Poikkeusolot lisäävät halua auttaa – vapaaehtoistoiminta täydentää ammatillista palvelujärjestelmää

Suomalaiset osallistuvat aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan. Liikuntaan ja urheiluun, ikäihmisiin sekä lapsiin ja nuoriin liittyvä vapaaehtoistoiminta ja rahan tai omaisuuden lahjoittaminen hyväntekeväisyyteen ovat suomalaisille yleisimpiä tapoja auttaa tuntemattomia. Koronavirusepidemia on lisännyt auttamishaluamme sekä tapojamme auttaa. Vapaaehtoistoiminnalla on tärkeä merkitys sosiaalialan palvelujärjestelmää ja ammattilaisten työtä täydentävänä toimintana.

Viime keväänä, koronavirusepidemian aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi koettiin monissa pienituloisissa lapsiperheissä lisääntynyttä taloudellista ahdinkoa. Lomautukset, työttömyyden kasvu ja ruokamenojen lisääntynyt kasvu synnyttivät tarvetta lapsiperheiden ruoka-avulle. Kuopiossa tähän tarpeeseen reagoitiin nopeasti perustamalla Eläköön Kuopio – Ruoka-apua kriisistä kärsiville kuopiolaisille lapsiperheille -hanke, jossa olin itse mukana osana sosionomiopintojani. Ruoka-apu tarjosi lyhytaikaista apua pienituloisille lapsiperheille.

Ostoskärri täynnä ruokaa.
Eläköön Kuopio – Ruoka-apua kriisistä kärsiville kuopiolaisille lapsiperheille -hankkeen tuloksena 400 lapsiperhettä sai ruoka-avustuskassin. Kuva: Henri Luojus

Sosiaalialalla toimii paljon vapaaehtoisia, vaikka hyvinvointivaltiossa yksilöiden hyvinvoinnista päävastuu kannetaankin palvelu- ja etuusjärjestelmillä. Vapaaehtoistoiminta on taloudellisesti merkityksellistä ja sillä on edelleen tärkeä yhteiskunnallinen rooli. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää tukevia vapaaehtoistoiminnan muotoja ovat esimerkiksi ystävätoiminta, auttavien puhelimien keskustelutuki tai vertaistoiminta.

Vapaaehtoistoimintaan osallistutaan omasta tahdosta, ilman rahallista korvausta. Vapaaehtoistoiminta tuottaa hyötyä toiminnan kohteen lisäksi tekijälle itselleenkin: Toiminnasta voi saada itselleen iloa sekä uusia kokemuksia, tuttavia ja taitoa.

Erilaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli vapaaehtoistyön organisoinnissa on merkittävä. Järjestöt tavoittavat tavallisesti myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset.

Sosionomiopiskelijana vapaaehtoistoiminnassa

Työskentelin Eläköön Kuopio – ruoka-apu-hankkeessa yhdessä Savonian eri alojen opiskelijoiden kanssa keräten ruoka-avustuskasseja Osuuskauppa PeeÄssältä. Ruoka-avustuskassien keräämisen mahdollisti useat hanketta rahoittaneet yritykset. Hanketta koordinoi Kuopion evankelisluterilaisten seurakuntien diakoniatyö, joka myös toimitti keräämämme ruoka-avustuskassit niitä tarvitseville lapsiperheille. Keräämistämme ruoka-avustuskasseista hyötyi 400 vähävaraista kuopiolaista lapsiperhettä.

Moniammatilliseen työskentelyyn kuuluu erilaisten työtapojen ja toimintakulttuurien kohtaaminen. Tämä vaatii oman toiminnan sovittamista yhteen muiden toiminnan kanssa. Koin ruoka-apu-hankkeessa rikkautena sen, että pääsin työskentelemään useiden eri alojen opiskelijoiden ja toimijoiden kanssa. Koko hankkeen toteutumisen kannalta oli tärkeää, että eri alojen toimijat ja opiskelijat ottivat haltuun yhteisiä käytänteitä päästäkseen yhteiseen tavoitteeseen.

Opiskelun yhdistäminen vapaaehtoistoimintaan voi tarjota ammattikorkeakouluopiskelijalle moninaisia oppimiskokemuksia työelämäläheisessä oppimisympäristössä. Osallistumalla hakkeeseen ja vapaaehtoistoimintaan sain paljon uutta tietoa moniammatillisesta hanketyöskentelystä ja sen mahdollisuuksista sosiaalialalla.

Osallistumalla ruoka-apu-hankkeeseen tutustuin myös vapaaehtoistoimintaa harjoittaviin toimijoihin ja heidän tekemänsä työn tuottamiin hyötyihin. Hankkeeseen osallistuminen muutti käsitystäni vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista sosiaalialan näkökulmasta. Vapaaehtoistoiminnalla voi olla suuri merkitys esimerkiksi kriisissä selviytymiselle. Vapaaehtoistoiminnan tarjoaman avun merkityksen tiedostaminen motivoi minua työskentelemään hankkeessa.

Kirjoittajat:

Henri Luojus
sosionomi (AMK) -opiskelija

Tuija Pakarinen
sosiaalialan lehtori

Savonia-ammattikorkeakoulu

Lue lisää:

DANIELSBACKA, Mirkka, HÄMÄLÄINEN, Hans ja TANSKANEN, Antti O. 2020. Suomalainen auttaminen. Helsinki: Gaudeamus.

Vallan varjoja asiakas- ja palveluohjauksessa

”Klassisen opetuksen mukaan valta on sitä, että A saa B:n toimimaan haluamallaan tavalla vastoin B:n omaa halua. Valta on aina siis valtaa jonkun toisen yli. Lopulta valta perustuu uhkaukseen – aitoon tai oletettuun – siitä, että jos B ei tottele A:ta, tätä kohtaa fyysinen tai henkinen rangaistus.” (Koskinen, S. 2015.)

Sosiaalialan asiakkaita yhdistää tuen tai avun tarve jollakin elämän osa-alueella. Työskentely eri ikäisten ja kognitiivisilta taidoiltaan erilaisten ihmisten kanssa vaatii ammattilaiselta paljon tietoa asiakasryhmästään ja vahvan eettisen osaamisen. Tämän päivän sosiaalialan työssä tavoitteena on asiakaslähtöinen ja asiakkaan osallisuutta omien asioidensa hoidossa korostava työote. Jotta tasa-arvoinen suhde asiakkaan kanssa on mahdollista muodostua, on työntekijän tiedostettava olevansa vallan käyttäjä, sekä tunnistaa tilanteet, joissa käyttää valtaa.

Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohtana on asiakkaan tarpeet. Toisinaan asiakkaan verkostoon kuuluvat ovat eri mieltä palvelun tarpeesta. Keskusteluyhteys, avoin toiminta ja yhteisen näkemyksen rakentaminen hälventävät vallan rajoja.

Kaksi ihmisten varjoa nupulakivillä.
Sosiaalialan työ on ihmissuhdetyötä.
Ihmissuhteissa on aina läsnä vallan elementti.
Kuva: Kirjoittajat

Voiko asiakkaan läheinen olla vallan käyttäjä?

Sosiaalialan ammattilaisen tehtävänä on puolustaa niitä, jotka eivät osaa tai pysty pitämään itse puoliaan. Läheisten mukaan ottaminen on usein välttämätöntä selvittääksemme asiakkaamme parasta, ja läheisten rooli on usein korvaamaton. Entä, jos läheisen vallan käyttö onkin haitallista asiakkaalle. Kuka rohkenee ottaa sen puheeksi?

Lapsiperheiden palveluissa vanhemmat käyttävät puhevaltaa lapsen asiassa ja puolesta. Se korostuu, mitä pienemmästä lapsesta on kysymys. Lapsella on oikeus suojeluun, mikä rajaa osaltaan vanhemman vapautta valita palveluja. Lapsiperhepalvelujen ammattilaisten vaikeana tehtävänä on tasapainoilla palvelun tarjoamisen ja kontrollin välillä. Tavoitteena on tukea perheitä mahdollisimman varhain, mikä edellyttää perheeltä uskallusta hakea tukea ja palveluita. Lasten elämässä esiintyviin epäkohtiin on uskallettava puuttua. Se on lapsen oikeus, ja aikuisten velvollisuus. Lastensuojeluun ja sen vallan käyttöön liittyviä mielikuvia ja asenteita tulisi saada rikottua ja häivytettyä.

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ja lapsen huoltajat toimivat kasvatuskumppaneina. Oppimiseen liittyvissä asioissa yhteinen näkemys tukitoimista löytyy usein helposti. Sen sijaan esimerkiksi sosioemotionaalisten pulmien ratkaisemiseen voi yhteisen näkemyksen löytyminen olla hankalampaa. Vanhemmat voivat kokea epäonnistuneensa vanhemmuudessaan tai ovat eri mieltä tuen tarpeesta. Kenen edun mukaan toimitaan, vanhempien vai lapsen?

Muistisairaan henkilön osallisuutta rajoittavat sekä yhteiskunnallisella että yksilöllisellä tasolla sairauden aiheuttamat oireet ja elinympäristö. Usein muistisairaat sivuutetaan omassa asiassaan. Hyvää tarkoittaen voimme alistaa muistisairaan autettavan rooliin ja viemme häneltä oikeuden olla aikuinen henkilö. Asiakkaan tulee itse saada määritellä omaa tilannettaan ja kokemuksiaan sekä vaikuttaa häntä koskevaan päätöksentekoon. 

Asiakas- ja palveluohjaus erityisen tuen tarpeessa olevien henkilöiden parissa työskennellessä ei ole mustavalkoista. Kuntoutuksen ja tuen tarve jatkuu läpi henkilön elinkaaren vaihdellen kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Toisinaan kuntoutus ja asiakasohjaus voivat olla ristiriidassa asiakkaan oman tahdon ja toiveiden kanssa, ja ammattihenkilö joutuu työstämään asioita kuntoutumisen etenemiseksi asiakkaan ja läheisten toiveiden vastaisestikin.

Erilaisten mielipiteiden tai näkökulmien yhdistämisessä ei ole kyse siitä kuka on oikeassa. Oleellista on se, että asiakas voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja päätöksentekoon tuen järjestämisessä. Toisinaan ammattihenkilön on sallittava ja kunnioitettava asiakkaansa huonoja valintoja, kunhan varmistetaan, että asiakas ymmärtää tekemänsä päätöksen vaikutukset.  

Kirjoittajat:

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen opiskelijat:
Kati Hartikainen
Sari Heiskanen
Sari Kärkkäinen
Minna Koskinen
Kristiina Johansson
Sari Laitinen

Tuija Pakarinen
sosiaalialan lehtori

Kirjoittajat ovat asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksesta valmistuneita sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja varhaiskasvatusalan ammattilaisia. Erikoistumiskoulutus järjestettiin yhtäaikaisesti 21 ammattikorkeakoulussa vuoden 2020 aikana. 30 opintopisteen erikoistumiskoulutukseen sisältyi lähityöskentelypäiviä sekä itsenäistesti ja opiskelijaryhmissä suoritettavia työelämään kytkeytyviä oppimistehtäviä. Osana erikoistumiskoulutusta opiskelijat tuottivat blogikirjoituksia asiakas- ja palveluohjauksen eettisistä näkökulmista, joita julkaistaan Savonian sosiaalialan sekä terveysalan blogeissa. Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen suoritti Savoniassa 19 sosiaalialan amk- tai sitä edeltävän opistoasteen koulutuksen suorittanutta ammattilaista. Erikoistumiskoulutus päättyi 26.11.2020. 

Lähde: Koskinen, S. 2015. Valta on kärsimyksen varaan rakennettu korttitalo. Kolumni.

Vastavuoroisuus sosiaali- ja terveysalan ihmissuhteissa

Vastavuoroisuus on läsnä kaikissa ihmissuhteissamme. Se tekee vuorovaikutuksesta merkityksellistä. Aito vastavuoroisuus, jossa hyvinvointia pyritään tuottamaan yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti kaiken ikäisille ihmisille, paljastaa yhteisössä vallitsevia valtasuhteita. Varsinkin sen suhteen, mikä on yksilön kokemus saamastaan hyväksynnästä, arvostuksesta, oikeudesta olemassaoloon, toimintaan ja osallisuuteen.

Asiakaslähtöisyys ja dialogisuus ovat vastavuoroisuuden työkaluja. Dialogisuus on ihmisten välistä kunnioittavaa kohtaamista, moniäänisyyttä, toisia osapuolia kuulevaa ja vastavuoroista vuorovaikutusta. Se on ammattilaisen ja asiakkaan yhteistä kokonaisuuden muodostamista, jossa kumpikaan tai kukaan ei ole ylitse muiden.

Kaksi nukkea roikkuu ulkona, ja toinen auttaa toista.
Luottamus on vastavuoroisuuden perusta.
Kuva: Elina Mäläskä

Dialogissa ammattilainen on kiinnostunut asiakkaan kertomasta ja nöyrtyy olemaan tietämätön. Asiakas kohdataan ennakkoluulottomasti omine käsityksineen ja rohkaistaan ilmaisemaan itseään rehellisesti. Dialogin tavoitteena on tehdä jotain sille maailmalle, jota halutaan muuttaa ja inhimillistää.

Dialogisuudella ja asiakaslähtöisyydellä vahvistetaan osallisuutta ja voimavaroja

Asiakaslähtöisessä toimintatavassa perustana ovat asiakkaan tarpeet. Asiakkaan rooli on aktiivinen, toimiva, tietoinen ja osallistuva. Asiakasta rohkaistaan tuomaan esille omia tavoitteitaan ja niiden saavuttamista tuetaan monipuolisesti. Asiakaslähtöisyys on asiakkaan äänen kuulemista ja pyrkimystä ymmärtää hänen omat, itsensä määrittelemät kokemukset. Asiakaslähtöinen työtapa edellyttää ammattilaiselta aitoutta, avoimuutta, rohkeutta, tulevaan suuntautumista, yhdenvertaisuutta ja aktiivisuutta. Ammattilainen on kanssakulkija.

Hyvässä asiakassuhteessa ammattilainen auttaa asiakasta löytämään sisäiset kykynsä ja omat valintansa, jolloin hänellä on mahdollisuus kasvuun ja voimaantumiseen. Asiakkaan näkökulmasta tärkeää on se, että ammattilainen ymmärtää hänen tarpeensa sekä uskoo häneen ja hänen voimiinsa. 

Ammattilaisten välinen vastavuoroisuus on läsnä moniammatillisessa työskentelyssä

Moniammatillinen yhteistyö on vuorovaikutusprosessi, jossa korostuu ammattilaisten keskinäinen luottamus ja kunnioitus. Ammattilaisten väliselle vastavuoroisuudelle on haasteensa. Kukin tarkastelee tilannetta oman koulutuksensa ja työnkuvansa näkökulmasta. Näkemykset ja lähtökohdat voivat olla erilaiset ja niitä voivat ohjailla erilaiset intressit.

Kuva patsaasta, jossa neljä ihmistä on ringissä.
Vastavuoroisuus on monen tekijän summa. Kuva: Johanna Kosloff

Asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja päämiehisyyden kunnioittaminen on tärkeä osa palveluohjausprosessia, mutta se voi joissakin tilanteissa lisätä asiakkaan turvallisuusriskiä. Asiakkaan tilannetta ja tuen tarvetta arvioidaan aina tietyn toimintaorganisaation näkökulmasta kyseessä olevan organisaation toimintaa ohjaavat reunaehdot huomioiden. Asiakkaan valinnanvapautta ja itsemääräämisoikeutta voidaan tukea vain tiettyihin yhteiskunnan ja organisaatioiden asettamiin reunaehtoihin saakka. Yhtä lailla yksikön taloudellinen tilanne voi ohjata palveluiden saatavuutta ja käynnistämistä.

Onnistunut moniammatillinen yhteistyö edellyttää yhteisten tavoitteiden asettamista ja niihin sitoutumista sekä kykyä reflektoida asiakasprosessia ja saavutettuja tuloksia.

Kirjoittajat:

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumisopiskelijat
Essi Hujanen
Sirkku Koskela
Johanna Kosloff
Elina Mäläskä
Seija Pesonen
Iiris Repo-Patronen
Jaana Roponen-Kohvakka
Sirpa Uimonen

Tuija Pakarinen
sosiaalialan lehtori

Lähde: Törrönen, M., Hänninen, K., Jouttimäki, P., Lehto-Lundén, T., Salovaara, P. & Veistilä, M. (toim.) 2016. Vastavuoroinen sosiaalityö. Gaudeamus.

Kirjoittajat ovat asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksesta valmistuneita sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja varhaiskasvatusalan ammattilaisia. Erikoistumiskoulutus järjestettiin yhtäaikaisesti 21 ammattikorkeakoulussa vuoden 2020 aikana. 30 opintopisteen erikoistumiskoulutukseen sisältyi lähityöskentelypäiviä sekä itsenäistesti ja opiskelijaryhmissä suoritettavia työelämään kytkeytyviä oppimistehtäviä. Osana erikoistumiskoulutusta opiskelijat tuottivat blogikirjoituksia asiakas- ja palveluohjauksen eettisistä näkökulmista, joita julkaistaan Savonian sosiaalialan sekä terveysalan blogeissa. Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen suoritti Savoniassa 19 sosiaalialan amk- tai sitä edeltävän opistoasteen koulutuksen suorittanutta ammattilaista. Erikoistumiskoulutus päättyi 26.11.2020.

Järjestöyhteistyö osana sosionomien koulutusta

Kulttuurien karnevaalit ja Ikäihmisten messut – ammattikorkeakoulun ja järjestöjen yhteistyö on näkynyt ja kuulunut alueen asukkaille! Korona-aika on pakottanut uudistuksiin ja nyt suunnitellaan tammikuuksi Virtuaalisia järjestötreffejä.

Suomessa toimii yli 11 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Niissä on yli miljoona jäsentä ja toimintaan osallistuu puoli miljoonaa ihmistä. Suuri osa sosiaali- ja terveysalan järjestöistä on paikallisesti toimivia pienehköjä yhdistyksiä, joiden toiminta nojaa vapaaehtoistyöhön. Toisaalta järjestökentällä on myös isoja valtakunnallisia järjestöjä ammattitoimijoineen. Järjestökentällä työskentelee kymmeniä tuhansia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Järjestöt ovat olennainen osa meidän hyvinvointijärjestelmää.

Savonia ja järjestöt kehittävät toimintaa yhdessä

Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomien koulutus on tehnyt koko koulutuksen olemassaolon ajan erilaista yhteistyötä järjestöjen kanssa. Yhteiskunta ja sen mukana niin järjestötyö kuin koulutuskin ovat muuttuneet. Yhteistyössä on järjestetty isoja tapahtumia kuten Ikäihmisten messuja ja Kulttuurien karnevaaleja. Toisaalta opiskelijat ovat toimineet esimerkiksi nuorten tai perheiden tukihenkilöinä.

Monet järjestöt toimivat sosionomikoulutuksen ammatillisina harjoittelupaikkoina. Niissä opiskelijamme saavat kohdata lapsia, nuoria, aikuisia ja ikääntyneitä usein erilaisissa haasteellisissa elämäntilanteissa. Moni opiskelija on saanut harjoittelupaikan kautta tuntumaa myös hanketyöhön sillä monet järjestöt toimivat suurelta osalta hankerahoituksella. Opiskelijat ovat vuosien mittaan tehneet erilaisia opinnäytetöitä järjestöille. On kehitetty esimerkiksi vertaistoimintaa ja analysoitu hankkeiden vaikutuksia.

Vanhan ja nuoremman ihmisen kädet päällekkäin tekemässä kankaanpainantaa.
Järjestötyössä on paljon kohtaamisen ja oppimisen mahdollisuuksia sosionomiopiskelijoille.

Järjestöyhteistyö tiiviisti mukana opinnoissa

Järjestöyhteistyön antamia mahdollisuuksia on hyödynnetty myös opintojaksojen sisällöissä. Tunneilla on vieraillut niin järjestötyön ammattilaisia kuin kokemustoimijoitakin. Nyt ollaan Ylä-Savon alueella kehittämässä kokemustoimijoiden systemaattisempaa käyttöä. 

Toiminnallisten menetelmien ryhmäohjausta opiskelijat opiskelevat mm. järjestämällä ryhmämuotoista toimintaa useimmiten niin, että yhteistyökumppanina on joku järjestö. Samoin palveluohjauksen opintoihin sisältyy ryhmäohjausta, jota tehdään myös järjestöyhteistyössä. Joskus opiskelijat ovat opiskelleet tutkimusmenetelmiä toteuttamalla asiakastyytyväisyyskyselyn ja analysoimalla sen.

Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus valita myös opintojakso Moniammatillinen hanketyö, jossa opiskelijat ovat päässeet kehittämään jotakin toimintaa mm. järjestökentällä. Tämä mahdollisuus on edelleen olemassa.

Tänä vuonna on Savonissa alkanut uutena vapaavalintaisena opintojaksona Järjestö- ja kansalaistoiminnan työelämäjakso. Ko. opintojaksolla opiskelija työskentelee jossakin valitsemassaan järjestössä. Tämä voi tapahtua opiskelijan ja järjestön sopimalla aikataululla. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan järjestö- ja kansalaistoimintaa ja oppii sen yhteiskunnallisen merkityksen.

Opiskelija oppii tällä opintojaksolla analysoimaan valitsemansa asiakasryhmän erityistarpeita ja vahvistamaan asiakkaiden osallisuutta yhteisössä ja arjen toimintaympäristössä. Sosionomien opinnoissa on kolme harjoittelujaksoa. Tämä työelämäjakso antaa mahdollisuuden laajentaa osaamistaan sellaisen asiakasryhmän kanssa, jota ei mahdollisesti harjoitteluissaan kohtaa.

Järjestötreffeillä kohtaavat sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijat sekä järjestöjen edustajat

Jotta opiskelijat ja järjestöt voivat kohdata toisensa, olemme siis järjestämässä virtuaaliset järjestötreffit tammikuussa 26.1.klo 12.15 – 15.45. Näin opiskelijat saavat tietää mahdollisuuksista tehdä opintoja järjestökentällä ja järjestöt saavat kaipaamiaan toimijoita ja kehittäjiä. Järjestötreffit toteutetaan moniammatillisesti niin, että mukaan on kutsuttu myös sairaanhoitajaopiskelijoita, joiden opinnoissa on alkamassa myös uusi opintojakso, joka mahdollistaa järjestöyhteistyötä.

Jos nyt olet opiskelija, jota kiinnostaisi tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa, laita järjestötreffipäivä kalenteriisi. Jos olet järjestön edustaja, joka toivoisit opiskelijoita mukaan toimintaan, ota yhteyttä. Emme voi luvata opiskelijoita mutaa luomme mahdollisuuksia opiskelijoiden ja järjestöjen kohtaamiseen.

Teksti ja kuvat:
Kristiina Kukkonen
Sosiaalialan lehtori

Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa:
etunimi.sukunimi@savonia.fi

Taidelähtöiset ohjausmenetelmät tukemassa osallisuutta ja voimavaralähtöistä toimintaa

Sosionomit avoimen toiminnan paikassa 

Olemme Savonia ammattikorkeakoulusta, Iisalmen kampukselta kolmannen vuoden sosionomiopiskelijoita. Tänä syksynä, osallisuuden vahvistaminen ja voimavaraistava -palveluohjaus opintojaksolla olemme saaneet perehtyä palveluohjaukseen. Järjestimme Iisalmen Päiväkeskus Pysäkillä 10 tunnin verran ohjausta. Kerromme artikkelissamme ohjauksissa käytetyistä menetelmistä ja niiden taustoista sekä kokemuksistamme ohjausten aikana.

Iisalmessa on jo vuodesta 1994 toiminut Päiväkeskus Pysäkki ry. Toimintaa on myös muissa Ylä-Savon kunnissa 3 eri toimipaikassa. Pysäkin toiminta perustuu siihen, että toiminta on kaikille avointa, matalan kynnyksen toimintaa, jonne on helppo mennä, siellä voi kohdata samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja saada virikkeitä arkeen. Pysäkin toiminnassa pyritään kannustamaan ja tukemaan päihteettömyyteen ja antamaan voimavaroja ja vaihtoehtoja päihteiden hallitsemaan elämään. Päiväkeskus Pysäkki tarjoaa päiväkeskus-, työllistämis-, ja tukiasumispalveluita arkipäivän tukimuotoina. (Päiväkeskus Pysäkki ry, 2020.)

Bingo on matalan kynnyksen mukavaa, yhteisöllistä toimintaa. Kuva: kirjoittajat

Osallisuus ja voimavaralähtöisyys  

Opintojaksomme aikana kävimme viisi toimintakertaa Iisalmen Päiväkeskus Pysäkillä. Tavoitteemme oli perehtyä erilaisiin ryhmänohjausmenetelmiin ja miettiä, miten vahvistamme ryhmäläisten osallisuuden tunnetta ja annamme voimavaraistavia kokemuksia ryhmäläisille.  

Asiakkaan omiin voimavaroihin keskittyminen on merkittävässä roolissa kaikessa sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä ja palveluohjauksessa.  Sillä tarkoitetaan sitä, miten ihminen kokee pääsevänsä vaikuttamaan asioihinsa ja pystyy hallitsemaan omaa elämäänsä. Voimavaraistavassa työotteessa korostetaan juuri asiakkaan oman tahdon kunnioittamista ja itsemääräämisoikeutta. Asiakkaan voimavarojen etsiminen aloitetaan arkipäivän pienistä asioista ja vähitellen hän voi kokea olevansa omien asioidensa asiantuntija.  Kun ihminen saa kokemuksen, että hän osaa ja saa päättää asioistaan, hänen oman elämänsä hallinnan tunne kasvaa ja hän oivaltaa, että omilla tekemisillä on merkitystä ja vaikusta elämään.  (Vänskä, Laitinen-Väänänen, Kettunen ja Mäkelä, 2011, 77–79.)  

Miten sitten saavutetaan ryhmässä ja yksilössä voimavaroja lisäävä toiminta? Hyvin oleellista on, että tilanteista rakennetaan ilmapiiriltään suotuisa ja sellainen, että asiakas kokee olonsa mukavaksi. Ammattilaisen on tunnusteltava tilannetta, että asiakas voi olla oma itsensä ja saa kertoa kokemuksistaan. Asiakkaan on tärkeää tulla kuulluksi ja kokea olevansa arvokas juuri sellaisenaan. Vähitellen asiakkaalle alkaa rakentua sisäinen voimantunne ja saa voimavaroja elämäänsä. (Vänskä ym. 2011, 84–85.) 

Osallisuudella on merkitys ja vaikutus siihen, miten kokee voimaantuvansa ja saavansa voimavaroja elämäänsä. Osallistuminen voi olla näennäistä, eli, että on vain fyysisesti läsnä, mutta ei koe kuitenkaan osallistuvansa. Osallisuuden käsite on laaja, mutta tiivistäen sen voidaan ajatella olevan sitä, että ihminen kokee kuuluvansa johonkin, pystyvänsä vaikuttamaan elämäänsä, mahdollisuuksiinsa niin yksilötasolla kuin laajemmin yhteiskunnan tasollakin. (Isola, Kaartinen, Leemann, Lääperi, Schneider, Valtari ja Keto-Tokoi, 2017.) 

Erilaiset menetelmät käytössä ja luovuus huipussaan! Kuva: kirjoittajat

Taidelähtöiset menetelmät ohjauksissa – mitä ne ovat ja mitä niillä tavoitellaan? 

Taidelähtöisellä toiminnalla tarkoitetaan eri taidemuotojen käyttämistä ja soveltamista asiakkaiden parissa työskennellessä.  Tavoitteena ei ole taiteen tekeminen, vaan taiteen eri muotojen käyttäminen työvälineenä. (Karkkulainen ym. 2019.)

Omassa toiminnassamme käytimme valokuvausta, musiikkia, liikuntaa ja askartelun eri tekniikoita. Tavoitteenamme kaikissa näissä meillä oli, että osallistujat voivat kokea osallisuutta, toteuttaa itseään ja oppia uutta. Näiden menetelmien kautta toivoimme myös saavamme ryhmäläisiin yhteisöllisyyttä ja löytävän voimavaroja arkeen.  Taidelähtöisiä menetelmiä käytettäessä on hyvä löytää kaikille osallistujille yhteinen, ajankohtainen aihe. Tällöin motivointikin onnistuu paremmin. Taiteen eri keinoin on helpompi käsitellä vaikeitakin asioita ja saadaan ne näkyvämmäksi. Olipa menetelmä millainen tahansa, sekä osallistujat, että ohjaajat ovat tasavertaisina mukana. Jokainen osallistuja saa toteuttaa itseään omalla tavallaan ja kaikkien tekemisiä arvostetaan samalla tavalla. Tällöin tuotokset ovat myös voimavaraistavia kullekin osallistujalle. (Karkkulainen ym. 2019.)

Voimavarapuu syksyllä 2020. Kuva: kirjoittajat

Ohjauskertojen aikana huomasimme ja saimme myös palautetta siitä, miten tärkeäksi osallistujat kokivat sen, että saivat osallistua erilaiseen ohjattuun toimintaan. Heille oli erityisen tärkeää kuulua yhteisöön ja vertaistuen merkitys korostui kaikessa toiminnassa. Oli ilo huomata, miten aktiivisesti osallistujat lähtivät mukaan erilaisiin taidelähtöisiin toimintoihin. Koemme, että jokainen osallistuja sai itselleen jotain näistä toimintakerroista – toinen enemmän osallistuen, toinen sivusta seuraten. Toimintakerroilla työstimme esimerkiksi voimavarapuuta, jossa käsiteltiin perusarvoja, asioita, joissa on hyvä, asioita, mitkä tuottavat iloa ja millaisia unelmia osallistujilla on. Toivomme, että ohjauskertojen ja erilaisten harjoitteitten myötä kävijät saivat voimavaroja arkeen ja huomaisivat, miten pienistäkin asioista arjessa on hyvä olla tietoinen ja iloita niistä.  Opimme ohjausten myötä sen, että kannattaa lähteä ennakkoluulottomasti kokeilemaan erilaisia taidelähtöisiä menetelmiä.

Teksti ja kuvat:
Milla Kärkkäinen
Sanna Leksis ja
Henna Oittinen
Savonia ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat

Lähteet:  

ISOLA, Anna-Maria, KAARTINEN, Heidi, LEEMANN, Lars, LÄÄPERI, Raija ja SCHNEIDER, Taina, VALTARI, Salla ja KETO-TOKOI Anna 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. [työpaperi]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 2020-10-08.]

KARKKULAINEN, Marjatta, ALA-VANNESLUOMA, Taija, AIRAKSINEN, Raija, VARONEN, Henna, KASTU, Riikka ja SIPI Sanna 2019. Toimii! Hoitajan opas toiminnallisiin menetelmiin. Helsinki: EDITA

PÄIVÄKESKUS PYSÄKKI RY 2020. Päiväkeskus Pysäkki [verkkosivu]. Päiväkeskus Pysäkki ry. [Viitattu 2020-10-08.]

VÄNSKÄ, Kirsti, LAITINEN-VÄÄNÄNEN, Sirpa, KETTUNEN, Tarja ja MÄKELÄ, Juha 2011. Onnistuuko ohjaus? Sosiaali- ja terveysalan ohjaustyössä kehittyminen. Helsinki: EDITA. 

SOKK-hankkeen kuulumisia | osa1: Luodaan sosiaali- ja terveysalan ammattien välisen koulutuksen asiantuntijakeskus!

SOKK-hankkeen logo.
www.sokk.fi

SOKK-hanke on Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu yhteistyöhanke. SOKK-hankkeen tavoitteena on luoda sosiaali- ja terveysalan ammattien välisen koulutuksen asiantuntijakeskus, joka vastaa työelämän ja sote-palvelujärjestelmän muuttuviin tarpeisiin kehittämällä ammattien välistä yhteistyötä. Tavoitteemme on rakentaa monialaisia oppimisympäristöjä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään, luoda koulutuskokonaisuus monialaisten käytännönjaksojen ohjaukseen sekä edistää digitaalisuutta oppimisessa ja ammattien välisessä työskentelyssä. Toteutamme SOKK-hankkeen ajalla 1.1.2020–31.12.2022. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Toimijoina SOKK-hankkeessa ovat Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-AMK. Hankkeessa on mukana useita eri koulutusaloja. Savonia-amk:sta mukana ovat sairaanhoitajan-, sosionomin- ja fysioterapeutin tutkinto-ohjelmat. Itä-Suomen yliopistosta mukana ovat lääketiede, sosiaalityö ja ravitsemustiede.

Opitaan yhdessä ammattilaisiksi. Hankkeen slogan.
www.sokk.fi

Hankkeen slogan on: ”Opitaan yhdessä ammattilaisiksi”.

Tähän mennessä kokemus käytäntöjen monialaisuudesta on opettanut, ettei sloganin mukainen tehtävä ole välttämättä aivan yksinkertainen, toteaa Taru Kekoni, 24.8. julkaistussa blogissaan ja jatkaa, että: – Yhteistyö alkaa siitä, että selvennämme ensin itsellemme ja toisillemme, mistä ja millä käsitteillä puhumme, kun puhumme monialaisuudesta ja sen opettamisesta. Tämän syksyn aikana paneudumme muun muassa kysymykseen, miten monialaisuutta voidaan sosiaali- ja terveysalan käytännöissä opettaa.

SOKK-hankkeessa on kuusi työpakettia. Näitä työpaketteja esitellään tarkemmin SOKK-hankkeen nettisivuilla www.SOKK.fi  sitä mukaa, kun hanke ja työpaketit etenevät. Jatkossa kirjoitan SOKK-hankkeen kuulumisia tänne Sosiaalialaa kehittämässä –blogiin ja tavoitteena on innostaa sosiaalialan työntekijöitä, opiskelijoita ja opettajia lähtemään mukaan hankkeeseen. Alkukevään poikkeustilanne viivästytti osaltaan hankkeen käynnistymistä, mutta syksy on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin ja ollaan hyvällä otteella tekemässä hanketta eteenpäin.

Mihin SOKK-hanketta tarvitaan?

Hankkeen suunnitelmaan on kirjattu mm. seuraavia perusteluja miksi SOKK-hanketta tarvitaan.

Väestö ikääntyy, ja sen moninaiset, eri sote-ammattialoille ulottuvat tarpeet haastavat entistä tehokkaampaan ammattien väliseen työskentelyyn ja siihen kouluttautumiseen.​  Pohjois-Savon vetovoiman kannalta on tärkeää huolehtia sote-alojen koulutuksen ja työn vetovoimaisuudesta, tehdä uusia avauksia. Hankkeessa huomioidaan myös väljästi asutut alueet ja kehitetään digitaalista osaamista esimerkkinä etävastaanottojen kehittäminen. Hankkeessa luodaan sote-alojen ammattien välisen koulutuksen osaamiskeskittymä, SOKK, jossa UEF ja Savonia yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa rakentavat moniammatillisia oppimisympäristöjä palvelujärjestelmään. Hankkeen aikana pilotoimme opiskelumallin. Ensimmäiset pilotit Kysin akuuttiosastolla, Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa, Päihdepalvelusäätiössä, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ja Kysterin liikelaitoksessa käynnistyvät syksyllä 2021.

UEF ja Savonian sotealat rakentavat opintosuunnitelmien pohjalta palvelujärjestelmässä toteutettavat opinto- ja harjoittelujaksot.​ Uudenlaiseen ammattien väliseen oppimiseen luodaan opinto- ja harjoittelujaksojen oppimistavoitteet, kurssien ajankohdat eri alojen opintosuunnitelmissa, sopimukset palvelujärjestelmän kanssa sekä työelämäyhteys. Harjoittelujaksoilla keskitytään Pohjois-Savon tunnistettujen hyvinvointihaasteiden moniammatilliseen hoitoon​ ja edistetään teknologian käyttöä. Lisätään sote-toimijoiden yhteistyötä ja vahvistaa palveluketjuja​. Digitaalisuus luo uusia moniammatillisia osaamistarpeita, kuten etävastaanotolla ja -kokouksessa toimimisen ja terveysteknologian hyödyntämisen.

Hankkeessa luodaan monialaisten harjoittelujen ohjausmalli. Hankkeen digitaalinen oppimisalusta on DC-Moodle​, johon tulee yhteinen oppimateriaali monialaisille opinto- ja harjoittelujaksoille​. Hankkeen oppimisalusta on valmistuttuaan avoin opiskelijoille, opettajille ja palvelujärjestelmän ohjaajille. Erityistä huomioita kiinnitetään monialaisen harjoittelun ohjaajien koulutukseen. Monialaisiin ohjaajakoulutuksiin on tarkoitus saada useista eri työyksiköistä ohjaajia mukaan oppimaan uudenlaisia monialaisia ohjauskäytäntöjä. Monialainen ohjaaja -koulutus toimii samalla ammattien välisen työskentelyn täydennyskoulutuksena palvelujärjestelmän ammattilaisille.

Tervetuloa mukaan hankkeen Webinaariin 25.11.2020. Webinaarissa esitellään SOKK-hanketta laajemmin. Ilmoittautumislinkki hankkeen sivuilla.

Kirjoittaja:

Mira Polón
yhteiskuntatieteellisten aineiden lehtori
YTM
Sosiaalialan tutkinto-ohjelma
Savonia-amk
SOKK-hankkeessa osatoteuttajana osana Savonian SOKK-tiimiä

Linkit:

SOKK.fi | Hankkeen omat sivut

Kekoni Taru, Monialaista yhdessä oppimista, 24.8.2020, Blogi, ISOnet

Sosionomi (AMK) -tutkinto rikosseuraamusalan ammattilaisten ulottuville

Vankien kanssa tehtävän työn painopiste on muuttumassa. Tarkoitus on, että alan ammattilaiset osallistuvat yhä enenevässä määrin kuntoutustehtäviin kuten päihdetyöhön ja asiakkaiden vapaa-ajantoimintojen ohjaukseen. Näin alan ammattilaiset pääsevät tekemään vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan vakauden ja turvallisuuden hyväksi. (Tyni 2015.)

Kuntouttavan työn tarkoituksena on edistää valtakunnallisesti lainrikkojataustaisten henkilöiden voimaantumista, osallisuuden vahvistumista ja myönteistä kiinnittymistä yhteiskuntaan.  Tavoitteina on laajemminkin yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen, rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen, rikollisuuden vähentäminen sekä lainrikkojataustaisten elämänhallinnan ja yhteiskuntaan osallistumisen edistäminen. Alalla tarvitaan ammattilaisia, jotka toimivat eettiset seikat huomioiden ja joilla on hyvät vuorovaikutustaidot sekä kattava työmenetelmäosaaminen.  

Sosionomin perustutkinnon antamat mahdollisuudet tarjoavat oivan perustan rikosseuraamusalan ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen ja suuntaamiseen kohti vaativaa kuntoutustyötä. Sosionomi (AMK) -tutkinnossa painopisteinä ovat asiakaslähtöisyys ja asiakkaan osallisuuden vahvistaminen, palveluohjaus, sosiaalinen kuntoutus, asiakaslähtöinen kehittäminen, sote-alan kehittäminen ja johtaminen ja digitalisaatio.

Osaamisessa korostuu erityisalueilla, kuten mielenterveys- ja päihdetyössä, moninaisuus- ja monikulttuurisuustyössä, rikosseuraamusalan työssä, kohdattavien hyvinvointiin, elämänhallintaan ja osallisuuteen liittyvien ilmiöiden syvempi ymmärtäminen teoria- ja tutkimustiedon tukemana. Lisäksi ammatillinen osaaminen syvenee palvelujärjestelmän (esimerkiksi asiakaslähtöiset palvelupolut), sosiaalialan työmenetelmien sekä tutkimus- ja kehittämisosaamisen näkökulmista (Arenen selvitys 2017). 

Ihmisiä keskustelemassa pöydän ääressä.
KUVATEKSTI: Sosionomit ovat vuorovaikutuksen ammattilaisia. Kuva: Unsplash

Savonia ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskus yhteistyössä

Savonia ammattikorkeakoulu Oy käynnistää vuoden 2021 alusta koulutusyhteistyön Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen kanssa. Syksyllä 2020 haettiin erillishaun kautta sosionomi (AMK) tutkinnon suorittajaksi opiskelijoita, joilla oli rikosseuraamusalan tai vankeinhoidon perustutkinto ja vähintään kaksi vuotta työkokemusta alalla tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Koulutuspaikkoja varattiin kymmenelle ja hakijoita oli 36. Tämä sosionomin perustutkintoon tähtäävä koulutus toteutetaan vuosina 2021 – 2024 monimuoto-opetuksena, jossa vaihtelevat lähiopetus, verkko-opiskelu, simulaatiot, projektit sekä ammattitaitoa edistävät harjoittelut. 

Ihminen tietokoneen ja puhelimen kanssa.
KUVATEKSTI: Sosionomi (AMK) -koulutuksessa hyödynnetään laajasti erilaisia oppimisen menetelmiä yhteistyössä työelämän kanssa. Kuva: Unsplash

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen johtaja Hannu Kiehelä toteaa nyt aloitettavasta yhteistyöstä seuraavaa:  – Rikosseuraamuslaitoksen meneillään olevan organisaatiouudistuksen yhteydessä on valmisteltu korkeakouluopintoja vastaavia tehtäviä, jotka perustuvat Rikosseuraamuslaitoksen strategiaan ja lainsäädännössä säädettyihin tehtäviin. Rikosseuraamuslaitoksessa on otettu käyttöön uusi vankilassa työskentelevän rikosseuraamustyöntekijän tehtävänkuva. Nämä muutokset lisäävät AMK-taustaisen henkilöstön rekrytointitarvetta lähivuosina. Juuri käynnistynyt Savonia_AMK:n ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen välinen yhteistyö tarjoaa opintoväylän näihin uusiin tehtäviin alueen rikosseuraamuslaitoksen työntekijöille.      

 Savonian koulutusvastuupäällikkö Maritta Pitkänen on samoilla linjoilla. Pitkänen toteaakin: – On hienoa aloittaa uusi yhteistyö. Uskon, että yhteistyö rikastuttaa molempia aloja. Näin voimme myös vastata alueelliseen työvoimatarpeeseen rikosseuraamusalalla.

Nyt alkava uusi sosionomitutkinnon yhteistyö tehdään kiinteässä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa, jotta uusi  koulutus vastaisi mahdollisimman hyvin muuttuvan alan haasteisiin.  

Kirjoittajat: 

Pirjo Turunen 
sosiaalialan yliopettaja 

Johanna Komulainen
sosiaalialan lehtori  

Katja Valtanen 
opinto-ohjaaja 
 

Lue lisää koulutuksesta:  

SS21KMR Sosionomin tutkinto-ohjelma, rikosseuraamusala (monimuotototeutus)

Lähteet:  

Sosionomi tuottaa hyvinvointia läpi elämänkaaren. Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen edistäjänä.  Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n työryhmän selvitys sosiaalialan tilanteesta ja kehityksestä 2017. Haettu 8.10.202

Tyni Sasu 2015: Vankeinhoidon vaikuttavuus. Onko kuntoutuksella tilastollisia perusteita? Akateeminen väitöskirja. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 1/2015.

Savonian sosiaaliala mukana Iisalmen juhlavuoden kilpailussa

Savonian Iisalmen sosionomitiimin ehdotus Ihanien Ipanoiden Iisalmi 130 v. on ehdolla Iisalmen kaupungin 130-vuotisjuhlakilpailussa.

Kilpailussa mukana oleva ehdotuksemme mukaan sosionomi- ja hyvinvointikoordinaattori-opiskelijaryhmät jalkautuvat päiväkoteihin sekä kouluihin keräämään tarinoita lapsuudesta Iisalmessa syksyllä 2021.

Tarinoita kerätään isovanhempien tai iäkkäämpien ihmisten Iisalmesta teemalla ”Millaista lapsuus/perheiden arki oli Iisalmessa 130 vuotta aiemmin?”. Lapsia innostetaan myös kertomaan millaista elämä on tällä hetkellä Iisalmessa.

Hyödynnämme tapahtumassa digitaalista tarinankerrontaa (lähde: Maailmankoulu), joka yhdistää kulttuuriperinteen näkökulmasta tärkeän tarinankerrontataidon ja tieto- ja viestintäteknologian keinot.

Menetelmän avulla luodaan kertomuksia, joissa yhdistellään omaa puhetta, visuaalista materiaalia (valokuvia, piirroksia) ja esimerkiksi musiikkia. Lopputuloksena on noin 2-5 minuuttisia digitaalisia esityksiä, jotka tulevat kaikkien nähtäville.   

Äänestä Savonian Ihanien Ipanoiden Iisalmi 130 v -ehdotusta!

Kansalaiset saavat päättää, mitkä kilpailussa mukana olevista ehdokkaista saavat rahoituksen. Voit äänestää meitä sivulla: www.iisalmi.fi/juhlavuosi. Saat äänestää myös muiden kuin lasten ja perheiden teemoista samassa äänestyksessä, jossa on luvassa myös pieniä palkintoja arvontaan yhteystietonsa luovuttaneille.

Äänestysaika on 15.9. – 15.10.2020.

Kirjoittajat

Pirjo Turunen
sosiaalialan yliopettaja

Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori

Musiikin lisääminen päiväkodin arkeen musiikkitaulujen avulla

Musiikillista toimintaa toteutetaan monipuolisesti erilaisilla työtavoilla kuten loruillen, laulaen, soittaen, kuunnellen ja liikkuen. Lapsia rohkaistaan musiikin avulla ilmaisemaan itseään ja mielikuvitustaan sekä tuomaan esille omia tunteita.

Ruokonen (2017, 121–123) kirjoittaa, että musiikki kuuluu ilmaisun monet muodot oppimisen alueeseen, mutta sitä voidaan integroida myös muihin neljään oppimisen alueeseen.  Musiikkikasvatuksen lähtökohtana toimii lasten kiinnostus musiikkiin sekä heidän tarpeensa. Näiden sekä musiikillisen oppimisympäristön pohjalta luodaan suunnitelma musiikkikasvatukselle sekä sen toteuttamiselle.

Piispanen (2019, 12–15) tuo esille, että varhaiskasvatuksessa tapahtuvan musiikkikasvatuksen tavoitteet on määritelty varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteissa (2018), jonka mukaan musiikin avulla tuotetaan musiikillisia kokemuksia sekä vahvistetaan musiikillista kiinnostusta. Tuetaan elämyksellisyyttä musiikin kuuntelemisen avulla sekä ohjataan havainnoimaan erilaisia musiikista syntyviä äänimaailmoja. Leikinomaisen musiikkitoiminnan avulla ohjataan hahmottamaan musiikin elementtejä. Musiikillista toimintaa toteutetaan monipuolisesti erilaisilla työtavoilla kuten loruillen, laulaen, soittaen, kuunnellen ja liikkuen. Lapsia rohkaistaan musiikin avulla ilmaisemaan itseään ja mielikuvitustaan sekä tuomaan esille omia tunteita. Omien esitysten kautta lapset kokevat onnistumisen iloa ja harjoittelevat yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, kommunikointia sekä osallisuutta. Lisäksi tuetaan myönteisen minäkuvan kehittymistä ja sosiaalisia taitoja.

Musiikin lisääminen päiväkodin arkeen musiikkitaulujen avulla AMK- opinnäytetyönä

Opinnäytetyönä työstettiin Pilke päiväkodit Oy, musiikkipäiväkoti Vipinään musiikkikasvatuksen tueksi vinkkivihkonen, jossa on vinkkejä musiikillisten toimintojen lisäämiseksi päiväkotiin. Päiväkodin kasvattajien kanssa vinkkivihkosesta keskusteltaessa esille nousi, että työn tohinassa vinkkivihkosen lukeminen ja hyödyntäminen ei välttämättä oikein ole mahdollista ja sen vuoksi toiveena esitettiin tehdä päiväkodin tiloihin eri tilanteisiin sopivia seinätauluja, joissa on tiloihin ja tilanteisiin sopivia lauluja ja loruja.

Näin syntyi ajatus musiikkitauluista sisätiloihin. Lisäksi vinkkivihkonen muuttui musiikkikansioksi, jonne koostettiin musiikillisia osatekijöitä, joita varhaiskasvatuksessa käytetään. Kansioon koostettiin myös vinkkejä laulu- ja lorukirjoista, joita varhaiskasvatuksessa voi hyödyntää. Musiikkitauluissa esimerkiksi päiväkodin eteisessä on pukeutumiseen ja riisumiseen sopivaa materiaalia ja wc:ssä esimerkiksi käsienpesuun sopivaa materiaalia. Tällöin kasvattajat voivat katsoa vinkkiä lauluun tai loruun musiikkitaulusta.

Myös lasten osallisuutta voidaan kasvattaa ja lapset voivat itse ehdottaa mikä laulu tai loru otettaisiin. Vaikka lapset eivät osaisi lukea, niin musiikkitauluihin tuli myös lauluihin ja loruihin liittyviä kuvia, jotka auttavat hahmottamaan myös pienempiä lapsia mistä laulusta tai lorusta on kyse. Musiikkitauluissa on sekä uudempia että vanhempia lauluja ja loruja. Näin lapset voivat tutustua myös perinneloruihin ja leikkeihin.

Tilat, joihin musiikkitaulut tulivat ovat eteinen (pukeutuminen ja riisuminen, odottaminen), wc (käsien peseminen, siisteys), käytävä (kulkeminen, äänen käyttäminen), ruokasali (ruokarauha, odottaminen), leikkiaula (vuorovaikutus, yhteinen aika).

Opinnäytetyön edetessä nousi esille myös toive erilaisia musiikkitauluista ulos. Tästä syntyi ajatus musiikkitauluista, joissa olisi laululeikkejä, joiden avulla lisätään lasten musiikkiliikuntaa ulkona. Lisäksi toteutui ajatus musiikkitauluista, joissa olisi keinumiseen sopivia lauluja, joita lasten kanssa voidaan laulaa heidän keinuessaan ulkona. Näin syntyi keinulaulut ja lorut- vihkonen.

Kaikissa musiikkitauluissa on kuvat, jotta lapset voivat valita mieleisen laulun kuvan perusteella. Kuvat helpottavat myös lapsia, jotka eivät vielä osaa sanallisesti kertoa haluamaansa laulua. He voivat näyttää kuvasta, minkä laulun haluaisivat kuulla. Eräs lapsi osoitti keinuvihkoa ja etsi sieltä haluamansa kuvan, jota osoitti. Laulun aikana lapsi hymyili iloisesti, hytkyi ja taputti laulun mukana sekä lauloi laulua omin sanoin. Hän oli iloinen saadessaan valita itse laulun ja huomatessaan, että sai oman äänensä kuuluviin, kun sai valita itse laulun, jonka halusi laulettavan.

Musiikkitaulut.
Vipinän keinulaulut ja lorut -vihkonen. Kuva: Asta Partanen


Musiikkitauluista hyötyy sekä lapset että kasvattajat

Musiikkitaulut helpottavat laulujen ja lorujen käyttämistä, kun sanat ovat nähtävillä, eikä tarvitse muistella sanoja. Musiikkitauluista on nopea ottaa, vaikka siirtymiseen sopiva laulu tai rauhoittaa pukeutumistilannetta siihen sopivalla lorulla tai laululla.

Lapsen kuuntelevat lauluja ja loruja ja omaksuvat ne nopeasti osaksi arkisia toimintahetkiä. Musiikkitauluja käyttäessä myös ujoimmat lapset jäävät kuuntelemaan lauluja ja uskaltautuvat helpommin ottamaan kontaktia sekä tulla syliin istumaan. Jokainen lapsi on yksilöllinen ja oppii musiikillisia taitoja omassa tahdissaan. Lapset innostuvat laulamisesta ja soittamisesta jo pieninä, kuunteleminen vaatii jo hieman keskittymistä. Musiikkiliikunta yhdistää useita elementtejä ja tukee kokonaisvaltaista kasvamista ja oppimista.

Olennaisinta on leikkiminen, sillä musiikkia voidaan yhdistää leikkimiseen ja tehdä musiikkikasvatuksesta hauskaa. Musiikki voidaan integroida myös muihin opetusmenetelmiin, esimerkiksi syksyinen musiikkimaalaus on mukavaa! Käydään syksyisessä metsässä kävelyllä, kuunnellaan luonnon ääniä ja sen jälkeen maalataan syksyistä maisemaa musiikin soidessa taustalla.

Nautitaan musiikista ja sen monista mahdollisuuksista!

LÄHTEET:

PIISPANEN, Ulla 2019. Opetuksen suunnittelu. Julkaisussa: Muskarisoppa. Reseptejä varhaisiän musiikkikasvatukseen. Helsinki: Lasten Keskus, 164–191.

RUOKONEN, Inkeri 2017. Lapsen musiikillinen maailma. Julkaisussa: HUJALA, Eeva ja TURJA, Leena (toim.)   Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-Kustannus, 121–135.

Kirjoittaja:

Asta Partanen AVO-Sos19
Sosionomi (AMK)- opiskelija
Savonia- ammattikorkeakoulu

ammattitaito asiakasohjaus asiantuntijuus erikoistumiskoulutus esiintymisjännitys etäopetus hankeopinnot hyvinvointi hyväksipuhujaksi kasvatusyhteistyö kielitaito kotoutuminen kriisi lapsen etu maahanmuuttaja menetelmä moniammatillisuus nuorisotyö osallistava kirjaaminen osallisuus palveluohjaus perhekeskus perhetyö puheenvalta Savonia-amk SavoniaAMK SIMHE SIMHEmalli sosiaaliala sosiaalipäivystys sosionomi sosionomi (AMK) sosionomi (YAMK) sosionomikoulutus suomen kieli tiedottaminen työhyvinvointi työnkehittäminen urapolku vanhustyö varhainen tuki varhaiskasvatus verkkopedagogiikka viestintä yamk

Varhaiskasvattajien työhyvinvointi – laadukkaan varhaiskasvatuksen perusta

Varhaiskasvatuksessa työskentelee moniammatillinen joukko eri koulutustaustaisia ihmisiä. Päiväkodin henkilöstö koostuu päiväkodin johtajasta, päiväkodin huoltajasta, sekä varhaiskasvatuksen opettajista ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajista.

Huoneentaulu päiväkodissa.
Varhaiskasvattajien työhyvinvointi heijastuu suoraan varhaiskasvatustoiminnan laatuun. Kuva: Maiju Kauppinen

Varhaiskasvatus on monella tavalla vaativaa ja kuormittavaa työtä. Kiire, suuret lapsiryhmät ja melu ovat osa päiväkodin arkea. Varhaiskasvatustyö vaatii kasvattajilta monenlaista osaamista ja nopeaa reagointia, ennakointia ja joustavaa päätöksentekoa. Varhaiskasvattajilta vaaditaan työssä herkkyyttä vastata lasten viesteihin, ja kykyä huomioida lasten yksilölliset tarpeet.

Lasten ja lapsiryhmän yksilölliset tarpeet voivat olla haastavia ja kuormittavia. Varhaiskasvatustyö on myös yhteisöllistä työtä, joka vaatii työntekijöiltä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Varhaiskasvatusalan uudistusten myötä myös varhaiskasvatustyön vaatimukset ovat monin tavoin kasvaneet. Myös työelämään liittyvät muutokset ja niiden myötä kasvavat osaamisvaatimukset, sekä yhteiskunta omine ilmiöineen asettavat haasteita varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvoinnille, siten myös laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumiselle.

Varhaiskasvattajien työhyvinvointiin on kiinnitetty yhteiskunnallisesti ja kansainvälisestikin varsin vähän huomiota. Tutkimuksia varhaiskasvattajien työhyvinvoinnista on tehty varsin vähän.

Varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvointiin tulisi kiinnittää yhteiskunta- ja organisaatiotasolla enemmän huomiota.

Varhaiskasvatushenkilöstö on avainasemassa laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumisessa ja hyvinvoiva henkilöstö on varhaiskasvatuksen tärkein voimavara. Varhaiskasvattajien työhyvinvointi tuottaa inhimillistä pääomaa, joka puolestaan tuottaa inhimillistä pääomaa ja hyvinvointia lapsille.

Uudistuksilla kohti entistä laadukkaampaa varhaiskasvatusta

Varhaiskasvatusalan kehittyminen on ollut viime vuosikymmenen aikana huimaa ja varhaiskasvatuksessa on otettu monia myönteisiä harppauksia kohti laadukkaampaa varhaiskasvatusta. Suurimpina näistä voidaan mainita valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden uudistuminen vuonna 2016 ja varhaiskasvatuslaki uudistus vuonna 2018. Uudistukset ovat olleet hyviä ja nostaneet varhaiskasvatuksen tasoa monella eri tavoin.

Päiväkotihenkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen YAMK-opinnäytetyönä

Opinnäytetyöni oli tapaustutkimus, jonka tavoitteena oli työhyvinvoinnin kehittäminen yksityisessä päiväkotiyksikössä. Opinnäytetyössä toteutettiin päiväkodin henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa kartoittava kyselytutkimus. Tutkimustulosten mukaan päiväkodin työhyvinvoinnin nykytilaa voitiin pitää pääsääntöisesti hyvänä, mutta kehitettävääkin löytyi.

Tutkimustulosten mukaan organisaation työhyvinvoinnin voimavaratekijöitä olivat muun muassa turvallisuus, osaaminen, kehittämismyönteisyys ja työn merkityksellisyys. Työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä olivat muun muassa työn henkinen kuormittavuus, työmäärä, sekä työyhteisössä esiintyvät erimielisyydet ja ristiriidat.

Opinnäytetyössä kartoitettiin myös päiväkodin johtajan ja yrityksen työkykyjohtajan näkemyksiä varhaiskasvatustyön kuormittavuudesta, työhyvinvoinnin johtamisesta, sekä organisaatio- ja konsernitasolla työhyvinvoinnin tukemiseen ja edistämiseen liittyviä käytännöistä. Päiväkodin johtaja koki käytössään olevat työhyvinvointijohtamisen välineet vähäisiksi.

Tuloksellinen työhyvinvoinnin kehittäminen ja johtaminen vaatii strategista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä työtä henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Opinnäytetyön tuotoksena syntyi päiväkodin käyttöön yksikkökohtainen työhyvinvointisuunnitelma päiväkodin henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisen tukemiseksi ja edistämiseksi, sekä työhyvinvointijohtamisen välineeksi.

Opinnäytetyö on luettavissa Savonian kirjastolla asiakaspäätteillä.

Tämä blogipostaus on tehty osana sosionomi (YAMK) -tutkinnon opinnäytetyöprosessia.

Kirjoittajat:

Maiju Kauppinen
sosionomi (YAMK) -opiskelija

Anne-Leena Juntunen
Lehtori, sosiaaliala

Savonia-ammattikorkeakoulu