SPEAKER_00 [00:00:00]: Ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n meill\u00e4 on vieraana, ei h\u00e4ti\u00e4 miti\u00e4 podcastissa, maakuntajohtaja Tytti M\u00e4\u00e4tt\u00e4 Pohjois-Savosta. Hyv\u00e4\u00e4 huomenta, Tytti.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:00:11]: No hyv\u00e4\u00e4 huomenta, Harriet.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:00:14]: Mik\u00e4s se semmoinen maakuntajohtaja? Ei ole kaikille ihan tuttu hahmo.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:00:18]: Joo. Kun mut valittiin t\u00e4h\u00e4n maakuntajohtajan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, niin aika moni tuli kysym\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 no mit\u00e4 se maakuntajohtaja oikeastaan tekee. Ja olen pyrkinyt heille hyvin konkreettisesti vastaamaan, mitk\u00e4 ovat maakunnan teht\u00e4v\u00e4t. L\u00e4hdet\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 on suunnitella maakunnallista maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Eli isossa mittakaavassa katsotaan, miten maata maakunnan osalta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, minne esimerkiksi isoja tuulivoimaloita tulee ja miss\u00e4 on vaikka elinvy\u00f6hykkeit\u00e4 el\u00e4imille. Ja t\u00e4m\u00e4n tyyppist\u00e4. Ja sitten toisena asiana me ollaan viranomainen, eli v\u00e4litt\u00e4v\u00e4 viranomainen suhteessa Euroopan unionin rahoitukseen. Eli t\u00e4m\u00e4n tyyppist\u00e4 toimintaa min\u00e4 esimerkiksi teen sitten hankep\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, kun my\u00f6nn\u00e4mme EU-rahoitusta. Ja sitten voisi ajatella, ett\u00e4 kolmas t\u00e4mm\u00f6inen teema on vaikuttaminen. Eli pyrimme vaikuttamaan maakuntaan my\u00f6nteisell\u00e4 tavalla, ett\u00e4 maakunnassa menisi hyvin. K\u00e4ymme vuoropuhelua tuonne p\u00e4\u00e4kallon paikalle eduskuntaan kansanedustajien ministeri\u00f6n ja valtioneuvoston kanssa ja sitten teemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maakunnassa sidosryhm\u00e4yhteisty\u00f6t\u00e4. Ja nelj\u00e4nten\u00e4 me sitten koordinoidaan sit\u00e4 maakuntasuunnitelmaa eli juuri mihin suuntaan sit\u00e4 maakuntaa tulisi yhdess\u00e4. Sitten vied\u00e4. Siin\u00e4 oikeastaan ne teht\u00e4v\u00e4t ja min\u00e4 sitten johdan t\u00e4t\u00e4 kokonaisuutta ja meill\u00e4 on maakunnassa maakuntahallitus ja maakuntavaltuusta eli kunnista valitut poliittiset luottamushenkil\u00f6t, koska olemme kuntayhtym\u00e4 eli kunnat ovat maakunnan j\u00e4seni\u00e4 ja niin sanotusti omistavat t\u00e4m\u00e4n meid\u00e4n toiminnan.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:02:03]: Eli t\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6inen itsehallintorakenne, t\u00e4m\u00e4 on osa t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 demokraattista hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 my\u00f6s, miss\u00e4 yhdess\u00e4 sitten ja alue l\u00e4ht\u00f6isesti p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n asioita. Eik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 ole se idea?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:02:15]: Kyll\u00e4, ja m\u00e4 ajattelen sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 T\u00e4m\u00e4 on nimenomaan sielt\u00e4 kunnallishallinnosta ja ihmisten asukkaiden itsehallinnosta ponnistava alueellinen kokonaisuus. Meill\u00e4h\u00e4n on valtiolla my\u00f6s aluehallintoa, esimerkiksi ELY-keskukset, aluehallintovirastot, mutta t\u00e4m\u00e4 on sitten asukas- ja kuntalaisl\u00e4ht\u00f6inen aluehallinnon muoto, eli pyrit\u00e4\u00e4n nimenomaan olemaan l\u00e4hell\u00e4 siell\u00e4 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:02:43]: kuitenkin silleen aika huonosti jotenkin v\u00e4h\u00e4n tunnettu ja nyt sitten on tullut n\u00e4m\u00e4 uudet hyvinvointialueet ja niiden kanssa ollaan, me monet tavan talliaiset ollaan niin kuin ihmeiss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mit\u00e4 erilaisia hallintoja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 onkaan. Osaatko yht\u00e4\u00e4n nyt t\u00e4ss\u00e4 kuvata, ett\u00e4 mik\u00e4 on maakunnan suhde tai maakuntaliiton, kuten n\u00e4it\u00e4 kutsutaan, niin suhde n\u00e4ihin hyvinvointialueisiin, miten sit\u00e4 pit\u00e4isi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:03:10]: Jos ajatellaan, ett\u00e4 aiemmin hyvinvointipalvelut tai sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oli kuntien p\u00e4\u00e4osin tuottamia ja j\u00e4rjest\u00e4mi\u00e4 ja sitten pikkuhiljaa siirryttiin siihen, ett\u00e4 kunnat p\u00e4\u00e4osin j\u00e4rjesti, mutta tuottaja pystyi olemaan joku muu, tuli t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 kuntayhtymi\u00e4 ja yksityisen sektorin toimijoita mukaan ja nyt sitten siirryttiin t\u00e4h\u00e4n hyvinvointialueeseen, joka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on valtion rahoittama, eli aiemmin kunnat Yhdess\u00e4 valtion kanssa rahoittivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja nyt kunta valtio rahoittaa ne. Kun taas maakunnan liitto on sitten niin kuin sanoin niin kuntaperusteinen ja meid\u00e4n yhteisty\u00f6 keskittyy ehk\u00e4 nimenomaan t\u00e4h\u00e4n hyvinvoinnin edist\u00e4miseen ja elinvoiman edist\u00e4miseen. Eli maakunnan liitto sitten pyrkii omissa lausunnoissaan vaikka katsomaan, ett\u00e4 miten se hyvinvointialueen palvelurakenne tukee vaikka elinkeinoel\u00e4m\u00e4\u00e4 tai naisten ty\u00f6llistymist\u00e4 eri alueille tai T\u00e4m\u00e4n tyyppisi\u00e4 asioita.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:04:11]: Tavallaan se kuulostaa silt\u00e4, ett\u00e4 maakunnan liitolla on v\u00e4h\u00e4n laajempi repertuari, ett\u00e4 mit\u00e4 kaikkia asioita se voi tehd\u00e4. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on kai aika olennaista, just t\u00e4m\u00e4 maakuntaohjelma ja suunnitelma, mihin kootaan niit\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4. Puhutaan n\u00e4ist\u00e4 k\u00e4rkialoista ja mik\u00e4 olikaan t\u00e4m\u00e4 hieno sana, \u00e4lykk\u00e4\u00e4n erikoistumisen.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:04:36]: Joo, eli It\u00e4- ja Pohjois-Suomessa ollaan tehty yhdess\u00e4 maakuntien kanssa t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 \u00e4lykk\u00e4\u00e4 erikoistumisen strategioita, jossa pyrit\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mik\u00e4 on kunkin It\u00e4- ja Pohjois-Suomalaisen maakunnan se strateginen k\u00e4rki, ett\u00e4 mihin kannattaa panostaa ja miss\u00e4 me ollaan hyvi\u00e4. Kyll\u00e4h\u00e4n maakuntasuunnitelmassa nimenomaan pyrit\u00e4\u00e4n ennakoimaan, eli kun me maakunnan liitossa my\u00f6s tehd\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ennakointity\u00f6t\u00e4 ja tuotetaan tietoa, niin sen perusteella sitten yhdess\u00e4 elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kuntien j\u00e4rjest\u00f6jen kanssa eri ik\u00e4ryhmi\u00e4, esimerkiksi nuorisovaltuuston kanssa nyt seuraavassa suunnitelmassa pohdimme sit\u00e4, ett\u00e4 mitk\u00e4 n\u00e4m\u00e4 k\u00e4rjet ovat. Sitten meill\u00e4 maakuntasuunnitelman mukaisesti pyrit\u00e4\u00e4n my\u00f6s rahoittamaan toimintaa, eli kehitt\u00e4mist\u00e4 ja yritysten toimintaa. Sit\u00e4h\u00e4n ohjaa toki EU-ohjelmat, mutta samalla tavalla sitten t\u00e4m\u00e4 oma maakuntasuunni.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:05:37]: T\u00e4ss\u00e4 kun on itse ollut ilo olla t\u00f6iss\u00e4kin t\u00e4ss\u00e4 maakunnan liitossa kohta vuoden verran, niin semmoista v\u00e4h\u00e4n olen miettinyt, ett\u00e4 kun t\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy aika paljon t\u00e4mm\u00f6isen\u00e4 eteerimaakuntien ik\u00e4\u00e4n kuin, t\u00e4ss\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4n niin kuin kilpaillaan kesken\u00e4\u00e4n ja on jotakin t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 ajatusta, ett\u00e4 jos minulla on enemm\u00e4n, niin sinulla on v\u00e4hemm\u00e4n. Mutta sitten niin kuin s\u00e4 kuvasit, niin kuitenkin t\u00e4ss\u00e4 ideahan on just n\u00e4iss\u00e4 p\u00e4\u00e4llykk\u00e4\u00e4n erikoistumisen k\u00e4\u00e4rist\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 n\u00e4iss\u00e4, on t\u00e4m\u00e4 omien vahvuuksien tunnistaminen. Eik\u00f6 silloin voisi ajatella, ett\u00e4 kun jokaisella maakunnalla on omat vahvuudet ja niist\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, niin jotenkin, ett\u00e4 eih\u00e4n sit\u00e4 voi kukaan ik\u00e4\u00e4n kuin my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vied\u00e4 pois.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:06:21]: Niin ja ehk\u00e4 siin\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n ajatustapaa eroajakin, ett\u00e4 silloin kun toimin kunnan ja kaupunginjohtajana, niin en jotenkin koskaan ymm\u00e4rt\u00e4nyt sit\u00e4 kuntien v\u00e4list\u00e4 kilpailuasetelmaa, ett\u00e4 Osa ihmisist\u00e4 ajattelee, ett\u00e4 se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja sit\u00e4 tarvitaan, jotta kunnat niin sanotusti kiritt\u00e4v\u00e4t toisiaan. Mutta kun kunta ei kuitenkaan ole yritys, vaan se tuottaa palveluita. Ja min\u00e4 ajattelen sen niin, ett\u00e4 sen kunnan tulisi kilvoitella suhteessa omiin asukkaisiinsa. Eli pyrki\u00e4 mahdollisimman parhaalla tavalla palvelemaan asukkaita, yrityksi\u00e4 ja kunnan j\u00e4seni\u00e4, jotta se kunta menestyy. Eli se kilvoittelu niin Tietyll\u00e4 tavalla tapahtuu itse kilvoitteluna, mutta t\u00e4mm\u00f6isen asian julkipuhuminen ja ymm\u00e4rt\u00e4minen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sovi t\u00e4mm\u00f6iseen ehk\u00e4 perinteiseen taloudelliseen ajatteluun, jossa menestyminen perustuu kilpailuun. Sitten kun tullaan maakuntiin, niin totta kai siell\u00e4 maakuntien v\u00e4lill\u00e4 tapahtuu semmoista kilvottelua esimerkiksi suhteessa valtion toimintaan. Eli ett\u00e4 miten valtio suuntaa omia varojaan tai sitten Euroopan unionin sis\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 miten Euroopan unionin eri politiikat tukevat eri alueita. Ja pyrit\u00e4\u00e4n viem\u00e4\u00e4n nimenomaan sit\u00e4 viesti\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4laista politiikkatoimet tukisivat meid\u00e4n aluetta. Mutta samaan aikaan minusta maakuntien tulee tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, eli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 isompia alueita ja synergioita. Ja sitten toisaalta muistaa aina se kilvoittelu my\u00f6s siell\u00e4 oman alueen sis\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 miten sin\u00e4 ansaitsen sen kuntien luottamuksen ja toimijoiden luottamuksen ja pystyt niin sanotusti kiritt\u00e4m\u00e4\u00e4n siell\u00e4 oman alueen sis\u00e4ll\u00e4 ne toimijat parhaaseen mahdolliseen tulokseen.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:08:15]: Aivan. Ja loppupeleiss\u00e4h\u00e4n on niin, ett\u00e4 jos Suomi on pieni maa, vaikka me ollaan alueellisesti suuri, niin silloin tavallaan se, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi jakaa osaamista ja resursseja yli erilaisten rajojen, ett\u00e4 me saataisiin sitten parasta mahdollista tulosta. V\u00e4h\u00e4n niin kuin todetaan, ett\u00e4 ei kansantalouskaan kasva sill\u00e4, ett\u00e4 pest\u00e4\u00e4n toistensa paitoja siell\u00e4 marrajeen sis\u00e4ll\u00e4, niin samalla tavalla n\u00e4ill\u00e4 alueilla ja kunnillakin.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:08:40]: Niin, siis totta kai se kansainv\u00e4linen ulottuvuus ja Jos ajattelee maakunnan toimintaa taas, niin siin\u00e4h\u00e4n keskeisess\u00e4 asemassa on yritykset ja yritysten vienti. Eli tavallaan se koko Suomen kansantaloudelle hyvinvoinnin luominen. Sitten voidaan kysy\u00e4, ett\u00e4 voitaisiko toimia ilman maakunnan liittoja. Periaatteessa kyll\u00e4 voitaisiin toimia, mutta sitten meilt\u00e4 puuttuisi t\u00e4llainen alueellinen toimija, joka on sielt\u00e4 ihmisist\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6isin. Meill\u00e4 ei olisi t\u00e4llaista alueellista itsehallinnollista toimijaa, joka laajasti ajattelee sit\u00e4 alueelivoimaa ja hyvinvointia. Eli voisi ajatella t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 l\u00e4heisyysperiaatteen puuttumista sitten demokraattisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:09:27]: Aivan. No niin me ollaan v\u00e4h\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 tavallaan maalattu t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 koko kuvaa ja t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 t\u00e4lle meid\u00e4n podcastin teemalle, joka on kokonaisturvallisuus. Ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 on puhuttu t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4n aikaisemmissa jaksoissa varautumisesta ja turvallisuuden eli ulottuvuuksista ja t\u00e4mm\u00f6isist\u00e4. Miten nyt sitten t\u00e4m\u00e4 maakunnan liitto tulee t\u00e4h\u00e4n? Mink\u00e4lainen kokonaisturvallisuuden tekij\u00e4 se maakunnan liitto sitten olisi?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:10:11]: Maakunnan liitolla, niin kuin kerroin, niin tavoitteena on se alueen elinvoima. Ja ehk\u00e4 se p\u00e4\u00e4periaate on se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kokonaisturvallisuus olisi t\u00e4mm\u00f6inen aluekehitt\u00e4misen ja alueellisen elinvoiman yksi osa ja olennainen osa. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 keskustelu kokonaisturvallisuudesta on nyt kiihtynyt viime vuosina ja kaikki tuntuvat puhuvan siit\u00e4 ja miettiv\u00e4n, ett\u00e4 mit\u00e4 se omasta n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkoittaa. Jos ottaa sen kokonaisturvallisuuden nimenomaan aluekehitt\u00e4misen v\u00e4lineeksi, niin silloin voisi ajatella n\u00e4in, ett\u00e4 kaikki ne toimet, mit\u00e4 me teemme kokonaisturvallisuuden edist\u00e4miseksi, niin samalla luovat sille alueelle elinvoimaa. Ja t\u00e4ss\u00e4 ehk\u00e4 se maakunnan liitto on sitten olennainen tekij\u00e4. Ja jos menn\u00e4\u00e4n konkretiaan, niin nyt kun valmistellaan maakuntasuunnitelmaa, niin kokonaisturvallisuus varmasti on yh\u00e4 vahvemmin osa sit\u00e4 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmaa, ja kun se on siell\u00e4, niin me voimme esimerkiksi sitten hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 EU-rahoitusl\u00e4hteit\u00e4 yh\u00e4 paremmin t\u00e4m\u00e4n kokonaisturvallisuuden teeman ymp\u00e4rill\u00e4. Ja samoin sitten suhteessa sinne valtioon, niin kuin kerroin, ett\u00e4 me k\u00e4ymme vuoropuhelua, niin me omissa aluekehitt\u00e4misen keskusteluissa olemme nostaneet kokonaisturvallisuuden teeman vahvasti esille, ja Pohjois-Savon k\u00e4rkialat Esimerkiksi elintarviketeollisuus, vesiklusteritoiminta, biotalous laajasti. Esimerkiksi kaikki n\u00e4m\u00e4 liittyv\u00e4t vahvasti kokonaisturvallisuuteen ja siihen, ett\u00e4 Suomi pystyy tulevaisuudessakin luottamaan siihen, ett\u00e4 sill\u00e4 on my\u00f6s omia resursseja p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 erilaisissa tilanteissa. Eli meill\u00e4 on paljon sellaisia vahvuuksia, joita voidaan my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4 kokonaisturvallisuusn\u00e4k\u00f6kulmalla.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:12:14]: Miten jos sitten, kun se, no v\u00e4h\u00e4n semmoisia, miten m\u00e4 oon katsonut itse maakuntasuunnitelmia, v\u00e4h\u00e4n tuppaa olemaan semmoisia hallinnollisia papereita, niin miten sitten, kun kansalainen X tulee kysym\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tytti, mik\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 nyt voi olla sit\u00e4, miss\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 se kokonaisturvallisuus on, niin mit\u00e4 kerrot h\u00e4nelle, mik\u00e4 on maakunnan liitona? maakunnan alueen kokonaisturvallisuuden elementtej\u00e4 tai tekij\u00f6it\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:12:49]: No nyt t\u00e4ss\u00e4 olemassa olevassa meid\u00e4n maakuntasuunnitelmassa, niin meill\u00e4 on tietyt k\u00e4rkialat siell\u00e4, joiden tiimoilta sit\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00e4 vied\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in. Ja niin kuin kerroin, ett\u00e4 esimerkiksi mets\u00e4sektori, elintarvikesektori, vesitalous N\u00e4m\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4, mihin ehdottomasti kokonaisturvallisuus on t\u00e4mm\u00f6isen\u00e4 l\u00e4pileikkaavana teemana. Nyt kun sitten tehd\u00e4\u00e4n uutta maakuntasuunnitelmaa, niin siin\u00e4 voi mietti\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 onko se kokonaisturvallisuus oma alansa vai onko se l\u00e4pileikkaava teema. T\u00e4m\u00e4 on ehk\u00e4 sit\u00e4 juuri sit\u00e4 strategista pohdintaa. Mutta sitten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla me voidaan mietti\u00e4 vaikka elintarvikesektorilla hyvinkin semmoisia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisi\u00e4 asioita kehitt\u00e4misess\u00e4, vaikkapa miten tutkimuslaitokset ja meid\u00e4n mansikanviljelij\u00e4t ovat kehitt\u00e4neet uusia mansikanviljelytapoja tilanteessa, jossa esimerkiksi ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 ilmasto voi l\u00e4mmet\u00e4 ja vesitalous t\u00e4ytyy olla tehokasta, tuholaiset voivat lis\u00e4\u00e4nty\u00e4, niin esimerkiksi t\u00e4mm\u00f6inen konkreettinen teko on minusta kokonaisturvallisuusteko, eli sill\u00e4 varmistetaan sit\u00e4 ruuan saatavuutta ja ruokaturvallisuutta.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:14:15]: Eli ideahan on se, ett\u00e4 se l\u00e4htee n\u00e4ist\u00e4 toimialoista itsest\u00e4 ja niiden tavallaan t\u00e4mm\u00f6isen my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 kest\u00e4vyyden rakentamisesta, ja sitten ehk\u00e4 sielt\u00e4 syntyy sitten uusia Me varmaan toivotaan, ett\u00e4 syntyisi uusia innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:14:33]: Kyll\u00e4, ja kyll\u00e4 m\u00e4 itse ajattelen, ett\u00e4 se kokonaisturvallisuus on hyvin paljon sit\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaista toimintaa. Siin\u00e4 on kaikki ne kest\u00e4vyyden ulottuvuudet, taloudellinen, sosiaalinen, ymp\u00e4rist\u00f6llinen ulottuvuus mukana. Se on jotenkin helppo mielt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 itse kun on kuntastrategiaa esimerkiksi tehnyt n\u00e4ihin YK on kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteisiin, niin sielt\u00e4 l\u00f6ytyy kyll\u00e4 todella paljon semmoista, ett\u00e4 miten vied\u00e4 kuntaa ja julkista sektoria eteenp\u00e4in, ottaen huomioon n\u00e4m\u00e4 kaikki elementit. Ja minusta se silloin tukee nimenomaan juuri sit\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 se yhteis\u00f6, miss\u00e4 toimitaan, niin siell\u00e4 se sosiaalinen tasa-arvo toteutuu ja semmoinen yhteiskunnan resilienssi kasvaa. Ja samoin talouteen liittyy paljon kokonaisturvallisuuteen liittyvi\u00e4 teemoja, ett\u00e4 jos me ajatellaan, ett\u00e4 jos taloudelliset erot vaikka eri ihmisryhmien v\u00e4lill\u00e4 kasvaa merkitt\u00e4v\u00e4sti, se voi johtaa poliittiseen ep\u00e4vakauteen ja sill\u00e4 lailla heikent\u00e4\u00e4 sit\u00e4 kokonaisturvallisuutta. Ja taas ymp\u00e4rist\u00f6llisesti me tiedet\u00e4\u00e4n kaikki, ett\u00e4 mit\u00e4 se tarkoittaa, jos meid\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuu rajuja muutoksia vaikka ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4, niin se vaikuttaa suoraan ihmisten turvallisuuteen. Esimerkiksi vesien puhtauteen suoraan t\u00e4m\u00e4 tulvatilanne, niin seh\u00e4n on merkitt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 miten se vaikuttaa suoraan ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta sitten esimerkiksi paikallisesti siihen vesitalouteen, ett\u00e4 puhdas ja likainen vesi menee sekaisin, niin seh\u00e4n on suoraa t\u00e4mm\u00f6inen tekij\u00e4, joka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiinkin aivan suoraan.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:16:14]: Ja kaikin puolin tavallaan t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 k\u00e4site t\u00e4st\u00e4 elinvoimasta. M\u00e4 monta kertaa tai t\u00e4ss\u00e4 mietin itse sit\u00e4, ett\u00e4 Pohjois-Savossakinhan 95 prosenttia ty\u00f6llistyy mikroyritysten kautta. Eli tavallaan se, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ajatuksena my\u00f6s on se, ett\u00e4 miten me saadaan tavallaan n\u00e4ihin erikokoisiin yrityksiin tuettua sit\u00e4 elinvoimaa ja my\u00f6s sitten toisaalta yritysten kasvua ja kehittymist\u00e4 ja my\u00f6s sitten sit\u00e4 kansainv\u00e4listymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:16:52]: Ehk\u00e4 itselle se kokonaisturvallisuus on sill\u00e4 lailla helppo mient\u00e4\u00e4, kun er\u00e4s pitk\u00e4aikainen valtiohallinnossa ty\u00f6skentelev\u00e4 tuttu sanoi minulle, ett\u00e4 ylleisjohtaja on aina ylleisjohtaja, kun k\u00e4ytiin keskustelua, kun itse maalaa aika laajalla spektrill\u00e4 niit\u00e4 asioita ja pyrkii miettim\u00e4\u00e4n sille, ett\u00e4 asiat ovat kokonaisuuksia ja asiat vaikuttavat toisiinsa, eli ovat keskin\u00e4isriippuvaisia. Ja siin\u00e4 kokonaisturvallisuuden ytimess\u00e4 on my\u00f6s minusta t\u00e4m\u00e4 kokonaisriippuvuus eri asioista. Eli se kokonaisturvallisuus ei voi toteutua, ellei pysty ajattelemaan sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 asiat vaikuttavat toisiinsa. Se ei ole ehk\u00e4 semmoinen sektoripoliitikon unelma termi, mutta hyv\u00e4t sektori-asiantuntijat sitten voivat tuoda siihen semmoisia n\u00e4kemyksi\u00e4, joita sitten yleispolitiikalla ja kokonaisturvallisuuden teemalla vedet\u00e4\u00e4n yhteen ja l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n sielt\u00e4 niit\u00e4 tulokulmia. Eli mitk\u00e4 vaikuttavat mihinkin ja mitk\u00e4 voivat olla mahdollisia lopputuloksia.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:18:01]: Joo. Meill\u00e4h\u00e4n on t\u00e4m\u00e4 ajattelutapa, kun me puhutaan yleens\u00e4 turvallisuudesta, niin se on aika t\u00e4mm\u00f6inen tavallaan, ett\u00e4 sit\u00e4 ajatellaan, ett\u00e4 se on viranomaisl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4. Turvallisuusviranomaiset v\u00e4h\u00e4n omistavat turvallisuuden tekemisen ja sill\u00e4 tavalla se j\u00e4sentyy. T\u00e4ss\u00e4 minusta on hyv\u00e4, kun… Otit n\u00e4m\u00e4 mansikat esiin, niin t\u00e4m\u00e4h\u00e4n esimerkiksi on aika v\u00e4h\u00e4n tunnettu asia, ett\u00e4 Euroopassahan ruokav\u00e4\u00e4renn\u00f6kset on yksi ihan iso oma rikollisuuden ala, joka kasvaa ja globaalisti my\u00f6skin huomattava. Meill\u00e4h\u00e4n oli yksi vuosi… l\u00e4pi Murdon teki t\u00e4mm\u00f6inen teknologia, miss\u00e4 DNA-tutkimuksella saatiin selville, ett\u00e4 mist\u00e4 mansikat on kotoisin. Ja tavallaan t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n, jos Suonenjoella on nyt t\u00e4m\u00e4 alkuper\u00e4merkinn\u00e4n omaava mansikka, Suonenjoen mansikka, niin seh\u00e4n on aika olennaista sen koko alan kannalta ett\u00e4 se on ja ett\u00e4 se pystyt\u00e4\u00e4n todentamaan. Ja t\u00e4ss\u00e4h\u00e4n syntyy mun mielest\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4laisia innovaatioita on, jotka liittyy t\u00e4h\u00e4n meid\u00e4n kokonaisturvallisuuden teemoihinkin.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:19:26]: Kyll\u00e4. Ja ehk\u00e4 tuohon palatakseni, mit\u00e4 sanoit siit\u00e4, ett\u00e4 turvallisuus miellet\u00e4\u00e4n usein t\u00e4mm\u00f6iseksi viranomaisten v\u00e4liseksi yhteisty\u00f6ksi, niin sanoisin n\u00e4in, ett\u00e4 se viranomaisten tuottama turvallisuus on tietyll\u00e4 tavalla sek\u00e4 perusta, mutta se j\u00e4\u00e4vuoren huippu samaan aikaan. Jos yhteiskunnassa ihmiset eiv\u00e4t luota turvallisuusviranomaisiin, niin on hyvin vaikea luoda kokonaisturvallista yhteiskuntaa. Mutta sitten taas usein meille se, mik\u00e4 n\u00e4kyy turvallisuudesta, on nimenomaan se viranomaisten toiminta, eli ne turvallisuusviranomaisten puvut vaikka tuolla katukuvassa tai poliisi ajamassa autolla. Itse olen tullut t\u00e4h\u00e4n turvallisuuden kentt\u00e4\u00e4n mukaan nimenomaan t\u00e4m\u00e4n viranomaisyhteisty\u00f6n kautta. Olin Suomen kuntaliitossa t\u00f6iss\u00e4 2007-2009 ennen kuntajohtajan uraa ja silloin p\u00e4\u00e4sin mukaan t\u00e4mm\u00f6iseen sis\u00e4isen turvallisuuden projektiin, jossa Tarja Mankkisen kanssa ja Lapin avin kanssa itse asiassa pohdittiin t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 arjen turvateemaa ja miten voitaisiin luoda t\u00e4mm\u00f6inen arjen turvallisuutta mittaava mittaristo sis\u00e4ministeri\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 miten sit\u00e4 mitataan. Ja siell\u00e4 keski\u00f6ss\u00e4 oli my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 ihmisten turvallisuuden tunne, joka ei aina korreloi esimerkiksi siihen, ett\u00e4 kuinka nopeasti vaikka poliisi p\u00e4\u00e4see paikalle, ett\u00e4 Se on ollut hyvin j\u00e4nn\u00e4, ett\u00e4 harvaan asutulla alueella ihmisten turvallisuuden tunne on ollut hyvin korkea, vaikka viranomaispalvelut ovat olleet hyvin kaukana. Mutta siell\u00e4kin taustalla on ollut se perusta siihen, ett\u00e4 on luotettu viranomaisten toimintaan ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Ja sitten toisaalta se, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6inen keskin\u00e4inen avunanto ja yhteis\u00f6llisyys ja se yhteis\u00f6n resilienssi on ollut hyvin vahvaa, joka on tuonut sitten se ulottuvuuden siihen turvallisuuden tunteeseen. T\u00e4h\u00e4n n\u00e4htiin vaikka korona-aikana tuolla harvaan asutulla alueella, miten kyl\u00e4yhteis\u00f6t l\u00e4htiv\u00e4t vaikka kauppakasseja omaehtoisesti tuomaan sinne kyl\u00e4l\u00e4isille ja tekem\u00e4\u00e4n sit\u00e4 puuttuvaa palaasta siihen omaan turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Samaan aikaan silloin kehitettiin viranomaisyhteisty\u00f6t\u00e4, eli poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen yhteisty\u00f6t\u00e4. Esimerkiksi rajaseudulle tuli n\u00e4m\u00e4 ensivasteet. toiminnot rajalle. Eli se oli sit\u00e4 aikaa ja sen j\u00e4lkeen tuli oikeastaan t\u00e4mm\u00f6inen kylien varautumiskoulutuksien aika. Se oli t\u00e4mm\u00f6inen, ehk\u00e4 se 2010 luku oli t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 paljon puhuttiin siit\u00e4 varautumisesta, kyl\u00e4turvallisuussuunnitelmista, kuntien turvallisuussuunnitelmista ja sis\u00e4ministeri\u00f6kin pyrki tuomaan esille, ett\u00e4 turvallisuussuunnittelu ei ole perk\u00e4st\u00e4\u00e4n kovaa turvallisuusviraomaisten toimintaa, vaan kunnalla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli siin\u00e4. Ja kun olin sitten Vaalassa kunnanjohtajana, niin yhdistimme t\u00e4m\u00e4n lakis\u00e4\u00e4teisen hyvinvointikertomuksen ja turvallisuussuunnitteluun, jolloin se laajeni viel\u00e4 enemm\u00e4n, ett\u00e4 vaikkapa t\u00e4mm\u00f6inen ihmisten yksin\u00e4isyyden kokemus tai onko lapsilla harrastuksia tai yst\u00e4vi\u00e4 liittyy vahvasti siihen arjen turvallisuuteen. Ja alkoi tulla kuntia, jotka markkinoi ja br\u00e4nd\u00e4si itse\u00e4ns\u00e4 arkiturvallisina kuntina. Ja nyt ollaan ehk\u00e4 sitten siirrytty pikkuhiljaa, ennen koronaa jo kuntaliitto aloitti t\u00e4mm\u00f6isen projektin, miss\u00e4 nimenomaan pyrittiin siihen, ett\u00e4 kunnat omissa kilpailutuksissaan ottaisiin huomioon, ett\u00e4 yrityksill\u00e4 tulee olla strategia siihen, ett\u00e4 miten ne pystyv\u00e4t tuottamaan palveluita kaikissa oloissa. Jossa ehk\u00e4 tullaan siihen nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4nkin, ett\u00e4 miten yritys on huomioinut sen, ett\u00e4 se pystyy tuottamaan yhteiskunnalle hyv\u00e4\u00e4 ja jatkamaan toimintaansa tilanteessa kuin tilanteessa. Se on oikeastaan sit\u00e4 kokonaisturvallisuutta my\u00f6s, ett\u00e4 miten kauppa toimii, onko yrityksen logistiikkaketjut kunnossa, onko kyberturvallisuus kunnossa. Eli t\u00e4m\u00e4 on ollut t\u00e4mm\u00f6inen yhteiskunnallinen ketju, miss\u00e4 itse olen saanut olla mukana ja katsomassa t\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 miten t\u00e4m\u00e4 on koko ajan vaan laventunut tietyll\u00e4 tavalla t\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n keskustelu, joka on ihan hyv\u00e4 itse asiassa.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:23:59]: 2008 tehtiin Kouvolan turvallinen kuntaohjelma. Se on WHO-malli, Safe Community, jossa perustuu tapaturmaturvallisuuden ja tapaturmatilastoinnin kehitt\u00e4miseen. Mill\u00e4 tavalla sit\u00e4 kautta pystyt\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n indikaattoreita, mitk\u00e4 alueellisesti ja mitk\u00e4 kohdat. My\u00f6s kartalla on esimerkiksi liikennej\u00e4rjestely ja monen muun asian. Siin\u00e4 oli my\u00f6s koulujen turvallisuus ja kaikki t\u00e4m\u00e4. M\u00e4 oon ajatellut v\u00e4h\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 nyt t\u00e4ss\u00e4 keskustelussa kokonaisturvallisuustematiikassa j\u00e4nn\u00e4sti sitten versus turvallisuusviranomaistoiminta, niin sitten t\u00e4m\u00e4 arjen turvallisuus on v\u00e4h\u00e4n semmoisena, se kuulostaa semmoiselta, se on saatu kuulostaa semmoiselta n\u00e4pertelylt\u00e4. Vaikka itse asiassa t\u00e4m\u00e4, mit\u00e4 kuvasit t\u00e4st\u00e4 resilienssist\u00e4, yhteis\u00f6jen resilienssi vaikka juuri kyliss\u00e4 tai yht\u00e4 lailla kaupungeissa, kaupunginosissa, niin seh\u00e4n on juuri se, mist\u00e4 syntyy se, mille sitten perustuu se, ett\u00e4 vaikka sit\u00e4 ajatellaan n\u00e4it\u00e4 mikroyrityksi\u00e4, Jotenkin n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole erillisi\u00e4 asioita. Tuolla ei ole joku kansalainen, joka tekee jotain muuta ja jotakin hyvin arjessa sellaista kotona tapahtuvaa, vaan se arki on sit\u00e4, miss\u00e4 ne ihmiset el\u00e4\u00e4 ja tekee ty\u00f6t\u00e4. H\u00e4n l\u00e4htee ovesta ulos, h\u00e4nest\u00e4 tulee mikroyritt\u00e4j\u00e4, h\u00e4n menee ty\u00f6n j\u00e4lkeen VPK tai johonkin muuhun toimintaan, mihin meneek\u00e4\u00e4n ja on sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 jotenkin… Itse toivoisin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 n\u00e4ht\u00e4isiin v\u00e4h\u00e4n sellaisena laajempana t\u00e4m\u00e4 yhteis\u00f6. Ja silloin t\u00e4ss\u00e4 aukeaa my\u00f6s niit\u00e4, mitk\u00e4 olisi sitten n\u00e4it\u00e4 yritystoiminnan, mutta my\u00f6s sitten osaamisen kehitt\u00e4misen. Ja ajattelen, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 innovaatioitahan ei synny ilman, ett\u00e4 meill\u00e4 on tutkimusta, tietoa, osaamista, oppilaitoksia. Mit\u00e4 tuumit t\u00e4st\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4misen puolesta?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:26:08]: Niin. No ensin sanon tuohon arjen turvaan sen verran, ett\u00e4 jokainen ihminen, joka tekee vapaaehtoisty\u00f6t\u00e4 ja on esimerkiksi lasten ja nuorten tai mink\u00e4 tahansa harrastustoiminnassa mukana vapaaehtoisena, niin h\u00e4nh\u00e4n on kokonaisturvallisuuden toimija. H\u00e4n sill\u00e4 tavalla mahdollistaa nimenomaan juuri sit\u00e4, ett\u00e4 ei tapahdu syrj\u00e4ytymiskehityst\u00e4 ja ihmisell\u00e4 olisi se yksi yst\u00e4v\u00e4 ja yksi harrastus eli Eli on todella sill\u00e4 etulinjassa siin\u00e4 kokonaisturvallisuuden teemassa. Ja sitten t\u00e4m\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4minen. Kun me puhutaan paljon tuotekehitysinnovaatiotoiminnasta, ja meill\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 tavoite, ett\u00e4 se olisi 4 prosenttia PKTist\u00e4, ja suunnataan rahoitusta TKI-toimintaan. Seh\u00e4n tarvitsee ymp\u00e4rilleen tutkimuslaitokset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, jotka sitten on my\u00f6s niit\u00e4, TKI-toimijoita, mutta my\u00f6s sen kannustimen siihen, ett\u00e4 yritykset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t TKI-panostusta. Toisella puolella on t\u00e4m\u00e4 koulutus. Eli samat oppilaitokset, jotka toimivat TKI-toimijoina, kouluttavat henkil\u00f6it\u00e4, jotka voivat nimenomaan olla innovoimassa. Minusta t\u00e4st\u00e4 puhutaan liian v\u00e4h\u00e4\u00e4n. Minusta on huolestuttavaa my\u00f6s kokonaisturvallisuuden kannalta, ett\u00e4 meid\u00e4n korkeakoulutettujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 laskee ja on OECD-maiden keskiarvon alapuolella. Eli enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n meid\u00e4n pit\u00e4isi ehk\u00e4 palata siihen suomalaiseen tapaan ajatella, ett\u00e4 koulutus on meid\u00e4n yhteiskunnan menestymisen edellytys. Ja kyll\u00e4h\u00e4n Suomessa t\u00e4m\u00e4 laaja maantieteellinen korkeakouluverkko on ollut yksi syy siihen, ett\u00e4 me ei ole hukattu ihmisten potentiaalia eri puolilla Suomea. Me on pystytty luomaan eri puolille Suomea sellaisia keskittymi\u00e4, joissa osaamista ja tuotekehityst\u00e4 pystyy tapahtumaan. Meid\u00e4n pit\u00e4isi varmistaa, ett\u00e4 me ei menetet\u00e4 t\u00e4t\u00e4. Ehk\u00e4 yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun tarvittaisiin t\u00e4llaista vahvemmin mielest\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 merkitys koulutuksella on yhteiskunnassa. Uskon, ett\u00e4 se on ollut Suomen kilpailukyvyn yksi tekij\u00e4, vahva tekij\u00e4 aiemmin. Se on my\u00f6s tarkoittanut sit\u00e4, ett\u00e4 aina tuleva sukupolvi on ollut niin sanotusti fiksumpaa kuin edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4, mutta nyth\u00e4n on tapahtumassa lasku toiseen suuntaan, ett\u00e4 en\u00e4\u00e4 ei samalla tavalla… lapset ja nuoret hankivat korkeampaa koulutusta kuin mit\u00e4 vanhemmilla on ollut ja ehk\u00e4 sit\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 samalla tavalla yhteiskunnassa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 aina arvosteta. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 me tarvitaan my\u00f6s k\u00e4dell\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ja osaajia ja kun puhun koulutuksesta, se ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 olisi jotenkin eriarvoisia koulutuksia. Se tarkoittaa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n perusopetuksen j\u00e4lkeist\u00e4 koulutusta ja sen arvostamista. ja my\u00f6s korkeakoulutuksen arvostamista, kun rekrytoidaan ihmisi\u00e4, ett\u00e4 heille on syntynyt sen koulutuksen aikana tietynlainen pohja, josta sitten voi innovoida ja tuote kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:29:30]: No palataan alkuun sen verran, ett\u00e4 mitenk\u00e4s maakuntajohtaja ja maakunnan liitto vaikuttaa t\u00e4h\u00e4n asiaan?<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:29:39]: Me k\u00e4yd\u00e4\u00e4n vuoropuhelua ammattikorkeakouluun ja Savonian ja It\u00e4-Suomen yliopiston kanssa esimerkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4laisia koulutustarpeita alueella on ja muodostetaan niist\u00e4 yhteisi\u00e4 tavoitteita suhteessa vaikka opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6\u00f6n ja pyrit\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 sitten ajamaan eteenp\u00e4in, ett\u00e4 alueella olisi riitt\u00e4v\u00e4sti koulutusta sek\u00e4 alueen toimijoiden tarpeisiin, mutta sitten valtakunnallisesti. Ja samoin my\u00f6s sit\u00e4 korkeatasosta tutkimusta ja kehitt\u00e4mist\u00e4. Ja sitten me on pystytty n\u00e4it\u00e4 unionin rahoja suuntaamaan muun muassa tutkimusymp\u00e4rist\u00f6ihin, joilla sitten yritykset ja oppilaitokset yhdess\u00e4 pystyy kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia tuotteita ja toimintoja. Ett\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 on vaikka nyt ihan vasta ik\u00e4\u00e4n t\u00e4nne noussut Finfector-l\u00e4\u00e4kealan yritys, joka ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 500 tuotteita. ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joka my\u00f6s pystyy hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi n\u00e4it\u00e4 tutkimusymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja rahoituksia. Taustalla on It\u00e4-Suomen yliopiston pitk\u00e4aikainen toiminta alueella my\u00f6s, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4keteollisuus sijoittuu t\u00e4nne alueelle. N\u00e4m\u00e4 liittyv\u00e4t toisiinsa. Toisella puolella on esimerkiksi ammatillisen koulutuksen koulutuspaikat, esimerkiksi huoltovarmuus kriittisill\u00e4 aloilla. Siell\u00e4 sitten taas t\u00e4m\u00e4 koulutuksen hinta on ollut sellainen kysymys, ett\u00e4 miten me pystyt\u00e4\u00e4n turvaamaan esimerkiksi opetusmaatilat t\u00e4ll\u00e4 alueella, jotta olisi tulevaisuudessakin sitten sinne elintarviketuotantoon ja ruuantuotantoon ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Hyvin konkreettisia asioita tehd\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6ss\u00e4 oppilaitosten kanssa.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_00 [00:31:17]: Ja hyvin keskeisesti tuossa, mit\u00e4 luettelit ja kerroit, niin juuri t\u00e4h\u00e4n kokonaisturvallisuuden kokonaisuuteen liittyvi\u00e4 teemoja ja toimia. Mutta m\u00e4 olen, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on saatu aika hyvin kiinni nyt sit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 maakunnan liitossa, maakunnan alueella tehd\u00e4\u00e4n kokonaisturvallisuuden parissa my\u00f6skin hyvin olennaisesti ja v\u00e4h\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 milt\u00e4 se tulevaisuus siell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. T\u00e4st\u00e4 sitten toivotellaan tyttim\u00e4\u00e4n t\u00e4lle hyv\u00e4\u00e4 jatkoa ja tsemppi\u00e4 sinne maakuntasuunnitelmien laatimiseen ja muuta. Meill\u00e4h\u00e4n ei taas ole sitten h\u00e4ti\u00e4 miti\u00e4, vai kuinka.<\/p>\n\n\n\n
SPEAKER_01 [00:32:09]: Kyll\u00e4, ja hyv\u00e4\u00e4 menestyst\u00e4 my\u00f6s teille t\u00e4h\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n. Kiva, kiitos. Kiitos.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
SPEAKER_00 [00:00:00]: Ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n meill\u00e4 on vieraana, ei h\u00e4ti\u00e4 miti\u00e4 podcastissa, maakuntajohtaja Tytti M\u00e4\u00e4tt\u00e4 Pohjois-Savosta. Hyv\u00e4\u00e4 huomenta, Tytti. SPEAKER_01 [00:00:11]: No hyv\u00e4\u00e4 huomenta, Harriet. SPEAKER_00 [00:00:14]: Mik\u00e4s se semmoinen maakuntajohtaja? Ei ole kaikille ihan tuttu hahmo. SPEAKER_01 [00:00:18]: Joo.<\/p>\n","protected":false},"author":11116,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-230","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11116"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=230"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":231,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230\/revisions\/231"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=230"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=230"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=230"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}