Eteenpäin niin pääsemme tutkimusmatkalle kauas ja mitä erikoisempien herrojen seurassa!

1300 luvulla alkoi kauppareittien, uusien alueiden ja aluevaltausten aika. Rohkeasti mentiin sinne, minne yksikään eurooppalainen ei vielä ollut mennyt. 17 vuotias Marco Polo, oli venetsialainen kauppias isänsä tavoin ja tutkimusmatkailija. Hänet tunnetaan paitsi pastan tuomisesta eurooppaan, niin matkakertomuksestaan, jossa hän kertoo matkastaan isänsä Niccolòn ja setänsä Maffeon mukana silkkitillä pitkin Kiinaan. Kirja on ensimmäinen eurooppalainen omiin kokemuksiin perustuva matkakirja Kiinasta. Hieman epäilyksiä on aika ajoin esitetty kirjan uskottavuudesta, sillä hän ei esimerkiksi mainitse kuuluisaa Kiinan muuria teoksessaan lainkaan. Mutta muutoin kirja on äärettömän mielenkiintoinen matkakertomus! https://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2013/02/

Kristoffer Kolumbus, tuo suuri löytöretkeilijä ja mertenseikkailija, kullan kiilto silmissä hän lähti etsimään vastarantaa jonka oletti olevan Intia. Hän lähti siis suoraan länteen kolmen laivansa ja Espanjan kuninkaan suojeluksessa. Äärettömän kiistan alainen henkilö. Todella mielenkiintoinen artikkeli tuossa liittenä! https://asialinja.com/kristoffer-kolumbus-matkat-orjakauppa/

Vasco de Gama, Idän merireitin löytäjä. Ensimmäinen eurooppalainen, joka seilasi intiaan laivoillaan. Jos Kolumbus oli julma, niin de Gama vaikutti mielestäni aika tyhmältä, mutta kukapa sen ajan ihminen olisikaan kamalan viisas verrattuna nykypäivän tietoihin ja taitoihin. Vaikkakin arvostettu mies hän olikin, sillä hänestä tuli peräti portugalin kuninkaan sijainen intiaan loppuelämäkseen. Toisaalta, ilman hänen uhkarohkeaa meriseikkailujaan, emme ehkä itse tänäpäivänä olisi omissa tiedoissamme näin pitkällä. Hän kuitenkin rohkeni tuon uuvuttavan matkan tehdä muutaman kerran. Ja sinnikäskin hän oli, kun ei antanut ensimäisen matkansa suuresta menetysprosentinkaan lannistaa itseään, vaan lähti reissuihin yhä uudelleen.

Myös pohjoisen ihmiset kävivät runsaasti kauppamatkoilla.

Pohjoisessa, viikinkien vallan hiipuessa, saksan alueen kaupungit muodostivat oman kauppaliiton, Hansakaupunkien liiton. 1100- 1500 luvulla he olivat suurimmillaan ja muodostivat, ei vain kauppaliittoa vaan myös puolustuksellisen sotilasliiton. (wikipedia)Hansalaiset kulkivat itämerellä hienoilla uudenaikaisilla Koggeillaan. Eli laivojen koon kasvaessa, rahtia saatiin kuljetettua suurempia määriä ja toisaalta, laivat pystyivät liikkumaan myös pidempiä matkoja. Hansaliiton merkitys alkoi vähenemään erityisesti kun Pohjois-Amerikka lopulta oikeasti löytyi ja sitä alettiin asuttamaan. Matkailun suunta alkoi olla selkeästi sellainen että ihmiset lähtivät länteen ja raaka-aineita tulvia tänne eurooppaan. Hansaliitto päättyi lopullisesti vasta 1800 luvulla, mutta edelleen Hansakaupungit ovat edelleen suuressa suosiossa matkailun näkökulmasta. Mukava vanhan herättämistä henkiin, on uuden ajan Hansaliitto, jossa on jäseninä peräti 200 kaupunkia! Se ei tietenkään ole enää meriä seilaileva kauppiasliitto, vaan EU:hun pohjoiseurooppalaista järkevyyttä raha-asioiden hoitamista esiin tuova ryhmittymä.(https://yle.fi/uutiset/3-10485419)