolloin se \u00f6t\u00f6k\u00e4st\u00e4 tulee uha-alainen, niin miten se vaikuttaa, kun kaikki n\u00e4m\u00e4 nakertaa toisiaan? Perusperiaate on kuitenkin se, ett\u00e4 mit\u00e4 monimuotoisempi luonto on, sit\u00e4 parempi on sopeutumiskyky kaiken kaikkiaan isossa kuvassa. Sitten kun ruvetaan miettim\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 pikkusia kysymyksi\u00e4, pieni\u00e4 palasia siell\u00e4, niin aika tosi vaikea ja iso kysymys.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:28:32]: Tosiaan kaikki liittyy kaikkeen, kun on niin paljon sellaista, mit\u00e4 me ei viel\u00e4 tiedet\u00e4, kun me ei olla p\u00e4\u00e4sty edes tutkimuksessa juuri n\u00e4iden eri elementtien merkityksest\u00e4 kiinni. Sit\u00e4 m\u00e4 mietin, tuossa puhuttiin t\u00e4st\u00e4 hyvinvointivaikutuksista ja mill\u00e4 tavalla esimerkiksi n\u00e4m\u00e4 hellekaudet ja muut, ett\u00e4 Me tehd\u00e4\u00e4n kauhean erill\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jotenkin meill\u00e4 on luonto on jossain tuolla, ja sitten meill\u00e4 on jotenkin n\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n urmaanit taajamat. Itse olen ainakin kokenut sen, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin, ett\u00e4 my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 viherpeitteisyys, my\u00f6s n\u00e4iss\u00e4 meid\u00e4n kaikissa taajamissa, jota on itse asiassa aika paljon kuitenkin meid\u00e4n pinta-alasta, ett\u00e4 sill\u00e4 olisi merkityst\u00e4, paitsi ett\u00e4 ne puut vaariostaisi, niin siell\u00e4h\u00e4n my\u00f6s viherpeitteisyys kaikilla alueilla, sek\u00e4 peltoalueilla ett\u00e4 taajama-alueilla, lis\u00e4isi t\u00e4t\u00e4 hiilentaitoa. sidontaa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 liittyy kaikki toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:29:28]: Just n\u00e4in ja sill\u00e4 hiilensidonnalla, eli just sill\u00e4, ett\u00e4 miten hyvin nyt sitten se viherpeitteisyys sitoo sit\u00e4 hiilt\u00e4 itseens\u00e4, mit\u00e4 me taas p\u00e4\u00e4st\u00f6in\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tuotetaan, niin se on tosi oleellinen kysymys t\u00e4ss\u00e4 kaikessa ik\u00e4\u00e4n kuin ilmastonmuutoksen selviytymisest\u00e4 tai selviytymiskysymyksess\u00e4, ett\u00e4 kuinka hyvin sit\u00e4 hiilt\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n sitomaan. Ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 se on v\u00e4h\u00e4n huolestuttava se suunta ihan Suomessakin, ett\u00e4 me ei pystyt\u00e4 sitomaan niin hyvin kuin me ollaan ehk\u00e4 ajateltu, ett\u00e4 me sidotaan. Ja sitten ne toimenpiteet, niin niihin pit\u00e4isi siis pysty\u00e4 my\u00f6s politiikalla ohjaamaan ja tukemaan sit\u00e4 kohti, ett\u00e4 mets\u00e4t kasvaa niin pitk\u00e4\u00e4n, kun ne sitoo hiilt\u00e4 mahdollisimman maksimaalisesti. Tai ett\u00e4 peltoja kun viljell\u00e4\u00e4n, niin se on se jatkuva viherpeite siell\u00e4. niin kuin t\u00e4m\u00e4n tyyppisiin kysymyksiin pit\u00e4isi pysty\u00e4 sit\u00e4 ohjausta my\u00f6s tekem\u00e4\u00e4n. Se on v\u00e4h\u00e4n niin kuin semmoinen kohtalon kysymys.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:30:32]: Niin, ja my\u00f6s taaja, miss\u00e4 sitten se, ett\u00e4 kun siell\u00e4 on asfaltin ja pinnotteen sijasta viherpeitetta, joka imee sit\u00e4 vett\u00e4, niin sitten se auttaa my\u00f6s niiss\u00e4 hulevesitulvissa. Ja jotenkin se, m\u00e4 aina ajattelen, ett\u00e4 T\u00e4ss\u00e4 kauheasti ajatellaan sit\u00e4, ett\u00e4 voi hirve\u00e4, mit\u00e4 joudun luopumaan ja etc. Mutta jotenkin my\u00f6s se, ett\u00e4 mit\u00e4 me voitaisiin voittaa sill\u00e4. Toisaalta se on paljon miellytt\u00e4v\u00e4mpi se elinymp\u00e4rist\u00f6 vihre\u00e4n viherpeitteen keskell\u00e4 asua ja edell\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 on paljon positiivista.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:31:10]: Juuri n\u00e4in. Ihana k\u00e4\u00e4nn\u00f6sharja tuossa, koska t\u00e4m\u00e4 on paljon my\u00f6s t\u00e4llaista dystooppista puhetta, mit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n liittyy. Ja ehk\u00e4 sitten juuri tuolla nuoremmilla sit\u00e4 ilmastoahdistusta my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 mihin t\u00e4m\u00e4 tulevaisuus menee, niin sitten kuitenkin tuo toiveikkuusajatus siit\u00e4, ett\u00e4 Vaikka me vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta, niin sill\u00e4 on vain plus plus plus merkkej\u00e4 my\u00f6s sille ihmisen koetulle hyvinvoinnille ja niille ihanille ymp\u00e4rist\u00f6ille. Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 K\u00f6\u00f6ppenhaminassa maksetaan pieni bonari siit\u00e4, jos omakotitalon piha j\u00e4tet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4llyst\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Ett\u00e4 ei tule siis asfalttipintaa. Koska ne on just hoksannut t\u00e4n, ett\u00e4 kaikki n\u00e4\u00e4 asfaltoidut pihat, niin se haastaa tosi paljon sit\u00e4 kaupunkiinfraa. Niin sitten ne on ruvennut kuule raapimaan sielt\u00e4 auki niit\u00e4 ja pist\u00e4\u00e4 sinne soraa tai nurtsia tai niitty\u00e4 tai mit\u00e4 sitten onkaan.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:32:09]: Joo, ja mun mielest\u00e4 Barcelonassa oli keskustasta tavoitteena 30 prosenttia muuttaa puisto ja puu puiden varjostamaksi. Juuri n\u00e4in. Hyvi\u00e4 suuntia. T\u00e4st\u00e4 me jatketaan positiivisin mielin eteenp\u00e4in ja todetaan j\u00e4lleen, ett\u00e4 ei h\u00e4ti\u00e4 miti\u00e4, kun tehd\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti asioita hyv\u00e4\u00e4n suuntaan ja jatketaan siell\u00e4 ELYss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. M\u00e4 teen Pohjois-Savon liitossa ja kukin tahollaan kehitet\u00e4\u00e4n asioita eteenp\u00e4in. Kiitos Saara Karkulahti.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:32:51]: Kiitos paljon!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
SPEAKER_01 [00:00:00]: Ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n meill\u00e4 on Ei h\u00e4ti\u00e4 miti\u00e4 podcastin vieraana Saara Karkulahti Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Ja siell\u00e4 teet ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4n ja mihin kaikkeen olikaan mit\u00e4 teit. SPEAKER_00 [00:00:18]: Kyll\u00e4 vaan. Tervehdys. Hiilineutraali Pohjois-Savo-projektia on vet\u00e4nyt 2020 vuodesta l\u00e4htien, kun meill\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":11116,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-228","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11116"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=228"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":229,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228\/revisions\/229"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=228"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=228"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=228"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}