Voimavarat näkyväksi – sosiaalinen kuntoutuminen kuntouttavassa työtoiminnassa

Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat järjestivät maaliskuun aikana opintoihin liittyvän ohjausprojektin Iisalmen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä. Ohjausprojekti kokosi kaikki ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat yhteen kaikkiaan kolmena kertana. Ohjausta toteutettiin sosiaalisen kuntoutumisen lähtökohdista, hyödyntäen voimavarakeskeisiä menetelmiä.

Kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, jonka keskeisin tavoite on tukea asiakkaan toiminta- ja työkyvyn, sekä elämän- ja arjenhallinnan vahvistumista (STM julkaisuaika tuntematon). On huomioitavaa, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva ei ole työsuhteessa jolla olisi työsuhteeseen liittyviä vastuita, vaan hän on itse asiakas, jolla on erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia itse toimintaan liittyen (THL 2019).

Sosiaalinen kuntoutus lisättiin Sosiaalihuoltolain mukaisiin sosiaalipalveluihin vuonna 2014 ja sillä tarkoitetaan asiakkaalle annettavaa tehostettua tukea, jotta hänen sosiaalinen toimintakykynsä vahvistuisi, osallisuus lisääntyisi ja vältettäisiin asiakkaan syrjäytymistä yhteiskunnasta ja yhteisöistä (Sosiaalihuoltolaki 2014/1301, 17 §). Sosiaalista kuntoutusta voidaan tarjota esimerkiksi sosiaalialan ammattilaisen tarjoamana tehostettuna tukena ja ohjauksena, ryhmätoimintana ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edistämisenä sekä elämän- ja arjenhallinnan tukemisena. Kuntouttava työtoiminta on useissa kunnissa nähty keinona tarjota sosiaalista kuntoutusta sitä tarvitseville asiakkaille. (THL 2017.) Pitkä työttömyys edesauttaa etääntymistä monista palveluista ja lisää syrjäytymisen riskiä. Sosiaalinen kuntoutus on keino sosiaalisen toimintakyvyn parantamiseen ja oman osallisuuden rakentamiseen ja löytämiseen. Tie kohti varsinaista työnhakua voi olla pitkä ja oman elämän hallinnan kohentaminen on osa tätä prosessia. (Böckerman 2018, 240.)

Kuntouttava työtoiminta ei ole ainut keino tarjota sosiaalista kuntoutusta, mutta näiden kahden palvelun tavoitteet nivoutuvat hyvin keskeisiltä osin toisiinsa. Voiko työ- ja toimintakykyä tukea tukematta samalla sosiaalista toimintakykyä? Antaako parempi elämän- ja arjenhallinta eväitä osallisuuteen, voimia yhteisöissä toimimiseen ja oman elämän asiantuntijuuteen? Kuinka sosiaalista kuntoutusta käytännössä toteutetaan ja tulisiko se aina ottaa huomioon kuntouttavaa työtoimintaa suunniteltaessa? Näiden pohdintojen johdattamana lähdimme suunnittelemaan yhteistoiminnallista projektia kuntouttavan työtoiminnan ryhmään, jonka keskeisiksi teemoiksi nostimme sosiaalisen vuorovaikutuksen, voimaantumisen sekä motivoitumisen oman elämän hallintaan.

Voimaantuminen ja voimavaraistuminen

Yksilön voimaantumisen katsotaan olevan yksilöllinen prosessi, jonka myötä ihmisen sisäinen voimantunne kasvaa ja kehittyy, itsetunnon, rohkeuden sekä aktiivisuuden lisääntyessä. Voimaantuessaan yksilö kykenee kokemaan olevansa tasapainossa ympäristönsä ja mikä tärkeintä, itsensä kanssa. Myös päämäärien ja tavoitteiden asettaminen sekä saavuttaminen alkaa mahdollistua ja tulevaisuuteen kykenee katsomaan toiveikkaana, kun tuntee hallitsevansa omaa elämäänsä. Voimaantumista ei kukaan voi toiselle mahdollistaa, vaan jokaisen on käytävä tuo prosessi läpi itsenäisesti. Tukevalla vuorovaikutuksella, sekä kannustavalla palautteella voidaan kuitenkin tukea yksilön uskomuksia itsestään. Myös itsensä arvokkaaksi kokemisen tunteen vahvistamisella on hyvin suuri merkitys. (Siitonen 1999, 117–119.)

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta asiakkaan voimaantuminen on hyvin merkityksellistä. Jotta yksilön on mahdollista saada parannettua elämän- ja arjenhallintaansa, on hänen kyettävä asettamaan itselleen tavoitteita joihin hän pyrkii. Näiden tavoitteiden asettamista on turha yrittää tehdä ulkopuolelta, vaan asiakkaan tulee asettaa ne tuettuna itse. Usein kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla on pitkittynyttä työttömyyttä sekä erilaisia sosiaalisia haasteita.

Jotta asiakas voisi tuntea osallisuutta työelämään, tarvitaan monien tekijöiden vahvistamista. Kuntouttavassa työtoiminnassa on mahdollisuus kerätä uutta tietoa ja oppia uusia taitoja sekä saada vertaistukea muilta osallistujilta. Voimavaraistumisen kannalta on tärkeää, että asiakas voi kokea kuuluvansa johonkin ja olla vertainen. On tärkeää huomata, että omalla aktiivisuudellaan on pystynyt edistämään omaa tilannettaan. Oman arvokkuuden sekä tarpeellisuuden ymmärtäminen kasvattaa myös vastuuntuntoa ja helpottaa tavoitteiden asettamista. (Böckerman 2018, 240.)

Ohjaustoiminta kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä

Kuvakortteja.
Kuvakortit tutustumisen tukena.
Kuva: Anniina Martikainen

Yhteistoiminnallinen projekti järjestettiin Iisalmen kaupungin ylläpitämässä kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä. Ryhmän toiminta sisältää erilaisia julkisten alueiden rakentamiseen ja huoltoon liittyviä työtehtäviä kaupungin Teknisen toimialan alaisuudessa. Ohjauskertojen kautta halusimme antaa ryhmäläisille mahdollisuuden kokoontua yhdeksi kokonaiseksi ryhmäksi ja henkilökohtaisten tehtävien rinnalla nähdä ja kokea osallisuutta kaikkien toimintaan osallistujien kanssa.

Ensimmäisellä ohjauskerralla ilmasta pystyi aistimaan jännityksen tunnun. Uusia ihmisiä, uusia asioita, sama jännitys. Osallistujat arpoivat mitä tuleman pitää ja me opiskelijat pohdimme, kuinka meidät tullaan ottamaan vastaan. Ensimmäisen kohtaamisen tarkoitus olikin rikkoa jää, tutustua toisiimme ja pitää hauskaa yhdessä. Tätä lähdettiin toteuttamaan kertomalla omasta elämästä kuvien avulla ja kisailemalla pienissä joukkueissa leikkimielisillä Kahoot! -visailuilla.

Mukavaa vaihtelua porukalla olo ja mukavaa tekemistä, tutustumista.

– asiakas

Koimme ohjauskertojen toteutuksessa tärkeäksi, että myös ryhmän omat ohjaajat osallistuisivat harjoituksiin. Ajattelimme, että vertaisuuden kokeminen ohjaajien kanssa voisi auttaa kehittämään luottamuksellista suhdetta, kun kaikki lähtevät toteuttamaan harjoituksia samalta viivalta unohtaen tavanomaiset roolit. Yhdessä tekemisen ajatus kulki läpi koko projektin.

Ajatukset ja tuntemukset omista voimavaroista siirtyneenä paperille.
Kuva: Sanna Losoi-Korolainen

Omien voimavarojen ja vahvuuksien hahmottaminen oli aihealue, johon keskityimme ohjausprojektin toisella kerralla. Tarkoituksenamme oli vahvistaa jokaisen omien voimavarojen tuntemusta ja tukea heitä tuomaan niitä näkyväksi, sekä pyrkiä mahdollistamaan voimaantumista ja pystyvyyden tunnetta jokaisessa yksilössä. Voimavaroja kartoitettiin Voimatammi -harjoituksen avulla, jossa jokainen rakensi oman tammensa nimeten omia perusvoimiaan, asioita, joissa on hyvä ja joita osaa, tekemisiä, joista nauttii, sekä haaveitaan ja unelmiaan. Harjoitus toteutettiin mahdollistaen jokaiselle yksilöllinen matka itseensä, sekä omien mieltymysten mukaisen tuotoksen valmistaminen erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Harjoituksen tuotosten läpikäymisen yhteydessä oli havaittavissa selkeää ylpeyttä omista taidoista, sen jälkeen, kun ne oli alun haastavuuden jälkeen onnistuttu saamaan kirjattua. Myös voimavarojen havainnointi ja yksilöinti tuotti toivotusti kokemuksia siitä, että vaikka ne olivat hyvin yksilöllisiä, jokaisella niitä oli useita.

Harjoituksen avulla tehtyjä havaintoja hyödynnettiin opeteltaessa ansioluettelon tekoa Canva CV pohjan avulla. Pyrimme vahvistamaan jokaisen kokemusta siitä, että omat vahvuudet ja taidot ovat merkityksellisiä työnhaussa, ja niiden esiin tuominen on koulutus- ja työhistorian ohella hyvin tärkeää. Pyrimme myös tietoteknisten taitojen kehittämiseen, sekä rohkaisemaan niiden käyttöön. Jokainen sai ohjaustoiminnan aikana luotua itselleen CV pohjan, jonka jatkojalostaminen ja hyödyntäminen mahdollistettiin tallentamalla pohjat työtoiminta ryhmän ohjaajan avustuksella.

Ohjaustoiminnan anti

Ohjaustoimintamme vahvisti käsitystämme siitä, kuinka merkityksellistä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden näkökulmasta heidän voimaantumisensa ja taitojensa kehittyminen on. Kyse voi olla pienestäkin asiasta, tai taidosta, joka kehittyessään saa aikaan onnistumisen tunteita ja näin lisää yksilön minäpystyvyyden tunnetta. Samalla kokemus tukee motivaation kasvua ja vie asiakasta pienin askelin lähemmäksi hänen itselleen asettamiensa tavoitteiden saavuttamista. Se, että näitä asioita voidaan kokea yhdessä ja toteuttaa yhdessä muiden osallistujien kanssa, vahvistaa myös yhteisöön kuulumisen tunnetta. Yhdessä onnistumiset tuovat rohkeutta myös sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

Vaikka yhteistoiminnallinen projektimme sisälsi ainoastaan kolme tapaamiskertaa, oli ilahduttavaa ja rohkaisevaa meille opiskelijoille huomata, että ohjauskertojen aikana osallistujat pääsivät kokemaan useita onnistumisen hetkiä. Ensimmäinen onnistuminen saattoi muodostua jo siitä, että jännittämisestä huolimatta, oli päättänyt osallistua toimintaan.

Kun omat vahvuudet, voimavarat ja taidot havainnollistuvat ja yksilöityvät, sekä parhaimmassa tapauksessa lisääntyvät ja kehittyvät, tukee se toivotusti asiakkaan motivaatiota ja voimaantumista. Pyysimme kaikkia osallistujia täyttämään jokaisen kerran alussa tunnelmia ennen päivän alkua sekä tunnelmia ja palautetta päivän jälkeen. Oli hienoa kuulla, että ohjaustoimintamme herätti ryhmän ohjaajissa ajatuksia vastaavantyyppisen toiminnan jatkamisesta, ryhmän yhteisiä sekä sen jäsenten yksilöllisiä tarpeita ja toiveita huomioiden.

Mukavia kertoja ollut nämä 3 krt. Hyvin autoitte kaiken kanssa. Kiitokset siitä teille molemmille, oli kivaa!

– Asiakas

Koimme tulevina sosiaalialan ammattilaisina ohjausprojektin aikana useita onnistumisen hetkiä. Saimme arvokasta kokemusta asiakasryhmien ohjaamisesta, josta uskomme olevan hyötyä tulevaisuuden työtehtävissä. Haluamme esittää kiitoksemme Iisalmen kaupungille, joka mahdollisti ohjausprojektimme toteutuksen. Erityiskiitoksen esitämme kuntouttavan työtoiminnan ohjaajille sekä asiakkaille, jotka ottivat meidät niin avoimesti ja lämpimästi vastaan, jakaen tarinaansa kanssamme.

Kirjoittajat:

Sanna Losoi-Korolainen
Anniina Martikainen
sosionomiopiskelijat
Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmi

Lähteet:

Böckerman, Heidi 2018. Sosiaalinen kuntoutus työelämäosallisuutta edistämässä. Teoksessa Kostilainen Harri & Nieminen Ari (toim.) Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia. Helsinki: DIAK, 231–244. Viitattu 12.3.2021.

Siitonen, Juha 1999. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Väitöskirja. Oulun opettajakoulutuslaitos. Oulun yliopisto. Viitattu 12.3.2021.

Sosiaalihuoltolaki 2014/1301. Viitattu 12.3.2021.

STM julkaisuaika tuntematon. Kuntouttava työtoiminta. Verkkojulkaisu. Viitattu 12.3.2021

THL 2017. Sosiaalinen kuntoutus käytännössä. Verkkojulkaisu. Viitattu 12.3.2021

THL 2019. Oikeudet ja velvollisuudet. Verkkojulkaisu. Viitattu 12.3.2021.

Asiakasturvallisuusosaaminen tulee huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

Hallitus on antanut esityksensä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta 8.12.2020 eduskunnalle. (HE 241/2020 vp, 1.) Asiakasturvallisuus nousee vahvasti esille uudistuksen tavoitteissa ja se on osa jokaisen sote-ammattilaisen osaamista. Työntekijän tulee käsittää turvallisuus fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden kautta.

Turvallisuuskysymyksien pohtiminen on tärkeää laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta. Laadukas työ varmistaa avun saamisen oikea-aikaisesti ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys ja työvoimapulaan vastaaminen ovat merkittävässä roolissa asiakasturvallisuuden toteutumiselle. (HE 241/2020 vp, 1.)

World Health Organizationin eli WHO:n toimintasuunnitelma vuosille 2021–2030 kuvaa asiakasturvallisuuteen panostamisesta terveydenhuollossa. Visio on, ettei terveydenhuollossa tapahdu lainkaan potilasvahinkoja. Tavoitellaan toimintaa, joissa riskitekijät on tunnistettu ja ennakoitu mahdollisimman kattavasti ja ne huomioidaan ammattiosaamisessa. (World Health Organization 2020, 7.)

Suomen tulevassa sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuolto tulevat yhdistämään osaamistaan, joten asiakasturvallisuuden tulee rakentua ehjäksi ja vahvaksi toimivalla poliittisella päätöksenteolla ja ratkaisuilla. Tämä tarkoittaa sote-alan ammattilaisten osaamistarpeiden tunnistamista ja monitieteellisen yhteistyön edistämistä. Yhteneväisellä laatuosaamisella, tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tullaan viemään asiakasturvallisuusosaamista eteenpäin. (Valtioneuvoston kanslia 2018, 15.)

Läppär, kädet ja lomakkeen täyttö.
Omavalvonta ja riskienhallinta parantaa asiakasturvallisuutta. Kuva: Pxhere CC0.

Laadukas omavalvonta on osa asiakasturvallisuutta

Asiakasturvallisuuden toteutuminen varmistetaan arvioimalla jatkuvasti omaa toimintaa. Apuna käytetään omavalvontaa sekä laadun- ja riskien hallintaa. Asiakasturvallisuuden turvaamiseksi työntekijän on tiedostettava toimintaan liittyvät riskit ja toimintatavat. Kun tunnistetaan riskit ja määritellään keinot vaaratapahtumien ennaltaehkäisemiseksi tai riskien pienentämiseksi, voidaan hallita paremmin asiakasturvallisuutta. Henkilöstön kehittämis- ja koulutustarpeet on tunnistettava. Uusien työntekijöiden on saatava riittävä perehdytys. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017, 14, 16.)

Asiakkaan ääni on tärkeä osa asiakasturvallisuuden toteutumista. Asiakas voi omalta osaltaan edistää, varmistaa sekä tuoda esille havaitsemiaan puutteita ja kehittämistarpeita asiakasturvallisuudessa. Omavalvontasuunnitelmassa on konkreettisesti kuvattu, miten asiakas voi toimia, mikäli hän huomaa puutteita asiakasturvallisuudessa. Tärkeää on, että asiakas on itse aktiivisesti ja keskeisesti mukana omien palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hänen yksilölliset toiveensa ja tarpeensa huomioidaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017, 14.)

Sosiaali- ja terveyshuollon uudistuksessa on kiinnitettävä huomiota alan ammattilaisten ammattitaitoon ja asiakasturvallisuus-osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Tällä varmistetaan, että asiakasturvallisuudelle asetetut tavoitteet tulevat tasavertaisesti jokaisen asiakkaan kohdalla toteutumaan. Työyksiköiden omavalvontasuunnitelmat toimivat perehdytyksen apuvälineenä. Laadittaessa vastineita asiakkaiden tekemiin muistutuksiin ja selvityspyyntöihin, verrataan toimintaa omavalvontasuunnitelmassa kuvattuun toimintatapaan. Omavalvontasuunnitelman tulee ohjata päivittäistä toimintaa.

Kirjoittajat:

Tanja Lappalainen
Elina Paaso ja
Tarja Suutari
sosionomi (YAMK)-opiskelijat
Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen
sosiaalialan yliopettaja
Savonia- ammattikorkeakoulu

Lähteet

HE 241/2020 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi. Pdf-tiedosto. Julkaistu 8.12.2020. Viitattu 4.1.2021.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2017. Valtioneuvoston periaatepäätös POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017–2021. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:9. Viitattu 20.12.2020.

Valtioneuvoston kanslia 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. Pdf- tiedosto. Julkaistu 29.5.2018. Viitattu 2.2.2021.

World Health Organizaion 2020. Global Patient Safety Action Plan 2021-2030. Towards Zero Patient Harm in Health Care. Pdf-tiedosto. Julkaistu 8/2020. Viitattu 4.1.2021.

Poikkeusolot lisäävät halua auttaa – vapaaehtoistoiminta täydentää ammatillista palvelujärjestelmää

Suomalaiset osallistuvat aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan. Liikuntaan ja urheiluun, ikäihmisiin sekä lapsiin ja nuoriin liittyvä vapaaehtoistoiminta ja rahan tai omaisuuden lahjoittaminen hyväntekeväisyyteen ovat suomalaisille yleisimpiä tapoja auttaa tuntemattomia. Koronavirusepidemia on lisännyt auttamishaluamme sekä tapojamme auttaa. Vapaaehtoistoiminnalla on tärkeä merkitys sosiaalialan palvelujärjestelmää ja ammattilaisten työtä täydentävänä toimintana.

Viime keväänä, koronavirusepidemian aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi koettiin monissa pienituloisissa lapsiperheissä lisääntynyttä taloudellista ahdinkoa. Lomautukset, työttömyyden kasvu ja ruokamenojen lisääntynyt kasvu synnyttivät tarvetta lapsiperheiden ruoka-avulle. Kuopiossa tähän tarpeeseen reagoitiin nopeasti perustamalla Eläköön Kuopio – Ruoka-apua kriisistä kärsiville kuopiolaisille lapsiperheille -hanke, jossa olin itse mukana osana sosionomiopintojani. Ruoka-apu tarjosi lyhytaikaista apua pienituloisille lapsiperheille.

Ostoskärri täynnä ruokaa.
Eläköön Kuopio – Ruoka-apua kriisistä kärsiville kuopiolaisille lapsiperheille -hankkeen tuloksena 400 lapsiperhettä sai ruoka-avustuskassin. Kuva: Henri Luojus

Sosiaalialalla toimii paljon vapaaehtoisia, vaikka hyvinvointivaltiossa yksilöiden hyvinvoinnista päävastuu kannetaankin palvelu- ja etuusjärjestelmillä. Vapaaehtoistoiminta on taloudellisesti merkityksellistä ja sillä on edelleen tärkeä yhteiskunnallinen rooli. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää tukevia vapaaehtoistoiminnan muotoja ovat esimerkiksi ystävätoiminta, auttavien puhelimien keskustelutuki tai vertaistoiminta.

Vapaaehtoistoimintaan osallistutaan omasta tahdosta, ilman rahallista korvausta. Vapaaehtoistoiminta tuottaa hyötyä toiminnan kohteen lisäksi tekijälle itselleenkin: Toiminnasta voi saada itselleen iloa sekä uusia kokemuksia, tuttavia ja taitoa.

Erilaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli vapaaehtoistyön organisoinnissa on merkittävä. Järjestöt tavoittavat tavallisesti myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset.

Sosionomiopiskelijana vapaaehtoistoiminnassa

Työskentelin Eläköön Kuopio – ruoka-apu-hankkeessa yhdessä Savonian eri alojen opiskelijoiden kanssa keräten ruoka-avustuskasseja Osuuskauppa PeeÄssältä. Ruoka-avustuskassien keräämisen mahdollisti useat hanketta rahoittaneet yritykset. Hanketta koordinoi Kuopion evankelisluterilaisten seurakuntien diakoniatyö, joka myös toimitti keräämämme ruoka-avustuskassit niitä tarvitseville lapsiperheille. Keräämistämme ruoka-avustuskasseista hyötyi 400 vähävaraista kuopiolaista lapsiperhettä.

Moniammatilliseen työskentelyyn kuuluu erilaisten työtapojen ja toimintakulttuurien kohtaaminen. Tämä vaatii oman toiminnan sovittamista yhteen muiden toiminnan kanssa. Koin ruoka-apu-hankkeessa rikkautena sen, että pääsin työskentelemään useiden eri alojen opiskelijoiden ja toimijoiden kanssa. Koko hankkeen toteutumisen kannalta oli tärkeää, että eri alojen toimijat ja opiskelijat ottivat haltuun yhteisiä käytänteitä päästäkseen yhteiseen tavoitteeseen.

Opiskelun yhdistäminen vapaaehtoistoimintaan voi tarjota ammattikorkeakouluopiskelijalle moninaisia oppimiskokemuksia työelämäläheisessä oppimisympäristössä. Osallistumalla hakkeeseen ja vapaaehtoistoimintaan sain paljon uutta tietoa moniammatillisesta hanketyöskentelystä ja sen mahdollisuuksista sosiaalialalla.

Osallistumalla ruoka-apu-hankkeeseen tutustuin myös vapaaehtoistoimintaa harjoittaviin toimijoihin ja heidän tekemänsä työn tuottamiin hyötyihin. Hankkeeseen osallistuminen muutti käsitystäni vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista sosiaalialan näkökulmasta. Vapaaehtoistoiminnalla voi olla suuri merkitys esimerkiksi kriisissä selviytymiselle. Vapaaehtoistoiminnan tarjoaman avun merkityksen tiedostaminen motivoi minua työskentelemään hankkeessa.

Kirjoittajat:

Henri Luojus
sosionomi (AMK) -opiskelija

Tuija Pakarinen
sosiaalialan lehtori

Savonia-ammattikorkeakoulu

Lue lisää:

DANIELSBACKA, Mirkka, HÄMÄLÄINEN, Hans ja TANSKANEN, Antti O. 2020. Suomalainen auttaminen. Helsinki: Gaudeamus.

Vallan varjoja asiakas- ja palveluohjauksessa

”Klassisen opetuksen mukaan valta on sitä, että A saa B:n toimimaan haluamallaan tavalla vastoin B:n omaa halua. Valta on aina siis valtaa jonkun toisen yli. Lopulta valta perustuu uhkaukseen – aitoon tai oletettuun – siitä, että jos B ei tottele A:ta, tätä kohtaa fyysinen tai henkinen rangaistus.” (Koskinen, S. 2015.)

Sosiaalialan asiakkaita yhdistää tuen tai avun tarve jollakin elämän osa-alueella. Työskentely eri ikäisten ja kognitiivisilta taidoiltaan erilaisten ihmisten kanssa vaatii ammattilaiselta paljon tietoa asiakasryhmästään ja vahvan eettisen osaamisen. Tämän päivän sosiaalialan työssä tavoitteena on asiakaslähtöinen ja asiakkaan osallisuutta omien asioidensa hoidossa korostava työote. Jotta tasa-arvoinen suhde asiakkaan kanssa on mahdollista muodostua, on työntekijän tiedostettava olevansa vallan käyttäjä, sekä tunnistaa tilanteet, joissa käyttää valtaa.

Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohtana on asiakkaan tarpeet. Toisinaan asiakkaan verkostoon kuuluvat ovat eri mieltä palvelun tarpeesta. Keskusteluyhteys, avoin toiminta ja yhteisen näkemyksen rakentaminen hälventävät vallan rajoja.

Kaksi ihmisten varjoa nupulakivillä.
Sosiaalialan työ on ihmissuhdetyötä.
Ihmissuhteissa on aina läsnä vallan elementti.
Kuva: Kirjoittajat

Voiko asiakkaan läheinen olla vallan käyttäjä?

Sosiaalialan ammattilaisen tehtävänä on puolustaa niitä, jotka eivät osaa tai pysty pitämään itse puoliaan. Läheisten mukaan ottaminen on usein välttämätöntä selvittääksemme asiakkaamme parasta, ja läheisten rooli on usein korvaamaton. Entä, jos läheisen vallan käyttö onkin haitallista asiakkaalle. Kuka rohkenee ottaa sen puheeksi?

Lapsiperheiden palveluissa vanhemmat käyttävät puhevaltaa lapsen asiassa ja puolesta. Se korostuu, mitä pienemmästä lapsesta on kysymys. Lapsella on oikeus suojeluun, mikä rajaa osaltaan vanhemman vapautta valita palveluja. Lapsiperhepalvelujen ammattilaisten vaikeana tehtävänä on tasapainoilla palvelun tarjoamisen ja kontrollin välillä. Tavoitteena on tukea perheitä mahdollisimman varhain, mikä edellyttää perheeltä uskallusta hakea tukea ja palveluita. Lasten elämässä esiintyviin epäkohtiin on uskallettava puuttua. Se on lapsen oikeus, ja aikuisten velvollisuus. Lastensuojeluun ja sen vallan käyttöön liittyviä mielikuvia ja asenteita tulisi saada rikottua ja häivytettyä.

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ja lapsen huoltajat toimivat kasvatuskumppaneina. Oppimiseen liittyvissä asioissa yhteinen näkemys tukitoimista löytyy usein helposti. Sen sijaan esimerkiksi sosioemotionaalisten pulmien ratkaisemiseen voi yhteisen näkemyksen löytyminen olla hankalampaa. Vanhemmat voivat kokea epäonnistuneensa vanhemmuudessaan tai ovat eri mieltä tuen tarpeesta. Kenen edun mukaan toimitaan, vanhempien vai lapsen?

Muistisairaan henkilön osallisuutta rajoittavat sekä yhteiskunnallisella että yksilöllisellä tasolla sairauden aiheuttamat oireet ja elinympäristö. Usein muistisairaat sivuutetaan omassa asiassaan. Hyvää tarkoittaen voimme alistaa muistisairaan autettavan rooliin ja viemme häneltä oikeuden olla aikuinen henkilö. Asiakkaan tulee itse saada määritellä omaa tilannettaan ja kokemuksiaan sekä vaikuttaa häntä koskevaan päätöksentekoon. 

Asiakas- ja palveluohjaus erityisen tuen tarpeessa olevien henkilöiden parissa työskennellessä ei ole mustavalkoista. Kuntoutuksen ja tuen tarve jatkuu läpi henkilön elinkaaren vaihdellen kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Toisinaan kuntoutus ja asiakasohjaus voivat olla ristiriidassa asiakkaan oman tahdon ja toiveiden kanssa, ja ammattihenkilö joutuu työstämään asioita kuntoutumisen etenemiseksi asiakkaan ja läheisten toiveiden vastaisestikin.

Erilaisten mielipiteiden tai näkökulmien yhdistämisessä ei ole kyse siitä kuka on oikeassa. Oleellista on se, että asiakas voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja päätöksentekoon tuen järjestämisessä. Toisinaan ammattihenkilön on sallittava ja kunnioitettava asiakkaansa huonoja valintoja, kunhan varmistetaan, että asiakas ymmärtää tekemänsä päätöksen vaikutukset.  

Kirjoittajat:

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen opiskelijat:
Kati Hartikainen
Sari Heiskanen
Sari Kärkkäinen
Minna Koskinen
Kristiina Johansson
Sari Laitinen

Tuija Pakarinen
sosiaalialan lehtori

Kirjoittajat ovat asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksesta valmistuneita sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja varhaiskasvatusalan ammattilaisia. Erikoistumiskoulutus järjestettiin yhtäaikaisesti 21 ammattikorkeakoulussa vuoden 2020 aikana. 30 opintopisteen erikoistumiskoulutukseen sisältyi lähityöskentelypäiviä sekä itsenäistesti ja opiskelijaryhmissä suoritettavia työelämään kytkeytyviä oppimistehtäviä. Osana erikoistumiskoulutusta opiskelijat tuottivat blogikirjoituksia asiakas- ja palveluohjauksen eettisistä näkökulmista, joita julkaistaan Savonian sosiaalialan sekä terveysalan blogeissa. Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen suoritti Savoniassa 19 sosiaalialan amk- tai sitä edeltävän opistoasteen koulutuksen suorittanutta ammattilaista. Erikoistumiskoulutus päättyi 26.11.2020. 

Lähde: Koskinen, S. 2015. Valta on kärsimyksen varaan rakennettu korttitalo. Kolumni.

Vastavuoroisuus sosiaali- ja terveysalan ihmissuhteissa

Vastavuoroisuus on läsnä kaikissa ihmissuhteissamme. Se tekee vuorovaikutuksesta merkityksellistä. Aito vastavuoroisuus, jossa hyvinvointia pyritään tuottamaan yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti kaiken ikäisille ihmisille, paljastaa yhteisössä vallitsevia valtasuhteita. Varsinkin sen suhteen, mikä on yksilön kokemus saamastaan hyväksynnästä, arvostuksesta, oikeudesta olemassaoloon, toimintaan ja osallisuuteen.

Asiakaslähtöisyys ja dialogisuus ovat vastavuoroisuuden työkaluja. Dialogisuus on ihmisten välistä kunnioittavaa kohtaamista, moniäänisyyttä, toisia osapuolia kuulevaa ja vastavuoroista vuorovaikutusta. Se on ammattilaisen ja asiakkaan yhteistä kokonaisuuden muodostamista, jossa kumpikaan tai kukaan ei ole ylitse muiden.

Kaksi nukkea roikkuu ulkona, ja toinen auttaa toista.
Luottamus on vastavuoroisuuden perusta.
Kuva: Elina Mäläskä

Dialogissa ammattilainen on kiinnostunut asiakkaan kertomasta ja nöyrtyy olemaan tietämätön. Asiakas kohdataan ennakkoluulottomasti omine käsityksineen ja rohkaistaan ilmaisemaan itseään rehellisesti. Dialogin tavoitteena on tehdä jotain sille maailmalle, jota halutaan muuttaa ja inhimillistää.

Dialogisuudella ja asiakaslähtöisyydellä vahvistetaan osallisuutta ja voimavaroja

Asiakaslähtöisessä toimintatavassa perustana ovat asiakkaan tarpeet. Asiakkaan rooli on aktiivinen, toimiva, tietoinen ja osallistuva. Asiakasta rohkaistaan tuomaan esille omia tavoitteitaan ja niiden saavuttamista tuetaan monipuolisesti. Asiakaslähtöisyys on asiakkaan äänen kuulemista ja pyrkimystä ymmärtää hänen omat, itsensä määrittelemät kokemukset. Asiakaslähtöinen työtapa edellyttää ammattilaiselta aitoutta, avoimuutta, rohkeutta, tulevaan suuntautumista, yhdenvertaisuutta ja aktiivisuutta. Ammattilainen on kanssakulkija.

Hyvässä asiakassuhteessa ammattilainen auttaa asiakasta löytämään sisäiset kykynsä ja omat valintansa, jolloin hänellä on mahdollisuus kasvuun ja voimaantumiseen. Asiakkaan näkökulmasta tärkeää on se, että ammattilainen ymmärtää hänen tarpeensa sekä uskoo häneen ja hänen voimiinsa. 

Ammattilaisten välinen vastavuoroisuus on läsnä moniammatillisessa työskentelyssä

Moniammatillinen yhteistyö on vuorovaikutusprosessi, jossa korostuu ammattilaisten keskinäinen luottamus ja kunnioitus. Ammattilaisten väliselle vastavuoroisuudelle on haasteensa. Kukin tarkastelee tilannetta oman koulutuksensa ja työnkuvansa näkökulmasta. Näkemykset ja lähtökohdat voivat olla erilaiset ja niitä voivat ohjailla erilaiset intressit.

Kuva patsaasta, jossa neljä ihmistä on ringissä.
Vastavuoroisuus on monen tekijän summa. Kuva: Johanna Kosloff

Asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja päämiehisyyden kunnioittaminen on tärkeä osa palveluohjausprosessia, mutta se voi joissakin tilanteissa lisätä asiakkaan turvallisuusriskiä. Asiakkaan tilannetta ja tuen tarvetta arvioidaan aina tietyn toimintaorganisaation näkökulmasta kyseessä olevan organisaation toimintaa ohjaavat reunaehdot huomioiden. Asiakkaan valinnanvapautta ja itsemääräämisoikeutta voidaan tukea vain tiettyihin yhteiskunnan ja organisaatioiden asettamiin reunaehtoihin saakka. Yhtä lailla yksikön taloudellinen tilanne voi ohjata palveluiden saatavuutta ja käynnistämistä.

Onnistunut moniammatillinen yhteistyö edellyttää yhteisten tavoitteiden asettamista ja niihin sitoutumista sekä kykyä reflektoida asiakasprosessia ja saavutettuja tuloksia.

Kirjoittajat:

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumisopiskelijat
Essi Hujanen
Sirkku Koskela
Johanna Kosloff
Elina Mäläskä
Seija Pesonen
Iiris Repo-Patronen
Jaana Roponen-Kohvakka
Sirpa Uimonen

Tuija Pakarinen
sosiaalialan lehtori

Lähde: Törrönen, M., Hänninen, K., Jouttimäki, P., Lehto-Lundén, T., Salovaara, P. & Veistilä, M. (toim.) 2016. Vastavuoroinen sosiaalityö. Gaudeamus.

Kirjoittajat ovat asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksesta valmistuneita sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja varhaiskasvatusalan ammattilaisia. Erikoistumiskoulutus järjestettiin yhtäaikaisesti 21 ammattikorkeakoulussa vuoden 2020 aikana. 30 opintopisteen erikoistumiskoulutukseen sisältyi lähityöskentelypäiviä sekä itsenäistesti ja opiskelijaryhmissä suoritettavia työelämään kytkeytyviä oppimistehtäviä. Osana erikoistumiskoulutusta opiskelijat tuottivat blogikirjoituksia asiakas- ja palveluohjauksen eettisistä näkökulmista, joita julkaistaan Savonian sosiaalialan sekä terveysalan blogeissa. Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen suoritti Savoniassa 19 sosiaalialan amk- tai sitä edeltävän opistoasteen koulutuksen suorittanutta ammattilaista. Erikoistumiskoulutus päättyi 26.11.2020.

Järjestöyhteistyö osana sosionomien koulutusta

Kulttuurien karnevaalit ja Ikäihmisten messut – ammattikorkeakoulun ja järjestöjen yhteistyö on näkynyt ja kuulunut alueen asukkaille! Korona-aika on pakottanut uudistuksiin ja nyt suunnitellaan tammikuuksi Virtuaalisia järjestötreffejä.

Suomessa toimii yli 11 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Niissä on yli miljoona jäsentä ja toimintaan osallistuu puoli miljoonaa ihmistä. Suuri osa sosiaali- ja terveysalan järjestöistä on paikallisesti toimivia pienehköjä yhdistyksiä, joiden toiminta nojaa vapaaehtoistyöhön. Toisaalta järjestökentällä on myös isoja valtakunnallisia järjestöjä ammattitoimijoineen. Järjestökentällä työskentelee kymmeniä tuhansia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Järjestöt ovat olennainen osa meidän hyvinvointijärjestelmää.

Savonia ja järjestöt kehittävät toimintaa yhdessä

Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomien koulutus on tehnyt koko koulutuksen olemassaolon ajan erilaista yhteistyötä järjestöjen kanssa. Yhteiskunta ja sen mukana niin järjestötyö kuin koulutuskin ovat muuttuneet. Yhteistyössä on järjestetty isoja tapahtumia kuten Ikäihmisten messuja ja Kulttuurien karnevaaleja. Toisaalta opiskelijat ovat toimineet esimerkiksi nuorten tai perheiden tukihenkilöinä.

Monet järjestöt toimivat sosionomikoulutuksen ammatillisina harjoittelupaikkoina. Niissä opiskelijamme saavat kohdata lapsia, nuoria, aikuisia ja ikääntyneitä usein erilaisissa haasteellisissa elämäntilanteissa. Moni opiskelija on saanut harjoittelupaikan kautta tuntumaa myös hanketyöhön sillä monet järjestöt toimivat suurelta osalta hankerahoituksella. Opiskelijat ovat vuosien mittaan tehneet erilaisia opinnäytetöitä järjestöille. On kehitetty esimerkiksi vertaistoimintaa ja analysoitu hankkeiden vaikutuksia.

Vanhan ja nuoremman ihmisen kädet päällekkäin tekemässä kankaanpainantaa.
Järjestötyössä on paljon kohtaamisen ja oppimisen mahdollisuuksia sosionomiopiskelijoille.

Järjestöyhteistyö tiiviisti mukana opinnoissa

Järjestöyhteistyön antamia mahdollisuuksia on hyödynnetty myös opintojaksojen sisällöissä. Tunneilla on vieraillut niin järjestötyön ammattilaisia kuin kokemustoimijoitakin. Nyt ollaan Ylä-Savon alueella kehittämässä kokemustoimijoiden systemaattisempaa käyttöä. 

Toiminnallisten menetelmien ryhmäohjausta opiskelijat opiskelevat mm. järjestämällä ryhmämuotoista toimintaa useimmiten niin, että yhteistyökumppanina on joku järjestö. Samoin palveluohjauksen opintoihin sisältyy ryhmäohjausta, jota tehdään myös järjestöyhteistyössä. Joskus opiskelijat ovat opiskelleet tutkimusmenetelmiä toteuttamalla asiakastyytyväisyyskyselyn ja analysoimalla sen.

Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus valita myös opintojakso Moniammatillinen hanketyö, jossa opiskelijat ovat päässeet kehittämään jotakin toimintaa mm. järjestökentällä. Tämä mahdollisuus on edelleen olemassa.

Tänä vuonna on Savonissa alkanut uutena vapaavalintaisena opintojaksona Järjestö- ja kansalaistoiminnan työelämäjakso. Ko. opintojaksolla opiskelija työskentelee jossakin valitsemassaan järjestössä. Tämä voi tapahtua opiskelijan ja järjestön sopimalla aikataululla. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan järjestö- ja kansalaistoimintaa ja oppii sen yhteiskunnallisen merkityksen.

Opiskelija oppii tällä opintojaksolla analysoimaan valitsemansa asiakasryhmän erityistarpeita ja vahvistamaan asiakkaiden osallisuutta yhteisössä ja arjen toimintaympäristössä. Sosionomien opinnoissa on kolme harjoittelujaksoa. Tämä työelämäjakso antaa mahdollisuuden laajentaa osaamistaan sellaisen asiakasryhmän kanssa, jota ei mahdollisesti harjoitteluissaan kohtaa.

Järjestötreffeillä kohtaavat sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijat sekä järjestöjen edustajat

Jotta opiskelijat ja järjestöt voivat kohdata toisensa, olemme siis järjestämässä virtuaaliset järjestötreffit tammikuussa 26.1.klo 12.15 – 15.45. Näin opiskelijat saavat tietää mahdollisuuksista tehdä opintoja järjestökentällä ja järjestöt saavat kaipaamiaan toimijoita ja kehittäjiä. Järjestötreffit toteutetaan moniammatillisesti niin, että mukaan on kutsuttu myös sairaanhoitajaopiskelijoita, joiden opinnoissa on alkamassa myös uusi opintojakso, joka mahdollistaa järjestöyhteistyötä.

Jos nyt olet opiskelija, jota kiinnostaisi tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa, laita järjestötreffipäivä kalenteriisi. Jos olet järjestön edustaja, joka toivoisit opiskelijoita mukaan toimintaan, ota yhteyttä. Emme voi luvata opiskelijoita mutaa luomme mahdollisuuksia opiskelijoiden ja järjestöjen kohtaamiseen.

Teksti ja kuvat:
Kristiina Kukkonen
Sosiaalialan lehtori

Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa:
etunimi.sukunimi@savonia.fi

Taidelähtöiset ohjausmenetelmät tukemassa osallisuutta ja voimavaralähtöistä toimintaa

Sosionomit avoimen toiminnan paikassa 

Olemme Savonia ammattikorkeakoulusta, Iisalmen kampukselta kolmannen vuoden sosionomiopiskelijoita. Tänä syksynä, osallisuuden vahvistaminen ja voimavaraistava -palveluohjaus opintojaksolla olemme saaneet perehtyä palveluohjaukseen. Järjestimme Iisalmen Päiväkeskus Pysäkillä 10 tunnin verran ohjausta. Kerromme artikkelissamme ohjauksissa käytetyistä menetelmistä ja niiden taustoista sekä kokemuksistamme ohjausten aikana.

Iisalmessa on jo vuodesta 1994 toiminut Päiväkeskus Pysäkki ry. Toimintaa on myös muissa Ylä-Savon kunnissa 3 eri toimipaikassa. Pysäkin toiminta perustuu siihen, että toiminta on kaikille avointa, matalan kynnyksen toimintaa, jonne on helppo mennä, siellä voi kohdata samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja saada virikkeitä arkeen. Pysäkin toiminnassa pyritään kannustamaan ja tukemaan päihteettömyyteen ja antamaan voimavaroja ja vaihtoehtoja päihteiden hallitsemaan elämään. Päiväkeskus Pysäkki tarjoaa päiväkeskus-, työllistämis-, ja tukiasumispalveluita arkipäivän tukimuotoina. (Päiväkeskus Pysäkki ry, 2020.)

Bingo on matalan kynnyksen mukavaa, yhteisöllistä toimintaa. Kuva: kirjoittajat

Osallisuus ja voimavaralähtöisyys  

Opintojaksomme aikana kävimme viisi toimintakertaa Iisalmen Päiväkeskus Pysäkillä. Tavoitteemme oli perehtyä erilaisiin ryhmänohjausmenetelmiin ja miettiä, miten vahvistamme ryhmäläisten osallisuuden tunnetta ja annamme voimavaraistavia kokemuksia ryhmäläisille.  

Asiakkaan omiin voimavaroihin keskittyminen on merkittävässä roolissa kaikessa sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä ja palveluohjauksessa.  Sillä tarkoitetaan sitä, miten ihminen kokee pääsevänsä vaikuttamaan asioihinsa ja pystyy hallitsemaan omaa elämäänsä. Voimavaraistavassa työotteessa korostetaan juuri asiakkaan oman tahdon kunnioittamista ja itsemääräämisoikeutta. Asiakkaan voimavarojen etsiminen aloitetaan arkipäivän pienistä asioista ja vähitellen hän voi kokea olevansa omien asioidensa asiantuntija.  Kun ihminen saa kokemuksen, että hän osaa ja saa päättää asioistaan, hänen oman elämänsä hallinnan tunne kasvaa ja hän oivaltaa, että omilla tekemisillä on merkitystä ja vaikusta elämään.  (Vänskä, Laitinen-Väänänen, Kettunen ja Mäkelä, 2011, 77–79.)  

Miten sitten saavutetaan ryhmässä ja yksilössä voimavaroja lisäävä toiminta? Hyvin oleellista on, että tilanteista rakennetaan ilmapiiriltään suotuisa ja sellainen, että asiakas kokee olonsa mukavaksi. Ammattilaisen on tunnusteltava tilannetta, että asiakas voi olla oma itsensä ja saa kertoa kokemuksistaan. Asiakkaan on tärkeää tulla kuulluksi ja kokea olevansa arvokas juuri sellaisenaan. Vähitellen asiakkaalle alkaa rakentua sisäinen voimantunne ja saa voimavaroja elämäänsä. (Vänskä ym. 2011, 84–85.) 

Osallisuudella on merkitys ja vaikutus siihen, miten kokee voimaantuvansa ja saavansa voimavaroja elämäänsä. Osallistuminen voi olla näennäistä, eli, että on vain fyysisesti läsnä, mutta ei koe kuitenkaan osallistuvansa. Osallisuuden käsite on laaja, mutta tiivistäen sen voidaan ajatella olevan sitä, että ihminen kokee kuuluvansa johonkin, pystyvänsä vaikuttamaan elämäänsä, mahdollisuuksiinsa niin yksilötasolla kuin laajemmin yhteiskunnan tasollakin. (Isola, Kaartinen, Leemann, Lääperi, Schneider, Valtari ja Keto-Tokoi, 2017.) 

Erilaiset menetelmät käytössä ja luovuus huipussaan! Kuva: kirjoittajat

Taidelähtöiset menetelmät ohjauksissa – mitä ne ovat ja mitä niillä tavoitellaan? 

Taidelähtöisellä toiminnalla tarkoitetaan eri taidemuotojen käyttämistä ja soveltamista asiakkaiden parissa työskennellessä.  Tavoitteena ei ole taiteen tekeminen, vaan taiteen eri muotojen käyttäminen työvälineenä. (Karkkulainen ym. 2019.)

Omassa toiminnassamme käytimme valokuvausta, musiikkia, liikuntaa ja askartelun eri tekniikoita. Tavoitteenamme kaikissa näissä meillä oli, että osallistujat voivat kokea osallisuutta, toteuttaa itseään ja oppia uutta. Näiden menetelmien kautta toivoimme myös saavamme ryhmäläisiin yhteisöllisyyttä ja löytävän voimavaroja arkeen.  Taidelähtöisiä menetelmiä käytettäessä on hyvä löytää kaikille osallistujille yhteinen, ajankohtainen aihe. Tällöin motivointikin onnistuu paremmin. Taiteen eri keinoin on helpompi käsitellä vaikeitakin asioita ja saadaan ne näkyvämmäksi. Olipa menetelmä millainen tahansa, sekä osallistujat, että ohjaajat ovat tasavertaisina mukana. Jokainen osallistuja saa toteuttaa itseään omalla tavallaan ja kaikkien tekemisiä arvostetaan samalla tavalla. Tällöin tuotokset ovat myös voimavaraistavia kullekin osallistujalle. (Karkkulainen ym. 2019.)

Voimavarapuu syksyllä 2020. Kuva: kirjoittajat

Ohjauskertojen aikana huomasimme ja saimme myös palautetta siitä, miten tärkeäksi osallistujat kokivat sen, että saivat osallistua erilaiseen ohjattuun toimintaan. Heille oli erityisen tärkeää kuulua yhteisöön ja vertaistuen merkitys korostui kaikessa toiminnassa. Oli ilo huomata, miten aktiivisesti osallistujat lähtivät mukaan erilaisiin taidelähtöisiin toimintoihin. Koemme, että jokainen osallistuja sai itselleen jotain näistä toimintakerroista – toinen enemmän osallistuen, toinen sivusta seuraten. Toimintakerroilla työstimme esimerkiksi voimavarapuuta, jossa käsiteltiin perusarvoja, asioita, joissa on hyvä, asioita, mitkä tuottavat iloa ja millaisia unelmia osallistujilla on. Toivomme, että ohjauskertojen ja erilaisten harjoitteitten myötä kävijät saivat voimavaroja arkeen ja huomaisivat, miten pienistäkin asioista arjessa on hyvä olla tietoinen ja iloita niistä.  Opimme ohjausten myötä sen, että kannattaa lähteä ennakkoluulottomasti kokeilemaan erilaisia taidelähtöisiä menetelmiä.

Teksti ja kuvat:
Milla Kärkkäinen
Sanna Leksis ja
Henna Oittinen
Savonia ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat

Lähteet:  

ISOLA, Anna-Maria, KAARTINEN, Heidi, LEEMANN, Lars, LÄÄPERI, Raija ja SCHNEIDER, Taina, VALTARI, Salla ja KETO-TOKOI Anna 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. [työpaperi]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 2020-10-08.]

KARKKULAINEN, Marjatta, ALA-VANNESLUOMA, Taija, AIRAKSINEN, Raija, VARONEN, Henna, KASTU, Riikka ja SIPI Sanna 2019. Toimii! Hoitajan opas toiminnallisiin menetelmiin. Helsinki: EDITA

PÄIVÄKESKUS PYSÄKKI RY 2020. Päiväkeskus Pysäkki [verkkosivu]. Päiväkeskus Pysäkki ry. [Viitattu 2020-10-08.]

VÄNSKÄ, Kirsti, LAITINEN-VÄÄNÄNEN, Sirpa, KETTUNEN, Tarja ja MÄKELÄ, Juha 2011. Onnistuuko ohjaus? Sosiaali- ja terveysalan ohjaustyössä kehittyminen. Helsinki: EDITA. 

SOKK-hankkeen kuulumisia | osa1: Luodaan sosiaali- ja terveysalan ammattien välisen koulutuksen asiantuntijakeskus!

SOKK-hankkeen logo.
www.sokk.fi

SOKK-hanke on Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu yhteistyöhanke. SOKK-hankkeen tavoitteena on luoda sosiaali- ja terveysalan ammattien välisen koulutuksen asiantuntijakeskus, joka vastaa työelämän ja sote-palvelujärjestelmän muuttuviin tarpeisiin kehittämällä ammattien välistä yhteistyötä. Tavoitteemme on rakentaa monialaisia oppimisympäristöjä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään, luoda koulutuskokonaisuus monialaisten käytännönjaksojen ohjaukseen sekä edistää digitaalisuutta oppimisessa ja ammattien välisessä työskentelyssä. Toteutamme SOKK-hankkeen ajalla 1.1.2020–31.12.2022. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Toimijoina SOKK-hankkeessa ovat Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-AMK. Hankkeessa on mukana useita eri koulutusaloja. Savonia-amk:sta mukana ovat sairaanhoitajan-, sosionomin- ja fysioterapeutin tutkinto-ohjelmat. Itä-Suomen yliopistosta mukana ovat lääketiede, sosiaalityö ja ravitsemustiede.

Opitaan yhdessä ammattilaisiksi. Hankkeen slogan.
www.sokk.fi

Hankkeen slogan on: ”Opitaan yhdessä ammattilaisiksi”.

Tähän mennessä kokemus käytäntöjen monialaisuudesta on opettanut, ettei sloganin mukainen tehtävä ole välttämättä aivan yksinkertainen, toteaa Taru Kekoni, 24.8. julkaistussa blogissaan ja jatkaa, että: – Yhteistyö alkaa siitä, että selvennämme ensin itsellemme ja toisillemme, mistä ja millä käsitteillä puhumme, kun puhumme monialaisuudesta ja sen opettamisesta. Tämän syksyn aikana paneudumme muun muassa kysymykseen, miten monialaisuutta voidaan sosiaali- ja terveysalan käytännöissä opettaa.

SOKK-hankkeessa on kuusi työpakettia. Näitä työpaketteja esitellään tarkemmin SOKK-hankkeen nettisivuilla www.SOKK.fi  sitä mukaa, kun hanke ja työpaketit etenevät. Jatkossa kirjoitan SOKK-hankkeen kuulumisia tänne Sosiaalialaa kehittämässä –blogiin ja tavoitteena on innostaa sosiaalialan työntekijöitä, opiskelijoita ja opettajia lähtemään mukaan hankkeeseen. Alkukevään poikkeustilanne viivästytti osaltaan hankkeen käynnistymistä, mutta syksy on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin ja ollaan hyvällä otteella tekemässä hanketta eteenpäin.

Mihin SOKK-hanketta tarvitaan?

Hankkeen suunnitelmaan on kirjattu mm. seuraavia perusteluja miksi SOKK-hanketta tarvitaan.

Väestö ikääntyy, ja sen moninaiset, eri sote-ammattialoille ulottuvat tarpeet haastavat entistä tehokkaampaan ammattien väliseen työskentelyyn ja siihen kouluttautumiseen.​  Pohjois-Savon vetovoiman kannalta on tärkeää huolehtia sote-alojen koulutuksen ja työn vetovoimaisuudesta, tehdä uusia avauksia. Hankkeessa huomioidaan myös väljästi asutut alueet ja kehitetään digitaalista osaamista esimerkkinä etävastaanottojen kehittäminen. Hankkeessa luodaan sote-alojen ammattien välisen koulutuksen osaamiskeskittymä, SOKK, jossa UEF ja Savonia yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa rakentavat moniammatillisia oppimisympäristöjä palvelujärjestelmään. Hankkeen aikana pilotoimme opiskelumallin. Ensimmäiset pilotit Kysin akuuttiosastolla, Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa, Päihdepalvelusäätiössä, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ja Kysterin liikelaitoksessa käynnistyvät syksyllä 2021.

UEF ja Savonian sotealat rakentavat opintosuunnitelmien pohjalta palvelujärjestelmässä toteutettavat opinto- ja harjoittelujaksot.​ Uudenlaiseen ammattien väliseen oppimiseen luodaan opinto- ja harjoittelujaksojen oppimistavoitteet, kurssien ajankohdat eri alojen opintosuunnitelmissa, sopimukset palvelujärjestelmän kanssa sekä työelämäyhteys. Harjoittelujaksoilla keskitytään Pohjois-Savon tunnistettujen hyvinvointihaasteiden moniammatilliseen hoitoon​ ja edistetään teknologian käyttöä. Lisätään sote-toimijoiden yhteistyötä ja vahvistaa palveluketjuja​. Digitaalisuus luo uusia moniammatillisia osaamistarpeita, kuten etävastaanotolla ja -kokouksessa toimimisen ja terveysteknologian hyödyntämisen.

Hankkeessa luodaan monialaisten harjoittelujen ohjausmalli. Hankkeen digitaalinen oppimisalusta on DC-Moodle​, johon tulee yhteinen oppimateriaali monialaisille opinto- ja harjoittelujaksoille​. Hankkeen oppimisalusta on valmistuttuaan avoin opiskelijoille, opettajille ja palvelujärjestelmän ohjaajille. Erityistä huomioita kiinnitetään monialaisen harjoittelun ohjaajien koulutukseen. Monialaisiin ohjaajakoulutuksiin on tarkoitus saada useista eri työyksiköistä ohjaajia mukaan oppimaan uudenlaisia monialaisia ohjauskäytäntöjä. Monialainen ohjaaja -koulutus toimii samalla ammattien välisen työskentelyn täydennyskoulutuksena palvelujärjestelmän ammattilaisille.

Tervetuloa mukaan hankkeen Webinaariin 25.11.2020. Webinaarissa esitellään SOKK-hanketta laajemmin. Ilmoittautumislinkki hankkeen sivuilla.

Kirjoittaja:

Mira Polón
yhteiskuntatieteellisten aineiden lehtori
YTM
Sosiaalialan tutkinto-ohjelma
Savonia-amk
SOKK-hankkeessa osatoteuttajana osana Savonian SOKK-tiimiä

Linkit:

SOKK.fi | Hankkeen omat sivut

Kekoni Taru, Monialaista yhdessä oppimista, 24.8.2020, Blogi, ISOnet

Sosionomi (AMK) -tutkinto rikosseuraamusalan ammattilaisten ulottuville

Vankien kanssa tehtävän työn painopiste on muuttumassa. Tarkoitus on, että alan ammattilaiset osallistuvat yhä enenevässä määrin kuntoutustehtäviin kuten päihdetyöhön ja asiakkaiden vapaa-ajantoimintojen ohjaukseen. Näin alan ammattilaiset pääsevät tekemään vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan vakauden ja turvallisuuden hyväksi. (Tyni 2015.)

Kuntouttavan työn tarkoituksena on edistää valtakunnallisesti lainrikkojataustaisten henkilöiden voimaantumista, osallisuuden vahvistumista ja myönteistä kiinnittymistä yhteiskuntaan.  Tavoitteina on laajemminkin yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen, rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen, rikollisuuden vähentäminen sekä lainrikkojataustaisten elämänhallinnan ja yhteiskuntaan osallistumisen edistäminen. Alalla tarvitaan ammattilaisia, jotka toimivat eettiset seikat huomioiden ja joilla on hyvät vuorovaikutustaidot sekä kattava työmenetelmäosaaminen.  

Sosionomin perustutkinnon antamat mahdollisuudet tarjoavat oivan perustan rikosseuraamusalan ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen ja suuntaamiseen kohti vaativaa kuntoutustyötä. Sosionomi (AMK) -tutkinnossa painopisteinä ovat asiakaslähtöisyys ja asiakkaan osallisuuden vahvistaminen, palveluohjaus, sosiaalinen kuntoutus, asiakaslähtöinen kehittäminen, sote-alan kehittäminen ja johtaminen ja digitalisaatio.

Osaamisessa korostuu erityisalueilla, kuten mielenterveys- ja päihdetyössä, moninaisuus- ja monikulttuurisuustyössä, rikosseuraamusalan työssä, kohdattavien hyvinvointiin, elämänhallintaan ja osallisuuteen liittyvien ilmiöiden syvempi ymmärtäminen teoria- ja tutkimustiedon tukemana. Lisäksi ammatillinen osaaminen syvenee palvelujärjestelmän (esimerkiksi asiakaslähtöiset palvelupolut), sosiaalialan työmenetelmien sekä tutkimus- ja kehittämisosaamisen näkökulmista (Arenen selvitys 2017). 

Ihmisiä keskustelemassa pöydän ääressä.
KUVATEKSTI: Sosionomit ovat vuorovaikutuksen ammattilaisia. Kuva: Unsplash

Savonia ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskus yhteistyössä

Savonia ammattikorkeakoulu Oy käynnistää vuoden 2021 alusta koulutusyhteistyön Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen kanssa. Syksyllä 2020 haettiin erillishaun kautta sosionomi (AMK) tutkinnon suorittajaksi opiskelijoita, joilla oli rikosseuraamusalan tai vankeinhoidon perustutkinto ja vähintään kaksi vuotta työkokemusta alalla tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Koulutuspaikkoja varattiin kymmenelle ja hakijoita oli 36. Tämä sosionomin perustutkintoon tähtäävä koulutus toteutetaan vuosina 2021 – 2024 monimuoto-opetuksena, jossa vaihtelevat lähiopetus, verkko-opiskelu, simulaatiot, projektit sekä ammattitaitoa edistävät harjoittelut. 

Ihminen tietokoneen ja puhelimen kanssa.
KUVATEKSTI: Sosionomi (AMK) -koulutuksessa hyödynnetään laajasti erilaisia oppimisen menetelmiä yhteistyössä työelämän kanssa. Kuva: Unsplash

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen johtaja Hannu Kiehelä toteaa nyt aloitettavasta yhteistyöstä seuraavaa:  – Rikosseuraamuslaitoksen meneillään olevan organisaatiouudistuksen yhteydessä on valmisteltu korkeakouluopintoja vastaavia tehtäviä, jotka perustuvat Rikosseuraamuslaitoksen strategiaan ja lainsäädännössä säädettyihin tehtäviin. Rikosseuraamuslaitoksessa on otettu käyttöön uusi vankilassa työskentelevän rikosseuraamustyöntekijän tehtävänkuva. Nämä muutokset lisäävät AMK-taustaisen henkilöstön rekrytointitarvetta lähivuosina. Juuri käynnistynyt Savonia_AMK:n ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen välinen yhteistyö tarjoaa opintoväylän näihin uusiin tehtäviin alueen rikosseuraamuslaitoksen työntekijöille.      

 Savonian koulutusvastuupäällikkö Maritta Pitkänen on samoilla linjoilla. Pitkänen toteaakin: – On hienoa aloittaa uusi yhteistyö. Uskon, että yhteistyö rikastuttaa molempia aloja. Näin voimme myös vastata alueelliseen työvoimatarpeeseen rikosseuraamusalalla.

Nyt alkava uusi sosionomitutkinnon yhteistyö tehdään kiinteässä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa, jotta uusi  koulutus vastaisi mahdollisimman hyvin muuttuvan alan haasteisiin.  

Kirjoittajat: 

Pirjo Turunen 
sosiaalialan yliopettaja 

Johanna Komulainen
sosiaalialan lehtori  

Katja Valtanen 
opinto-ohjaaja 
 

Lue lisää koulutuksesta:  

SS21KMR Sosionomin tutkinto-ohjelma, rikosseuraamusala (monimuotototeutus)

Lähteet:  

Sosionomi tuottaa hyvinvointia läpi elämänkaaren. Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen edistäjänä.  Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n työryhmän selvitys sosiaalialan tilanteesta ja kehityksestä 2017. Haettu 8.10.202

Tyni Sasu 2015: Vankeinhoidon vaikuttavuus. Onko kuntoutuksella tilastollisia perusteita? Akateeminen väitöskirja. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 1/2015.

Savonian sosiaaliala mukana Iisalmen juhlavuoden kilpailussa

Savonian Iisalmen sosionomitiimin ehdotus Ihanien Ipanoiden Iisalmi 130 v. on ehdolla Iisalmen kaupungin 130-vuotisjuhlakilpailussa.

Kilpailussa mukana oleva ehdotuksemme mukaan sosionomi- ja hyvinvointikoordinaattori-opiskelijaryhmät jalkautuvat päiväkoteihin sekä kouluihin keräämään tarinoita lapsuudesta Iisalmessa syksyllä 2021.

Tarinoita kerätään isovanhempien tai iäkkäämpien ihmisten Iisalmesta teemalla ”Millaista lapsuus/perheiden arki oli Iisalmessa 130 vuotta aiemmin?”. Lapsia innostetaan myös kertomaan millaista elämä on tällä hetkellä Iisalmessa.

Hyödynnämme tapahtumassa digitaalista tarinankerrontaa (lähde: Maailmankoulu), joka yhdistää kulttuuriperinteen näkökulmasta tärkeän tarinankerrontataidon ja tieto- ja viestintäteknologian keinot.

Menetelmän avulla luodaan kertomuksia, joissa yhdistellään omaa puhetta, visuaalista materiaalia (valokuvia, piirroksia) ja esimerkiksi musiikkia. Lopputuloksena on noin 2-5 minuuttisia digitaalisia esityksiä, jotka tulevat kaikkien nähtäville.   

Äänestä Savonian Ihanien Ipanoiden Iisalmi 130 v -ehdotusta!

Kansalaiset saavat päättää, mitkä kilpailussa mukana olevista ehdokkaista saavat rahoituksen. Voit äänestää meitä sivulla: www.iisalmi.fi/juhlavuosi. Saat äänestää myös muiden kuin lasten ja perheiden teemoista samassa äänestyksessä, jossa on luvassa myös pieniä palkintoja arvontaan yhteystietonsa luovuttaneille.

Äänestysaika on 15.9. – 15.10.2020.

Kirjoittajat

Pirjo Turunen
sosiaalialan yliopettaja

Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori