{"id":68,"date":"2021-05-07T06:54:17","date_gmt":"2021-05-07T06:54:17","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/?p=68"},"modified":"2025-04-28T09:31:57","modified_gmt":"2025-04-28T09:31:57","slug":"savonian-legendat-miksi-jade-muutti-meksikosta-suomeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/2021\/05\/07\/savonian-legendat-miksi-jade-muutti-meksikosta-suomeen\/","title":{"rendered":"Savonian legendat, jakso 6: Miksi Jade muutti Meksikosta Kuopioon?"},"content":{"rendered":"\n<p>T\u00e4m\u00e4 on Savonian legendat -podcastsarjan kuudennen jakson tekstivastine. Voit kuunnella jakson SoundCloudista<a href=\"https:\/\/soundcloud.com\/user-756029406\/savonian-legendat-jakso-6-miksi-jade-muutti-meksikosta-kuopioon\" data-type=\"URL\" data-id=\"https:\/\/soundcloud.com\/user-756029406\/savonian-legendat-jakso-6-miksi-jade-muutti-meksikosta-kuopioon\"> klikkaamalla t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>[taustamusiikkia]<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: Tervetuloa kuuntelemaan Savonian legendat -podcastia. T\u00e4ss\u00e4 podcastissa savonialaiset saavat kertoa ammattikorkeakoulumme legendoja, jotka perustuvat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tositarinoihin, tutkimuksiin ja tinkim\u00e4tt\u00f6myyteen. Min\u00e4 olen Klaudia K\u00e4kel\u00e4 ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n aiheenamme on Suomeen ulkomailta muuttaneiden ihmisten ty\u00f6llistyminen. Puhumme kielimuureista sek\u00e4 ty\u00f6kulttuurien kohtaamisesta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, millaisia haasteita ja my\u00f6s onnistumisia Suomeen ty\u00f6llistyminen voi pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Vieraanani studiossa t\u00e4n\u00e4\u00e4n Jade Jimenez Salgado. Tervetuloa, Jade. Sin\u00e4 olet todellinen kokemusasiantuntija, koska muutit Meksikosta Suomeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Kyll\u00e4. Kiitos paljon.<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: Ja studiossa mukana my\u00f6s suomen kielen opettaja Kukka-Maaria Raatikainen. Oot my\u00f6s Pohjois-Savon Talent Hub -toiminnan asiantuntija ja SIMHE-malliin liittyv\u00e4n hankkeen Pohjois-Savon projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Kyll\u00e4p\u00e4 vain. Kiitos kutsusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: Jade, tosiaan s\u00e4 muutit Meksikosta Suomeen. Kertoisits\u00e4 t\u00e4n tarinan, et miksi ja milloin s\u00e4 tulit ekan kerran Suomeen?<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Joo. Siis se oli aivan mahtava kokemus. M\u00e4 tulin, eka kerta, kun m\u00e4 olin vaihto-opiskelija, tulin Rotary Internationalin kautta vuonna 2010. Valitsin Suomen, koska mun isk\u00e4 on opettaja Meksikossa ja h\u00e4n on puhunut minun koko el\u00e4m\u00e4, et miten hyv\u00e4 koulutus l\u00f6ytyy Suomesta. M\u00e4 en ollut koskaan matkustanut ulkomaille, joten kun min\u00e4 sain mahdollisuus matkustaa pidemm\u00e4ks ajaks, en oikeasti tiennyt, minne menn\u00e4\u00e4n. Se ainut maa, josta olin kuunnellut asiat, oli Suomi, joten mun ensimm\u00e4inen valinta oli Suomi. Ja p\u00e4\u00e4sin t\u00e4nne. Olin yksi vuosi vaihto-opiskelija. Asuin nelj\u00e4 eri suomalaista is\u00e4nt\u00e4perhett\u00e4. Aivan mahtavia. Sen j\u00e4lkeen m\u00e4 oisin halunnut vain jatkaa v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n minun kokemus ja matka Suomessa, joten vuonna 2012 m\u00e4 tulin takaisin. M\u00e4 opiskelin vaihto-opiskelun aikana siell\u00e4 Kuopion Lyseon lukiossa. M\u00e4 huomasin, ett\u00e4 siell\u00e4 on mahdollista opiskella englanniksi, niin m\u00e4 hain. M\u00e4 opiskelin uudestaan mun lukion Suomessa englanniksi. Sen j\u00e4lkeen mun el\u00e4m\u00e4 Suomessa jatkui ja jatkui, lukion j\u00e4lkeen Savionassa ja nyt maisterintutkinnoissa siell\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: Eli mit\u00e4 sulla on nyt, 10 vuotta takana Suomessa?<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Joo. 10 vuotta, just.<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: Miks s\u00e4 sit p\u00e4\u00e4tit j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4nne lopulta opiskelemaan ja rakentamaan my\u00f6s uraa?<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Mulla oli mun ensimm\u00e4inen ty\u00f6paikka Suomessa ja se oli todella hauska, miten se tapahtu. Suomalainen kolmas is\u00e4nt\u00e4-\u00e4iti kysyi yks p\u00e4iv\u00e4, kun m\u00e4 olin valmistunut tuosta lukiosta, se kysy multa, ett\u00e4 &#8221;Jade, s\u00e4 olet jo 21-vuotias, ett\u00e4 kannattaako sun menn\u00e4 t\u00f6ihin&#8221;. M\u00e4 olin v\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 miks, koska Meksiko, se on tosi erilainen. Meksikossa s\u00e4 et voi saada hyv\u00e4\u00e4 palkkaa, jos sulla ei oo tutkintoa. Joten m\u00e4 en oo edes miettinyt, ett\u00e4 haluanko m\u00e4 menn\u00e4 t\u00f6ihin. Se ei ollu mun suunnitelmassa. Ja mun \u00e4iti toi t\u00e4mm\u00f6nen idea esille. M\u00e4 olin, ett\u00e4 kyll\u00e4 m\u00e4 voisin menn\u00e4 t\u00f6ihin. M\u00e4 olin Rossossa kes\u00e4ty\u00f6ntekij\u00e4ksi vuonna 2015 ja se oli aivan mahtavaa. M\u00e4 sain v\u00e4h\u00e4n yli yhdeks\u00e4n euroa tuntipalkkaa. Mun p\u00e4\u00e4 ei voinut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten voisin saada niin hyv\u00e4\u00e4 palkkaa ilman tutkintoa. Meksikossa t\u00e4\u00e4 ei oo mahdollista. Ja m\u00e4 ehk\u00e4 ymm\u00e4rsin, et miten hyvin palkat voivat menn\u00e4 Suomessa. Sen j\u00e4lkeen m\u00e4 kehitin aputy\u00f6ntekij\u00e4ks, pikkuhiljaa kehitin tarjoilijaks. Ja mun ensimm\u00e4inen palkka oli v\u00e4h\u00e4n yli 500. Ja oli jotkut kuukaudet, kun m\u00e4 olin viel\u00e4 opiskelija. Et m\u00e4 sain ehk\u00e4 niin kun tonnin tai 800. Ja m\u00e4, siis mulla oli todella vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mitenk\u00e4s henkil\u00f6 voi saada n\u00e4in paljon rahaa ilman tutkintoa. Jos m\u00e4 sain n\u00e4in paljon rahaa ilman tutkintoa, m\u00e4 en voi kuvitella, mitenk\u00e4s m\u00e4 voisin saada ihan&#8230; Kun m\u00e4 sain mun oma tutkinto ja kun m\u00e4 aloitan mun ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 Suomessa, se oli ehk\u00e4 se ensimm\u00e4inen syy. Ja ehk\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi oli, ett\u00e4 m\u00e4 rakastan Kuopio kaupunkina. Se on aivan niin kun mahtava kaupunki. Se ei oo liian iso eik\u00e4 oo liian pieni.<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: T\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy ihan kaikki. Mulla oli jo kavereita ja t\u00e4\u00e4 tuntu ihan niin kun koti. Se on turvallinen kaupunki ja se on tuttu kaupunki, joten se oli helppo p\u00e4\u00e4t\u00f6s tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: S\u00e4 tosiaan teet t\u00f6it\u00e4 siis palvelualalla. Menn\u00e4\u00e4n kohta t\u00e4h\u00e4n sun varsinaiseen uraan, jota t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Savonialla oot edist\u00e4nyt. Mutta tosiaan palvelualalla suomen kielen osaaminen on aika usein varmasti edellytys. Niin ootko s\u00e4 kokenut, ett\u00e4 sulla on ollut siin\u00e4 haasteita tehd\u00e4 niit\u00e4 t\u00f6it\u00e4 tai saada niit\u00e4 palvelualan t\u00f6it\u00e4 sillon, kun s\u00e4 et viel\u00e4 puhunut erityisen hyvin suomea? Nyth\u00e4n, kuten kaikki kuulee, niin s\u00e4 oot hyvinkin sujuva suomen kielen puhuja.<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: On todellakin. Siis ihan alussa se oli tosi tosi vaikea. Mun ensimm\u00e4inen ty\u00f6haastattelu, m\u00e4 sanoin vain kolme asiaa. M\u00e4 sanoin, ett\u00e4 m\u00e4 voin siivoa nopeasti. Ja m\u00e4 sanoin ihan, niin kuin min\u00e4 siivoan nopeasti. Sitten m\u00e4 sanoin, et m\u00e4 hymyilen. Sen j\u00e4lkeen m\u00e4 sanoin, ett\u00e4 jos en ymm\u00e4rr\u00e4, kysyn apua. Se oli ainut, mit\u00e4 m\u00e4 osasin sanoa. Sillon kun m\u00e4 aloitin minun ty\u00f6, siis se oli tosi vaikea, koska ihmiset&#8230; Totta kai m\u00e4 olin semmoisessa ty\u00f6paikassa, miss\u00e4 puhutaan suomea. Se on se virallinen kieli, joten kaikki puhuivat mulle suomeksi. Ja se oli todella hankalaa, koska siis m\u00e4 en ymm\u00e4rt\u00e4nyt ja en voinut teh\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. M\u00e4 vain niin kuin katsoin toinen henkil\u00f6n naamaan ja m\u00e4 v\u00e4h\u00e4n olin, ett\u00e4 joo, joo. En ymm\u00e4rt\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n, mutta joo, joo. Ja pikkuhiljaa se piti kehitt\u00e4\u00e4 ja piti oppia, mitenk\u00e4s, mit\u00e4 se yks lause tarkoittaa, mit\u00e4 m\u00e4 voin vastata, mit\u00e4 m\u00e4 voin kysy\u00e4, miten kysyt\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 asiaa. Se pikkuhiljaa kehitti. Mutta ihan alussa se oli niin kun todella vaikea. Mut mun mielest\u00e4 v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin, kun m\u00e4 olin jo ollut siell\u00e4 aputy\u00f6ntekij\u00e4ksi ja my\u00f6hemmin tarjoilijana, se oli, koska mulla oli tuo kokemus, ett\u00e4 se oli helpompi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikka sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: Ja kerro t\u00e4h\u00e4n viel\u00e4, ett\u00e4 millasta ty\u00f6t\u00e4 s\u00e4 teet nyt sitten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Savonialla? T\u00e4\u00e4h\u00e4n vastaa paremmin sitten sun koulutusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Joo. Siis m\u00e4 opiskelin Savonialla BBA-tutkintoa, eli Bachelor in Business Administration. Ja m\u00e4 tein mun harjoittelun Savonialla vuonna 2019 tammikuussa. M\u00e4 olin viestint\u00e4harjoittelija viis kuukautta. Se oli aivan mahtava kokemus. M\u00e4 opin tosi tosi paljon. M\u00e4 kehitin suunnitelma Savonialle ja m\u00e4 esitin, et mink\u00e4lainen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t m\u00e4 voisin tehd\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ja silloin m\u00e4, kun mun ty\u00f6harjoittelu oli jo melkein loppusuoralla, m\u00e4 sanoin, ett\u00e4 kyll\u00e4 m\u00e4 haluaisin jatkaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4, m\u00e4 voisin tehd\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ja tuota. Sitten t\u00e4\u00e4 oli keskusteltu mun uuden pomon kanssa. Ja pomo oli keskustellut t\u00e4m\u00e4n rehtorin kanssa. Sitten tuli se mahdollisuus, ett\u00e4 m\u00e4 voisin jatkaa Savonialla t\u00f6iss\u00e4. M\u00e4 oon t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 markkinointiassistentti t\u00e4\u00e4ll\u00e4. M\u00e4 hoidan kaikki kansainv\u00e4linen tutkintomarkkinointia ulkomailla ja kohta my\u00f6s Suomessa. Teen paljon, m\u00e4 hoidan meid\u00e4n enkun nettisivu. Ja kehit\u00e4n materiaalia, markkinointimateriaalia. Ja olen aina puhumassa meid\u00e4n hakijoiden kanssa ja opiskelijoiden kanssa. Ja kyll\u00e4 m\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n ja nautin mun ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: Kukka-Maaria, s\u00e4 oot ty\u00f6si kautta hyvin perill\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 millasia haasteita kansainv\u00e4liset osaajat, kuten Jade esimerkiks, kohtaa Suomessa. Niin kertoisits\u00e4 v\u00e4h\u00e4n t\u00e4st\u00e4 sun ty\u00f6st\u00e4 ja asiantuntijuudesta?<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Joo. M\u00e4 oon tosiaan maahan muuttaneiden parissa ty\u00f6skennellyt nyt seittem\u00e4n vuotta, eli koko sen ajan, ku oon Savonia-ammattikorkeakoululla ollut t\u00f6iss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on ollu tosi mielenkiintoista ja opettavaista. Edelleen joka p\u00e4iv\u00e4 opin uutta ja aina on ihana kuulla ja kohdata uusia henkil\u00f6it\u00e4, joilla on siis yleens\u00e4 ottaen tosi paljon semmoista osaamista ja ajatuksia, jotka ovat tosiaankin uusia itelle. Senh\u00e4n takia t\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 sitten my\u00f6skin nauttii, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4see t\u00e4mm\u00f6sist\u00e4 kertomuksista osalliseks. Esimerkiks mit\u00e4 Jadekin tuossa kerto aiemmin, niin aivan upea h\u00e4nell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kokemus t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa. Erityisesti mielt\u00e4 l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Kuopio on tullut niin ihanaksi paikaksi. Mutta siin\u00e4 kertomuksessa tuli my\u00f6s monia asioita esille, jotka on haasteita maahan muuttaneelle noin niin kuin yleisestikin ottaen. Ett\u00e4 ite tietysti, meill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on 1300 maahan muuttanutta n\u00e4ill\u00e4 meid\u00e4n suomen kielen verkkokursseilla. Ja sitten viel\u00e4 meid\u00e4n omat kv-tutkinto-opiskelijat ja muissa suomenkielisiss\u00e4 tutkinto-ohjelmissa opiskelevat maahanmuuttajat siihen p\u00e4\u00e4lle. Niin aika paljon sitten ihmisten kanssa tulee tosiaan oltua ja kuultua n\u00e4it\u00e4 tarinoita. Kun kysyit sit\u00e4, ett\u00e4 mitk\u00e4 niit\u00e4 erityisi\u00e4 haasteita ja esteit\u00e4 ehk\u00e4 siell\u00e4 ovat, niin kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 suomen kieli yksi semmonen suuri haaste on. Min\u00e4 n\u00e4en sen semmosena haasteena sek\u00e4 h\u00e4nelle, joka on maahan muuttanut, mutta sitten my\u00f6s mei\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4lle. Eli mei\u00e4n pit\u00e4is mei\u00e4n organisaatioissa mietti\u00e4 aina tosi paljon paremmin sit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 on se todellinen kielitaidon tarve, mik\u00e4 siin\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 juuri sill\u00e4 hetkell\u00e4 tarvitaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Voisko olla mahollista, ett\u00e4 me p\u00e4\u00e4stett\u00e4isiin helpommalla my\u00f6skin ty\u00f6llistym\u00e4\u00e4n. Kaikilla ei oo ihan n\u00e4in hieno tilanne niin kuin h\u00e4nell\u00e4, ett\u00e4 on p\u00e4\u00e4ssyt sitte melko vajavaisellakin kielitaidolla vaikkapa Rossoon t\u00f6ihin. Ite asun Iisalmessa ja siell\u00e4 viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n sitten on kansainv\u00e4lisi\u00e4 asiakkaita my\u00f6sk\u00e4\u00e4n. Sitten voi olla hankaluutta siin\u00e4 tai ty\u00f6nantaja kokee, ett\u00e4 pit\u00e4is olla paljon paljon t\u00e4ydellisempi kielitaito ennen kuin voi ottaa t\u00f6ihin maahan muuttaneen. Siin\u00e4 sitten unohetaan monta asiaa. Esimerkiksi se, ett\u00e4 se kielitaito ei tosiaan oo pysyv\u00e4. Sill\u00e4 hetkell\u00e4, mik\u00e4 on, ett\u00e4 se sitten jatkuis samanlaisena. Ei toki, vaan seh\u00e4n kehittyy koko ajan. Kun me p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n osalliseksi mei\u00e4n erilaisia yhteis\u00f6j\u00e4, niin siin\u00e4 se kehittyy kaikkein parhaiten ja tehokkaimmin. Sitten toisaalta kaikki se muu osaaminen, mik\u00e4 siell\u00e4 taustalla on. Elikk\u00e4 sitten voi olla niit\u00e4 monia muita kieli\u00e4, mit\u00e4 henkil\u00f6 osaa. T\u00e4ss\u00e4 on vastik\u00e4\u00e4n tullut semmosia tutkimuksia, ett\u00e4 esimerkiks korkeakoulutetuilla maahan muuttaneilla on keskim\u00e4\u00e4rin kolmesta viiteen \u00e4idinkielt\u00e4, joita he osaavat. Eli pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 ja sitten lis\u00e4ksi englanti, joka on monella sitten ollut opiskelukielen\u00e4, niin t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi. Ja sitten my\u00f6s niiden kielien mukana tuleva kulttuurin tuntemus. Eli meill\u00e4 on n\u00e4iss\u00e4 h\u00e4nen tapaisissa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 osaajissa niin paljon sit\u00e4 osaamista, mit\u00e4 meilt\u00e4 itelt\u00e4 ei l\u00f6ydy. Niin min\u00e4 kannustaisin kaikkia organisaatioita miettim\u00e4\u00e4n my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 voi sielt\u00e4 ehk\u00e4 vajavaisen kielitaidon suomen kielen taidon takaa sitten l\u00f6yty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Puhumattakaan tietysti siit\u00e4, ett\u00e4 monilla on jo omista l\u00e4ht\u00f6maistaan tutkinto tai useampia tutkintoja ja niist\u00e4 ehk\u00e4 mahdollisesti jo ty\u00f6kokemusta tai ty\u00f6kokemusta joltain muulta alalta. N\u00e4it\u00e4kin tietoja ja taitoja me pystyisimme sitten ottamaan hy\u00f6dyksi omassa organisaatiossa, jos vain annettaisiin se ensimm\u00e4inen tilaisuus ja mahdollisuus.<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: Kertoisits\u00e4 v\u00e4h\u00e4n faktaa p\u00f6yt\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 miten ulkomailta muuttaneet ty\u00f6llistyy Suomessa ja ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 Savon alueella erityisesti?<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Joo. Eli kv-taustaisilla&#8230; No tietysti omaa osaamisaluetta erityisesti heihin, jotka tulevat korkeakouluihin opiskelemaa, niin keskim\u00e4\u00e4rin joka viides muuttaa pois Suomesta jo heti valmistumisvuonnaan. Se johtuu juuri n\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6llistymisen esteist\u00e4. Ehk\u00e4 tietysti on erilaista porukkaa t\u00e4ss\u00e4 joka viides, 20 prosenttia kv-taustaisista korkeakouluopiskelijoista. Eli siis siell\u00e4 on sek\u00e4 ammattikorkeakouluissa opiskelevat ett\u00e4 sitten my\u00f6s yliopistoissa opiskelevat. Ja ollaan tunnistettu meid\u00e4n yhteisty\u00f6ss\u00e4 esimerkiks UEF:n ja Karelian kanssa t\u00e4m\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 joillakin aloilla on semmoinen tietynlainen englannin kielen kupla. Esimerkiks maisteriopinnoissa juuri, ett\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n suorittamaan maisteriopinnot hyvinkin niin, ett\u00e4 koko sen kaksi vuotta ollaan vaan siin\u00e4 englanninkielisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n englantia joka p\u00e4iv\u00e4. Ei sitten tavallaan jouduta vastatusten sen todellisuuden kanssa. Kun halutaankin sitten laajentaa sit\u00e4 elinpiiri\u00e4, perheeseen tulee perheenlis\u00e4yst\u00e4 tai muuta, niin sitten joudutaankin sit\u00e4 suomen kielt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ei ehk\u00e4 olla havahduttu my\u00f6sk\u00e4\u00e4n korkeakouluissa siihen, ett\u00e4 innostettaisiin siihen suomen kielen opiskeluun jo siin\u00e4 opintojen alkuvaiheessa. Esimerkiks maisteriopintoihin ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuulu ollenkaan suomen kielen pakollisia opintoja. Yksi viidest\u00e4 tosiaan muuttaa heti Suomesta. Ja voi olla, ett\u00e4 on alun perin ollut tosiaan semmonen tarkotus, ett\u00e4 tulee hakemaan hyv\u00e4n tasoisen korkeakoulututkinnon ja l\u00e4htee. Mutta sitten heist\u00e4, jotka j\u00e4\u00e4, niin semmonen 60 prosenttia suurin piirtein ty\u00f6llistyy sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 valmistumisesta on ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Jos t\u00e4t\u00e4 lukua vertaa sitten kantav\u00e4est\u00f6\u00f6n, Suomessa syntyneisiin, niin heist\u00e4 esimerkiks ammattikorkeakoulusta valmistuneesta 85 viiva 90 prosenttia ty\u00f6llistyy. Se riippuu tietysti alasta. Mutta siin\u00e4 on tosi suuri tuo ero. Vuosittainhan alottaa ammattikorkeekouluissa 3000 uutta ulkomaalaistaustaista opiskelijaa ja meill\u00e4 Savoniassa noin 120 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Voiaankin n\u00e4h\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 menee valtavasti sit\u00e4 potentiaalia hukkaan. Ett\u00e4 on todella hyv\u00e4tasoinen korkeakoulututkinto, mutta ei silti saa t\u00f6it\u00e4. Sitten toisaalta t\u00e4ytyy muistaa my\u00f6s se, ett\u00e4 tuossa 60 prosenttia, jotka noin suurin piirtein vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 valmistumisestaan on t\u00f6iss\u00e4, niin t\u00e4m\u00e4 tilasto ei kerro sit\u00e4, ett\u00e4 ovatko he p\u00e4\u00e4sseet omalle alalleen ja omaan asiantuntemuksen vaatimaan asemaan. Eli siin\u00e4kin mieless\u00e4 joudutaan viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa v\u00e4h\u00e4n niit\u00e4 asenteita rukkaamaan. Onneks t\u00e4\u00e4 suunta on koko ajan eteenp\u00e4in, ett\u00e4 yh\u00e4 avoimempia ollaan. Huomataan tosiaan se, ett\u00e4 me ei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ihan pelk\u00e4ll\u00e4 omalla porukalla p\u00e4rj\u00e4t\u00e4, vaan me tarvitaan sit\u00e4 osaamista my\u00f6s muualta p\u00e4in maailmaa. Suomessahan korostuu tosi voimakkaasti siis ty\u00f6paikan tai harjottelupaikan saamisessa niin ne verkostot. Eli se, ett\u00e4 entuudestaan tuttu hakija palkataan usein, niin seh\u00e4n tarkottaa, ett\u00e4 kontaktit valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n on todella t\u00e4rkeit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tulee esiin muun muassa siin\u00e4 TEM:n uudessa julkaisussa, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n monimuotoisuus -ohjelmassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Seh\u00e4n tarkottaa sit\u00e4, ett\u00e4 mei\u00e4n esimerkiks korkeakouluna pit\u00e4is mietti\u00e4, ett\u00e4 miten me autetaan heti siit\u00e4 opintojen alusta siihen verkostojen ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja siihen verkostojen kasvattamiseen. Ett\u00e4 annetaan niit\u00e4 keinoja, apuv\u00e4lineit\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiks piiloty\u00f6paikkoja, k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4virallisia kanavia ja kasvattamaan verkostoja ihan kaikkialla, miss\u00e4 henkil\u00f6 nyt kulkeekaan, harrastusmahollisuuksissa ja muissa. Koko ajan kerrottaisiin siit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikki ty\u00f6paikat ei oo siis tuolla jossain MOL:ss tai muissa rekrytointikanavissa. Ja sitten, ett\u00e4 meill\u00e4h\u00e4n on semmonen kulttuuri my\u00f6s, ett\u00e4 hyvin usein se ty\u00f6paikkailmoitus tehd\u00e4\u00e4n suomeksi, jollonka ei anneta mahollisuutta edes ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ammattijargonin takaa sit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 oikeesti pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4. Nyt se on muuttumassa se kulttuuri. On anonyymi\u00e4 rekrytointia. On englanninkielisi\u00e4 hakemuksia tai ilmotuksia. Otetaan englannin kielell\u00e4 ilmoituksia, hakemuksia vastaan. Mutta kyll\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on viel\u00e4 paljon teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Ite ainakin aion t\u00e4t\u00e4 asiaa edist\u00e4\u00e4 omassa ty\u00f6ss\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: Kukka-Maaria, s\u00e4 otit tossa jo esiin v\u00e4h\u00e4n t\u00e4t\u00e4 kielimuuria. Ja Jadekin, oot joutunut opettelemaan uuden kielen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4set ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Koetko s\u00e4 Jade just sitten ongelmaa siin\u00e4, ett\u00e4 synty t\u00e4mm\u00f6nen englanninkielinen kupla opintojen aikana?<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Joo, todellakin. Ja se on iso ongelma, koska normaalisti tai minun omasta mielest\u00e4, kun hakija tai opiskelija tulee Suomeen opiskelemaan, kaikki on englanniksi. Suomi on semmonen ihana maa, mihin ihmiset voivat el\u00e4\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n puhumassa englanniksi. Siis ulkomaalainen ei tarvii osata suomea, ett\u00e4 h\u00e4n sais nauttia el\u00e4m\u00e4 Suomea. T\u00e4\u00e4 on koko opiskelun aikana. Ja mun mielest\u00e4ni se iso ongelma tulee vasta, kun opiskelija huomaa, et hei, minne m\u00e4 menen koulun j\u00e4lkeen t\u00f6ihin. Ja jos se opiskelija ei oo ottanut riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa opiskelemaan suomen kieli tai edes tutkia, mink\u00e4laiset yritykset l\u00f6ytyy alueelta, mink\u00e4laiset toimii ihan englanniksi, koska kyll\u00e4 noita l\u00f6ytyykin. Tai mihin he voivat menn\u00e4. T\u00e4\u00e4 on iso ongelma, koska siihen loppuu aika. Ja jos ei oo riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa, niin he varmasti, jos heill\u00e4 ei oo rahaa ja heill\u00e4 ei oo aikaa, siin\u00e4 on iso, iso ongelma. Ja mun mielest\u00e4 vaihto-opiskelijat ei, mutta opiskelijat tarvitsevat mietti\u00e4 ihan ajoissa, ett\u00e4 haluanko m\u00e4 asua Suomessa opiskelun j\u00e4lkeen. Jos se vastaus on, ett\u00e4 ehk\u00e4, se yksi ehk\u00e4 riitt\u00e4\u00e4. Ehk\u00e4 sun kannattaa oppia se perussuomenkieliset asiat, koska se ei&#8230; Semmonen peruskielitaso ei varmista, ett\u00e4 se ulkomaalainen saa t\u00f6it\u00e4. Se vain varmistaa, ett\u00e4 ehk\u00e4 l\u00f6ytyy joku ty\u00f6paikka, mist\u00e4 h\u00e4n voi maksaa h\u00e4nen oma el\u00e4m\u00e4 ja h\u00e4n voi el\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Mut ihan ammatillinen tasoilla he oikeesti tarvitsevat&#8230; Siis se perustaso ei riit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kieli on tosi tosi vaikea ja se on viel\u00e4 vaikeampi, jos se opiskelija on koko tutkinnon aikana opiskellut kaikki englanniksi. Joten se on pitk\u00e4 matka. Sillon kun vaihdoin alaa ja pit\u00e4is mietti\u00e4, ett\u00e4 okei, m\u00e4 opetin, miten sanotaan marketing in English, mut m\u00e4 en tied\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4\u00e4 on suomeksi. No, se on markkinointi. No, communications in English, mut viestint\u00e4 suomeksi. Niin siihen tulee se haaste. Suomen kielen perustaso ei oo riitt\u00e4v\u00e4sti. Mun mielest\u00e4ni jos se opiskelija saa t\u00e4m\u00e4 perustaso, se vain auttaa, ett\u00e4 h\u00e4n voi jatkaa h\u00e4nen oma oppiminen. Mut kuitenkin m\u00e4 sanon aikasemmin, et Kuopiossa on my\u00f6s firmat, joilla voi ty\u00f6skennell\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n englanniksi, niin kuin FinVector. Joten jos se opiskelija on saanut idea, ett\u00e4 h\u00e4n haluaa tehd\u00e4 h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4 Kuopiossa tai asua viel\u00e4 pidempi aika, niin h\u00e4nell\u00e4 on pakko vain etsi\u00e4 etuk\u00e4teen, ett\u00e4 mihin h\u00e4n vois oikeesti menn\u00e4 t\u00f6ihin, koska se on todella ep\u00e4vastuullinen, jos h\u00e4n odottaa vain valmistuminen aika ja vasta sillon huomaa, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 ei l\u00f6ydet\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Niin kun sulla oli kolme, ehk\u00e4 nelj\u00e4n vuoden aika etsi\u00e4 ja mietti\u00e4. Jos se opiskelija ei oo tehnyt riitt\u00e4v\u00e4sti t\u00f6it\u00e4 miettim\u00e4ss\u00e4 ja etsim\u00e4ss\u00e4, niin musta tuntuu, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa tosi paljon, et l\u00f6yd\u00e4nk\u00f6h\u00e4n sopivan ty\u00f6paikan vai ei.<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: Ihmisen\u00e4, joka on tullut Suomeen tekem\u00e4\u00e4n tutkintoa, pit\u00e4isi mietti\u00e4, ett\u00e4 ok, haluanko j\u00e4\u00e4d\u00e4 Suomeen ja sitten viel\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 se vaiva sen kielen opetteluun, jos se vastaus tosiaan on, niin kuin Jade ajattelet, ett\u00e4 jos se on edes &#8221;ehk\u00e4&#8221; se vastaus, niin olis hyv\u00e4. Ja s\u00e4 teet Kukka-Maaria nimenomaan t\u00e4n suomen kielen opiskelun kanssa muun muassa paljon t\u00f6it\u00e4. Mit\u00e4 Jade tossa just per\u00e4\u00e4nkuulutti, ett\u00e4 se vie paljon aikaa kerrytt\u00e4\u00e4 se riitt\u00e4v\u00e4, jos miettii ammatillista esimerkiks kielitaitoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Kyll\u00e4, todellakin se vie aikaa. Tietysti suomen kielen opettajana en saa sanoa, ett\u00e4 suomen kieli on vaikea kieli, koska se olis varmasti ep\u00e4eettist\u00e4 minulta, koska minun pit\u00e4\u00e4 kummiskin kannustaa siihen, ett\u00e4 kaikki voivat oppia. Totta kai kaikilla on mahdollisuus oppia suomea ja hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla. Mutta toki se on niin erilainen kieli kuin moni muu ja erilainen kieli kuin monella kansainv\u00e4lisell\u00e4 taustalla tulevalla. Seh\u00e4n siit\u00e4 tekee sen hankalan tai vaikean. Jos on hyvin paljon erilainen kuin oma \u00e4idinkieli, niin kyll\u00e4h\u00e4n siin\u00e4 sitten ongelmia on tiedossa. Mutta ei sellaisia ongelmia, mit\u00e4 ei voisi yhdess\u00e4 sel\u00e4tt\u00e4\u00e4. Eli Savonia-ammattikorkeakoululla, meill\u00e4h\u00e4n on aivan huikeen paljon suomen kielen kursseja. On n\u00e4it\u00e4 kursseja, jotka kuuluu n\u00e4ihin opintoihin. Esimerkiks meid\u00e4n Nursing -tutkinto-ohjelmassa sairaanhoitajaopiskelijat voi opiskella jopa 19 opintopistett\u00e4, mik\u00e4 viiden opintopisteen kurssilla esimerkiks tarkottaa 135 tuntia opiskelijan ty\u00f6t\u00e4. Eli tosi laajasti kyll\u00e4 p\u00e4\u00e4see oppimaan suomea ihan tutkintoon sis\u00e4ltyviss\u00e4 opinnoissa, pakolliset ja valinnaiset yhteenlaskettuna. Tietysti kaikilla aloilla ei ihan viel\u00e4 n\u00e4in pitk\u00e4ll\u00e4 olla. Mutta me teh\u00e4\u00e4n koko ajan yhteisty\u00f6ss\u00e4 Talent Hubin, SIMHEmalli-hankkeen ja kv-tutkinto-ohjelmien tutoropettajien kanssa siin\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, ett\u00e4 me p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n sille tasolle, ett\u00e4 me voidaan tarjota riitt\u00e4v\u00e4sti suomen kielen opintoja. Se, ett\u00e4 kuinka hyvin sitten oppii suomen kielt\u00e4, se on sidoksissa my\u00f6s esimerkiks kansalaisuuden saamiseen. Eli se B1-, Yki 3-, maaginen taso vaaditaan siit\u00e4, ett\u00e4 voi kansalaisuutta hakea.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: T\u00e4m\u00e4 tulee monesti yll\u00e4tyksen\u00e4 monillekin esimerkiks meid\u00e4n oppilaitoksessa ty\u00f6skenteleville, ett\u00e4 se on ihan t\u00e4mm\u00f6nen virallinen vaatimus Suomessa. Tuohon, mit\u00e4 Jade sanoit n\u00e4ist\u00e4 esimerkeist\u00e4, meill\u00e4 on tosi paljon Yl\u00e4-Savossa ja Pohjois-Savossa n\u00e4it\u00e4 yrityksi\u00e4, jotka mielell\u00e4\u00e4n palkkaa siis henkil\u00f6n, joka oikeasti osaa sen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n hyvin, johon ollaan rekrytoimassa ihmist\u00e4, ilman ett\u00e4 he katsovat sit\u00e4 taustaa sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 se est\u00e4is se rekrytoinnin, jos siell\u00e4 on kv-tausta. Eli siis haetaan oikeesti osaajaa siihen ty\u00f6paikkaan. FinVector on varmasti yks n\u00e4ist\u00e4. FinVector onkin hirmu hyv\u00e4 esimerkki ottaa t\u00e4h\u00e4n, koska he my\u00f6s haluavat juuri t\u00e4t\u00e4 ajatusta painottaa, mit\u00e4 Jade sanoit, ett\u00e4 Kuopiosta tulisi koti. Siin\u00e4 on niin monta muutakin elementti\u00e4 kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 saa vaikka ty\u00f6kielen\u00e4kin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 englantia. Koska siis meill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 yhteiskunta vaatii sit\u00e4. Niin kuin aiemmin jo totesin, ett\u00e4 vaikkapa kun sulle tulee perheenlis\u00e4yst\u00e4 tai haluat harrastaa sinun intohimosesti rakastamaa harrastusta, niin usein s\u00e4 tarviit sen suomen kielen taidon, ett\u00e4 s\u00e4 p\u00e4\u00e4set mukaan esimerkiks vanhempien kanssa juttelemaan jostain, ett\u00e4 miten lapsia voi pakkasessa nukuttaa k\u00e4rryiss\u00e4 ulkona tai sitten harrastamaan jotakin semmosta lajia, jossa sitten ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ookaan englannin kielen osaajia tai ilmoittautumislomakkeet on suomeksi. Puhumattakaan sitten kaikista t\u00e4mm\u00f6sist\u00e4 tuista ja muista, mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 hakea. Siis Suomihan on lomakkeiden ihmemaa. Koko ajan pit\u00e4\u00e4 olla jotakin lomaketta t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ei ne l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikki oo englanniksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Eli esimerkiks FinVectorilla perehdytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s siihen suomalaiseen kulttuuriin eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n haluta, ett\u00e4 henkil\u00f6t tulee t\u00f6ihin ja ajatellaan heit\u00e4 vain ty\u00f6ss\u00e4 olijoina. Eli tosi hyv\u00e4n esimerkin kyll\u00e4 otit siihen.<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Joo ja siihen m\u00e4 voin viel\u00e4 lis\u00e4t\u00e4, et se on aivan totta, mit\u00e4 s\u00e4 sanoit. Suomen kieli ei tarvii olla liian vaikea. Se henkil\u00f6 vois kyll\u00e4 oppia tosi nopeasti. Mun mielest\u00e4ni se isoin haaste on, et mitenk\u00e4 se henkil\u00f6 p\u00e4\u00e4sis puhumaan enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n suomen kielt\u00e4 ja varsinkin opiskelun aikana. Koska esimerkiks kun vaihto-opiskelun j\u00e4lkeen mulla oli kaveri, joka tuli vaihto-opiskelijaksi Suomeen ja h\u00e4n meni vaihto-opiskelun aikana Tornioon, se oppi, ei vain suomi, se oppi my\u00f6s ruotsia vuoden aikana.<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Mut siell\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei ollut paljon kavereita tai muita, kenen kanssa h\u00e4n vois puhua englantia. Se oli supernopeaa. Ja mun mielest\u00e4ni, jos henkil\u00f6 vois keskitty\u00e4 oikeesti siihen kielen oppimiseen, ehk\u00e4 se viel\u00e4 voi tulla nopeempi. Se ei tarvii olla niin vaikea. Se on totta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Juu. Tuo oli kyll\u00e4 mahtava kielikylpy h\u00e4nelle, ett\u00e4 viel\u00e4 ruotsiakin on oppinut sitten siell\u00e4. Aivan loistavaa. Ja kyll\u00e4h\u00e4n meill\u00e4 on my\u00f6s itsell\u00e4mme niit\u00e4 keinoja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Niin kuin vaikka Savoniassa, niin meill\u00e4h\u00e4n on paljon kv-taustaisia kollegoita. Ja mit\u00e4 me sitten tehd\u00e4\u00e4n, niin ainakin ite tietysti en k\u00e4yt\u00e4 englantia v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ty\u00f6kielen\u00e4, jos se tilanne ei sit\u00e4 vaadi. Aina annan sen mahdollisuuden harjotella sit\u00e4 suomea esimerkiks kahvihuoneessa ja n\u00e4in. Kahvihuonetilanteet onkin tutkimusten mukaan osoittautunut todella todella vaikeiksi. Vaikkapa jos aatelee l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ty\u00f6t\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa ja tulee ulkomaalaisena l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4, niin h\u00e4nell\u00e4 on siihen oman ty\u00f6n hoitamiseen paljon semmosta sanastoa, mik\u00e4 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Suomessakin, latinankielist\u00e4 ja monilla my\u00f6s englanninkielist\u00e4. Mutta sitten n\u00e4m\u00e4 kahvihuonetilanteet on todella vaikeita. Ihmiset puhuu hurjan nopeasti, vaihtaa aiheita lennosta. On tosi paljon kulttuurisidonnaisia aiheita, mist\u00e4 he puhuu. Kv-taustanen voi olla ihan ymm\u00e4ll\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mist\u00e4 t\u00e4\u00e4 nyt tuli, mik\u00e4 t\u00e4\u00e4 juttu oikein on. Siin\u00e4 me voitais kaikki auttaa sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 ensinn\u00e4kin ei vaihdeta sit\u00e4 kielt\u00e4 englantiin, jos meid\u00e4n ty\u00f6kaverit on osoittaneet, ett\u00e4 he haluavat harjoitella suomea. Vaikka se ois v\u00e4h\u00e4n hitaampaa se keskustelu, niin annetaan sen olla. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n oteta sit\u00e4 niin, ett\u00e4 haa, t\u00e4m\u00e4 on minulle tilaisuus kehitt\u00e4\u00e4 mun enkkua, vaan ajatellaan, ett\u00e4 jos varsinkin h\u00e4n on ilmaissut, ett\u00e4 h\u00e4n haluais harjotella omaa suomea, niin t\u00e4m\u00e4 on huomattavasti t\u00e4rkeemp\u00e4\u00e4, koska sille voi olla, niin kuin sanoit, h\u00e4nelle tosi suuri merkitys siihen kielen oppimiseen ja siihen integroitumiseen yhteiskuntaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Sitten tosiaalta se, ett\u00e4 me ei alettais aina puhumaan toisen puolesta. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on tosi vaikee taito, ettei heti autettais. Kun se sana ei l\u00f6ydy sielt\u00e4, niin aina annetaan se sana valmiina. Annettais v\u00e4h\u00e4n aikaa hakea sit\u00e4 mielest\u00e4, ett\u00e4 l\u00f6ytyyk\u00f6 se sielt\u00e4. Sitten autetaan, jos tarpeen on. Mit\u00e4 sanot, Jade, t\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 oisko n\u00e4m\u00e4 toimivia kikkoja?<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Joo. Siis todellakin. Ja t\u00e4m\u00e4 on niin t\u00e4rke\u00e4. M\u00e4 huomasin sillon, kun m\u00e4 olin siell\u00e4 ravintolassa t\u00f6iss\u00e4, ett\u00e4 mun kaveri, vaikka m\u00e4 puhuin tosi hitaasti, he ei vaihtoivat kieli englanniksi ihan heti. Ja sillon kun m\u00e4 sain mun uuden ty\u00f6sopimus Savoniassa harjoittelun j\u00e4lkeen, niin mulla oli keskustelu mun edellinen pomon kanssa. Se sanoi, ett\u00e4 vaikka mun ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t vois suorittaa ihan englanniksi, koska m\u00e4 teen markkinointii ja kaikki minun materiaalit ovat englanninkielisi\u00e4, niin m\u00e4 en tarvi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suomea. Ja jos tarvitsen, m\u00e4 kysyn aina joku ty\u00f6kaveri, voiko h\u00e4n lue mun suomen kieli ja korjaa, mihin on tarvetta. Mut se kyll\u00e4 sanoi ihan alusta, ett\u00e4 vaikka m\u00e4 teen suuri osa englanniksi, ett\u00e4 meid\u00e4n ty\u00f6kieli on suomea. Se auttoi todella paljon. M\u00e4 viel\u00e4 muistan, kun m\u00e4 aloitin mun ty\u00f6t Savoniassa ja mun piti kirjoittaa mun ensimm\u00e4inen s\u00e4hk\u00f6postiviesti suomeksi, mulla kesti 40 minuuttia. M\u00e4 olin siell\u00e4 niin kun Google-k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4\u00e4 ja m\u00e4 olin v\u00e4h\u00e4n niin kuin voi hitsi, mit\u00e4 m\u00e4 tein, miten se vois olla niin vaikeaa. Mut mun mielest\u00e4ni siihen oikeesti niin kun auttaa ihan ensin, ett\u00e4 sinun ty\u00f6kaverit ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, et s\u00e4 oot ulkomaalainen, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 ei oo sun \u00e4idinkieli, et s\u00e4 oot oppimassa, kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 koko ajan. Ja mun mielest\u00e4ni ulkomaalaisille my\u00f6s helpottaa t\u00e4t\u00e4, et ei tarvii olla t\u00e4ydellinen. M\u00e4 oon kuunnellut, ett\u00e4 suomen kieli on sen verran, no ei halua sanoa, ett\u00e4 vaikea kieli, mut semmonen kieli, et usein vaikka suomalaiset itte ei kirjoittavat tai puhua ihan niin kuin oikealla tavalla, ett\u00e4 ei tarvii olla t\u00e4ydellinen.<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: T\u00e4rkein on, ett\u00e4 s\u00e4 osaat kommunikoida sinun ideat ja pikkuhiljaa harjotuksen kautta tulee sujuvampi ja sujuvampi. Ja mun mielest\u00e4ni t\u00e4\u00e4 vois my\u00f6s tuoda tosi hauska hetki, jos s\u00e4 sanot jotain v\u00e4\u00e4rin ja sitten joku toinen korjaa. Mulla on ollut tosi tosi hauskaa aina, kun mun ty\u00f6kaverit korjaa minut tai oikeesti he auttaa sanomassa, ett\u00e4 &#8221;se ei sanota n\u00e4in, se sanotaan noin&#8221;, koska silloin m\u00e4 voin my\u00f6s oppia. Ja asiakkaiden kanssa siell\u00e4 ravintolassa on ollut hirmu hauska, koska he opettavat my\u00f6s sanoa, miten puhutaan savoa. Se on superhauska. Mun mielest\u00e4ni ehk\u00e4 se iso haaste on, ett\u00e4 ulkomaalainen mietti\u00e4, ett\u00e4 voi ei, nyt jos m\u00e4 yrit\u00e4n puhua jotain suomeksi, kyll\u00e4 t\u00e4st\u00e4 tulee joku huono palaute. Ja musta tuntuu, ett\u00e4 ehk\u00e4 suomalaiset miettii, ett\u00e4 okei, ett\u00e4 nyt t\u00e4\u00e4 ulkomaalainen tulee, jos m\u00e4 puhun suomea, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4k\u00f6 h\u00e4n tai eik\u00f6 ymm\u00e4rr\u00e4. Ja musta tuntuu, ett\u00e4 se auttaa tosi paljon, jos ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 me ollaan ihmisi\u00e4 ja me ollaan oppimassa ja kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Se on ihan ok, jos v\u00e4lill\u00e4 menee v\u00e4\u00e4rinp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: Toi on hirveen hyv\u00e4 tavallaan asenne sulla, Jade. Ja t\u00e4lleen kollegana, niin m\u00e4 muistan ite, kun m\u00e4 alotin viime vuoden puolella Savonialla ja kohtasin sut ekoja kertoja. Itell\u00e4ki ensimm\u00e4iseks tulee jotenkin selk\u00e4rangasta se, ett\u00e4 no niin, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on ihminen, joka puhuu suomea murtaen ja sunkin englannin kielen taito on todella sujuvaa, niin jotenkin monessa kohassa siin\u00e4 alussa helposti jotenkin meinas l\u00e4htee, ett\u00e4 saattaa l\u00e4htee sinne englantiin. Mutta sit s\u00e4 oot kyll\u00e4 niin sujuva jo siin\u00e4 suomen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s. Ei vaan, ett\u00e4 se puhe tulee, vaan ett\u00e4 s\u00e4 oikeesti tartut siihen, ett\u00e4 se tulee suomeksi se asia. Niin aika nopeesti se on j\u00e4\u00e4nyt. M\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 itekin oon nopea puhuja ja asunut ymp\u00e4ri Suomea, ett\u00e4 saattaa olla vaikka mit\u00e4 eri murresanoja ja omituisia intonaatioita puheessa. Mutta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hyvin me on t\u00e4st\u00e4 silti selvitty ja semmosia v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksi\u00e4. Joskus huomaa, ett\u00e4 pit\u00e4is puhua hitaammin, mut sit sen vaikka asian sanoo uudestaan. Siis se p\u00e4tee niin kun my\u00f6s itseeni, joka en ole kv-taustainen, kun m\u00e4k\u00e4\u00e4n en v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4 suomea heti ekalla kerralla. Munkin mielest\u00e4 se on tavallaan vaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 asioita voi puida ja puhua. Ja kaikkea ei tarvii ekalla kerralla ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, on suomalainen tai kansainv\u00e4linen tausta.<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Joo. Ja musta tuntuu, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on tosi t\u00e4rke\u00e4, koska ulkomaalaisille vois tuntua v\u00e4h\u00e4n oudolta tai se vois olla todella vaikea uskaltaa kysy\u00e4, ett\u00e4 hei, mit\u00e4 t\u00e4\u00e4 tarkoittaa. Ravintolassa eniten mulla on ollut v\u00e4lill\u00e4 asiakkaita ja he sanovat jotain. M\u00e4 ehk\u00e4 en ymm\u00e4rr\u00e4 ihan hyvin, mit\u00e4 he sanoisivat. V\u00e4lill\u00e4 palautetta on tullut, ett\u00e4 &#8221;hei, et mitenk\u00e4 s\u00e4 et osaa suomea&#8221;. Oikeesti ihmisille vois olla, ett\u00e4 no, mitenk\u00e4s m\u00e4 en osaa suomea. No, todellakin s\u00e4 et osaa suomea. S\u00e4 oot ulkomaalainen, t\u00e4\u00e4 on sun kolmas kieli. Se on ihan ok. Mun mielest\u00e4ni ulkomaalaiset tarvitsevat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on ok, t\u00e4\u00e4 on sun kolmas kieli. Jos henkil\u00f6 sanoo, ett\u00e4 mitenk\u00e4 s\u00e4 et osaa suomea, ei todellakaan osaa suomea, kun se ei oo sun \u00e4idinkieli. Se on ihan ok kysy\u00e4, mit\u00e4 se tarkoittaa, oppia se uus lause ja mene eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Joo ja tommosia t\u00f6rkeit\u00e4 tilanteita varmasti tulee eteen. Itseeni ne aina surettaa sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 kun ite ajattelen n\u00e4in, niin kuin sanoitkin tuossa aiemmin, Jade, ett\u00e4 ihmisi\u00e4h\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 ollaan ja mit\u00e4 min\u00e4 voisin oppia t\u00e4st\u00e4 tilanteesta. Min\u00e4 oon saanut tosi rikkaassa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 el\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 nyt n\u00e4m\u00e4 seittem\u00e4n vuotta just sen takia, ku oon oppinut koko ajan uutta ja uusia asioita. Aina tulee jotakin semmosta kiinnostavaa, ett\u00e4 ahaa, voisko n\u00e4ist\u00e4 asioista tosiaan ajatella n\u00e4inkin. Sitten se oma maailmankuva avartuu. Se on harmillista, jos sitten haluaa olla hirveen niin kun rajoitettu siin\u00e4 omassa toiminnassa. Mutta ehk\u00e4 heill\u00e4 sitten on joku oma kokemus, huono kokemus siell\u00e4 taustalla. Onhan meit\u00e4 monenlaisia ihmisi\u00e4. Mutta kun sanoit tuossa, ett\u00e4 ei olla t\u00e4ydellisi\u00e4, niin ei tosiaan suomalaisetkaan oo t\u00e4ydellisi\u00e4 puhumaan suomea, mutta ei ainakaan puhumaan selkokielt\u00e4 tai selke\u00e4\u00e4 suomea, varsinkaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Savossa. Eik\u00e4 sen niin pid\u00e4 ollakaan. Eih\u00e4n me luonnostaan osata puhua oman \u00e4idinkielemme selkokielt\u00e4, koska me ollaan totuttu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 tosi nopeasti ja murteellisesti, k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n paljon sanontoja ja semmosia mahollisimman kuvaavia sanoja. Niin kuin vaikka montako sanaa meill\u00e4 on lumesta. Niin tosi monta, vaikkei ehk\u00e4 yht\u00e4 monta ku islantilaisilla. Mutta kuitenkin selkokieless\u00e4 ja selke\u00e4ss\u00e4 viestinn\u00e4ss\u00e4 olis hirmu t\u00e4rkeet\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4is niit\u00e4 tuttuja ja lyhyit\u00e4 sanoja. Me kaikki voitais siihen kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota sillon siin\u00e4 vaiheessa, kun ei olla niin hyv\u00e4ll\u00e4 puhumisen tasolla kuin Jade sin\u00e4 esimerkiks t\u00e4ss\u00e4, vaan ett\u00e4 vajavaisella kielitaidolla liikenteess\u00e4. Me voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lyhyempi\u00e4 ja rakenteelta yksinkertaisempia lauseita.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Voitaisiin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 vaikeita sijamuotoja, verbimuotoja, lauseenvastikkeita, niin kuin vaikkapa n\u00e4iss\u00e4 sanoissa, ett\u00e4 &#8221;potilas tuli vaivoineen sinne vastaanotolle&#8221;, &#8221;ei ollut sujunut ongelmitta&#8221;, &#8221;h\u00e4n luuli n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 jotakin&#8221; tai &#8221;h\u00e4n oli loukannut lonkkansa kaatuessaan&#8221;. Eli kun suomen kieli vilisee t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 tosi hankalia rakenteita, niin me voitais sanoa niit\u00e4 asioita ihan selv\u00e4ll\u00e4 suomen kielell\u00e4, jolloin se kommunikaatio huomattavasti helpottuis. Ja varmasti siell\u00e4 ravintolassa on tullut vaikka mit\u00e4 tilanteita. Itekin oon joskus suomen opettajan roolin kautta kuunnellu, ett\u00e4 mill\u00e4 tavalla asiakkaat siell\u00e4 toimii ja esimerkiks mill\u00e4 tavalla pyydet\u00e4\u00e4n olutta siin\u00e4 vastaanottotiskill\u00e4. Niin eih\u00e4n siin\u00e4 kukaan tule sanomaan, ett\u00e4 &#8221;saisinko yhden oluen, kiitos&#8221;, vaan siihen tullaan vaikka sill\u00e4 lailla, ett\u00e4 &#8221;anna yks&#8221;. Siin\u00e4 varmaan menee monella sitten sormi suuhun, joka on ensimm\u00e4ist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 siell\u00e4 t\u00f6iss\u00e4. Vai mit\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Niin. Multa kysyttiin, et &#8221;kalja&#8221; tai sitten, ett\u00e4 &#8221;m\u00e4 haluan tuoppi&#8221; tai &#8221;anna mulle nelosta, kolmosta&#8221;. Siis t\u00e4h. Mut joo, siis pikkuhiljaa kaikki oppii. Mun mielest\u00e4ni se t\u00e4rkein ajatus on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyll\u00e4 me opitaan pikkuhiljaa ja se ei haittaa, jos jotain menee v\u00e4\u00e4rin. M\u00e4 voin kyll\u00e4 sanoa, ett\u00e4 m\u00e4 oon ollut Savoniassa t\u00f6iss\u00e4 melkein kaks vuotta kohta. Siis mun kielentaidot on kehittynyt todella paljon. Se s\u00e4hk\u00f6postiviesti, mit\u00e4 m\u00e4 kirjoitin silloin, kun m\u00e4 aloitin Savoniassa ja se kesti 40 minuuttia, koska m\u00e4 mittasin, miten pitk\u00e4\u00e4n mulla kest\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6postiviesti kirjoittaa. Nyt se, siis nyt m\u00e4 osaan oikeesti kirjoittaa pitk\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6postiviestii. Se oppiminen vois tulla todella todella nopeasti. Ensimm\u00e4inen askel on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4 et tarvii tiet\u00e4\u00e4 kaikkia.<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: Toi on mun mielest\u00e4 my\u00f6s tavallaan, mit\u00e4 tuli Kukka-Maarian puheenvuorossa my\u00f6s esiin, niin t\u00e4\u00e4 selkee suomen kieli. Ja ite viestinn\u00e4n asiantuntijana liputtaisin kyll\u00e4 sen per\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ihan kaikki voi siit\u00e4 riippumatta, puhuuko kansainv\u00e4lisen ihmisen kanssa, kenen kanssa puhuu, niin voi pyrki\u00e4 mahdollisimman selke\u00e4\u00e4n ulosantiin. Se korostuu ehk\u00e4 erityisesti just ammatillisissa yhteis\u00f6iss\u00e4, koska s\u00e4 tuut paremmin ymm\u00e4rretyks, on se ty\u00f6paikka mik\u00e4 tahansa, kun s\u00e4 puhut selkeesti, eik\u00e4 silleen, ett\u00e4 &#8221;kolmonen&#8221;. Se on mun mielest\u00e4 ihan universaalia. Se ei sin\u00e4ns\u00e4 liity oikeastaan edes siihen, mink\u00e4 maalaisia ne puhujat on.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Niinp\u00e4. Ja tuo oli niin hyv\u00e4, kun Jade kommentoit, ett\u00e4 pikkuhiljaa opitaan. Aina t\u00e4m\u00e4 &#8221;pikkuhiljaa&#8221;. Kyll\u00e4, t\u00e4m\u00e4 on hyvin opittu sanonta. Mutta min\u00e4 sanosin my\u00f6s, ett\u00e4 mekin pikkuhiljaa opitaan, ett\u00e4 se selkokielen k\u00e4ytt\u00e4minen, se on tosi vaikeeta alussa. Varsinkin kun yritt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 vastapuolen aksenttia, esimerkiks jos se on ihan totaali erilainen kuin mit\u00e4 oma korva on tottunut kuulemaan, niin se keskustelu voi olla hankalaa ja se voi olla ep\u00e4mukavuusaluetta sinulle. Mutta yrit\u00e4 v\u00e4h\u00e4sen, koska siis min\u00e4 oon ihan varma, ett\u00e4 siit\u00e4 tulee tosi hyv\u00e4 kokemus, jos pystyt menem\u00e4\u00e4n sinne ep\u00e4mukavuusalueelle ja siet\u00e4m\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 ne kangertelut, tauot tai ep\u00e4r\u00f6innit, mit\u00e4 siin\u00e4 puheessa on. Saat varmasti siit\u00e4 itelle paljon. Siin\u00e4 kehittyy my\u00f6s selkokielen hallinta ja selkeen viestinn\u00e4n hallinta. T\u00e4h\u00e4n ollaan paljon kiinnitetty Savoniassa huomiota, ett\u00e4 mei\u00e4n palvelualalle valmistuvat opiskelijat, esimerkiks sosiaali- ja terveysaloilta, niin kaikki saavat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 my\u00f6s selkokielen osaamista omassa tutkinnossaan pakollisina opintoina. Se on minun mielest\u00e4 aivan loistava askel. Moni muukin on t\u00e4h\u00e4n havahtunut saavutettavuusdirektiivin my\u00f6t\u00e4. Meill\u00e4 se tapahtuu sill\u00e4 tavalla aidoissa vuorovaikutustilanteissa, ett\u00e4 simulaatio-oppimisessa kohdataan maahan muuttaneita ja harjoitellaan sit\u00e4 selkokielt\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, koska sit\u00e4 ei kyll\u00e4 pysty oikein muuten oppimaan kuin siell\u00e4 aidoissa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tilanteissa.<\/p>\n\n\n\n<p>[taustamusiikkia]<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: Suomessa on hyvin erilainen ty\u00f6kulttuuri ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 verrattuna moneen muuhun maahan, jos ihminen muuttaa t\u00e4nne vaikka Meksikosta, Yhdysvalloista tai Aasiasta. Meill\u00e4 on hyvin vahvat ammattiliitot, jotka antaa tiettyj\u00e4 raameja ty\u00f6nteolle. Lis\u00e4ks on se ty\u00f6paikan oma kulttuuri, joka on tietysti osa sit\u00e4 suomalaista kulttuuria. Millasia ty\u00f6ntekoon ja ty\u00f6yhteis\u00f6jen kulttuuriin liittyvi\u00e4 asioita te ootte havainnut Suomessa olevan, mitk\u00e4 erityisesti n\u00e4itten kansainv\u00e4listen ihmisten silmiin ja korviin osuu?<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: No, semmonen ehk\u00e4 suurin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4, mist\u00e4 paljon puhutaan omilla suomen kielen kursseilla ja Ty\u00f6paikka Suomi -koulutuksissa, joita k\u00e4yn vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6paikoilla, niin on t\u00e4m\u00e4 tasa-arvoisuus k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikkien kanssa. Sek\u00e4 sukupuolten v\u00e4lill\u00e4, mutta sitten my\u00f6s esimerkiks esimiesten ja alaisten v\u00e4lill\u00e4. Eli puhutellaan etunimell\u00e4. Kaikki on ainakin suurin piirtein samassa asemassa. Kaikilla on ihan yht\u00e4 suuri oikeus ottaa asioita esille, vaikka vaikeitakin asioita. Eli ollaan tasa-arvosia. My\u00f6s potilaat on yht\u00e4 tasa-arvosia ku l\u00e4\u00e4k\u00e4rit. Esimerkiksi n\u00e4in. Toisena ehk\u00e4 semmosena, mihin heti t\u00f6rm\u00e4t\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tai jopa jo ty\u00f6haastattelussa, niin on t\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n suorasanaisuus ja asiakeskeisyys. Eli meill\u00e4h\u00e4n ei oo ep\u00e4kohteliasta menn\u00e4 suoraan asiaan kyselem\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kuulumisia tai kysym\u00e4tt\u00e4 tai pohjustamatta asiaa mill\u00e4\u00e4n tavalla. Ei tarvii k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kiemuraisia, kimurantteja kohteliaisuuslauseita ennen kuin voi vaikka pyyt\u00e4\u00e4 jotakin. Voi ihan suoraan menn\u00e4 ja kysy\u00e4, ett\u00e4 &#8221;hei, voisits\u00e4 teh\u00e4 t\u00e4m\u00e4n&#8221;. T\u00e4m\u00e4 on monelle sitten semmonen aika yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 kysymys ja haluttaisiin ennemmin v\u00e4h\u00e4n aikaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siihen small talkiin ennen kuin menn\u00e4\u00e4n asiaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Joo. T\u00e4\u00e4 on kyll\u00e4. Mulle oli t\u00e4\u00e4 tosi tosi vaikea sillon, kun m\u00e4 aloitin ravintola-alalla, koska siis esimerkiks mun ty\u00f6kaverit vois pyyt\u00e4\u00e4 jotain keitti\u00f6st\u00e4, ett\u00e4 &#8221;saanko ranskalaiset&#8221;, &#8221;voitko vaihtaa t\u00e4t\u00e4 annos&#8221; tai jotain ihan niin kuin suora kysymys. Ja mulla oli aina niin kun tosi hyv\u00e4 tai tosi huono, tosi outo, tosi vaikea, kun piti menn\u00e4 siihen kokin kanssa ja mun t\u00e4yty selitt\u00e4\u00e4: &#8221;Hei, m\u00e4 menin siihen p\u00f6yd\u00e4lle asiakkaiden kanssa. Keskustelin t\u00e4st\u00e4. Huomasin, ett\u00e4 sielt\u00e4 puuttui ranskalaiset. Voisitko laittaa menem\u00e4\u00e4n uudet ranskalaiset? Kerro vain, kun on valmis, niin m\u00e4 voisin tulla t\u00e4h\u00e4n hakemaan niit\u00e4 ja vied\u00e4 asiakkaille.&#8221; Siis ehk\u00e4 niin kun ajan kanssa m\u00e4 huomasin, ett\u00e4 m\u00e4 voin pyyt\u00e4\u00e4 asiat ihan suoraan. Mut kyll\u00e4 se kesti. Ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nyt musta tuntuu, ett\u00e4 m\u00e4 aina kerron, ett\u00e4 &#8221;voisitko&#8221; ja sitten sen j\u00e4lkeen, ett\u00e4 &#8221;ai, kiitos paljon&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Kyll\u00e4. Ja yks my\u00f6s semmonen asia on ei-sana. Meill\u00e4h\u00e4n voi my\u00f6s sanoa &#8221;ei&#8221;, &#8221;en ymm\u00e4rt\u00e4nyt&#8221; tai &#8221;ei, en voi teh\u00e4 sit\u00e4&#8221;. Eik\u00e4 se haittaa. Esimerkiks aasialaisissa kulttuureissa seh\u00e4n voi olla kasvojen menetyksen paikka, jos my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ei osaa jotain. Mieluummin tekee sen p\u00e4in honkia kuin sitten my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 &#8221;m\u00e4 en muuten osaa, m\u00e4 tarviin lis\u00e4\u00e4 ohjeistusta&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Joo. T\u00e4\u00e4 on tosi hyv\u00e4 esimerkki, koska mulla kesti tosi paljon aikaa oppimaan, miten sanotaan &#8221;ei&#8221;, koska Meksikossa aina sanotaan &#8221;kyll\u00e4&#8221; ja sitten se tarkoittaa vaikka niin kuin &#8221;ei&#8221;. Esimerkiks &#8221;tuletko minun kotibileet huomenna&#8221; ja s\u00e4 sanot, ett\u00e4 &#8221;kyll\u00e4&#8221;. Sitten se viesti tulee, ett\u00e4 &#8221;oots\u00e4 tulossa&#8221;. &#8221;Joo, ett\u00e4 ihan kohta.&#8221; &#8221;Hei, miss\u00e4 s\u00e4 oot?&#8221; &#8221;No, ihan kohta tulossa.&#8221; Ja sitten ihan viimeinen hetki, ett\u00e4 &#8221;no kuule, nyt tapahtu t\u00e4t\u00e4, niin m\u00e4 en ehk\u00e4 tule&#8221;. Heti kun m\u00e4 muutin Suomeen, t\u00e4\u00e4 oli ihan niin kuin yll\u00e4tys mulle. M\u00e4 aina sanoin mun kaverille, ett\u00e4 &#8221;kyll\u00e4, tulen&#8221; tai &#8221;osallistun&#8221;. He oikeesti odottivat, ett\u00e4 m\u00e4 oikeesti osallistun. He laittoivat viesti\u00e4, ett\u00e4 &#8221;miss\u00e4 s\u00e4 oot, oots\u00e4 tulossa&#8221;. Siis m\u00e4 ihan mun omassa mieless\u00e4 ajattelin, ett\u00e4 mitenk\u00e4s, miks he kysyv\u00e4t koko ajan, miks he ei voi vain unohtaa koko asia. Kyll\u00e4 m\u00e4 sanoin &#8221;joo&#8221;, mutta jos m\u00e4 en oo tullut, se tarkoittaa, ett\u00e4 m\u00e4 en oo tulossa. Piti ihan vaikealla tiell\u00e4 oppia, miten sanotaan, et &#8221;en tule&#8221; tai esimerkiks ty\u00f6vuorossa, ett\u00e4 &#8221;en jatka&#8221; tai &#8221;en m\u00e4 tee t\u00e4t\u00e4&#8221;. Musta tuntuu, ett\u00e4 henkil\u00f6 ei voi sanoa &#8221;ei&#8221;, ett\u00e4 aina pit\u00e4\u00e4 sanoa &#8221;kyll\u00e4&#8221;, &#8221;ehk\u00e4&#8221; tai &#8221;yritet\u00e4\u00e4n&#8221;. Se kesti tosi tosi paljon aikaa ennen kuin m\u00e4 opin, ett\u00e4 se on ihan ok sanoa &#8221;ei&#8221;, joten todella hyv\u00e4 esimerkki siin\u00e4 oli.<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: Toi on just semmonen asia, mit\u00e4 itekin oon omilla kansainv\u00e4lisill\u00e4 komennuksilla havainnut, ett\u00e4 suomalaisista usein puhutaan luotettavana kansana ja suorana kansana. Se liittyy hyvin pitk\u00e4lti nimenomaan&#8230; Me ei olla sen rehellisempi\u00e4 kuin muutkaan ihmiset. Me ihan yht\u00e4 lailla huijataan ja valehdellaan kuin muutkin kulttuurit. Mutta meill\u00e4 on sellanen tietty, tavallaan meill\u00e4 liittyy just tommonen luotettavuus tiettyihin asioihin, ett\u00e4 jos joku asia on sovittu, niin se tapahtuu just sill\u00e4 aikataululla ja sill\u00e4 tavalla kuin on sovittu, ellei muuten sovita tai ellei muuten oo p\u00e4\u00e4tetty ja muutettu suunnitelmia. Sit just t\u00e4mm\u00f6set, t\u00e4h\u00e4n liittyy semmoset asiat, kun puhutaan, ett\u00e4 kun s\u00e4 saat suomalaisesta yst\u00e4v\u00e4n, niin sit se on oikeesti yst\u00e4v\u00e4. Semmosia tavallaan, ett\u00e4 kun me ei osata sit\u00e4 small talkia varsinaisesti kauheen hyvin. Me ei osata semmosta v\u00e4h\u00e4n niin kuin bullshit, ehk\u00e4 semmosta generointia. Niin sit se on just tollasta aika suoraa. Ku suomalainen kutsuu sut kotibileisiin, ni se tarkottaa, ett\u00e4 s\u00e4 oot iness\u00e4 ja sua my\u00f6s odotetaan oikeesti saapuvaksi sinne.<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Joo. Ja se oli tosi hauska, koska siis nyt kun s\u00e4 sanoit, niin se oli tosi hauska, koska m\u00e4 en ite mieti, ett\u00e4 m\u00e4 valehtelen. M\u00e4 olin, ett\u00e4 m\u00e4 en ole ep\u00e4kohtelias, m\u00e4 oon tosi kohtelias, koska m\u00e4 sanon, ett\u00e4 &#8221;ehk\u00e4 m\u00e4 tulen&#8221;. Ja ehk\u00e4 jos mulle tulee semmonen fiilis, ett\u00e4 loppupeliss\u00e4 m\u00e4 haluan tulla tai se on mahdollista tulla, ett\u00e4 m\u00e4 tulen. Ja jos m\u00e4 sanon &#8221;ei&#8221; ihan ekana, se tarkoittaa, ett\u00e4 m\u00e4 en edes yrit\u00e4, ett\u00e4 m\u00e4 sanon vaan &#8221;ei&#8221;. Jos m\u00e4 vaikka vaihdan mielipide ihan lopussa. No, mutta m\u00e4 sanoin jo, ett\u00e4 &#8221;ei&#8221;. Mut se kesti pitk\u00e4n aikaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Mun mielest\u00e4 se on tosi hyv\u00e4 pointti. Nyt musta tuntuu, ett\u00e4 se on tullut pikkuhiljaa. Nyt m\u00e4 ehk\u00e4 tied\u00e4n, milloin sanotaan &#8221;ei&#8221;. Tai sitten m\u00e4 sanon &#8221;ehk\u00e4&#8221;, mutta se varmasti tarkoittaa &#8221;ei&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 jatkoa ajatellen. Mutta on my\u00f6s muita asioita, jotka tulee yll\u00e4tyksen\u00e4. Esimerkiks meid\u00e4n saavutetut edut, niin kuin perhevapaiden pituus, sairasloma-ajan palkka ja t\u00e4m\u00e4 mainitsemasi ammattiliittojen toiminta, kaikki t\u00e4mm\u00f6set byrokraattisemmat seikat. N\u00e4it\u00e4 kyll\u00e4 sitten ollaan k\u00e4yty aika paljon l\u00e4pi juuri n\u00e4iss\u00e4 suomen kursseissa ja Ty\u00f6paikka Suomi -koulutuksissa, koska ne on niin vaikeita asioita ihan jo sen sanaston takia. Jos siell\u00e4 l\u00e4ht\u00f6maassa, henkil\u00f6n kotimaassa ei ole ollut t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, niin miten selit\u00e4t, mik\u00e4 on ammattiliitto. Tai miten selit\u00e4t n\u00e4it\u00e4 sanoja, kun ne pit\u00e4\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 molemmille luultavasti vieraalla kielell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: Tai saattaa olla ammattiliitto, mutta se voi tarkoittaa hyvin eri asiaa. Se ei vaikka tarkoita yht\u00e4 semmoista vahvaa ja oikeasti ty\u00f6ntekij\u00e4n puolella olevaa asiaa kuin vaikka Suomessa yleens\u00e4 tarkoittaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Joo. Mun mielest\u00e4ni Suomessa ty\u00f6ntekij\u00e4t, heill\u00e4 on niin hyv\u00e4t ja vahvat ty\u00f6oikeudet. Ja he aina&#8230; Tai suomalaisia, jotka tiet\u00e4v\u00e4t totta kai heid\u00e4n oikeudet, he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tosi hyvin t\u00e4t\u00e4. Tarkoitan sit\u00e4, ett\u00e4 jos esimerkiks ty\u00f6vuoro loppuu joku tietty aika, niin silloin se loppuu. Tai jos m\u00e4 oon niin kuin v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n t\u00f6iss\u00e4 ja ker\u00e4ilen jotkut ylity\u00f6t, et silloin pidet\u00e4\u00e4n vapaap\u00e4iv\u00e4t. Silloin kun menen lomalle, niin puhelin kiinni, l\u00e4pp\u00e4ri kiinni ja menn\u00e4\u00e4n. T\u00e4\u00e4 oli mulle tosi vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ihan alussa, koska m\u00e4 v\u00e4h\u00e4n mietin, et mitenk\u00e4s henkil\u00f6, joka on t\u00f6iss\u00e4 joku tietty yrityksess\u00e4, ei voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, et ehk\u00e4 me tarvitaan sua loman aikana. Ja miks s\u00e4 et oo saavutettavissa. Mitenk\u00e4 sun lomas vois olla niin t\u00e4rke\u00e4, koska sun ty\u00f6paikka on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4. S\u00e4 tarvitset olla valmis silloin, kun me tarvitaan sua. Esimerkiks t\u00e4\u00e4 on semmonen, mik\u00e4 on n\u00e4in Meksikossa. Jos s\u00e4 arvostat sun ty\u00f6paikkaa, jos s\u00e4 haluat edelleen olla siell\u00e4 ty\u00f6paikassa, niin sun tarvitsee jatkaa silloin, kun tarvitaan. Sun tarvitsee olla paikalla sillon, kun tarvitaa. Jos s\u00e4 et tykk\u00e4\u00e4, s\u00e4 voit kyll\u00e4 menn\u00e4 muualle. Siis Suomessa t\u00e4\u00e4 on tosi eri. Firmat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t tosi hyvin, mink\u00e4lainen ty\u00f6ntekij\u00e4n oikeudet, siis mink\u00e4laisia n\u00e4m\u00e4 ovat. Ty\u00f6ntekij\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tosi hyvin. Musta tuntuu, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on todella t\u00e4rke\u00e4 aihe ulkomaalaisille, koska t\u00e4\u00e4 vois tulla yll\u00e4tyksen\u00e4 ihan ensimm\u00e4inen ty\u00f6paikassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Kyll\u00e4. T\u00e4m\u00e4 varmaan liittyy osaltaan t\u00e4h\u00e4n meid\u00e4n yksil\u00f6kulttuuriin. Moni muuhan on yhteis\u00f6kulttuurista tullut. Yksil\u00f6kulttuurissa puolestaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meill\u00e4 ajatellaan, ett\u00e4 min\u00e4 pid\u00e4n huolen omista asioistani. Minulla on tiettyj\u00e4 etuja, min\u00e4 pid\u00e4n my\u00f6s niist\u00e4 kiinni. Min\u00e4 en oo niink\u00e4\u00e4n koko ajan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 sen yhteis\u00f6n hyv\u00e4n eteen. Min\u00e4 en oo niink\u00e4\u00e4n vastuussa vaikka siit\u00e4 kahvipy\u00f6t\u00e4keskustelusta, ett\u00e4 se olis koko ajan kivaa, mukavaa ja ett\u00e4 kaikki otettaisiin osalliseksi. Minulla on ihan yht\u00e4 lailla oikeus vet\u00e4yty\u00e4 hiljaisuuteen ja alkaa m\u00f6k\u00f6tt\u00e4\u00e4 vaikka oman \u00e4lypuhelimen kanssa, jos minusta tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 nyt minun kuormitustaso on niin korkea, ett\u00e4 m\u00e4 en voi en\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4n puhua ihmisten kanssa. Ja se on ihan ok meille. Mut sitten yhteis\u00f6llisess\u00e4 kulttuurissa el\u00e4nyt ajattelee ehk\u00e4 enemm\u00e4n just n\u00e4in, ett\u00e4 min\u00e4 oon osa t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4 ja minulle kuuluu my\u00f6s vastuu siit\u00e4, pikkusen eri tavalla. Totta kai mekin nyt ollaan vahvasti savonialaisia ja halutaan, ett\u00e4 Savonialla menee hyvin. Mutta kyll\u00e4 me halutaan omat lomat pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s. Ja me ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 se my\u00f6s auttaa meit\u00e4 olemaan hyvi\u00e4 savonialaisia ja ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, kun me ollaan pidetty ne lomat ja ollaan latautuneita ja n\u00e4in. Sitten tuohon yksil\u00f6kulttuuriin, niin moni on kertonut tuolla suomen kursseilla, ett\u00e4 on tosi hankala se ensimm\u00e4inen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4. Kun s\u00e4 meet sinne kahvihuoneeseen, ihmiset tuijottelee kattoon ja kukaan ei sano sulle muuta kuin korkeintaan &#8221;hei, no tervetuloa&#8221;. Sitten aletaan puhua omista asioista. Ei n\u00e4hd\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 juuri minun pit\u00e4is olla se, joka sanoo sulle: &#8221;No hei, mist\u00e4 s\u00e4 tulet? Onpa kiva, kun meill\u00e4 on uus ty\u00f6ntekij\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 muuten on n\u00e4m\u00e4 kahvijutut. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 voit k\u00e4yd\u00e4 keitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kahvia silloin ja t\u00e4ll\u00f6in.&#8221; Ett\u00e4 otettaisiin osaksi oikeesti sit\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Toki siis semmoisissa paikoissa, miss\u00e4 on jo paljon ollut ja rekrytoidaan ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n paljon, niin osataan paremmin t\u00e4t\u00e4. Mutta kyll\u00e4h\u00e4n siihen aika pitk\u00e4lti piiloudutaan sinne jonnekin \u00e4lypuhelimen taakse tai vet\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n sitten. Varsinkin jos tuntuu, ett\u00e4 en oo nyt varma, mik\u00e4 on mei\u00e4n yhteinen kieli tai miten minun pit\u00e4is alkaa kommunikoida. Tai hui kamala, t\u00e4m\u00e4 on ihan uus tilanne mulle, m\u00e4 en uskalla, joten olenpa hiljaa. Vai onko t\u00e4st\u00e4 kokemuksia teill\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: T\u00e4h\u00e4n m\u00e4 voin sanoo tai antaa toinen n\u00e4k\u00f6kulma, koska esimerkiks sillon, kun m\u00e4 rupes oppimaan suomen kielt\u00e4, mulle oli itse asiassa tosi hyv\u00e4 vain menn\u00e4 siihen kahvihuoneeseen ja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kuunnella, mit\u00e4 muut ovat puhumassa. V\u00e4lill\u00e4 m\u00e4 huomasin, ett\u00e4 oh my god, m\u00e4 ymm\u00e4rsin t\u00e4\u00e4 lause. Ehk\u00e4 he puhuvat t\u00e4ss\u00e4. Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa. M\u00e4 olin vain, siis se oli tosi hyv\u00e4 olla vain siell\u00e4 kuuntelemassa ja yritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4\u00e4 tarkoittaa. Et jotenkin musta tuntuu, ett\u00e4 kahvihuoneessa vois olla sellanen my\u00f6s todella hyv\u00e4 tilaisuus, mihin ulkomaalaiset p\u00e4\u00e4see vain olemaan, kuuntelemaan ja yritt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 muut henkil\u00f6t puhuu, mist\u00e4 aiheesta ja miten se kahvihuonekeskustelu menee. Et tosi usein se vois olla vain vaikka semmonen keskustelu, mist\u00e4 puhutaan, ett\u00e4 viikonloppusuunnitelmat tai onpas kiireinen p\u00e4iv\u00e4 ollut t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja mun t\u00e4ytyy teh\u00e4 t\u00e4t\u00e4, tota, n\u00e4in ja niin. Mun mielest\u00e4ni t\u00e4\u00e4 antaa tosi hyv\u00e4 mahdollisuus ulkomaalaisille vain kuunnella, ett\u00e4 mit\u00e4 muut puhuu ja katsoa, ett\u00e4 mit\u00e4 s\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4t vai ei. Toisella puolella mun mielest\u00e4ni ulkomaalaiset pit\u00e4is olla my\u00f6s rohkeempia ja v\u00e4h\u00e4n kysy\u00e4. Ihan omasta kokemuksesta min\u00e4 voisin sanoa, ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 mulle oli v\u00e4h\u00e4n, se toi ilo, ett\u00e4 ei kukaan puhu minun kanssa, koska m\u00e4 en ehk\u00e4 osais mit\u00e4\u00e4n vastata. Niin se ehk\u00e4 oli paremmin, ei kukaan puhu mulle, koska sitten jos yks kysymys m\u00e4 osaan vastata ja sitten se keskustelu jatkuu. M\u00e4 olisin ihan niin kuin, no nyt m\u00e4 en osaa mit\u00e4\u00e4n sanoa, outo hetki tuli ja l\u00e4hen pois.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Mutta siin\u00e4kin tilanteessa se ty\u00f6kaveri vois auttaa ja siet\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 outo hetki tuli ja ehk\u00e4 min\u00e4 voisin auttaa t\u00e4ss\u00e4, miten me p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 t\u00e4st\u00e4 pois.<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Joo. Ja kyll\u00e4 se, siis musta tuntuu, et esimerkiks kun m\u00e4 olin siell\u00e4 ravintolassa, se auttoi tosi paljon. Ja m\u00e4 puhun tosi paljon ravintolakokemuksesta, koska silloin m\u00e4 en osannut suomea. Mulla on ollut paljon kokemuksia my\u00f6s Savonialla. Mut kun m\u00e4 tuli Savonialle, niin m\u00e4 osannut puhua jo jonkun verran, joten se ei ollut liian hankala. Mut ravintolassa mulle auttoi tosi paljon, et mun kaverit oli aina, et &#8221;hei Jade&#8221; ja hymyilev\u00e4t. He olivat tosi iloisia, ett\u00e4 &#8221;moikka&#8221; ja &#8221;onko kaikki hyvin&#8221;. Semmoset tosi peruskysymykset. Et vaikka meill\u00e4 ei ollu semmonen superpitk\u00e4 keskustelu ja suhde, niin mulle vain jotenkin toi esille, ett\u00e4 he tiet\u00e4v\u00e4t, kuka m\u00e4 oon. Ja he hymyilev\u00e4t, kun he sanoivat &#8221;moi&#8221; minulle, joten se tarkoittaa, ett\u00e4 he tykk\u00e4\u00e4v\u00e4t, mink\u00e4lainen henkil\u00f6 m\u00e4 oon. Se olis riitt\u00e4v\u00e4sti. M\u00e4 sanoin &#8221;moi&#8221;, &#8221;moikka, &#8221;hyv\u00e4\u00e4&#8221;, &#8221;ent\u00e4 sulle&#8221;, &#8221;kiitos&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Ja itsevarmuus lis\u00e4\u00e4ntyi t\u00e4ll\u00e4 tavalla. Hyvin pienill\u00e4 teoilla me voidaan kyll\u00e4 siin\u00e4 auttaa. Ite aina mietin sit\u00e4, kun m\u00e4 olin lukenut yheks\u00e4n vuotta ranskaa koulussa, lukiossa aloittanut ja sitten my\u00f6hemminkin lukenut sit\u00e4. Sitten kun menin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n Pariisissa ja en ymm\u00e4rt\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n. Niin kun en osannut ostaa sit\u00e4 patonkia sielt\u00e4 leip\u00e4kaupasta. Niin min\u00e4 aina mietin sit\u00e4 kokemusta, ett\u00e4 jos m\u00e4 nyt niin ku muuttasin Ranskaan ja min\u00e4 haluaisin opettajaks sinne, kun opettaja on mun ammatti, ett\u00e4 mink\u00e4laisia vaikeuksia m\u00e4 kohtaisin siell\u00e4. Aivan hirveit\u00e4 vaikeuksia. Joka kulman takaa olis tulossa haasteita. Niin m\u00e4 laitan ihteni siihen asemaan. Ja sitten aattelen, ett\u00e4 jos on jotain, mit\u00e4 m\u00e4 voin teh\u00e4 helpottaakseni t\u00e4t\u00e4 kommunikaatiota, niin min\u00e4 kyll\u00e4 teen sen, koska siit\u00e4 voi olla hyv\u00e4\u00e4 seurausta sek\u00e4 minulle ett\u00e4 sille mun kanssaihmiselle.<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: Niin ja niitten ei, niin kuin t\u00e4ss\u00e4 nyt on keskusteltu, ni tarvii olla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n isoja juttuja. Siis sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 ei tarvii heti olla kutsumassa omaan kotiinsa pitk\u00e4lle illalliselle, vaan se riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hymyilee, kun tervehtii. Suomalaisessakin ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 toki me hymyill\u00e4\u00e4n. Mutta semmonen, ett\u00e4 jos on normimaanantaip\u00e4iv\u00e4, niin voi olla, ett\u00e4 sielt\u00e4 saattaa tulla semmoinen tervehdys, joka on v\u00e4h\u00e4n v\u00e4synyt ja n\u00e4in. Mutta kiinnitt\u00e4is huomiota sen kerran, kun kohtaa vaikka sen kansainv\u00e4lisen ihmisen, joka on ekaa kertaa tullu siihen ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n, niin ottais vaikka sen hymyn siihen mukaan silleen, ett\u00e4 sille ihmiselle tulee fiilis, ett\u00e4 ok, toi ei oo pelottava.<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Joo, todellakin. Sitten kun se kieli on kehitt\u00e4nyt ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n, niin s\u00e4 ehk\u00e4&#8230; Tai suomalaiset vois uskaltaa kysy\u00e4, menn\u00e4\u00e4nk\u00f6 yhdess\u00e4 lounaalle. Mulla oli semmonen todella ihana muisto, kun Klaudia alkoi h\u00e4nen omat ty\u00f6t\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Savonialla, koska mulle on tosi harvoin kysytty, ett\u00e4 &#8221;haluats\u00e4 menn\u00e4 niin ku lounaalle minun kanssa&#8221;. Klaudia kysy niin ku kaks kertaa. Ja m\u00e4 oikeesti p\u00e4\u00e4sin tutustumaan, mink\u00e4lainen henkil\u00f6 h\u00e4n on. Ja m\u00e4 olin, ett\u00e4 voi, miten ihana, ett\u00e4 m\u00e4 p\u00e4\u00e4sen lounaalle ty\u00f6kavereiden kanssa. Ja kyll\u00e4 sielt\u00e4 pikkuhiljaa auttaa ja kehitt\u00e4\u00e4. Mun mielest\u00e4 ni siihen vois aina [pelata? 01:01:51], ett\u00e4 no, puhutaanko v\u00e4h\u00e4n aikaa suomea ja vaihdetaanko v\u00e4h\u00e4n aikaa englantia. Ja se kyll\u00e4 meni hyvin. Se, t\u00e4\u00e4 ei tarvi&#8230; M\u00e4 en tarkoita, en miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4, et nyt kutsukaa kaikki lounaalle yht\u00e4kki\u00e4. Mut se vois olla sillon, kun susta tuntuu, ett\u00e4 s\u00e4 oot moikannut riitt\u00e4v\u00e4sti monta kertaa henkil\u00f6lle ja s\u00e4 oot ehk\u00e4 kysynyt, et &#8221;no, mit\u00e4p\u00e4s kuuluu&#8221;, &#8221;hyv\u00e4\u00e4 viikonloppua&#8221; ja &#8221;oliko hyv\u00e4 viikonloppu&#8221;, niin ehk\u00e4 silloin pikkuhiljaa kehitet\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4 suhde. No, ehk\u00e4 joskus menn\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 lounaalle.<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: T\u00e4h\u00e4n vois kehitt\u00e4\u00e4 jonkun kaavan, ett\u00e4 sit kun on 12 kertaa saanut kysytty\u00e4 ne p\u00e4iv\u00e4n kuulumiset, viikonlopun kuulumiset, niin oisko sitten niin ku aika ottaa seuraava askel, ett\u00e4 uskaltaisko pyyt\u00e4\u00e4 yhteiselle lounaalle.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Hyv\u00e4 idea. Joo, n\u00e4it\u00e4 ideoita me kyll\u00e4 tarvitaan. Esimerkiks tuo Ty\u00f6terveyslaitoshan julkaisi nyt ihan vastik\u00e4\u00e4n Monimuotoisuusbarometri 2020. Se on nelj\u00e4s kerta, ku se tehd\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 on nyt sitten huomattu n\u00e4itten tutkimusten aikana, ett\u00e4&#8230; 2007 vuonna on siis tehty se ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. Niin on huomattu, ett\u00e4 me ollaankin siirrytty suvaitsemisesta hyv\u00e4ksymisen kautta arvostamiseen. Niin kuin varmaan t\u00e4ss\u00e4 Klaudia sinunkin toiminnassa n\u00e4kyy se, ett\u00e4 me ei en\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suvaita sit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n ty\u00f6paikoilla on monenlaisista taustoista tulevia, monen ik\u00e4isi\u00e4, monen sukupuolisiakin ihmisi\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n. Eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksyt\u00e4 heit\u00e4, vaan my\u00f6s arvostetaan kaikkea sit\u00e4, mit\u00e4 he ovat ja mit\u00e4 he osaavat. Se on kyll\u00e4 minun mielest\u00e4 aika mahtavaa, ett\u00e4 me ollaan pystytty yhteiskuntana t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 asennemuutosta tekem\u00e4\u00e4n. Siis t\u00e4\u00e4h\u00e4n on ihan faktaa, ett\u00e4 me joudutaan oppimaan t\u00e4\u00e4 joka tapauksessa. T\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 jo kaheksan prosenttia Suomen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on maahan muuttaneita tai heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n. Se on aika iso m\u00e4\u00e4r\u00e4. Tietysti joillain paikkakunnilla ei niin paljon oo. Mutta esimerkiks Helsingiss\u00e4 ennustuksen mukaan 2035 jo joka kolmas on maahan muuttanut. Ja sitten jos vaikka ajattelee yrityksi\u00e4, jotka ty\u00f6skentelee valtakunnallisesti, globaalisti tarjoaa palveluita tai n\u00e4in, niin me tarvitaan oikeesti heid\u00e4n osaaminen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Me tarvitaan ihan kaikkien osaaminen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Meid\u00e4n pit\u00e4is niin kun paljon laajentaa sit\u00e4 meid\u00e4n omaa ajatusta t\u00e4st\u00e4 asiasta. Ja pienill\u00e4 teoilla, niin kuin vaikka n\u00e4m\u00e4 tervehdykset alkuun ja lounaalle pyyt\u00e4minen, niin siit\u00e4 me aletaan saada sit\u00e4 oppia ja aletaan huomata, ett\u00e4 mik\u00e4 valtava potentiaali meiss\u00e4 kaikissa ihan jokaisessa on.<\/p>\n\n\n\n<p>Ja Savoniassahan t\u00e4h\u00e4n on hyv\u00e4t edellytykset, kun meill\u00e4 tosiaan on onneksemme monesta taustasta tulevia henkil\u00f6it\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4n t\u00f6iss\u00e4. Ollaan monimuotoinen ty\u00f6yhteis\u00f6.<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Niin ja t\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 vois tulla sellanen yll\u00e4tys. Esimerkiks m\u00e4 voin jakaa t\u00e4n kokemus, mit\u00e4 mulla oli. Espanjalainen hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4ri olit tullut Suomeen. H\u00e4n totta kai oppi suomen kielt\u00e4. Mutta sillon kun m\u00e4 tarvitsin menn\u00e4 siihen hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4riin, m\u00e4 menin sinne. Sitten se oli, ett\u00e4 &#8221;hei, m\u00e4 katoin sun sukunimi, et Jimenez, et mist\u00e4 s\u00e4 oot&#8221;. &#8221;Meksikosta.&#8221; &#8221;No, m\u00e4 oon Espanjasta, niin palvelua saisit espanjaksikin Kuopiossa.&#8221; Se oli aivan ihana yll\u00e4tys. Musta tuntu, ett\u00e4 toinen tosi hyv\u00e4 pointti on, koska meill\u00e4 on niin paljon ulkomaalaisia, ehk\u00e4 enemm\u00e4n Helsingiss\u00e4, mut koko ajan on tulossa lis\u00e4\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4, yks t\u00e4rke\u00e4 asenne on, et aina puhutaan ihan ensimm\u00e4inen kerta suomea. Et ei mietit\u00e4, koska h\u00e4n on ulkomaalainen n\u00e4k\u00f6inen, ett\u00e4 ehk\u00e4 h\u00e4n ei osaa. Koska musta tuntuu, ett\u00e4 jos ulkomaalainen n\u00e4k\u00f6inen henkil\u00f6 on ehk\u00e4 oppinut jo vaikka v\u00e4h\u00e4n suomea, se haluaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 harjoittelemaan h\u00e4nen omaa kielentaito. Vaikka siell\u00e4 kahvilassa, ett\u00e4 &#8221;no, kahvi ja pulla, t\u00e4ss\u00e4 kortilla, en tarvii kuittia&#8221;. Ja semmoset niin ku lyhyet lauseet. Mun mielest\u00e4ni pit\u00e4is palvella pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n&#8230; Jos se henkil\u00f6 sanoo, et &#8221;m\u00e4 en puhu suomea&#8221; tai &#8221;t\u00e4t\u00e4 en ymm\u00e4rt\u00e4nyt&#8221;. Sit\u00e4 m\u00e4 opin. M\u00e4 oon my\u00f6s ollut t\u00f6iss\u00e4 tai tehnyt vuorot siell\u00e4 Hesburgerissa ja m\u00e4 oon oppinut, ett\u00e4 vaikka se henkil\u00f6 on ulkomaalainen n\u00e4k\u00f6inen, ett\u00e4 sit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 puhutaan suomea ja vasta kun jotain ei ole ymm\u00e4rretty, niin silloin vaihdetaan englanniksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Klaudia: Toi on ihan hirveen hyv\u00e4 pointti, koska oon kiinnitt\u00e4nyt tohon ite huomiota, ett\u00e4 jos m\u00e4 vaikka oon kaupassa ja m\u00e4 t\u00f6rm\u00e4\u00e4n johonkin toiseen ihmiseen vahingossa, ja sit m\u00e4 tietysit rupeen pyyt\u00e4\u00e4 anteeks. Mut jos se ihminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, niin kuin profiloin h\u00e4net ulkomaalaiseksi, niin sit m\u00e4 jotenkin hyvin usein automaattisesti oonkin, ett\u00e4 &#8221;excuse me, sorry&#8221;, enk\u00e4 ett\u00e4 &#8221;anteeksi&#8221;. M\u00e4 oon monta kertaa pys\u00e4ytt\u00e4nyt itteni tavallaan sen tilanteen j\u00e4lkeen, ett\u00e4 miks s\u00e4 teit noin, ett\u00e4 h\u00e4n voi aivan hyvin olla Suomessa syntynyt suomea puhuva Suomen kansalainen. Mutta m\u00e4 ite rakensin itelleni semmosessa automaattisessa tilanteessa. Suomen huoltosuhteesta puhutaan paljon ja siit\u00e4, miten paljon me tarvitaan ulkomailta ty\u00f6voimaa ja ammattilaisia. Osa on sit\u00e4 kulttuurimuutosta my\u00f6s, ett\u00e4 mei\u00e4n pit\u00e4\u00e4 iteki ottaa itte\u00e4mme tietyiss\u00e4 asioissa niskasta kiinni.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Kyll\u00e4. Oli tuo Jaden kokemus hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4riss\u00e4 my\u00f6s ihana, koska se oli ihan suoraan t\u00e4st\u00e4 Monimuotoisuusbarometrista oikeestaan semmonen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkki. Eli siin\u00e4h\u00e4n todettiin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n monimuotoisuus on yhteydess\u00e4 my\u00f6s siihen asiakastyytyv\u00e4isyyteen, mit\u00e4 siit\u00e4 organisaatiosta koetaan. Eli jos me pystyt\u00e4\u00e4n palvelemaan asiakkaita, potilaita ja muita kohtaamiamme ihmisi\u00e4 my\u00f6s tarvittaessa muilla kielill\u00e4, niin se on tosi iso ja merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Se vaikuttaa paitsi asiakastyytyv\u00e4isyyteen, mahollisesti uusien asiakasryhmien tavoittamiseen. Voiaan saada uusia markkina-alueita, minne yritys p\u00e4\u00e4see suuntautumaan ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 sitten sitten tietysti yrityksen taloudelliseen kannattavuuteen. No, jos se oli kunta-alan hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4ri, niin ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siin\u00e4 esimerkiss\u00e4. Mutta n\u00e4iss\u00e4 muissa, niin kuin totesit, Klaudia, ett\u00e4 me tarvitaan tosiaan ty\u00f6voimaa ja osaavaa ty\u00f6voimaa. Sitten my\u00f6skin t\u00e4m\u00e4 monimuotoisuus vaikuttaa ihan ty\u00f6paikan houkuttelevuuteen. T\u00e4m\u00e4 minun mielest\u00e4 kertoo siit\u00e4 asennemuutoksesta, joka on jo tapahtunut ja jota tapahtuu koko ajan, ett\u00e4 me aletaankin vaatia, ett\u00e4 ne yritykset, jotka tuottaa meille palveluja, olisivat, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suvaitsevia, vaan my\u00f6s arvostavia. He toisivat omalla toiminnallaan esiin, ett\u00e4 me ollaan monimuotoinen ty\u00f6yhteis\u00f6, meill\u00e4 eri taustoja arvostetaan. Aika j\u00e4nn\u00e4sti my\u00f6s saatiin kuulla t\u00e4st\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6tyytyv\u00e4isyyteen kytk\u00f6ksest\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s siihen t\u00e4ll\u00e4 on paljon vaikutusta. Min\u00e4 ajattelisin, ett\u00e4 se on osaltaan just t\u00e4t\u00e4, mink\u00e4 oon tuonut t\u00e4ss\u00e4kin sessiossa esiin, ett\u00e4 mit\u00e4 ite oon kokenut, ett\u00e4 min\u00e4 saan kuulla muista kulttuureista asioita.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukka-Maaria: Se on tosi kiinnostavaa ja kiehtovaa. Minun ty\u00f6p\u00e4iviin tulee semmosta jotain uutta lis\u00e4\u00e4, mit\u00e4 sinne ei tulis, jos kaikki olis vaikka pohjoissavolaisia noin 40-vuotiaita naisia. Me ei p\u00e4\u00e4st\u00e4is ehk\u00e4 sille levelille niiss\u00e4 keskusteluissa, mihin nyt p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, kun on monilla taustoilla tulevia henkil\u00f6it\u00e4 sitten omassa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. Eli ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on ihan kytk\u00f6ksiss\u00e4 tosiaan henkil\u00f6st\u00f6tyytyv\u00e4isyyteen ja my\u00f6s organisaation julkisuuskuvaan ja imagoon. Eli kyll\u00e4 suomalainen yhteiskunta todistettavasti muuttuu.<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Joo. Ja siihen m\u00e4 voin oikeesti, t\u00e4\u00e4 vois tulla ihan v\u00e4h\u00e4n yll\u00e4tyksen\u00e4, mut esimerkiks siell\u00e4 ravintolassa Rossossa, ni mulle on itse asiassa aina, kun henkil\u00f6 huomaa, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on ulkomaalainen tarjoilija ja aina kysyy, ett\u00e4 mist\u00e4 m\u00e4 oon. Ja sillon ku huomaa, ett\u00e4 m\u00e4 oon Meksikosta, puhun espanjaa. Mulle on itse asiassa ehk\u00e4 niin kuin kolme tai nelj\u00e4 suomalaisia asiakkaita, jotka tulee ja he aina puhuu mulle espanjaa. Koko vierailun aikana ei puhuta suomea. He tulevat, koska he haluavat my\u00f6s puhua minun kanssa espanjaksi. Mulla on suomalaisia asiakkaita, jotka on ehk\u00e4 asunut ulkomailla pitk\u00e4n aikaa. Mulla on esimerkiks yks lempiasiakas tai ehk\u00e4 en voi sanoa, ett\u00e4 lempiasiakas, mutta se tulee niin kun jossain vaiheessa v\u00e4lill\u00e4 siihen Rossoon. H\u00e4n asui Yhdysvalloissa tosi tosi paljon, monta monta vuotta. Aina kun h\u00e4n tulee, mulla on h\u00e4n ja muita asiakkaita, jotka haluavat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n puhua minun kanssa englantia. Siis se on tosi hauskaa, ett\u00e4 vaikka m\u00e4 ty\u00f6skentelen suomalaisessa yrityksess\u00e4 palvelualalla, se ei oikeasti tarkoita, ett\u00e4 m\u00e4 palvelen aina suomeksi. M\u00e4 palvelen my\u00f6s espanjaksi ja englanniksi suomalainen asiakkaiden kanssa. Ja se on mun mielest\u00e4ni tosi tosi huippu ja tosi tosi hauska. Esimerkiks m\u00e4 oon t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 markkinointiassistentti. Mutta sitten jos tulevaisuudessa m\u00e4 haluan olla jotain muuta, vaikka markkinointisuunnittelija tai teh\u00e4 jotain muuta ty\u00f6t\u00e4, m\u00e4 haluan olla ehk\u00e4 opettaja tulevaisuudessa, niin mulla on pakko puhua t\u00e4st\u00e4 pomon kanssa. Ulkomaalainen pit\u00e4is ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se pomo ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 jokainen kerta tule ja kysy, et &#8221;hei, oletko tyytyv\u00e4inen sun ty\u00f6n kanssa&#8221; tai &#8221;minne s\u00e4 oot menossa, haluatko tehd\u00e4 enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n&#8221;. Siihen on todella&#8230;<\/p>\n\n\n\n<p>Jade: Koska m\u00e4 odotin monta vuotta ja m\u00e4 jotenkin en ymm\u00e4rt\u00e4nyt, miks n\u00e4m\u00e4 mahdollisuudet ei tullu mulle tai miks t\u00e4\u00e4 ei tullu puheeks. Sillon m\u00e4 vasta ymm\u00e4rsin, et se henkil\u00f6 pit\u00e4is uskaltaa menn\u00e4, keskustella sun pomon kanssa ja oikeasti etsi\u00e4 ja puhua, mink\u00e4lainen mahdollisuudet sulla on ollut, koska sun mahdollisuus voi olla ihan sun nen\u00e4n edess\u00e4. Mut se vois olla vain, ett\u00e4 s\u00e4 et oo puhunut t\u00e4st\u00e4. Suomessa omasta kokemuksesta voisin sanoa, et ihmiset odottavat, ett\u00e4 s\u00e4 puhut, mit\u00e4 s\u00e4 haluat ja tuot esille, minne s\u00e4 oot menossa.<\/p>\n\n\n\n<p>[taustamusiikkia]<\/p>\n\n\n\n<p>Loppu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4 on Savonian legendat -podcastsarjan kuudennen jakson tekstivastine. Voit kuunnella jakson SoundCloudista klikkaamalla t\u00e4st\u00e4. [taustamusiikkia] Klaudia: Tervetuloa kuuntelemaan Savonian legendat -podcastia. T\u00e4ss\u00e4 podcastissa savonialaiset saavat kertoa ammattikorkeakoulumme legendoja, jotka perustuvat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tositarinoihin, tutkimuksiin ja tinkim\u00e4tt\u00f6myyteen. Min\u00e4 olen Klaudia K\u00e4kel\u00e4 ja<\/p>\n","protected":false},"author":7855,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-68","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7855"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":72,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68\/revisions\/72"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}