Kuvassa TTHA:n rakennustyömaalla on tapahtunut sairaskohtaus ja potilaalle annetaan hätäensiapua sydäniskurilla (Kuva. Antti Achrenius 2019).
VALTEK -hankkeen tavoitteena on ollut auttaa yrityksiä löytämään tarpeita mahdollisille koulutuksille ja kilpailukykyä parantaville ja auttaville toimille. Viimeisimmät koulutukset ovat painottuneet laatuun, hitsauksen tarkastukseen ja CE-merkintään liittyvään koulutukseen sekä turvallisuuden kehittämiseen. Turvallisuuskoulutusten painopisteenä on ollut yritysten turvallisuuskulttuurin kehittäminen ja tapaturmataajuuden alentaminen. Keväällä 2019 koulutuksia on järjestetty nostotyön turvallisuuteen ja toiminnalliseen turvallisuuskoulutukseen.
Toiminnallinen turvallisuuskoulutus sai alkunsa erään yrityksen toiveesta sellaisen järjestämiseen, jolloin aloin selvitellä mahdollisia yhteistyökumppaneita, joilla on mahdollisuus järjestää riittävän laaja ja laadukas koulutus yritysten tarpeisiin. Aihealueiksi valikoitui paloturvallisuus, liikenneonnettomuudessa toimiminen ja hätäensiavun antaminen. Kilpailutuksen perusteella valikoitui yhteistyökumppaniksi Pelastusopisto Kuopiosta. Entuudestaan tiesin Pelastusopiston harjoitusalueella olevasta paloteatterista, jossa yleisö voi lasien takaa seurata palon kehittymistä.
Päivä alkoi paloteatterissa missä Pelastusopiston esittelyn lisäksi kerrottiin TTHA:n (työturvallisuuden harjoitusalueen) mahdollisuuksista toimia oppimisympäristönä erilaisissa turvallisuuteen liittyvissä koulutuksissa. TTHA on vuonna 2017 vihitty toiminnallisen työturvallisuuden harjoittelupaikka, jonne yritykset ovat osuuksilla päässeet rakentamaan omaa ja muitakin yrityksiä hyödyttäviä harjoittelurasteja, missä väärän toiminnan ja oikeaoppisen toiminnan ero on hyvin havainnollistettu.
Paloteatterissa päivä jatkui esityksellä missä litiumioniakut laitettiin koetuksiin kuumuudelle ja ulkoiselle rasitukselle. Keskustelua herätti yleisesti, kuinka ihmiset lataavat mobiililaitteiden akkuja, ja huolta herätti joidenkin tapa ladata matkapuhelinta nukkuessaan lähellä kasvoja. Lisäksi kysymyksiä herätti sähköautojen lataamisen turvallisuus, useinhan latauspisteet ovat lähellä rakennuksia ja latausjohto on suhteellisen lyhyt. Litiumioniakku syttyy voimakkaaseen paloon ylikuumettuaan, mihin voi olla syynä latauslaitteissa ilmennyt vika tai akkujen joutuminen kosketuksiin jonkin kuuman pinnan kanssa. Pelastusalan henkilöstöllä riittää vielä sarkaa kouluttautua uusien tekniikoiden haltuun saamiseksi.
Lounaan jälkeen siirryimme ulkona pidettäville rasteille missä koulutettavat jaettiin kolmeen ryhmään, rasteilla kouluttajat opastivat oikeaoppista toimintaa. Sammutusrastilla pääsi oikeasti testaamaan sammuttimia ja niiden sammutuskykyä. Todettiinkin sammutteen merkitys nestemäisten palojen sammuttamisessa. Tyypillisesti alkusammutusharjoituksessa käytettävät vesisammuttimet ovat hyvä tapa kokeilla kuinka hiukan suuremman nestepalon sammuttaminen on vaikeaa, vaikka palavaan kohteeseen mentäisiin useamman sammuttajan voimalla. Keskustelua herätti myös jauhesammuttimen soveltuvuus suljetuissa kohteissa, onhan mahdollista, että jauhesammutin aiheuttaa suuremman vahingon kuin itse palo. Valintatilanteessa sammuttimia kannattaakin harkita muita sammutteita, esimerkiksi vaahtosammutin tai CO2-sammutin, jolloin jälkivahingot jäisivät pienemmiksi.
Yritysten henkilökunnan liikkuminen autoilla lisää mahdollisuutta joutua onnettomuuteen tai olla ensimmäisenä paikalla, kun tieliikenneonnettomuus on tapahtunut. Tällöin olisi hyvä olla muutamista perusasioista selvillä kuitenkaan pelastajan ja pelastettavan turvallisuusnäkökulmaa unohtamatta. Ensimmäisenä tulee varmistaa lisäonnettomuuksien estäminen ja muiden tielläliikkujien varoittaminen. Näihin tilanteisiin olisi jokaisella tielläliikkujilla hyvä olla varoittamiseen liittyvää varustetta, kuten heijastinliivit. Nykyaikaisten ajoneuvojen turvavarusteet voivat aiheuttaa myös riskin pelastajille, jolloin autettavan ja turvavarusteen väliin ei tule mennä. Muutoin ensiavun antaminen käsittää samoja piirteitä kuin muidenkin tapaturmapotilaiden kohtaaminen missä varmistetaan elintoiminnot avustamalla hengitysteiden avaamisessa ja verenkierron varmistamisessa, jokainen kykyjensä mukaan.
Yhä useammasta julkisesta paikasta löytyy sydäniskuri, jonka käyttöä ei tule vierastaa. Aina kun mahdollista, kannattaa osallistua sydäniskurin käyttöharjoituksiin, jolloin muodostuu hiukan rutiinia sen käytöstä. Keskustelua herättikin laitteiden erilaisuus, jolloin käyttökokemuksissa oli eroavaisuuksia. Myöskin peruselvytystaitoja on hyvä harjoitella, jolloin oikeaoppiset suoritustavat jäävät lihasmuistiin. elvytysohjeethan ovat vuosien saatossa hiukan muuttaneet muotoaan, mutta yhteistä kaikille ohjeille on ollut painelu- puhallus –elvytys, missä varmistetaan potilaan hapekkaan veren saanti ja mahdollisten vaurioiden minimoiminen.
Kokonaisuutena päivästä jäi koulutettaville hyvä kuva ja osallistujat saivat nähdä Pelastusopiston harjoitusalueen mahdollisuudet toiminnallisen turvallisuuskoulutuksen järjestämiseen. Jatkossa otammekin mielellämme vastaan ideoita sekä aiheita tarpeellisten koulutusten järjestämisestä. Kiitosta tuli myös sopivan väljästä aikataulusta, jolloin oli myös mahdollisuus rakentavaan mielipiteiden vaihtoon.
Kokonaisen palonkehittymisvideon voit katsoa Youtubesta
tai skannaa QR-koodi
Janne Ylönen
tutkimusinsinööri
Savonia-ammattikorkeakoulu
