{"id":85,"date":"2021-06-21T07:26:19","date_gmt":"2021-06-21T07:26:19","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/?p=85"},"modified":"2025-04-28T09:31:44","modified_gmt":"2025-04-28T09:31:44","slug":"savonian-legendat-jakso-9-sairaanhoidon-historian-haamut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/2021\/06\/21\/savonian-legendat-jakso-9-sairaanhoidon-historian-haamut\/","title":{"rendered":"Savonian legendat, jakso 9: Sairaalan historian haamut"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4m\u00e4 on Savonian legendat -podcastsarjan jakson tekstivastine. Voit kuunnella jaksot SoundCloudista klikkaamalla t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Tervetuloa kuuntelemaan Savonian legendat -podcastia. T\u00e4ss\u00e4 podcastissa savonialaiset saavat kertoa ammattikorkeakoulumme legendoja, jotka perustuvat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tositarinoihin, tutkimuksiin ja tinkim\u00e4tt\u00f6myyteen. Min\u00e4 olen Klaudia K\u00e4kel\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n jakson aiheena on Siilinj\u00e4rvell\u00e4 sijaitsevasta Tarinaharjun sairaalamuseosta l\u00f6ytyv\u00e4t kauhistuttavan upeat vanhat esineet sek\u00e4 tarinat. Sairaalamuseota ollaan sulkemassa lopullisesti ja Savonian opiskelijat tallentavat taiteen keinoin museon sis\u00e4lleen sulkemat kiinnostavat tarinat. Savonian podcast-studion sijaan nauhoitamme t\u00e4ll\u00e4 kertaa paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Tarinan sairaalamuseon sis\u00e4tiloissa, joten jos kuuluu jotain haamu\u00e4\u00e4ni\u00e4 tai muuta niin sittenh\u00e4n my\u00f6 elet\u00e4\u00e4n niihen kanssa ja koetetaan olla s\u00e4ek\u00e4ht\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Sairaanhoitoon liittyv\u00e4\u00e4 karmivan hienoa historiaa jaksossa raottaa Kuopion yliopistollisen sairaalan asiakkuusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Merja \u00c5lander, tervetuloa.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Kiitos.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Ja museon taiteellisesta lopusta puolestaan meille kertoo Savonian tanssin opetuksen lehtori Eeri Pihlajakari.<\/p>\n\n\n\n

Eeri Pihlajakari: Terve vaan.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Me ollaan poimittu t\u00e4\u00e4lt\u00e4 museosta Merjan kanssa erilaisia esineit\u00e4 ja Merja kertoo niist\u00e4 hieman lis\u00e4\u00e4. N\u00e4iden esineiden kuvat l\u00f6ytyv\u00e4t samaan aikaan kun t\u00e4m\u00e4 jakso on julkaistu, niin laitan ne tuolle Savonian Instagram- ja Facebook-tileille t\u00e4t\u00e4 jaksoa koskevien julkaisujen yhteyteen, joten jos kuvat kiinnostaa, niin menk\u00e4\u00e4 seuraamaan Savoniaa Instagramissa ja Facebookissa, sielt\u00e4p\u00e4 ne kuvat l\u00f6ytyv\u00e4t. Voitte sitten ihmetell\u00e4 samalla kun kuuntelette, milt\u00e4 n\u00e4m\u00e4 esineet n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Mutta viel\u00e4 ennen ku menn\u00e4\u00e4n n\u00e4ihin itse esineisiin sek\u00e4 museon taiteelliseen loppuun, niin Merja kertositko hiukan t\u00e4n museon taustaa. Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni t\u00e4\u00e4 toimi ihan alun perin ylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin asuntona.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Aivan totta, kyll\u00e4 vaan. T\u00e4m\u00e4 Tarinan sairaalamuseo sijaitsee siis Tarinaharjun vanhan tuberkuloosisairaalan vieress\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on vanha ylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin asuintalo ja t\u00e4\u00e4 on varmaan semmonen sata vuotta vanha, eli t\u00e4\u00e4 on funkkistyyli\u00e4. Ja t\u00e4ss\u00e4 ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri sitten asui varmaan keitt\u00e4j\u00e4 mukanansa ja oma perhe. T\u00e4ss\u00e4 talossahan on siis kaksi kerrosta ja my\u00f6s kellarikerros ja ullakko. Mutta itse museo, miss\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ollaan, sijaitsee ykk\u00f6s- ja kakkoskerroksessa. T\u00e4\u00e4 museohan perustettiin marraskuussa 9. p\u00e4iv\u00e4 vuonna 1981 ja alussa museo sijaitsi t\u00e4ss\u00e4 kakkoskerroksessa. Alakerrassa nimitt\u00e4in sijaitsi silloin viel\u00e4 sairaala-arkisto. 1990-luvun lopulla saatiin sitten kokonaan t\u00e4m\u00e4 sairaalan ykk\u00f6s- ja kakkos-, eli t\u00e4m\u00e4n ylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin entisen talon ykk\u00f6s- ja kakkoskerros sitten sairaalamuseon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ja alakerrassahan meill\u00e4 sijaitsee meid\u00e4n erikoisalojen eri esineist\u00f6\u00e4, eli siell\u00e4 l\u00f6ytyy muun muassa radiologian, syd\u00e4npuolen, leikkauspuolen, hammasl\u00e4\u00e4ketieteen, psykiatrian, tuberkuloosisairaalan mutta my\u00f6s sotasairaalan aikasta esineist\u00f6\u00e4. Ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kakkoskerroksessa sitten on taas erilaisia interi\u00f6it\u00e4, muun muassa leikkaussali ja hoitohuonetta, l\u00e4\u00e4k\u00e4rin tutkimushuonetta, talousjohtajan huonetta ja olipa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 semmonen Savon l\u00e4\u00e4nin lastensairaalan t\u00e4mm\u00f6nen ik\u00e4\u00e4n kun pikkunen tila, miss\u00e4 on sen ajan esineist\u00f6\u00e4. \u00c4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n paljon mielenkiintosia tavaroita. Tai itse asiassa pit\u00e4s sanoa esineist\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Eik\u00f6 niit\u00e4 oo useita tuhansia yhteens\u00e4 niit\u00e4 esineit\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Kyll\u00e4 vaan, kaiken kaikkiaan esineist\u00f6\u00e4 on 3000 ja valokuvia 2000. T\u00e4m\u00e4 on yksi laajimmista esineist\u00f6ist\u00e4 Suomessa. Suurimmat kokoelmathan on tietysti Etel\u00e4-Suomessa ja Uudenmaan alueella. HUSilla on oikein toimiva sairaalamuseotoiminta, mutta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Sis\u00e4-Suomessa ei oo n\u00e4in laajaa ku t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meill\u00e4 Kuopiossa ja KYSill\u00e4. Kuopion yliopistollinen sairaala, sillonen keskussairaala, l\u00e4hti 70-luvulla miettim\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 museotoimintaa ja mill\u00e4 tavalla he saisivat tallennettua sit\u00e4 sairaalan ja terveydenhuollon historiaa j\u00e4lkipolville. Siel oli monia uurakkaita ihmisi\u00e4, ylil\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, ylihoitajia ja ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka n\u00e4kiv\u00e4t sen t\u00e4rkeyden n\u00e4ist\u00e4 esineist\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 todellakin tallennetaan ja niiden historia kerrotaan meid\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6ille mutta my\u00f6s meille kuntalaisille, asukkaille ja kaikille, jotka ovat kiinnostuneita terveydenhuollon toiminnasta vuosisatojen aikana. 2000-luvun alussa, taisi olla 2001, yliopisto l\u00e4hti mukaan, koska n\u00e4htiin, ett\u00e4 sairaalamuseon esineist\u00f6 auttaa my\u00f6s koulutuksessa, eli opetuksessa. Eli kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 se menneisyys, jotta pystyy katsomaan tulevaisuuteen ja pystyy n\u00e4kem\u00e4\u00e4n my\u00f6s sen eri terveydenhuollon v\u00e4lineist\u00f6n, koneiden, laitteiden kehityskaaren, et mist\u00e4 ollaan l\u00e4hdetty ja minne ollaan p\u00e4\u00e4dytty. Se auttaa my\u00f6s tunnistamaan esimerkiksi, mink\u00e4 takia kutsutaan syd\u00e4nfilmi\u00e4 syd\u00e4nfilmiksi. Aikaisemminhan syd\u00e4nfilmi tuli filmin\u00e4 ulos laitteesta. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ei tule mit\u00e4\u00e4n filmi\u00e4, mutta meill\u00e4 on j\u00e4\u00e4ny meid\u00e4n sanastoon sana syd\u00e4nfilmi. Ja se on menneisyytt\u00e4, eli historian tuoma sana, joka on j\u00e4\u00e4ny meid\u00e4n nykykieleen my\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Savonialla ja Kuopion yliopistollisella sairaalalla on tosiaan parhaillaan t\u00e4llainen yhteisprojekti, jossa tehd\u00e4\u00e4n tallenne Tarinaharjun sairaalamuseosta, koska sen tarina on loppumassa t\u00e4n\u00e4 vuonna. Huomaatteko mit\u00e4 tein siell\u00e4, tarina. Rakennus otetaan ihan muuhun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja t\u00e4ss\u00e4 tallenteessa, jota nyt t\u00e4m\u00e4n vuoden aikana tehd\u00e4\u00e4n, niin sairaanhoidon ja l\u00e4\u00e4ketieteen historian polkua selvitet\u00e4\u00e4n sairaalamuseon t\u00e4m\u00e4n esineist\u00f6n ja tilojen ja tunnelmien kautta. Savonian tanssin opetuksen lehtori Eeri Pihlajakari, s\u00e4 olet ollut mukana tuottamassa t\u00e4t\u00e4 tallennetta. Kertositko s\u00e4, mit\u00e4 kaikkia asioita t\u00e4h\u00e4n kokonaisuuteen on tulossa?<\/p>\n\n\n\n

Eeri Pihlajakari: Joo. T\u00e4st\u00e4 on itse asiassa tulossa muutamakin erillinen tarina. Me ollaan musiikin ja tanssin opiskelijoitten kanssa l\u00e4hdetty tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 yhteist\u00e4 projektia, jossa musiikin opiskelijat laatii musiikkia t\u00e4m\u00e4n rakennuksen innoittamana ja sen esineist\u00f6n innoittamana ja t\u00e4\u00e4 on k\u00e4ynnistyny jo tammikuussa t\u00e4m\u00e4 projekti. Ja sitte tanssijat on uinu mukaan my\u00f6hemmin v\u00e4h\u00e4n ja l\u00e4hteneet sitten samoista teemoista ja musiikillisista aihioista rakentamaan sit\u00e4 omaa tanssillista osuuttaan. Ja sitten t\u00e4h\u00e4n tarvitaan viel\u00e4 kolmas opiskelijaryhm\u00e4, eli tuolta Design Centerin harjoittelusta on meille kolme muotoilun opiskelijaa l\u00e4hteny t\u00e4h\u00e4n mukaan ja heid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 on valmistaa t\u00e4st\u00e4 musiikin ja tanssin kudelmasta sitte tanssielokuva, joka soi ja liikkuu sulavasti sitten ja itse asiassa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ovat kuvaamassa tuolla Savonian kampussyd\u00e4mess\u00e4 nyt sitten yht\u00e4 kohtausta, joka liittyy t\u00e4nne sairaalamuseon sy\u00f6vereihin.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Kerro v\u00e4h\u00e4n, mit\u00e4 nyt voi viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ja saa kertoa, ett\u00e4 millanen, mink\u00e4 tyyppinen t\u00e4st\u00e4 tulee t\u00e4st\u00e4 elokuvasta? Miten te ootte ottanu t\u00e4t\u00e4 ite sairaalamuseota mukaan sinne?<\/p>\n\n\n\n

Eeri Pihlajakari: No, me ollaan kaikki t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yty useampaan otteeseen tutkailemassa esineit\u00e4 ja me ollaan ihan katsottu tietenkin sen esineen tarkotusper\u00e4\u00e4, mik\u00e4 siell\u00e4 on, mutta sitten l\u00e4hetty ihan abstrahoinnin tielle, eli et mink\u00e4 muotonen se esine on tai mink\u00e4laista tunnelmaa joku tietty interi\u00f6\u00f6ri t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meille viestii. Ja siit\u00e4 ollaan l\u00e4hdetty ihan rakentelemaan erilaisia tunnekomboja, eli meil on l\u00e4hetty pelkist\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 teemoja, et meill\u00e4 saattaa olla tunne pelko ja sitten meill\u00e4 saattaa olla vaikka tunne toivosta. Ja tietenkin loppusilauksena sitten tunne semmosesta voimaantumisesta ja siit\u00e4, ett\u00e4 menn\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eteenp\u00e4in ja kev\u00e4t saapuu, niin ku t\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 konkreettisesti t\u00e4\u00e4 ihana sairaala milj\u00f6\u00f6n\u00e4 on puhjennut kukkaan tosiaan, kev\u00e4t on saapunut. Ja, mit\u00e4s viel\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: M\u00e4 just mietin, ett\u00e4 t\u00e4lle sis\u00e4ll\u00f6lle oli tulossa k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni jopa kolme toteutustapaa, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 t\u00e4\u00e4 viel\u00e4 paikkaansa? Kertositko lis\u00e4\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 kolmesta toteutustavasta?<\/p>\n\n\n\n

Eeri Pihlajakari: Joo, min\u00e4p\u00e4 kerron. Eli t\u00e4\u00e4 tanssielokuva tosiaan on yks oma kokonaisuutensa. Ja siihen liittyen sitten sen j\u00e4lkeen ollaan l\u00e4hetty miettii sitten nimenomaan t\u00e4t\u00e4 Tarinan historiaa ihan sielt\u00e4 tosiaan, matkaa sielt\u00e4 1800-luvun puolelta n\u00e4ihin p\u00e4iviin ja sitten tavallaan t\u00e4n historian kertomisen kautta ollaan p\u00e4\u00e4dytty sitten my\u00f6s ihan draamallisiin elementteihin. Eli ihan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 me ollaan kuvattu t\u00e4m\u00e4 koko museo 360-periaatteella, eli lopputuotosta sitten se, kuka sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, pystyy itse ik\u00e4\u00e4n kuin surffailemaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sairaalan sis\u00e4ll\u00e4 ja 360-versioon tehd\u00e4\u00e4n sit sellasia hotspot-kohtia ja sitten kun ne klikataan auki tai avataan niin sielt\u00e4 paljastuukin sitten sellainen fiktiivinen hetki sairaalamuseon historian tai sairaanhoidon historian \u00e4\u00e4rilt\u00e4. Ja siihen me ollaan sitten ihan rekrytty n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 tuolta KYSin puolelta, siel on oikeita neurologeja n\u00e4yttelem\u00e4ss\u00e4 vanhan ajan neurologia muun muassa ja ollaan t\u00e4ll\u00e4si\u00e4 tosiaan ihan n\u00e4yteltyj\u00e4 hetki\u00e4 tekem\u00e4ss\u00e4 t\u00e4n 360-surffailumateriaalin lis\u00e4ksi. Ja jos hyvin k\u00e4y, niin ehk\u00e4 ens vuoden puolella p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4mm\u00f6sen VR-versioon sitten, josta saatas immersiivisyytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4 sitten loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle, mutta se on viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n semmonen, katsotaan miten k\u00e4y.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Ja VR siis tarkoittaa virtual reality, eli t\u00e4mm\u00f6nen tavallaan virtuaalitodellisuus, kokonaisuus, mutta sen teko on tosiaan viel\u00e4 sen verran vaiheessa, ett\u00e4 ette tied\u00e4, tuleeko sit\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Eeri Pihlajakari: Joo se on nyt viel\u00e4, niinku sanotaan meill\u00e4, niin sanotusti p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4. Ett\u00e4 nyt se miss\u00e4 ollaan hands on, niin on todellakin t\u00e4\u00e4 tanssielokuva ja sitten t\u00e4\u00e4 360-tallenne ja sen dramatisointi.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Tarinaharjun taiteellisen tallenteen varsinaisen toteutuksen hoitavat siis Savonian opiskelijat hyvin monialaisesti. Mukana on tanssin, musiikin ja sosiaalialan opiskelijoita. Seuraavaksi opiskelijat kertovat, ett\u00e4 millanen projekti t\u00e4m\u00e4 on ollut ja millaisia ajatuksia sairaanhoidon historia her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tanssijassa, muusikossa ja sosionomissa.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Seuranani ovat tosiaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Annaleena Laurikkala, joka on sosionomiopiskelija, Katja Haapakoski, joka opiskelee tanssia sek\u00e4 Jasmin Saarela, joka on musiikin opiskelija. Ja nyt on tarkoitus sukeltaa t\u00e4h\u00e4n mielenkiintosen sairaalamuseon taiteellisen lopun maailmaan teid\u00e4n kanssa. Miten ku ty\u00f6 ootte kaikki eri alojen opiskelijoita, on sosionomiopiskelija, tanssi, musiikin opiskelija, niin miten te ootte kaikki tavallaan l\u00e4hestyny ja katsonu sit\u00e4 sairaalamuseota teid\u00e4n omista l\u00e4ht\u00f6kohdista?<\/p>\n\n\n\n

Jasmin Saarela: Vuoden alussa m\u00e4 olin t\u00e4mm\u00f6sell\u00e4 kurssilla kun Luovan tuottamisen kurssi, jota piti Pekka Toivanen ja mun mielest\u00e4 oli ensinn\u00e4kin hirmu hienoa se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin tekem\u00e4\u00e4n semmosta aitoa oikeeta asiaa, joka tulee jonnekin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja se j\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n viel\u00e4 sen tekemisen j\u00e4lkeenkin. Ja oli tiedossa, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 sairaalamuseo tullaan tyhjent\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sitten se haluttiin jollain tavalla taltioida. Ja en nyt muista kenelt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ajatus oli sitte syntyny t\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4lainen siit\u00e4 tullaan tekem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 siihen kytkeytyy tanssia ja meid\u00e4n oli tarkotus tehd\u00e4 siihen musiikkia. Ja sitten me l\u00e4hdettiin ihan ensimm\u00e4isen\u00e4 sinne paikan p\u00e4\u00e4lle katsomaan sit\u00e4 museota ja se oli todella vaikuttava, vanha, hieno rakennus ja sitten ne kaikki instrumentit siell\u00e4 ja se pohdinta siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 siell\u00e4 on tapahtunu ja mink\u00e4laisia tunteita siell\u00e4 on ollu. V\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 kautta makustelemaan, ett\u00e4 mink\u00e4laista tunnelmaa ja mink\u00e4laisia \u00e4\u00e4ni\u00e4 siell\u00e4 vois kuulua ja miten ne vois kuulua siin\u00e4 musiikissa. Et t\u00e4m\u00e4 oli se ensimm\u00e4inen purasu meid\u00e4n muusikoitten puolelta.  <\/p>\n\n\n\n

Katja Haapakoski: Ja samoin me tanssinopettajaopiskelijat, mentiin sinne paikan p\u00e4\u00e4lle ja me tietty sitten katsottiin paljon sit\u00e4 tilaa, kun oli tiedossa, ett\u00e4 tullaan tekem\u00e4\u00e4n sellanen teos, jota kuvataan siell\u00e4 paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Niin sitten me tietenkin katsoimme niit\u00e4 esineit\u00e4 sill\u00e4 lailla, ett\u00e4 mitk\u00e4 on visuaalisesti kiinnostavia ja miten niit\u00e4 vois sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 siihen teokseen, miten tanssi vois liitty\u00e4 ja linkitty\u00e4 niihin, mit\u00e4 tiloja vois k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, et me katsottiin hyvin visuaalisella silm\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4, et ai, onpa mielenkiintoisen n\u00e4k\u00f6inen t\u00e4m\u00e4 sein\u00e4 ja t\u00e4st\u00e4 sais hienon oton. Ja n\u00e4in. Ja sen j\u00e4lkeen sitten l\u00e4hdettiin tekem\u00e4\u00e4n sit\u00e4 koreografiaa ja siin\u00e4 vaiheessa te olittekin sitten jo s\u00e4velt\u00e4ny sit\u00e4 musiikkia, eli oli ty\u00f6stetty t\u00e4llaset teemat sitten sen teoksen pohjalle. T\u00e4llaset, mitenk\u00e4 sanos, sairaalassa k\u00e4ymiseen liittyvi\u00e4 tunteita siihen teoksen pohjalle ja te olitte s\u00e4velt\u00e4ny niitten pohjalta ja sitten me alettiin tekem\u00e4\u00e4n sit\u00e4 kaarta sille teokselle.<\/p>\n\n\n\n

Annaleena Laurikkala: Ja me taas sosionomiopiskelijoina, niin me ollaan P\u00e4ivin kanssa, eli P\u00e4ivi Luomalan kanssa, t\u00e4ss\u00e4 sairaanhoitajia peruskoulutukselta ja nyt kun ollaan sitten opiskelemassa niin pyydettiin vapaaehtosia sitten t\u00e4h\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n ja me l\u00e4hettiin P\u00e4ivin kanssa mukaan, eli me ollaan ker\u00e4tty ihan taustatietoo t\u00e4st\u00e4 sairaalamuseosta ja yleens\u00e4kin terveydenhuollosta Suomessa, johonka sitten t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 teid\u00e4n tai meid\u00e4nkin draamakohtaukset tulee sitten perustumaan. Ja t\u00e4\u00e4 on ollu kyll\u00e4 todella mielenkiintosta, just sairaanhoitajankin n\u00e4k\u00f6kulmasta menn\u00e4 sinne 1800-luvun loppuun, sota-aikaan, ja me my\u00f6s k\u00e4ytiin tutustumassa sinne sairaala-alueelle ja se oli kyll\u00e4 todella mielenkiintosta n\u00e4hd\u00e4, tavallaan esimerkiks jos ajatellaan rullatuoliakin, niin periaatteessa se perusjuttu on ollu jo tiedossa sillon esimerkiks 1800-luvulla, totta kai se on kehittyny ja nyky\u00e4\u00e4n on kaikki s\u00e4hk\u00f6vempaimet ja muuta, mutta miten hienoo n\u00e4hd\u00e4 se historia ja se, ett\u00e4 se nyt tallennetaan my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n, niin on kyll\u00e4 todella j\u00e4lkipolville ja tuleville sairaanhoitajille tai terveydenhuollon ammattilaisille, on se hieno n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Mua kiinnostaa kun en oo ite yht\u00e4\u00e4n tanssillinen henkil\u00f6, niin erityisesti kiinnostaa kuulla siit\u00e4 muun muassa, ett\u00e4 miten tanssi sairaalamuseosta tai t\u00e4st\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja n\u00e4ist\u00e4 esineist\u00e4 syntyy. Eli miten s\u00e4 tanssijana tartuit niihin muotoihin, joita siell\u00e4 sairaalassa on?<\/p>\n\n\n\n

Katja Haapakoski: No, liikkeen kauttahan voi k\u00e4sitell\u00e4 ihan mit\u00e4 tahansa asioita, et kehon kieli on hyvin runsas ja rikas. Ja t\u00e4h\u00e4n oli tosiaan tehty se k\u00e4sikirjoitus niitten sellasten sairaalassa k\u00e4ymisen tai sairaalakokemuksiin liittyvist\u00e4 tunteista, eli meill\u00e4 oli t\u00e4ss\u00e4 pohjalla sellaset kun pelko ja toivo, ahdistus ja helpotus, voimaantuminen, luottamus. Niin me l\u00e4hdettiin sitten tuomaan niit\u00e4 meid\u00e4n kehoon ja liikkeeseen. Ja siin\u00e4 vaiheessa sit oli jo toki tosi t\u00e4rkeess\u00e4 roolissa se musiikki, et n\u00e4itten samojen teemojen ja tunteiden pohjalta musiikkipedagogiopiskelijat oli tehny omat s\u00e4vellyksens\u00e4 ja sitten me l\u00e4hettiin toki sit\u00e4kin sovittaa yhteen. Nyt t\u00e4ss\u00e4 on jo t\u00e4llanen musiikki, joka jo ilmasee t\u00e4llasta tunnetta, miten m\u00e4 toisin t\u00e4h\u00e4n liikkeen keinoin esille sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Tosiaan, musiikki ja tanssi kulkee hienosti yhdess\u00e4, mut mites t\u00e4\u00e4 sosionomia-kulma, mik\u00e4 on ollu Annaleena sun rooli t\u00e4ss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Annaleena Laurikkala: No minun rooli on ollu t\u00e4ss\u00e4 juuri nimenomaan ker\u00e4t\u00e4 sit\u00e4 taustatietoo eli ihan faktaa terveydenhuollosta, sairaanhoidosta Suomessa. Me ollaan ker\u00e4tty sit\u00e4 tietoo ihan 1800-luvun lopusta ihan t\u00e4nne 1980-luvulle asti, eli ollaan ker\u00e4tty tietoo siit\u00e4, miten KYS on syntynyt, me ollaan haastateltu Viljo Rissasta, joka on ollu t\u00e4ss\u00e4 museoprojektissa aktiivisesti mukana ja saatu h\u00e4nelt\u00e4 hyvin t\u00e4rkeet\u00e4 tietoo esimerkiks sairaalamuseon, miten se on l\u00e4hteny, miten se on rakennettu sairaalamuseo, mist\u00e4 on esineet tullu ja sitten n\u00e4itten esineitten pohjalta me ollaan rakennettu t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 erilaisia aihealueita, eli meill\u00e4 on siell\u00e4 esimerkiksi hammashuolto, meill\u00e4 on neurologia, meill\u00e4 on tuberkuloosi tietystiki, koska Tarinaharjun sairaala on ollu tuberkuloosisairaala, ni me ollaan siit\u00e4 ker\u00e4tty paljon tietoo. Ollaan my\u00f6s haastateltu omia sukulaisia, koska siell\u00e4 on, oma is\u00e4kin on sairastanu tuberkuloosin, niin on ollu t\u00e4mm\u00f6sess\u00e4 sairaalassa niin sielt\u00e4 on saanu semmosta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tietoa ja sanontoja, ja millasta on ollu esimerkiksi byrokratia sairaanhoitajan ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rin v\u00e4lill\u00e4. Eli ihan t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heist\u00e4 tietoo ollaan ker\u00e4tty ja ollu kyll\u00e4 todella mielenkiintonen projekti. Itsekin palannut sinne esimerkiksi sota-aikaan, mink\u00e4laista se on ollu ku on ollu oikeesti pulaa tarvikkeista ja mit\u00e4 kaikkee on jouduttu keksim\u00e4\u00e4n siin\u00e4 vaiheessa tai esimerkiks hammasl\u00e4\u00e4ketieteest\u00e4 t\u00e4mm\u00f6set jalkaporat, jotka on ollu k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo 1800-luvun lopussa. Et miten, kuka on keksiny sen, ett\u00e4 sit\u00e4 kariesta t\u00e4ytyy poistaa sielt\u00e4 hampaista. Et se on kyll\u00e4 ollu monivivahteista ja mielenkiintosta ja tosissaan meill\u00e4 on ollu lehtori Tuija Sairanen mukana t\u00e4ss\u00e4 projektissa, et h\u00e4n on ollu kyll\u00e4 korvaamaton apu sitten taas luomaan t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 draamakohtauksia, esimerkiksi tubi-potilaan kanssa tai hammashuollossa tai esimerkiks lastenhoidossa, mink\u00e4laista lastenhoito on ollu sillon. Ku me k\u00e4ytiin siell\u00e4 sairaalamuseossa sillon tutustumassa, niin oli ihana kuulla niist\u00e4 ihan jostain yksitt\u00e4isist\u00e4 esineist\u00e4 sit\u00e4 tarinaa, esimerkiksi t\u00e4st\u00e4, miss\u00e4 lapsi kuljetettiin boksissa Helsinkiin tai keskonen kuletettiin, niin y\u00f6junalla laitettiin hoitaja menem\u00e4\u00e4n vastasyntyneen kanssa, siell\u00e4 laitettu hiekkaa l\u00e4mmitteeksi sinne kaapin pohjalle, ku ei oo ollu mit\u00e4\u00e4n muuta. T\u00e4llanen.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Kyll\u00e4 ja juurikin muun muassa t\u00e4st\u00e4 keskoskaapista puhutaan juuri t\u00e4ss\u00e4 \u00c5landerin Merjan ja Eeri Pihlajakarin kanssa. S\u00e4 oot esimerkiks Annaleena aiemmalta koulutukseltasi sairaanhoitaja ja nyt sit opiskelet sosionomiksi, ni miten se, mua kyll\u00e4 kiinnostaa teid\u00e4n kaikkien n\u00e4kemykset t\u00e4h\u00e4n historiaan, mut sulla on se tietty ammatillinenki tausta t\u00e4ss\u00e4, niin millasia ajatuksia sulla on her\u00e4nny suhteessa nykysairaanhoitoon kautta sosiaalialaan verrattuna siihen, mit\u00e4 se on ollu 50 vuotta, 100 vuotta sitten mahollisesti?<\/p>\n\n\n\n

Annaleena Laurikkala: Jaa. No kehitys on ollu siis valtavaahan se on ollu ja niinku m\u00e4 just \u00e4sken sanoin, ett\u00e4 tavallaan ne perusjutut on ollu jo sillon, mut niit\u00e4 on vaan viety eteenp\u00e4in ja kehitetty, teknologia on kehittyny, vieny niit\u00e4 eteenp\u00e4in. Mut esimerkiks neurologiasta, meil oli t\u00e4mm\u00f6nen esimerkki epilepsiapotilaasta, niin l\u00e4\u00e4kkeenkehityksest\u00e4kin, niin kyll\u00e4h\u00e4n se on ollu, niit\u00e4 samoja l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 on vaan viety eteenp\u00e4in, esimerkiks 1960-luvulta eteenp\u00e4in, et on ollu n\u00e4it\u00e4 tiettyj\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. Tai esimerkiks t\u00f6rm\u00e4ttiin t\u00e4mm\u00f6seen, lapsilla on k\u00e4ytetty epilepsian hoitoon t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 ketoosihoitoa, eli siis ihan ku nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ketoosidieetti\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Ett\u00e4 he sy\u00f6v\u00e4t, ett\u00e4 heill\u00e4 j\u00e4\u00e4 se hiilihydraatti aika lailla poissa, ni sit luin, ett\u00e4 itse asiassa nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 joillekin lapsille on kehotettu t\u00e4t\u00e4 samaa hoitoo, ja se on ollu jo sillon monta kymment\u00e4 vuotta sitten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. En tied\u00e4 onko se ihan suositeltava hoito, mutta l\u00e4\u00e4k\u00e4ri on sitten suositellu ihan t\u00e4ss\u00e4 2000-luvullakin t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 hoitoo ja on saatu sitten poissa n\u00e4it\u00e4, se oli itse asiassa migreenist\u00e4, mist\u00e4 m\u00e4 puhuin. Mutta joo. Kehitys on ollu huimaa ja se, ett\u00e4 mihink\u00e4 t\u00e4m\u00e4 viel\u00e4 vie eteenp\u00e4in, niin se on kyll\u00e4, ett\u00e4 onneksi, toivottavasti itse pystyy viel\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sen, ett\u00e4 kuinka paljon eteenp\u00e4in me menn\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 terveydenhuollon kehityksess\u00e4. Mutta se, ett\u00e4 muistaa sen, ett\u00e4 mit\u00e4 siell\u00e4 on ollu, niin kyll\u00e4 se on j\u00e4lkipolvillekin todella t\u00e4rkeet\u00e4, ett\u00e4 mist\u00e4 me ollaan tultu ja mihin me ollaan menossa, niin se semmonen jatkumo.<\/p>\n\n\n\n

Jasmin Saarela: Ja itsell\u00e4 on jotenki semmonen ajatus siit\u00e4, samaa mielt\u00e4 todellakin, mut sit viel\u00e4 tavallaan kun tullaan t\u00e4h\u00e4n taiteeseen, niin haluaa liitt\u00e4\u00e4 siihen sen inhimillisyyden kokemukset ja ne tunteet ja just se, ett\u00e4 miten ennen siihen sairaalak\u00e4ynteihin on varmasti liittyny se kipu aika oleellisena osana, just t\u00e4mm\u00f6nen hammashoitokin, niin huhhuh. Voi vaan kuvitella. Ja omilta vanhemmiltakin kuulee viel\u00e4 sellasia juttuja, ett\u00e4 ei oo ollu niit\u00e4 puudutteita esimerkiks. Ja nyky\u00e4\u00e4n otetaan huomioon se ihmisen mielikin semmosissa perustoimenpiteiss\u00e4. Siis siin\u00e4 mieless\u00e4 tarkotan sit\u00e4, ett\u00e4 jos jotakin pelottaa, niin siihen suhtaudutaan, ett\u00e4 jotenkin, ainakin minulle on j\u00e4\u00e4ny siit\u00e4 sellanen kuva, siit\u00e4 sairaalamuseosta ja muutenkin kaikesta t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4, mit\u00e4 isovanhemmat on kertonu, ett\u00e4 se l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja se sairaalahenkil\u00f6kunta on ollu semmosia auktoriteetteja jollain tavalla v\u00e4h\u00e4n t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 yli-ihmisi\u00e4 ja sit niit\u00e4 ih misen tunteita ei oo niin otettu niiss\u00e4 toimenpiteiss\u00e4 huomioon. Ni m\u00e4 jotenki itse koen, ett\u00e4 se on nyky\u00e4\u00e4n erilaista siin\u00e4 mieless\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Annaleena Laurikkala: Joo, m\u00e4 oon ihan samaa mielt\u00e4, koska se potilaan osallisuus nyky\u00e4\u00e4n on kyll\u00e4 semmonen n\u00e4kyv\u00e4 osa, eli potilasta kuunnellaan, asioita katsotaan potilaan kannalta. Aikasemmin se on ollu silt\u00e4 kannalta, miss\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja hoitaja on ollu, eli heit\u00e4 on toteltu ja tehty juuri niin kuin he ovat sanoneet ja my\u00f6skin ammattikunnassa on ollu se oma byrokratia, eli siell\u00e4 on ollu perushoitajat ja sairaanhoitajat, ni heill\u00e4kin on ollu se oma byrokratiansa, ja nyky\u00e4\u00e4n tuntuu, et me tehd\u00e4\u00e4n kaikki samaa ty\u00f6t\u00e4 ja me ollaan kaikki samaa tiimi\u00e4 osastolla sairaalamaailmassa, ett\u00e4 se on kyll\u00e4 muuttunu.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Mit\u00e4 s\u00e4 pystyt kertomaan t\u00e4st\u00e4 tanssipuolesta, ett\u00e4 mit\u00e4 siell\u00e4 tapahtu t\u00e4ll\u00e4 viikolla ja mit\u00e4 viel\u00e4 tapahtuu ja n\u00e4in pois p\u00e4in?<\/p>\n\n\n\n

Katja Haapakoski: No kyll\u00e4 nyt ollaan tosissaan p\u00e4\u00e4sty t\u00e4h\u00e4n vaiheeseen, ett\u00e4 on alettu kuvaamaan t\u00e4t\u00e4 lopullista videoteosta, eli t\u00e4st\u00e4 tulee tanssielokuva, noin 12-minuuttinen. Ja upeat Design Centerin kolme kuvaajaa on tekem\u00e4ss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ja alotettiin tosissaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kampussyd\u00e4mess\u00e4. Ett\u00e4 p\u00e4\u00e4osin meid\u00e4n kuvauslokaationa on tietenkin se sairaalamuseo, mutta sitten t\u00e4h\u00e4n k\u00e4sikirjotukseen meill\u00e4 synty semmonen unenomainen kohtaus, joka kuvastaa n\u00e4itten henkil\u00f6itten, jotka on t\u00e4ss\u00e4 teoksessa, ni heid\u00e4n sellasta sis\u00e4ist\u00e4 maailmaa ja sellasta toivon her\u00e4\u00e4mist\u00e4 siell\u00e4 ja voimaantumisen kokemusta, niin me tahdottiin siihen luoda v\u00e4h\u00e4n ku sellanen valkoinen illuusio ja etsittiin semmosta studiotilaa ja keksittiin, ett\u00e4 kampussyd\u00e4n, siell\u00e4h\u00e4n on valkosta sein\u00e4\u00e4 ja teipattiin sielt\u00e4 kaikki ylim\u00e4\u00e4r\u00e4nen piiloon, tuotiin valkoset tanssimatot ja siell\u00e4 valkosissa vaatteissa kuvattiin. Meill\u00e4 on ihan monta kuvausp\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6s viel\u00e4 tiedossa, ett\u00e4 ollaan alotettu siell\u00e4 sairaalamuseolla my\u00f6s, mutta useana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tullaan jatkamaan.<\/p>\n\n\n\n

Jasmin Saarela: T\u00e4st\u00e4h\u00e4n on jo aikaa jonkun verran, en muista paljonko, kun \u00e4\u00e4nitettiin n\u00e4m\u00e4 teokset ja meit\u00e4 oli tosiaan siis nelj\u00e4 opiskelijaa, Sulo Niiva, Milja Tikkanen ja Minka Kaartola ja min\u00e4. Ja me saatiin, niinku Katja t\u00e4ss\u00e4 kerto, niin saatiin ne tunnetilat itse oikeestaan valita, ett\u00e4 mit\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n ja mulla oli se voimaantuminen. Sit se matkan varrella eli kuitenkin. Et oli ideoita ja sai palautetta. Mun mielest\u00e4 se oli todella t\u00e4rkeet\u00e4, ku itse on aina hirmu omaehtosesti p\u00e4\u00e4ssy tekem\u00e4\u00e4n omaa musiikkia, niin sitten se, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n jonkun kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 ja saadaan sit\u00e4 palautetta ja sit ku tanssijat ja muusikot hyvin erilaisesti tarkastelee sit\u00e4 musiikkia, ni sitten jos min\u00e4 oon sit\u00e4 mielt\u00e4 muusikkona vaikka, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on todella minimalistista t\u00e4m\u00e4, niin se tanssijasta saattaa olla todella runsasta. Ku me ajatellaan sit\u00e4 niin eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Ja mulla itsell\u00e4 sit oliki ehk\u00e4, toki se instrumentaatio oli hyvin suppea, kun oli meit\u00e4 vaan viis henke\u00e4 siin\u00e4 soittamassa ja laulamassa, mutta et hyvin minimalistisesti sit\u00e4 l\u00e4hestyin. Ja sit l\u00e4hin vaan miettim\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4laisia, t\u00e4m\u00e4 tunne mink\u00e4 min\u00e4 sain, t\u00e4\u00e4 voimaantuminen, ett\u00e4 mink\u00e4laisia ajatuksia, v\u00e4rej\u00e4 ja tuoksuja ja kuvia se minussa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 sen sairaalamuseon kautta. Ja siit\u00e4 se sitten l\u00e4hti el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja tosiaan sitten siit\u00e4 tulikin, m\u00e4 tein lopulta useamman osan tavallaan semmosia siltoja tai l\u00e4pimenoja toisiin kappaleisiin ja viel\u00e4 aika viime hetken muutoksiakin tein, mutta niist\u00e4 tuli kyll\u00e4 sitten todella hienoja niist\u00e4 ja se on hieno se kokonaisuus kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Katja Haapakoski: M\u00e4 oon kans kokenu tosi antosana t\u00e4n eri alojen opiskelijoiden yhteisty\u00f6n. Eli kun meit\u00e4 on musiikkipegadogiopiskelijoita, me tanssipedagogiikkaopiskelijat ja sitten n\u00e4\u00e4 muotoilun ihmiset, ja jokasella on se oma tulokulma t\u00e4h\u00e4n asiaan, niin sitten m\u00e4 koen sen aivan valtavan antosana sen, et sit tulee jokasen se oma n\u00e4k\u00f6kulma siit\u00e4 samasta aiheesta. Ja sitten se on niin rikasta sillon se yhteisty\u00f6 my\u00f6skin ja se t\u00e4llasen yhteisen tuotoksen tekeminen, niinku Jasmin my\u00f6s sanoi, et jos tekisi yksin, ni olisi vaan se oma mielipide ja oma visio. Sit ku tulee toisten ihmisten n\u00e4k\u00f6kulmia, niin sit se muuttaakin sit\u00e4, sit\u00e4 saa ite jonkun ajatuksen toisten ideasta ja sitte se, ett\u00e4 se lopputulos, se valmis teos, se on n\u00e4itten kaikkien eri ihmisten eri visioiden, yhteisten mietint\u00f6jen ja niitten sellanen yhteensulautuma, niin se on must tosi upeeta. Ja opiskelijana aivan \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n antoisaa ja my\u00f6s sellasta ammatillisesti kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 musiikkipuolen ett\u00e4 muotoilijoiden kanssa tekem\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4 teosta.<\/p>\n\n\n\n

Jasmin Saarela: Kyll\u00e4. Ja jotenki se on hirmu semmosta inspiroivaa saada niit\u00e4 erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia, ett\u00e4 mit\u00e4 tuosta voisi ime\u00e4 jotain uutta, et kiitos teille vaan, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on hyvin sujuvasti menny t\u00e4m\u00e4. J\u00e4lkeenp\u00e4in jos ajattelee, niin yhteisi\u00e4 n\u00e4kemiskertoja ois voinu olla enemm\u00e4n. Et oltas viel\u00e4 jotenki voitu velloo yhdess\u00e4 siell\u00e4 jossain.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Nouseeks sulla Annaleena t\u00e4st\u00e4 sosionomin\u00e4k\u00f6kulmasta, oot s\u00e4 miten paljon saanu olla yhteisty\u00f6ss\u00e4 t\u00e4n muun porukan kanssa vai ootteks te siell\u00e4 enemm\u00e4n puuhastellu sosionomit kesken\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 teid\u00e4n sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Annaleena Laurikkala: Joo, me ollaan oltu tavallaan t\u00e4mm\u00f6nen oma ryhm\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4, eli min\u00e4 ja P\u00e4ivi Luomala ja sitte t\u00e4\u00e4 lehtori Tuija Sairanen, me ollaan pidetty t\u00e4llasia yhteisi\u00e4 tapaamisia ja ollaan mietitty n\u00e4it\u00e4 draamakohtauksia ja P\u00e4ivin kanssa ollaan just puhuttu, ett\u00e4 miten suuri apu Tuijasta on ollu luomaan sit\u00e4, ett\u00e4 se yhteisty\u00f6 luo sit\u00e4 erilaista, tulee ideoita, voidaan pallotella ja mit\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tulis yksin tai edes kaksinkaan. Ku meit\u00e4 on ollu t\u00e4m\u00e4 kolmen pieni ryhm\u00e4, niin me ollaan saatu yhdess\u00e4 sitten just mietti\u00e4 niit\u00e4. Esimerkiks n\u00e4ille draamakohtauksille, siin\u00e4 on ihan henkil\u00f6hahmoja, niin mietti\u00e4 sen ajan nimi\u00e4 ihan ja t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 ihan pieni\u00e4 nippelinappelitietoja, niin n\u00e4it\u00e4 ollaan just mietitty yhess\u00e4 ja etsitty. Se on ollu hirveen, yks on kirjottanu, yks on googlettanu, yks on lukenu kirjoja. Et semmonen kombonaatio, ja ett\u00e4 se yhteisty\u00f6 on ollu, t\u00e4\u00e4 tekeminen on ollu todella todella mukavaa ja antoisaa.<\/p>\n\n\n\n

Katja Haapakoski: Meit\u00e4 on siis kaksi tanssipedagogiopiskelijaa tekem\u00e4ss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tanssielokuvaa, min\u00e4 ja Mira Heiskanen, ja me ollaan saatu ihan itse tehd\u00e4 t\u00e4m\u00e4 koreografia t\u00e4h\u00e4n ja toimitaan tanssijoina t\u00e4ss\u00e4. Ja t\u00e4\u00e4 prosessi jatku sitte sill\u00e4 lailla, et kun me oltiin muusikoitten kanssa yhess\u00e4 ty\u00f6skennelty ja he oli p\u00e4\u00e4ssy \u00e4\u00e4nitt\u00e4\u00e4 n\u00e4\u00e4 omat s\u00e4vellyksens\u00e4, ni me tavattiin n\u00e4iden Design Center Savonian kuvaajien kanssa. Eli sielt\u00e4 on Martta Holma, Olaus Hurtig ja Samuli Heikkinen t\u00e4ss\u00e4 projektissa ja me mentiin my\u00f6s yhdess\u00e4 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n siell\u00e4 sairaalamuseolla. Ja silloin tuli sitten t\u00e4\u00e4 muotoilijoitten n\u00e4k\u00f6kulma vahvasti mukaan. Eli he vasta sitte todella tarkasti katsoo valoja, muotoja, niit\u00e4 tiloja ja totta kai sit\u00e4 esineist\u00f6\u00e4 my\u00f6s eri lailla. Ja siin\u00e4 vaiheessa me p\u00e4\u00e4stiin sitten tuomaan yhteen niit\u00e4 meid\u00e4n ideoita ja alettiin yhdess\u00e4 sitte teh\u00e4 sit\u00e4 semmosta kuvak\u00e4sikirjotusta, me tanssijoina ja t\u00e4n teoksen koreografeina tuotiin sitten meid\u00e4n ajatuksia siit\u00e4, meid\u00e4n visioita, ett\u00e4 mit\u00e4 me haluttas ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tulis jotain esille. Sitten he toi sen heid\u00e4n osaamisensa, kuvaamisen, editoimisen n\u00e4k\u00f6kulman, et miten se voitas toteuttaa. Ja se on ollu sitten tosi upeeta se yhteisty\u00f6 ja j\u00e4\u00e4n kyll\u00e4 itse todella suurella innolla jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa odottamaan sit\u00e4, ett\u00e4 kuinka upea on se lopullinen teos, valmis sitten.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: J\u00e4\u00e4mme siis suurella mielenkiinnolla odottamaan, ett\u00e4 mit\u00e4 kaikkea t\u00e4st\u00e4 monialasesta yhteisty\u00f6st\u00e4 sitten saadaan oikeesti hedelm\u00e4ksi.   <\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Ja nyt p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n minua ainakin eniten j\u00e4nnitt\u00e4neeseen osuuteen, eli Kuopion yliopistollisen sairaalan asiakkuusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Merja \u00c5lander, kertoisitko ensimm\u00e4isest\u00e4 esineest\u00e4, jonka olet napannut t\u00e4h\u00e4n meid\u00e4n podcast-jaksoon. Se on tommonen puinen laatikko.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Kyll\u00e4 vaan. Se on itse asiassa keskoslapsen vanerinen kuljetuslaatikko. T\u00e4m\u00e4 on yksi kiinnostavimmista esineist\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sairaalamuseossa. Ei oo pitk\u00e4 aika siit\u00e4, kun vakavasti sairaita keskoslapsia ei voitu hoitaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 KYSiss\u00e4 tai silloisessa keskussairaalassa, vaan keskoslapset siirrettiin t\u00e4llaisella vanerilaatikolla hoitajan kanssa, hoitajan avustamana, hoitajan kantamana Kuopiosta Helsinkiin. Vauva, keskonen, laitettiin tuonne laatikon sis\u00e4lle, tietysti se oli pehmustettu laatikko. Laatikon alapuolella on liukuva alaosa, jonne lis\u00e4ttiin t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 kuumavesipulloja pari kappaletta. Ne ovat sellasia muovisia tai t\u00e4llaista kumimateriaalia olevia kuumavesipulloja ja n\u00e4iden avulla pyrittiin siihen, ett\u00e4 keskoslapsi pysyy l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4. Keskoslapsi peiteltiin tietysti hyvin ja kun h\u00e4net oli aseteltu sinne laatikkoon, niin laatikko suljettiin. Laatikon p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on neli\u00f6nmuotoinen t\u00e4mm\u00f6nen, varmaan siihen aikaan ollu lasinen…<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Ikkuna.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Lasinen ikkuna, kyll\u00e4, jonka kautta hoitaja pystyy junamatkan aikana tarkkailemaan, kuinka lapsi voi ja tarvittaessa sitten hoivata, jos n\u00e4ytt\u00e4yty silt\u00e4, ett\u00e4 sen pitk\u00e4n junamatkan aikana esimerkiksi piti kuivittaa tai muuta tai sy\u00f6tt\u00e4\u00e4. Vauva, keskoslapsi ei toki ollut miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 ollut laatikossa ilman henkireiki\u00e4, eli laatikon p\u00e4\u00e4ll\u00e4h\u00e4n l\u00f6ytyy tollasia, taitaa olla viisi kappaletta, joiden kautta sitten varmistettiin, ett\u00e4 keskoslapsi sai ilmaa. Niin se hoitaja l\u00e4hti sitten illansuussa sinne Helsinkiin p\u00e4in ja h\u00e4net saateltiin sinne Kuopion rautatieasemalle ja h\u00e4n kantoi sit\u00e4 k\u00e4dess\u00e4\u00e4n. Eli keskoskaapissa on nahkaiset remmit, ja h\u00e4n kantoi sit\u00e4 k\u00e4sivarrellaan sinne junaan. Illalla juna l\u00e4hti ja aamulla se oli Helsingiss\u00e4. Ja kun elettiin sit\u00e4 aikaa, niin ei tosiaankaan ollut ambulanssit vastassa, vaan hoitajan t\u00e4ytyi l\u00e4hte\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n jatkokuljetusta sinne sairaalalle. Eli h\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kantoi sen vauvan, keskoslapsen, Kuopiosta junalle ja junalta Helsingist\u00e4 rautatieasemalta sinne sairaalalle. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, onneksi me t\u00e4\u00e4ll\u00e4 KYSiss\u00e4 hoidetaan keskoslapsia ja meill\u00e4 on valmiuksia eik\u00e4 tartte l\u00e4htee Helsinkiin ja ei tarvitse miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 sijottaa keskoslasta vanerilaatikkoon.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Kyll\u00e4 ja m\u00e4 oon n\u00e4hny omin silmin t\u00e4n KYSin tehohoidon tiimin laitteiston, jolla he siis l\u00e4htee, jos pieni vauva on h\u00e4d\u00e4ss\u00e4 jossain p\u00e4in t\u00e4t\u00e4 sairaalan aluetta, t\u00e4t\u00e4 hoitoaluetta, erikoisvastuualuetta, niin se l\u00e4htee se porukka ambulanssilla pillit vinkuen ja todella hi-tech -laitteilla. Aika kauas on tultu, tosiaan tommonen vaaleesta puusta, mit\u00e4h\u00e4n koivua tuo saattaa olla, en tied\u00e4 yht\u00e4\u00e4n, vaaleasta puusta tehty ja nahkaremmeist\u00e4 sen saa kiinni ja semmosilla my\u00f6s kannetaan. Aika tommonen iso siis, ett\u00e4 jos m\u00e4 ottasin, niin kyll\u00e4 k\u00e4det v\u00e4syy aika nopeesti. Se on ainakin minun hartioita leveempi, ett\u00e4 semmonen aika levee ote saa olla, ku tuota on kantanu, jos noista reunahihnoista sit\u00e4 on kannettu.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Kyll\u00e4 ja voi kuvitella, ett\u00e4 mit\u00e4h\u00e4n muuta sill\u00e4 hoitajalla on ollu mukana. Ett\u00e4 onkohan sill\u00e4 hoitajalla ollu tavaroita itselle. Ett\u00e4 onko h\u00e4n pystynyt edes kantamaan omia tavaroitaan, h\u00e4nell\u00e4 on ollu niin arvokas, niin sanotusti lasti mukana, joka on pit\u00e4ny saada turvallisesti perille. Eli silloin ei ehk\u00e4 hoitaja oo ajatellu niink\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n, vaan ett\u00e4 mahdollisimman nopeasti saadaan vauva turvallisiin olosuhteisiin, ett\u00e4 hoitaminen pystyt\u00e4\u00e4n alottaa.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Ja kerro viel\u00e4, mit\u00e4 aikaa elettiin kun t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 puisia laatikoita k\u00e4ytettiin, onko sulla mit\u00e4\u00e4n k\u00e4ry\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Min\u00e4p\u00e4 ep\u00e4ilen, ett\u00e4 1900-luvun alkupuolella, varmaan ihan 50-luvulla viel\u00e4 on varmaankin k\u00e4ytetty. 60-luvulla on varmaan meill\u00e4 ollu jo KYSiss\u00e4 ja sillosessa keskussairaalassa jo jonkinlaisia valmiuksia, mutta kyll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 menee sinne 50-luvulle ja sit\u00e4 ennen, n\u00e4in min\u00e4 ep\u00e4ilen.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Kyll\u00e4. Ja toinen kysymys my\u00f6s her\u00e4s itselle, kun katoin tota laatikkoa. Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 tuosta on edes ollut, siin\u00e4 on totta kai, siin\u00e4 on kansi ja reunat, ett\u00e4 se vauva on v\u00e4h\u00e4n siell\u00e4 infektiolta, siis semmosilta, vaikka nyt kun elet\u00e4\u00e4n korona-aikaa, kaikki tiet\u00e4\u00e4 pisaratartunnat ja t\u00e4mm\u00f6set, h\u00e4n on semmosilta suojassa, mutta eih\u00e4n tuo nyt oo mill\u00e4\u00e4n tavalla erityisen steriili esimerkiksi tuommonen puulaatikko.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: No steriilitaso oli tietysti erilainen siihen maailman aikaan, mutta ehk\u00e4 t\u00e4ytyy ajatella my\u00f6s niit\u00e4 junia. Junathan oli sellasia ne ryskytti ja menn\u00e4 ja tulla ja se vauhtikaan ei ollu hirveen tasanen. T\u00e4ll\u00e4 varmaan pyrittiin, ett\u00e4 se vauva pysy jollakin tavalla aika paikoillaan, eli h\u00e4net oli varmaan tuettu tosta ymp\u00e4rilt\u00e4ki, ett\u00e4 h\u00e4n pysy aika kapaloissa aika tiukasti. Meh\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 vaneri on semmonen luja materiaali, joka varmasti kest\u00e4\u00e4 sen matkan ajan. Eli min\u00e4 ehk\u00e4 luulen, ett\u00e4 siin\u00e4 on se hygienia tietysti ollu se yks, mutta t\u00e4rkeint\u00e4 on ollu ett\u00e4 se vauva pysyy ehj\u00e4n\u00e4 sen matkan ajan. Koska omia paikkoja ei tainnu sillon olla, eik\u00e4 paikkalippuja pystyny ostamaan, ett\u00e4 neh\u00e4n oli t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 yleisi\u00e4 ykk\u00f6s- ja kakkosluokan vaunuja tais siihen aikaan olla, mutta ett\u00e4 neh\u00e4n oli penkkej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Eeri Pihlajakari: Ja eiks sitte kapalointi ollu tuohon aikaan?<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Kapalointi, tiukka kapalointi, ja sitte ymp\u00e4rille tosiaan pehmusteet ja l\u00e4mp\u00f6pullot. Mutta min\u00e4 aattelen sit\u00e4 hoitajan n\u00e4k\u00f6kulmaa my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on ollut valtava vastuu. Valtava vastuu, ett\u00e4 kun h\u00e4n on l\u00e4hteny yksin menem\u00e4\u00e4n y\u00f6n selk\u00e4\u00e4n ja junaan. Ja siihen maailman aikaan ei aina tienny, ett\u00e4 kuinka kauan aikaa se junamatka t\u00e4\u00e4lt\u00e4 Kuopiosta sinne Helsinkiin kest\u00e4\u00e4 ja mit\u00e4 sen matkan aikana tapahtuu. Ett\u00e4 kyll\u00e4 sillon on ymm\u00e4rretty se, ett\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 on turvallinen kuljetus. Ett\u00e4 se kuljetuslaatikko on sen verran turvallinen ja j\u00e4m\u00e4kk\u00e4 ja jollakin tavalla semmonen, ett\u00e4 se ei hajoo sen matkan aikana. Ja se, ett\u00e4 minulla on kuitenkin se katsekontakti hoitajana siihen vastasyntyneeseen keskoseen, et m\u00e4 n\u00e4\u00e4n, kuinka h\u00e4n voi, alkaako h\u00e4n esimerkiks sinertym\u00e4\u00e4n tai alkaako tulla hengitt\u00f6myytt\u00e4 tai alkaako tulla kipua tai muuta, ett\u00e4 m\u00e4 n\u00e4\u00e4n sen vauvan koko ajan. Ja my\u00f6s se, ett\u00e4 hengitystiet, tietyll\u00e4 tavalla, ett\u00e4 hengitt\u00e4minen mahdollistuu, ett\u00e4 vauvaa ei laitettu ihan vaan laatikkoon. Mutta kyll\u00e4 min\u00e4 aattelen, ett\u00e4 sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kaikkihan t\u00e4mm\u00f6sen l\u00e4\u00e4ketieteen ja hoitoty\u00f6n kehitysh\u00e4n on jostakin l\u00e4hteny ja heill\u00e4 on ollu hyvi\u00e4 ajatuksia. Perusasiat on pit\u00e4ny olla kunnossa. Turvallisuus, mik\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa erityisesti korostuu, eli potilaan turvallinen ymp\u00e4rist\u00f6 siin\u00e4 sairauden tilassa tai pulmassa, mik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on. Ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6 tehd\u00e4\u00e4n turvalliseksi, ett\u00e4 potilas ei itse vahingoita itse\u00e4\u00e4n. Ja t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tietysti pikkunen keskosvauva on laitettu tiukkaan kapaloon ja tuettu sitten laatikon sis\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Laatikosta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nkin hyv\u00e4ll\u00e4 aasinsillalla er\u00e4\u00e4nlaiseen toiseen laatikkoon, jolla on hyvin poliittisesti ep\u00e4korrekti nimi. Me p\u00e4\u00e4tettiin Merjan kanssa, ett\u00e4 me se t\u00e4ss\u00e4 sanotaan, mutta tosiaan se on sen ajan termi ja me voidaan muuten k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 toisenlaista termi\u00e4. Eli t\u00e4mm\u00f6nen aikuisen ihmisen laatikko.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Kyll\u00e4 vaan, eli nyt puhutaan hullunkuljetuslaatikosta. Ja tosiaan t\u00e4n j\u00e4lkeen k\u00e4yt\u00e4n termi\u00e4 psykiatrinen potilas, mik\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on sitten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Mutta sillon aikasemmin puhuttiin hulluista, hullujenhuoneesta, hullunhoidosta, mutta se ei t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 korrekti sana. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 sairaalamuseossa l\u00f6ytyy todellakin t\u00e4mm\u00f6nen, t\u00e4m\u00e4 taitaa olla varmaan kaks metri\u00e4 pitk\u00e4 ja oisko tuo tommonen puolitoista metri\u00e4 korkea laatikko, puinen laatikko, jossa on metalliset rautaristikot p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ja t\u00e4\u00e4 metallinen rautaristikko, joka peitt\u00e4\u00e4 koko t\u00e4m\u00e4n laatikon…<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Niinku kansi, tosi raskas kansi.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Kyll\u00e4, juuri n\u00e4in, niin se lukitaan lukoilla. Ja t\u00e4ss\u00e4 laatikon sivuillahan l\u00f6ytyy kaks t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 lukituspaikkaa ja mink\u00e4 takia t\u00e4mm\u00f6nen sitte psykiatrisen potilaan kuljetuslaatikko sitten aikoinaan on ollu k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, ni sillonhan, my\u00f6s silloin, ku t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, hoidot oli keskitetty tiettyihin sairaaloihin ja l\u00e4\u00e4neill\u00e4 oli vastuu hoitaa oman l\u00e4\u00e4nins\u00e4 potilaita. Ja sitten, kun tuli t\u00e4llasia psyykkisi\u00e4 oireita, eli esimerkiks psykoosi, potilas haluaa vahingoittaa itse\u00e4\u00e4n tai haluaa vahingoittaa jotain muuta, niin h\u00e4nt\u00e4 ei voinut pit\u00e4\u00e4 siin\u00e4 omalla kyl\u00e4ll\u00e4 tai siin\u00e4 omassa kunnassa, jolloin h\u00e4net piti saattaa hoitoon. No, sen aikaset kuljetusv\u00e4lineet varmaan oli aikamoisia, ei tainnu ambulansseja hirveesti olla tai jos oli jonkinlaisia, niin miten sitten ihminen, joka ei oo en\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 todellisuudessa ja on hyvinkin psykoottinen, niin kuinka h\u00e4net voi turvallisesti saattaa hoitopaikkaan, niin t\u00e4mm\u00f6sell\u00e4 psykiatrisen potilaan kuljetuslaatikolla sitten tuotiin niit\u00e4 potilaita tuolta omilta kylilt\u00e4ns\u00e4 psykiatriseen hoitoon t\u00e4nne Kuopion alueelle. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4h\u00e4n t\u00e4mm\u00f6nen laatikko n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 aika rajulta eik\u00e4 todellakaan en\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4si\u00e4 kuljetusv\u00e4lineit\u00e4 ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, mutta ehk\u00e4 siihen aikaan se oli se paras mahdollinen tieto, mit\u00e4 sillon oli. Eli sillon turvattiin t\u00e4m\u00e4 potilaan turvallisuus, mutta my\u00f6s niiden henkil\u00f6iden turvallisuus, eli niiden terveydenhuollon henkil\u00f6iden turvallisuus, jotka olivat saattamassa, hakemassa sitte potilasta sinne hoitoon.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: T\u00e4st\u00e4 laatikosta tulee mieleen mulle heti Rautanaamio, siis t\u00e4m\u00e4 vanha Leonardo DiCaprion elokuva, katsokaa kaikki, jos ette ole n\u00e4hneet, jossa siis vangille, mik\u00e4 on ollu ihan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 aikoinaan, vangille on laitettu semmoinen rautanen ik\u00e4\u00e4n ku kyp\u00e4r\u00e4, joka on lukittu ja sit se on ollu semmonen rangaistusv\u00e4line. Jotenkin tuli hyvin vahvat Rautanaamio-vibat ja m\u00e4 kokeilin, vaikka tietenkin n\u00e4it\u00e4 museoesineit\u00e4 ei saa hirve\u00e4sti mitenk\u00e4\u00e4n hiplailla, mutta ihan hukina kokeilin sit\u00e4 raskasta kantta v\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 saanko m\u00e4 sit\u00e4 raotettua. Siis min\u00e4 k\u00e4yn salilla ja nostan rautaa, mutta se rauta oli ihan hitsin painavaa. Sit\u00e4 ei oikeesti, ja sit siin\u00e4 oli viel\u00e4, ett\u00e4 sen sai lukkoon, mutta sit\u00e4 ei kyll\u00e4 lukottomanakaan ainakaan ihan heiver\u00f6inen saa hitkutettua yht\u00e4\u00e4n auki. Ett\u00e4 todellakin jykev\u00e4 esine.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Kyll\u00e4 ja tietysti t\u00e4ss\u00e4kin, niinku t\u00e4ss\u00e4 puhuttiin t\u00e4st\u00e4 vastasyntyneen keskosen vanerilaatikosta, ett\u00e4 siin\u00e4 vauva on ollu kapaloissa, niin kyll\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 psykiatrisen potilaan kuljetuslaatikossakin on sitten potilas ollu sill\u00e4 tavalla, ei nyt k\u00f6ytettyn\u00e4, mutta sanotaan n\u00e4in ett\u00e4 on k\u00e4det ja jalat sidottu, ett\u00e4 ei pysty vahingoittamaan itseens\u00e4. Oishan se ollu aikamoinen riski, jos henkil\u00f6, joka syv\u00e4sti haluaa vahingoittaa itse\u00e4\u00e4n syyst\u00e4 tai toisesta, eli se sis\u00e4inen, psyykkinen tila on niin huono, niin pystyt\u00e4\u00e4n sitten k\u00e4det ja jalkoja sitomalla ja ehk\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4kin v\u00e4h\u00e4n tukemalla varmasti turvallisesti saattamaan t\u00e4m\u00e4 potilas sen hoidon piiriin. Mutta maailma muuttuu ja luojan kiitos, ett\u00e4 muuttuu my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 terveydenhuollossa, mutta silloin tehtiin sen ajan parhaimpia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja sen ajan parhaimman tiedon mukaan, jota ehk\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 voi ihmetell\u00e4 ja ehk\u00e4 ajatella t\u00e4t\u00e4 inhimillisyytt\u00e4 ja sellasta, ett\u00e4 mit\u00e4 me ollaan oikeesti sillon ajateltu. Ett\u00e4 mik\u00e4 on meid\u00e4t saanu siihen, ett\u00e4 ollaan laitettu hyvin vakavassa psyykkisess\u00e4 tilanteessa oleva henkil\u00f6 t\u00e4llaseen laatikkoon, mutta se on ehk\u00e4 ollut ainut keino.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Ja tosiaan, kuten tossa keskoskuljetuskaapinkin yhteydess\u00e4 puhuttiin, nyky\u00e4\u00e4n Kuopiosta p\u00e4\u00e4see junalla Helsinkiin noin nelj\u00e4ss\u00e4 tunnissa, mutta tosiaan niihin aikoihin ku t\u00e4t\u00e4 psykiatrisen potilaan ja my\u00f6skin t\u00e4t\u00e4 keskosen kuljetuskaappia on k\u00e4ytetty, niin ne matkat on tosiaan ollu, ett\u00e4 se hullu, ennen aikaan mit\u00e4 k\u00e4ytettiin t\u00e4t\u00e4 termi\u00e4, eli se psykiatrinen potilas, niin h\u00e4n on saattanut olla siis tuntitolkulla varmasti siell\u00e4, jos miettii ett\u00e4 mihin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 on just saatettu hakea jostain per\u00e4kylilt\u00e4 esimerkiks ihminen, jonka hoito on siell\u00e4 t\u00e4ysin mahdotonta.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Kyll\u00e4, juuri n\u00e4in. Mutta tietysti, jos l\u00e4hdett\u00e4isiin miettim\u00e4\u00e4n sen ajan psykiatrisia hoitoja, niin silloinhan k\u00e4ytettiin my\u00f6s insuliinihoitoa, kylm\u00e4kylpyj\u00e4 ja t\u00e4n tyyppisi\u00e4 hoitoja, mitk\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on t\u00e4ysin kiellettyj\u00e4 eik\u00e4 niit\u00e4 moneen vuosikymmeneen oo k\u00e4ytettyk\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4kin on hienoo, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4ketiede ja hoitotiede kehittyv\u00e4t koko ajan ja ihmisen ja ihmisyyden ymm\u00e4rt\u00e4minen koko ajan laajenee. Potilaan ja asiakkaan oikeudet mutta my\u00f6s velvollisuudet tunnistetaan. Ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n sillonkin pyrittiin t\u00e4mm\u00f6seen asiakasl\u00e4ht\u00f6iseen toimintaan, mutta ehk\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 me ajatellaan sit\u00e4 asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 toimintaa ihan eri tavalla. Ett\u00e4 j\u00e4lleen kerran sanon, ett\u00e4 he ovat kuitenkin tehneet sin\u00e4 aikana oikeita ratkasuja, jotka ehk\u00e4 vaan t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ovat hieman arveluttavia.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Kyll\u00e4 ja eih\u00e4n psyykkisi\u00e4 ongelmia ymm\u00e4rretty, jos miettii vaikka 50, 60, 70 vuotta taaksep\u00e4in, niin aika erilaista oli se ymm\u00e4rrys, mit\u00e4 siihen aikaan oli. Ei voi tavallaan sanoo huonompaa, koska se oli just sit\u00e4 sen ajan uusinta uutta, varmasti oltiin ihan tiedon k\u00e4rkip\u00e4\u00e4ss\u00e4 Suomessakin ja oli sit\u00e4 tietoa, mutta se oli niin paljon, se oli niin erilaista verrattuna t\u00e4h\u00e4n nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Kyll\u00e4 ja ehk\u00e4 se yhteiskuntakin oli erilainen. Aviomieheth\u00e4n pystyiv\u00e4t omalla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n esimerkiksi ohjaamaan niin sanotut heikkohermoiset vaimot tai ep\u00e4vakaat vaimot…<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Hysteeriset naiset.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Hysteeriset naiset hoidon piiriin ja naisethan saatto sitte viett\u00e4\u00e4 siell\u00e4 useamman vuoden, ehk\u00e4 vuosikymmenenkin. Monet teist\u00e4 varmaan tuntee Seilin saaren tarinan tai Kellokosken prinsessan tai n\u00e4in, ett\u00e4 maailma on muuttunut paljon, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 aviomies ei todellakaan voi ohjata puolisoaan mielisairaalaan ja psykiatriseen hoitoon ja niin ett\u00e4 puoliso joutuisi suljetulle osastolle ilman ett\u00e4 teht\u00e4isiin tarkkoja tutkimuksia tai arvioita, onko t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa tosiaan psyykkisest\u00e4 sairaudesta tai oireilusta kyse, joka tarvitsee suljettua osastohoitoa.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Loistavaa. Merja, mik\u00e4s on meid\u00e4n seuraava esineemme?<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: No menn\u00e4\u00e4n taas tuonne taaksep\u00e4in ja sota-aikaan ja t\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n edess\u00e4 n\u00e4kyy t\u00e4mm\u00f6nen iso lippu. Eeri, osaatko kertoa, mink\u00e4 kokonen t\u00e4m\u00e4 lippu oikein on? T\u00e4\u00e4 on valtava.<\/p>\n\n\n\n

Eeri Pihlajakari: Varmaan ihan, onko kolme metri\u00e4, kolme metri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Kolme metri\u00e4 kertaa kolme metri\u00e4, se on valtava valkonen lippu, varmaan alkuperin ollu, nyt tommonen v\u00e4h\u00e4n kellastunu. Mutta siin\u00e4 on iso punainen risti. Ja t\u00e4ll\u00e4 lipulla on semmonen tarina taustalla, eli sota-aikana ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Kuopion alueella oli siis sotasairaala.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Tarkennatko viel\u00e4 mist\u00e4 sodasta puhutaan?<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Toisesta maailmansodasta varmaankin, eli sillon kun meill\u00e4 oli lotatkin rintamalla. Min\u00e4 oon ymm\u00e4rt\u00e4ny n\u00e4in, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on toisen maailmansodan aikaista esineist\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Eeri Pihlajakari: Joo, n\u00e4in min\u00e4kin oon ymm\u00e4rt\u00e4ny t\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Ja t\u00e4\u00e4 lippuhan on sill\u00e4 tavalla merkityksellinen, no tietysti ett\u00e4 se on punanen risti, se kertoo jo meille aika paljon, eli siell\u00e4 on sairaanhoitoa, siell\u00e4 on l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, siell\u00e4 saadaan terveydenhuollon apua, eli n\u00e4ille loukkaantuneille sotilaille ja en tied\u00e4 oliko siell\u00e4, ei ehk\u00e4 ihan t\u00e4llasia tavan kansalaisia ollu, ett\u00e4 sotasairaalahan se on ollu. Ja siin\u00e4 alkuvaiheessa ajateltiin, ett\u00e4 laitetaanpas lippu sinne sairaalan katolle, ett\u00e4 se v\u00e4h\u00e4n suojaisi sit\u00e4 sairaalaa silt\u00e4, ett\u00e4 pommikoneet ei nyt ensimm\u00e4isin\u00e4 sinne rynt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 olemme hyv\u00e4n asialla, mutta tajuttiinpa aika nopeasti, ett\u00e4 se olikin ihan toisinp\u00e4in. Ett\u00e4 itse asiassa se punanen risti siell\u00e4 sairaalan katolla oliki se kimmoke mik\u00e4 sai sitten ehk\u00e4 sen…<\/p>\n\n\n\n

Eeri Pihlajakari: Napakymppi.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Napakymppi, ett\u00e4 tuonne kannattaa sitten l\u00e4htee niit\u00e4 pommikoneita ohjaamaan, eli aika nopeasti se lippu sielt\u00e4 sairaalan katolta sitten laskettiin alas. T\u00e4m\u00e4n lipun vieress\u00e4h\u00e4n l\u00f6ytyy my\u00f6s lottapukuja ja sitten l\u00f6ytyy my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6si\u00e4, varmaan t\u00e4mm\u00f6sille kentt\u00e4l\u00e4\u00e4k\u00e4reille, min\u00e4 en oikein t\u00e4t\u00e4 sotatermist\u00f6\u00f6 niin hirveesti tunne, varsinkaan l\u00e4\u00e4ketieteen puolelta, niin on t\u00e4llasia ensiapulaukkuja. Ja niin ne on varmaan ne henkil\u00f6t, sotilasmiehet, joilla on ollu l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llinen vastuu, niin kantaneet noita ensiapulaukkuja mukanansa kun ovat sitten auttaneet niit\u00e4 rintamalla olijoita. Hyvin pienih\u00e4n t\u00e4m\u00e4 tietysti on t\u00e4m\u00e4 sotasairaalaesineist\u00f6 t\u00e4ss\u00e4, mutta hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 n\u00e4in Suomen mittapuussa ja jotenkin tuo on aika syk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4 tuo iso punainen lippu tuossa meid\u00e4n edess\u00e4, tuo punainen risti. Ett\u00e4 mitenk\u00e4 hyv\u00e4 tarkoitus ja t\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s t\u00e4\u00e4 inhimillisyys voi t\u00e4mm\u00f6isess\u00e4 sotatilassa, poikkeustilassa, k\u00e4\u00e4nty\u00e4 vastaan. Ett\u00e4 vihollinen ajattelee, ett\u00e4 tuonne kannattaa sitten ne koneet suunnata, siell\u00e4 l\u00f6ytyy ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Oliko meill\u00e4 my\u00f6s tarkotus puhua t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4 kartasta, joka l\u00f6ytyy my\u00f6s t\u00e4st\u00e4 sein\u00e4lt\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: No joo, t\u00e4ss\u00e4 ku tullaan t\u00e4nne sairaalamuseoon sis\u00e4lle, niin heti oikealla puolella sein\u00e4ll\u00e4 l\u00f6ytyy karttoja tai t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 pohjapiirustuksia. Ja itse asiassa ne ovat niinkin vanhoja kuin 1700-luvulta, eli Kuopioon perustettiin Savon ja Karjalan l\u00e4\u00e4nin l\u00e4\u00e4ninlasaretti ja hospitaali. Ja se perustettiin 1794, eli n\u00e4m\u00e4 piirustukset ovat siis muutamia satoja vuosia vanhoja. Me Eerin kanssa kerran kateltiin niit\u00e4 kovasti ja ihmeteltiin niit\u00e4 huoneiden m\u00e4\u00e4ri\u00e4, kun eih\u00e4n se lasaretti, hospitaali, nyt niin hirveen iso ollu.<\/p>\n\n\n\n

Eeri Pihlajakari: Joo, ja ihan mietittiin jo ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4laisella kyn\u00e4ll\u00e4 tai kyn\u00e4n tapaisella ne on ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 piirretty. Mut todella, ihan jo sillein visuaalisesti hienoja, ett\u00e4 ottasin ihan kodin sein\u00e4lle vaikka. Tosi kauniita. Ja sitten mietittiin sit\u00e4 huoneiden j\u00e4rjestyst\u00e4, ett\u00e4 miten l\u00e4mmitys ja kaikki t\u00e4mm\u00f6nen on pit\u00e4ny tapahtua. Ja sit olihan niin, et se oli viel\u00e4 my\u00f6s niin, et se oli my\u00f6s vesist\u00f6n \u00e4\u00e4rell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 potilaat pesi itse pyykkins\u00e4 siihen aikaan, et se oli sen takii se lokaatio pakko olla veden \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Kyll\u00e4 vaan, eli t\u00e4m\u00e4 Savon ja Karjalan l\u00e4\u00e4nin l\u00e4\u00e4ninlasaretti ja hospitaali siis rakennettiin Maljapuron viereen. Ja yksi syy oli se, ett\u00e4 potilaat pystyisiv\u00e4t sitten pesem\u00e4\u00e4n omat vaatteensa sen sairaalahoidon aikana. Ja kun sitten miettii, ett\u00e4 siihen sairaalaan ohjautui t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 \u00e4killisi\u00e4 ja kroonisia sairauksia sairastavia potilaita, niin kyll\u00e4 sit\u00e4 aattelee sit\u00e4 tilannetta, ett\u00e4 on pit\u00e4ny olla kuitenkin voimavaroja, ett\u00e4 pystyn omat vaatteeni pesem\u00e4\u00e4n. Eli varmaan ei oo sairaalavaatteita ollu silloin 1700-luvulla, vaan ollaan oltu omissa vaatteissa. Semmonen mielenkiintonen t\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s on, ett\u00e4 alle 5-vuotiaita sairaalaanhan ei otettu. Ihan sen takia, ett\u00e4 se ennuste oli niin huono, ett\u00e4 mieluummin hoidettiin kuudesta ik\u00e4vuodesta yl\u00f6sp\u00e4in. T\u00e4ss\u00e4 l\u00e4\u00e4ninlasaretissa ja hospitaalissahan on viis potilashuonetta ku oikein lasketaan ja kuten Eeri tuossa sano, niin et miten l\u00e4mmitys on hoidettu, niin tuossahan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n tuommoset kakluunin paikat, eik\u00f6 vaan, ett\u00e4 l\u00e4mmitys on ett\u00e4 joka huoneessa on ollu kakluuni ja siihen on varmaan puita laitettu ja toivottavasti siin\u00e4 on apumiehi\u00e4, etteiv\u00e4t potilaat itse ole joutuneet laittamaan p\u00f6kk\u00f6\u00e4 sinne kakluuniin. Siell\u00e4 n\u00e4ytti olevan my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6nen jonkinlainen keitti\u00f6tila, mutta h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4stih\u00e4n siin\u00e4 on kerrottu, mit\u00e4 ne huoneet ovat, ja h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n suoria viivoja, ett\u00e4 kyll\u00e4 sillonkin on osattu rakentaa ja tehd\u00e4 pohjapiirustuksia ja mietti\u00e4 sit\u00e4 arkkitehtuuria jollakin tavalla, ett\u00e4 milt\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ulosp\u00e4in, koska tuossa kuvassahan n\u00e4kyy my\u00f6s se ulko, et milt\u00e4 se rakennus on n\u00e4ytt\u00e4ny. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole, on vain s\u00e4ilynyt n\u00e4m\u00e4 arvokkaat pohjapiirustukset, mitk\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4 sairaalamuseon aulasta.<\/p>\n\n\n\n

Eeri Pihlajakari: Mut varmaan klassismista voidaan puhua arkkitehtuurisena tyylin\u00e4, et mit\u00e4 se on ollu.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Totta, kyll\u00e4. Mutta siell\u00e4 se on ollu Maljapuron vieress\u00e4, niin ett\u00e4 potilaat pystyv\u00e4t pesem\u00e4\u00e4n omat pyykkins\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Merja sulla on viel\u00e4 mielenkiintonen tarina t\u00e4llasesta matkaavasta k\u00e4til\u00f6st\u00e4, joka ennen aikaan toimi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 alueella. Varmasti niit\u00e4 oli ymp\u00e4ri Suomen.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Kyll\u00e4 vaan, puhutaan siis kunnank\u00e4til\u00f6ist\u00e4, joiden vastuualue taisi olla t\u00e4m\u00e4 koko l\u00e4\u00e4ni. Ja n\u00e4ill\u00e4, kunnank\u00e4til\u00f6th\u00e4n siis matkasivat l\u00e4\u00e4nin alueella ja meniv\u00e4t sinne, miss\u00e4 synnytyksi\u00e4 oli tulossa. Ja t\u00e4ss\u00e4 on itse asiassa meid\u00e4n edess\u00e4 er\u00e4\u00e4n kunnan k\u00e4til\u00f6n v\u00e4lineist\u00f6. Ja h\u00e4n oli k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni oman uransa aikana tehnyt yli 1000 synnytyst\u00e4, eli ollut avustamassa yli 1000:nnessa synnytyksess\u00e4. Aika huima m\u00e4\u00e4r\u00e4, kun ajattelee, ett\u00e4 k\u00e4til\u00f6h\u00e4n hoiti n\u00e4m\u00e4 synnytykset sitten aivan yksin ilman synnytysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4, ilman synnytyssalia, vaan mentiin sinne, miss\u00e4 se odottava \u00e4iti, synnytt\u00e4v\u00e4 \u00e4iti on. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4mm\u00f6nen j\u00e4nn\u00e4 t\u00f6tter\u00f6, t\u00e4\u00e4 on ik\u00e4\u00e4n ku t\u00e4mm\u00f6nen torvi. Ni t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on itse asiassa siki\u00f6n syd\u00e4n\u00e4\u00e4nien kuuntelutorvi. Eli t\u00e4\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6nen, onko t\u00e4m\u00e4, ei t\u00e4m\u00e4 nyt ihan alumiinia oo, mut jotain metallia ja se on laitettu sitten siihen \u00e4idin vatsan p\u00e4\u00e4lle ja k\u00e4til\u00f6 on kuunnellu torven toisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4, mink\u00e4laiset syd\u00e4n\u00e4\u00e4net siell\u00e4 kuuluu.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n joltain keitti\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4lt\u00e4 suppilolta ku milt\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4ketieteelliselt\u00e4 tai hoitotieteelliselt\u00e4 v\u00e4lineelt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Kyll\u00e4, t\u00e4t\u00e4h\u00e4n vois vaikka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 piirakkamuottina, eli siin\u00e4 on vaan sitten se otin, ett\u00e4 saa sitten paineltua taikinaa. Ja t\u00e4ss\u00e4 vieress\u00e4 on sitten muovinen putki, jossa on sitten v\u00e4h\u00e4n lasinen p\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on itse asiassa imulaite, jonka avulla k\u00e4til\u00f6 imi vastasyntyneen hengitystiet auki. Ja ajatelkaa, t\u00e4ss\u00e4kin, ei ollu mit\u00e4\u00e4n moottoria tai aparaattia, vaan k\u00e4til\u00f6 k\u00e4ytti itse\u00e4ns\u00e4 apuv\u00e4lineen\u00e4, laitteena. Eli h\u00e4n itse imi, auttoi imem\u00e4\u00e4n, siis puhdistamaan…<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Putkella tavallaan.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Putkella katto kaikki n\u00e4m\u00e4 hengitystiet auki. Ett\u00e4 se on kyll\u00e4 vaatinu aika paljon semmosta kutsumusta. Min\u00e4 aattelen, ett\u00e4 sen ajan k\u00e4til\u00f6ty\u00f6 on ollut todellakin kutsumusammatti. Itsen\u00e4inen ja joutunu tekem\u00e4\u00e4n hyvinkin vaikeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 yksin ja mink\u00e4 tahansa laisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja mink\u00e4 tahansa laisissa tiloissa. Majataloissa, saunassa, ulkona, ladossa, ehk\u00e4 sis\u00e4tiloissa joskus. Ja sitten t\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy viel\u00e4 t\u00e4mm\u00f6set huimat pihdit, eli n\u00e4\u00e4 on aika hurjan n\u00e4k\u00f6set ja n\u00e4\u00e4 on synnytyspihdit, jotka on kuuluneet my\u00f6s t\u00e4lle k\u00e4til\u00f6lle. Mutta t\u00e4m\u00e4n k\u00e4til\u00f6n mukaan h\u00e4n oli k\u00e4ytt\u00e4nyt oman uransa aikana niit\u00e4 vain kerran. Ett\u00e4 h\u00e4n oli varmaan aika taitava k\u00e4til\u00f6. Min\u00e4 en hirve\u00e4sti tied\u00e4 k\u00e4til\u00f6n ty\u00f6st\u00e4, mutta voisi ajatella, ett\u00e4 h\u00e4nelle ehk\u00e4 k\u00e4vi tuuri tai sitten ei ollu sellasia komplikaatioita, joissa h\u00e4n olisi tarvinnut synnytyspihtej\u00e4 tai sitten h\u00e4n osasi jollakin tavalla ne synnytykset toteuttaa niin, ett\u00e4 pihtej\u00e4 ei tarvittu.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Oli vaan niin taitava. Tosta hengitysteiden putsausletkusta, niin en ole siis itse ikin\u00e4 ollut l\u00e4sn\u00e4 kun vauva syntyy, mutta oon telkkarista n\u00e4hny, ett\u00e4 se hoidetaan nyky\u00e4\u00e4n semmosella, se on tavallaan pumpattava nokka, mik\u00e4 ensin painetaan tyhj\u00e4ksi kiinni ja sitten se alkaa ime\u00e4 kun sen avaa, irrottaa sen otteen. Semmosella tavallaan ilma-, tyhji\u00f6systeemill\u00e4 toimiva. Ei tarvitse en\u00e4\u00e4 omaa suuta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siihen imemiseen nykyk\u00e4til\u00f6iden.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Kyll\u00e4. Mutta kotisynnytykset siihen aikaan olivat hyvin tavallisia. Ja v\u00e4limatkat pitki\u00e4, eli varmaan siin\u00e4kin se k\u00e4til\u00f6n ty\u00f6 on ollu aikamoista reissuty\u00f6t\u00e4, sen ajan matkaty\u00f6t\u00e4. Mutta kilometrikorvauksia ei varmaan siihen aikaan saanu tai ett\u00e4 omalla ajalla varmaan aika paljon joutui sitten menem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Mist\u00e4 vuosikymmenist\u00e4 nyt suunnilleen puhutaan? Meill\u00e4 on t\u00e4n k\u00e4til\u00f6n tarinaa tallennettu, mutta oliko meill\u00e4 tiedossa mihin aikoihin t\u00e4\u00e4 k\u00e4til\u00f6 eli?<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: No min\u00e4 luulen, ett\u00e4 h\u00e4n on tossa 1900-luvulla toki on varmaan el\u00e4ny, oisko 50-60-luvulla, n\u00e4it\u00e4 aikoja varmaan, sillon oli kunnank\u00e4til\u00f6it\u00e4. Ihan tarkalleen minulla ei aikaa oo tiedossa, mutta ei en\u00e4\u00e4 60-70-luvulla. 70-luvulla alko keskitty\u00e4 ja terveydenhuolto sill\u00e4 tavalla kehittym\u00e4\u00e4n ja t\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n organisaatioj\u00e4rjestelm\u00e4, terveydenhuollon j\u00e4rjestelm\u00e4 alko kehittym\u00e4\u00e4n ihan uudella tavalla. Et varmaan siin\u00e4 60-luvusta taaksep\u00e4in, ep\u00e4ilisin n\u00e4in. Sin\u00e4ns\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n harmi, ett\u00e4 ne alkuper\u00e4iset, ketk\u00e4 ovat olleet rakentamassa t\u00e4t\u00e4 sairaalamuseoo, niin meill\u00e4 ei oikein heid\u00e4n tarinoitaan ole en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. He ovat tehneet arvokasta ty\u00f6t\u00e4 ja ainutlaatusta ty\u00f6t\u00e4, mik\u00e4 me halutaan nyt tallentaa videoteitse, eli tekem\u00e4ll\u00e4 n\u00e4it\u00e4 erilaisia tallenteita. T\u00e4\u00e4 on yksi tapa antaa se kunnioitus ja se arvostus heid\u00e4n ainutlaatuselle ty\u00f6lle, mit\u00e4 he ovat tehneet sairaalan, terveydenhuollon, l\u00e4\u00e4ketieteen historian n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Tosiaan kaikki n\u00e4m\u00e4 esineet, joita t\u00e4ss\u00e4 on k\u00e4sitelty, niitten kuvat, muistutan viel\u00e4, l\u00f6ytyv\u00e4t meid\u00e4n Savonian Instagram- ja Facebook-sivuilta t\u00e4m\u00e4n podcast-jakson julkaisun yhteydest\u00e4, sielt\u00e4 ne kannattaa k\u00e4yd\u00e4 katsomassa. Ja n\u00e4m\u00e4 tilit kannattaa muutenkin ottaa seurantaan, koska varmasti sitten t\u00e4m\u00e4 tallenne, joka tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 sairaalamuseosta, jaetaan jossain muodossa, sitten kun se on jaettavassa muodossa, niin varmasti l\u00f6ytyy sitten meid\u00e4n somekanavista, kun se valmistuu.<\/p>\n\n\n\n

Eeri Pihlajakari: Joo, kyll\u00e4, siis Savonian k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja KYSill\u00e4 omassa asiakkuusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 l\u00f6ytyy.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Niin, t\u00e4\u00e4 videohan tehd\u00e4\u00e4n meid\u00e4n henkil\u00f6kunnalle, tuleville opiskelijoille, mutta erityisesti meid\u00e4n asiakkaille, eli l\u00e4\u00e4ketieteen, sairaanhoidon historiaa. Se on ainutlaatusta ja hienoa, miss\u00e4 ollaan. T\u00e4t\u00e4 kautta pystyy n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 olemme p\u00e4\u00e4sseet aika pitk\u00e4lle aika lyhyess\u00e4 ajassa.<\/p>\n\n\n\n

Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Sulla oli Merja siell\u00e4 entisen ylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin viisaita sanoja t\u00e4h\u00e4n loppuun.<\/p>\n\n\n\n

Merja \u00c5lander: Yhteis\u00f6 on henkisesti kyps\u00e4, kun se osaa arvostaa omaa menneisyytt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 on Savonian legendat -podcastsarjan jakson tekstivastine. Voit kuunnella jaksot SoundCloudista klikkaamalla t\u00e4st\u00e4. [musiikkia] Klaudia K\u00e4kel\u00e4: Tervetuloa kuuntelemaan Savonian legendat -podcastia. T\u00e4ss\u00e4 podcastissa savonialaiset saavat kertoa ammattikorkeakoulumme legendoja, jotka perustuvat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tositarinoihin, tutkimuksiin ja tinkim\u00e4tt\u00f6myyteen. Min\u00e4 olen Klaudia K\u00e4kel\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n<\/p>\n","protected":false},"author":7855,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-85","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7855"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=85"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":97,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85\/revisions\/97"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=85"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=85"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/podcast\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=85"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}