Care about YOUR nature

Human psychology is deeply connected to nature — when we look at green-spectrum colours, we can feel its calming effect, bird and sea sounds are often used during meditation sessions, and so on.

Forests are an enormous part of the scenery of Finland. Here we should note the very physical effect of forests on our wellbeing – like our immune system. To be in nature is not just about observing the nature, but participating in nature-related activities, such as outdoor photography, forest bathing and hiking or adventure therapy.

Where would you go to care about yourself?

It is hard to describe, what your favorite place in nature is. It depends on you, what you are searching for. Every landscape has its own beauty. Finland shows his beauty in the silence of the old pine trees. When you walk in the white winter wonderland you will calm down and enjoy the present.

In the nature you can learn a lot of soft skills. Like listening to your inside. Just feel your needs, your emotions and accept your being. It is all about acceptance yourself. Only if you accept yourself you can really enjoy the life and share your joy with other people.

Winterwonderland
Rovaniemi (by Julia Ritter and Miriam Braunschmid)

To really enjoy your favorite place it sometimes helps to stay away from technical devices. But it is a great experience to look through the photos and remember the moment. Consider that it is all about the confidence. You can just enjoy the nature if you feel good, so don’t do anything you would regret.

Experiences in Finland

Visiting Rovaniemi it was one of the great possibility to explore the nature in Finland. I enjoyed the ride to Rovaniemi and the way back by looking out the window and seeing a lot of trees and a lot of snow.
Students in the snow.
Rovaniemi (by Edonisa and Rina)

Like for everybody else for me also is difficult to discribe my favorite place in nature instead of that I would like to say that my favorite place it’s NATURE itself , everywhere and everytime.

For me nature has power to give us calm and through that gives us joy and at the same time it helps us to feel the present time while we are in nature. Based on that I can say that I and my friend Rina really enjoyed the nature in Finland during our trip .We had a really good time there with a lot of fun and happiness and as for every young person that is interested to take pictures while having a good time , I and Rina did that too.

While we were taking pictures a lot of contact were born in that situation like a lot of laughing moments and a lot of care about each -other and at this point I  would like to commend my friend as a very creative person ,very tolerant and intrested to take as good pictures as possible. So for me being in nature and having a good company it’s the best therapy of the day.

How to treasure your experiences?

Photography conveys the truth of the moment. Photography conveys what words cannot express. Something that’s hard to keep quiet about. Through photography, the author can express the entire palette of human feelings. Surprise, empathy, joy, sadness, tenderness.

A single frame can reflect a lot of human emotions. For example, not everyone will appreciate a landscape that was photographed on a cloudy day. They want to see the surrounding nature happy, bright, and not gray and sad. But if there are no bright and rich colors in the landscape – it does not mean that life has left it! Just in this landscape, life is different: quiet and calm, slowly flowing. And if you photograph a storm, a thunderstorm… That’s where you can see the power of nature.

If someone from your family suddenly has a sad mood-show them bright and sunny photos! And the person’s mood will immediately improve!

Photography allows us to express things that sometimes can’t be expressed simply in words when our vocabulary runs out. Photography speaks to us in its own visual language.

A family photo album is a home heirloom that preserves the memory of signifi

A girl with a horse in a snowy place.
Trip to a horse farm (by Tatiana Grigoreva)

cant events and everyday life of the family: relatives and friends. It is passed down from generation to generation. Family photos are an integral part of every family’s life. In the modern world, no holiday is left without photos.

Photos recreate the full picture of the fun that has already passed. Photography is a history, memories, bright moments of life, significant events and family celebrations. We all do this sometimes – when something beautiful or significant happens, the hand reaches for the smartphone. We record different moments of life in order to keep them in our memory. That why it is important to take pictures of yourself in different places.

 

Photographing experiences

When I was photographed I had that feelings like calmness, relaxation and happy thoughts in mind. Because you do it for the memories, that you want to keep not only in brain but and on the photo too. You feel all the positive emotions and you want to share it with people.

The main thing that you should keep in mind is that you should not be afraid of camera or be a camera shy person.

Just relax and smile. If you will follow all this things then the photo will be amazing.

Women in a snowy picture.
The Arctic Circle (by Valentina Grigoreva)

When I was as a photographer I knew that I should do all my best to take the best picture. It’s easy to take a photo of your friend, cause you have a close relationship with each other. You trust each other. When you’re getting ready to take the best picture, you’re concentrating and the only thing that you’re thinking about is your friend.

 

Finally Finnish experiences from a Finnish lady

I find it hard to describe what is my favorite place in nature. I think nature that is in its natural state and hasn’t been touched by human hands is the most beautiful. Where everything has the chance to grow naturally and in harmony. The forests, lakes and sea have all something in common to offer us.

Just watch Mother Nature and you can learn great lessons.

Nature gives without expectation in receiving anything in return.

A woman near a tree.
Photo from a trip in India February 2020 (by Hannah Weisenberg)

People generally have the need to build and exploit nature. When people are not loving towards nature then they probably have issues with themselves and are imbalance. When we are in a natural environment the harmony and calmness transforms us to be more connecting with our own natural self, that is was the most empowering about it.

 

Thank you Finland for this amazing experiences!

Valentina Grigoreva,
(Petrozavodsk State University, Zootechny) Petrozavodsk, Republic of Karelia, Russia

Tatiana  Grigoreva,
(Petrozavodsk State University, Zootechny) Petrozavodsk, Republica of Karelia, Russia

Uliana Pavlova
(Petrozavodsk State University, Agronomy) Petrozavodsk, Republic of Karelia, Russia

Miriam Braunschmid,
University College for Agrarian and Environmental Pedagogy, Austria

Julia Ritter,
University College for Agrarian and Environmental Pedagogy, Austria

Hannah Weisenberg,
Savonia University of Applied Sciences, Social Services, Finland

Edonisa Krasniqi,
Faculty of Agriculture and Veterinary Medicine -Prishtine, Kosovo

A Senior Lecturer Anne-Leena Juntunen, Savonia University of Applied Sciences, Social Services, Finland

Tietotekniikan opiskelu kansalaisopistossa ei houkuta opiskelemaan, mutta taitoja tarvitaan – miten siitä tehdään kiinnostavaa?

 

Kaksi ihmistä näppäilee älypuhelimia.
Neljällä viidestä suomalaisesta on jo älypuhelin ja reilu puolet käyttää tablettitietokonetta
(Tilastokeskus 2018, 2019). Kuva: PxHere.

Digitalisaation kehityskulun seurauksena suuri osa julkisista sekä kaupallisista toimijoista on ottanut käyttöön sähköisen palvelukanavan verkossa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista jo 80 % omistaa älypuhelimen (2018) ja 53 %:lla on käytössään tablettitietokone (2019).

Asiointi verkkopalveluissa edellyttää laitteen omistamisen lisäksi sen käytön hallintaa ja ymmärrystä tietotekniikan toimintaperiaatteista. Lisäksi tarvitaan uskallusta toimia ja henkistä tukea epävarmuuden yllättäessä.

Kansalaisopistojen tehtävänä on edistää kansalaisten osallisuutta yhteiskunnassa. Tietotekniikan opetustarjonta Pohjois-Savon kansalaisopistoissa on kuitenkin vähentynyt 2000-luvulla. Annetun opetuksen määrä onkin 2010-luvulla laskenut huomattavasti.

Opetusta tietokoneen ajokorttikoulutuksessa ja muun tietotekniikan hyväksikäytössä annettiin 3 930 tuntia vuonna 2010, kun vuonna 2018 niitä annettiin enää 1 390. Ilmiö on valtakunnallinen. (Vipunen 2019-12-18.)

Suomessa herättiin kansalaisten digitaitojen puutteeseen vuonna 2012 tehdyn kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) tulosten seurauksena. Euroopan Sosiaalirahaston kehittämisrahoitusta on myönnetty ohjelmakaudella 2014–2020 vajaalle 30 hankkeelle, joiden tavoitteena on ollut edistää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden digitaalisten viestintätaitojen kehittymistä. Lisäksi valtio myönsi 3,6 miljoonaa kansalais- ja työväenopistoille aikuisten perus- ja digitaitojen kehittämiseen vuoden 2018 lopulla.

Heikko tulotaso suurin yhteinen selittäjä, viestintäkin ontuu

Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän kansalaisopistojen Aikuisten perus- ja digitaitojen kehittämiseen liittyvässä yhteishankkeessa digiohjaajana toiminut Laura Ahonen selvitti sosionomi (YAMK) -opinnäytetyöhönsä liittyen tietotekniikan kurssille osallistumisen esteitä. Laadullisen tutkimusotteen avulla toteutetun kehittämistutkimuksen kohderyhmäksi rajattiin maahanmuuttajat, työttömät työnhakijat ja ikääntyvä väestö. Tutkimukseen osallistuneet saivat kertoa toiveitaan kansalaisopiston tietotekniikan kurssien järjestämiseen liittyen.

Osallistujat (n=28) kertoivat osallistumisen esteitä olevan mm. välimatkat ja liikkumisen hankaluus, laitteen puute ja kurssin hinta. Osallistujien mukaan muut velvollisuudet ja harrastukset koetaan tärkeämpinä kuin teknisten laitteiden käytön opettelu. Tämän lisäksi viestintä kursseista ei tavoita suurta osaa osallistujista toivotulla tavalla. Maahanmuuttajien ja ikääntyneiden kohdalla viestintämateriaali olisikin hyvä laatia selkokielellä. Saman suuntaisia kokemuksia on saatu myös kehittämishankkeen opetustilaisuuksissa, erityisesti sanaston opiskelun yhteydessä.

– Tämä sanasto on vaikeaa. En ymmärrä asiaa, kun en ymmärrä mitä sanat tarkoittavat, kommentoi hankkeen ohjaustilaisuuteen osallistunut nainen.

 

Opiskelijalähtöisen suunnittelun avulla kurssien suosio nousuun?

Osallisuuden lisäämiseen kurssien suunnittelussa tähdännyt opinnäytetyö toteutettiin ryhmissä Nominal group technique -menetelmää (NGT) hyödyntäen. NGT-menetelmä on hyvä ratkaisu, kun tavoitteena on ratkaista jokin ongelma, tuottaa ideoita ja asettaa tavoitteita. Menetelmä toimii erityisesti silloin, kun halutaan mahdollistaa osallistujien tasapuolinen osallistuminen aineiston tuottamiseen. Osallistujien määrä voi vaihdella 2–14 välillä, joten se toimii pienessäkin ryhmässä. (McMillan, King ja Tully 2016, 655–657.)

Palvelumuotoilu yhdessä asiakkaan kanssa on lisännyt suosiotaan myös sosiaalialalla. Yhteiskehittäminen soveltuu hyvin myös koulutuksen suunnittelun menetelmäksi. Osallisuuden kokemus syntyy kuulluksi tulemisen tunteesta ja lisää hyvinvointia. Hyvinvoiva ihminen omaksuu uusia asioita paremmin. Siksi asiakas tai opiskelija onkin hyvä ottaa mukaan kehitysprosessiin.

Kaksi kättä, jotka pitelevät kahta toisiinsa sopivaa palapelin palaa.
Yhteiskehittäminen soveltuu hyvin myös koulutuksen suunnittelun menetelmäksi. Kuva: PxHere.

Ahosen (2020, 25) kehittämistutkimukseen osallistuneet toivoivat laajempaa kurssitarjontaa ja tasokursseja aloitteleville ja edistyneille. Ikääntyneet ja työttömät toivoivat myös pieniä opetusryhmiä ja hidasta etenemistahtia. Siihen, miten näihin toiveisiin pystytään vastaamaan, vaikuttaa paljon yhteiskunnan tilanne.

Viimeaikaisten tapahtumien vuoksi tulevaisuudessa voi olla edessä laajempimittainen siirtyminen etäyhteyksien käyttöön. Digitaitojen opetusta tarvitaan, koska nykyisen kaltaisessa poikkeustilanteessa kyky toimia etäyhteyksien avulla korostuu.

 

*************

Tämä blogiteksti on tehty osana sosionomi (YAMK) -tutkinto-ohjelman opinnäytetyöprosessia.

 

Kirjoittajat:

Laura Ahonen
sosionomi (YAMK) -opiskelija

Anne Walden
sosiaalialan yliopettaja

Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO (SVT) 2018. Matkapuhelimen käyttö, %-osuus väestöstä. [verkkoaineisto.] Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu 2020-01-22.] Saatavissa

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO (SVT) 2019. Kotitaloudessa tablettitietokone 2019, %-osuus talouksista. [verkkoaineisto.] Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu 2020-01-22.] Saatavissa

VIPUNEN 2019. Opetushallinnon tilastopalvelu. Tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa annetut opetustunnit. [verkkotietokanta.] Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. [Viitattu 2019-12-18.] Saatavissa

MCMILLAN, Sara S., KING, Michelle, TULLY, Mary P. 2016. How to use nominal group and Delphi techniques. International Journal of Clinical Pharmacy. 38, 655–662.

AHONEN, Laura 2020. Innostutaan ICT:stä! Osallistavaa koulutussuunnittelua kansalaisopistossa. Savonia ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan yamk-koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Sijainti: Theseus.

 

Asiakkaiden kokemuksia TE-palvelut Messistä ja sähköisestä Oma asiointi -palvelusta Kuopiossa

TE-toimisto voi herättää paljon erilaisia tunteita, koska asiakkaan tilanne voi olla haastava. Vuosikymmeniä kestänyt työ voi päättyä yllättäen tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanomiseen ja työttömänä työnhakijana olo on ihan uusia asia.

Myös työn tai TE-palveluiden keskeyttämisestä voi seurata työttömyysetuuden menettäminen määräajaksi tai toistaiseksi ja taloudellinen tilanne voi siten muuttua haastavammaksi. Moni asiakas voi kokea viranomaispelkoa, joten sillä on iso merkitys, miten asiakas kohdataan TE-toimistossa, asiakkaan sen hetkisessä elämäntilanteessa.

Tukea ja henkilökohtaista kohtaamista kaivataan digitalisoiduissa palveluissa

Sosionomi (YAMK) -opinnäytetyönä opiskelija Marjaana Pitkänen–Pääkkönen keräsi laadullisella tutkimusmenetelmällä työnhakija-asiakkaiden kokemuksia Kuopiossa toimivasta TE-palvelut Messistä sekä työhallinnon sähköisestä Oma asiointi -palvelusta Pohjois-Savon TE-toimiston sisäistä kehittämistyötä varten vuonna 2018.

Tutkimukseen vastasi kuusi kuopiolaista tuetun työllistymisen palvelujen työnhakija-asiakasta. Tuetun työllistymisen palvelujen asiakkaat tarvitsevat keskimääräistä enemmän tukea työmarkkinoille työllistyäkseen.

Asiakkaita Te-palvelujen toimistossa.
TE-palvelut Messi tarjoaa opastusta verkkopalveluiden käyttöön. Kuva: Marjaana Pitkänen-Pääkkönen.

 

 

TE-palvelut Messi on Pohjois-Savon TE-toimiston palvelupaikka

Työnhakijat saavat TE-palvelut Messissä neuvoa sähköisten palveluiden käytöstä, työnhakuun liittyvistä asioista sekä tietoa TE-palveluista ja siellä tehdään MessiLive.fi -lähetykset (ks. MessiLive.fi). TE-palvelut Messi toimii Kuopiossa kauppakeskus Apajassa ja Iisalmessa Karjalankatu 3.

Tutkimukseen osallistuneet asiakkaat kokivat TE-palvelut Messin hyväksi paikaksi saada neuvoa ja sinne on helppo mennä. Palvelu on ystävällistä, ihmisläheistä sekä ammattitaitoista ja palveluun pääsee nopeasti. Messi-Live.fi -lähetykset ovat mielenkiintoinen tapa tavata työnantajia.

Asiakkaiden kokemuksista muodostui neljä kehittämiskohdetta: palveluista tiedottaminen, URA-asiakastietojärjestelmän käyttö TE-palvelut Messissä, kohdennettujen rekrytointitilaisuuksien järjestäminen ja muut tapahtumat sekä henkilökohtaisten, kasvotusten tapahtuvien palveluiden säilyttäminen.

Kokemuksia Oma asiointi -palvelusta

Pitkänen-Pääkkösen opinnäytetyön toisena teemana selvitettiin tuetun työllistymisen palvelujen asiakkaiden käyttökokemuksia TE-palveluiden sähköisestä Oma asiointi -palvelusta ja siihen liittyvästä tuen tarpeesta. Oma asiointi palvelu on tullut asiakkaiden käyttöön TE-palveluiden Internet -sivuille 10.2.2014 (TE-palvelut 2014).

Tutkimuksen tuloksena suurin osa asiakkaista totesi, että TE-palveluiden sähköinen asiointi tuntui alussa jäykältä, hankalalta ja monimutkaiselta, koska sivuilla on paljon tekstiä. Oma asiointi -palvelun käyttö oli aiheuttanut usealle asiakkaalle alussa myös epävarmuutta siitä, onko toiminut oikein sähköisessä asioinnissa. Hyvänä puolena pidettiin sitä, että Oma asiointi -palvelusta näkee hakuammattien mukaisia työpaikkoja.

Tuen tarpeet sähköisessä asioinnissa olivat asiakkailla hyvin yksilöllisiä. Lomakkeiden täytössä ja asiakkaaksi ilmoittautumisessa oli koettu haasteita.

Oma asiointi -palvelun käyttöön ja käyttökokemuksiin vaikuttavina tekijöinä korostuivat tiivistetysti em. opinnäytteessä asiakkaiden:

  • tietotekninen osaaminen: − Jos atk-taijot ei oo kunnossa, jos ei ossoo sitä, jiäp kyllä puille paljaille, jos ei uskalla mennä kysymään neuvoo.
  • taloudelliset tekijät: − Se kai se on se pahin painajainen, jos se kone hajjoo. Sitä varmaan joutuu sitten ulos tästä hommasta. Ku ei oo varroo ostaa uutta konetta, työttömänä.
  • terveydelliset tekijät: − Haasteena on se, että minulla on aikuisena diagnosoitu Asperger, joka aiheuttaa tietynlaisia haasteita. Minä en aina ymmärrä, mitä haetaan aina takaa, jos minä en pääse esimerkiksi henkilökohtaisesti kysymään tarkemmin tietoja asiasta.
  • ikä sekä pelon ja häpeän kokemukset: − Nämä vehkeet on ollut sen verran vähän aikaa. Alussa minuakin pelotti, se oli minulle vähän niinku mörkö. En tiijä, mitenkä niitä oman ikäluokan ihmisiä sais tsempattua, että ne lähtis sieltä kämpästä ja tulisivat tänne ja sais apua. Se on iso kynnys ihmisellä, lähtee pyytämään apua, vaikka tarjottaiskii palveluita. Toisia se hävettää, että nyt ne tietää, että en minä ossaa sitä ja tätä. Se tunne, mikä ihmisellä on, joilla on pitkä työhistoria takana ja ei oo ollu koko ajan kehityksen mukana. Ei ilikee lähtee pyytämään sitä apua.

Häpeän tunne voi jopa estää palveluun hakeutumisen

Edellä mainitut seikat osoittavat, että sähköisiä palveluita voi on haasteellista käyttää. Opinnäytteen tuloksena vahvistui edelleen se palvelunkohtaamisen liittyvä seikka, että sähköisten palvelujen käyttöön tarvitaan edelleen neuvontaa, koulutusta ja tuen tarpeessa olevien asiakkaiden henkilökohtaista kohtaamista.

TE-palveluiden toimintatapojen ja palvelupaikkojen kehittämisessä tulisi asiakkaat ottaa kehittämistyöhön enemmän mukaan. Leemann ja Hämäläinen (2016, 592) kuvaavat, miten asiakkaiden osallistumisen edistäminen luo mahdollisuuden määritellä työvoimapoliittisten palveluiden tuottajien ja asiakkaiden suhdetta, uudistaa työvoimapalveluiden sisäistä työkulttuuria ja muuttaa julkisen vallan asemaa ja vastuuta.

Osallistuminen on enemmän kuin yksilön näkemysten huomioimista. Tämä voi edistää sosiaalista osallisuutta, asiakasosallisuutta sekä asiakkaiden ja kansalaisten kokemusten huomioimista kehittämisessä.

Kaikki haastateltavat asiakkaat kokivat merkityksellisenä sen, että heidän palvelukokemuksistaan oltiin kiinnostuneita.

 

Kirjoittajat:
Marjaana Pitkänen-Pääkkönen
sosionomi (YAMK) -opiskelija

Pirjo Turunen
sosiaalialan lehtori

Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:
LEEMANN, Lars ja HÄMÄLÄINEN, Riitta-Maija 2016. Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja matalan kynnyksen palvelut Pohdintaa käsitteiden sisällöstä [verkkodokumentti]. Yhteiskuntapolitiikka 81 2016:5. 586−594. Saatavissa

MESSILIVE.FI s.a. Tietoa meistä. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 2018-08-19.] Saatavilla: https://messilive.fi/tietoa-meista
TE-PALVELUT 2014. TE-palvelujen verkkoasioinnissa huoltokatko viikonlopun ajan 7.2.2014 klo 17 alkaen [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-02-28]. Saatavissa

MESSILIVE.FI s.a. Tietoa meistä. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 2018-08-19.] Saatavissa

Varkauteen avattiin kauan toivottu kohtaamispaikka lapsiperheille

Perheentalo on matalan kynnyksen avoin, kohtaamispaikka kaikenikäisille lapsille perheineen. Perheentalot ovat kolmannen sektorin organisoimia yhteistoimintamuotoja, jotka tukevat kunnallisia palveluita. Perheentalolla voi viettää aikaa leikkien, vaihtaa kuulumisia kahvikupin ääressä sekä saada uusia tuttavuuksia. Perheentalolla voi myös osallistua eri järjestöjen tuottamiin toimintoihin tai teemailtoihin.

Perheentalon toiminta perustuu vahvasti kansalaistoiminnan vahvistamiseen. Perheentalon tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä sekä osallisuuden mahdollisuuksia lapsille ja perheille. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa lapsiperheiden hyvinvointia. Syyskuussa avautunut Varkauden Perheentalo on kaikista neljästä toiminnassa olevista Perheentaloista uusin. Varkauden Perheentaloa pyörittää Lapsen Kengissä Ry.

Varkauden Perheentalo kadulta päin kuvattuna.
Varkauden Perheentalo. Kuva: Teija Tukiainen

Toiminnantäytteinen avajaispäivä

Silmäilyä sinne tänne. Jännitys tuntuu rinnassa ja toisaalta helpotus, koska olemme opiskelijoina tähdänneet kauan tähän hetkeen. Aloitimme keväällä 2019 yhteisen projektin Lastu- hankkeen sekä Perheentalon kanssa. Nyt viimein syksyllä elokuussa 2019 tuo hanke saa päätöksensä.

Perheentalon ovelle saapuessa ilmapallot heiluvat tuulessa ja toivottavat tervetulleeksi juuri avatulle Perheentalolle. Vastassa meitä opiskelukavereita ovat Perheentalon työntekijä kaksikko Johanna Rastas sekä Johanna Purhonen. Tuotimme kesän aikana Varkautelaisille perheille kyselyn, jolla selvitimme heidän tarpeitaan ja toiveita tulevalle Perheentalolle.

Kyselymme koski myös erityislapsiperheitä, koska projektimme toimeksiantajana oli Lastu-hanke. Lastu – Vammaisten lasten perheiden tukimallit- levittämishanke (2019), joka edistää erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden sekä vammaisten osallisuutta ja hyvinvointia.

Varkauden Perheentalo sisältä päin: käytävä, jossa on kuvia.
Avajaisjuhlat. Kuva: Teija Tukiainen

Hankkeen toiminnalla pyritään edistämään Perheentalojen
sosiaalista, fyysistä ja viestinnän saavutettavuutta.

Kyselyn tulokset julki avajaispäivänä

Toteutimme kyselyn Webropol-kyselynä kesäkuusta heinäkuun loppuun. Levitimme kyselyä päiväkodeissa, Vekara-Varkaus tapahtumassa ja sosiaalisessa mediassa. Kyselyymme vastasi 62 vastaajaa. Kysyimme varkautelaisilta perheiltä huollettavien lasten määrää sekä kuinka usealla perheeseen kuuluu erityisentuen tarpeessa oleva lapsi.

Selvitimme kyselyn välityksellä toiveita mm. toiminnan, aukioloaikojen, erilaisten ryhmien ja aiheiden suhteen. Kysyimme myös, toivovatko he erilaista suunniteltua toimintaa vai avointa tilaa, jossa vierailla ja leikkiä. Kyselyssämme oli myös vanhemmuuden tukeen liittyviä kysymyksiä. Esteettömyydestä kysyimme, kuinka tarpeellisena ihmiset pitävät erinäisiä esteettömyyteen liittyviä asioita. Pyrimme myös selvittämään millainen toiminta saisi ihmiset tulemaan Varkauden Perheentalolle.

Pidimme Varkauden Perheentalolla avajaispäivänä kaksi eri esittelyä alustavista tuloksistamme. Kummallakin kerralla meitä kuulemaan tuli noin 10 henkilöä. Paikalle tuli Varkauden alueelta eri sosiaalialan ammattilaisia kuten sosiaalityöntekijöitä, seurakunnan henkilöstä ja perhetyöntekijöitä sekä koulukuraattoreita. Lapsiparkki herätti keskustelua, koska varkautelaiset ovat toivoneet lapsiparkkia tai lastenhoitoa. Avajaisissa kaikkiaan oli päivän aikana kävijöitä noin 300.

Puu, joka on maalattu seinälle.
Toiveiden puu. Kuva: Siina Väisänen

Vertaistuki on toivottua Varkaudessa

”Vertaistukea ei ole koskaan liikaa, on hyvä, että on paikka, jossa voi kokoontua samassa elämäntilanteessa olevat.” totesi yksi kyselyn vastaajista. 69 % kyselyyn vastanneista vanhemmista toivoivat vanhemmuuden tukeen vertaistukiryhmiä. Lisäksi toivottiin avointa – ja ohjattua leikkitoimintaa, jotka painottuisivat erityisesti arki- iltoihin ja viikonloppuun.

Avajaispäivänä paikalle on järjestetty lapsille erilaista puuhaa ja toimintaa avoimet- ovet periaatteella. Päivän aikana lapsille ja lapsiperheille on järjestetty toimintaa: kasvomaalausta, Satujen taikaa ”toukkien loruleikit” lapsiperheille (Lasten kulttuurikeskus Verso) tukiviitottuja satuhetkiä, nukketyöpajaa järjesti UNICEF: n jäsenet. Järjestöt ovat samalla esittelemässä kävijöille toimintaansa sekä Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) oli paikalla kaverikoirien kanssa.

 

Nalleneuvola herätti kiinnostusta

Värikäs leikkipaikka lapsille ja nalleneuvolan pöytä.
Lasten leikkipaikka ja Nalleneuvola. Kuvat: Siina Väisänen ja Teija Tukiainen

Lapset pääsivät myös päivän aikana hoitamaan omaa tai Perheentalon nalleja. Nalleneuvola tulee olemaan jatkossakin osa Perheentalon toimintaa. Nalleneuvolassa hoidetaan lasten omia pehmoleluja tai Perheentalon nalleja.

Leikin lomassa lapset saavat turvallisen kokemuksen esim. haavan hoidosta, punnitsemisesta, mittaamisesta yms. Lapsille oma toimintapaikka takaa viihtyvyyttä sekä seinää koristaa toiveiden puu, johon jokainen saa päivän aikana lisätä oman käden jälkensä, yhteisölliseen taideteokseen.

 

Hanketyö vaatii yhteistyötä

Hanketyöskentely opetti meille taitoja yhteistyöhön. Toimiminen monen tahon kanssa vaatii suunnittelua ja aikataulujen yhteen saattamista. Opimme itse kyselyn teosta sen, kuinka Webropolin avulla on helppo tuottaa kyselyjä ja kuinka ohjelma auttaa analysoimaan tuloksia.

Jälkeenpäin kyselyssä olisimme muutaman kohdan toteuttaneet analysoinnin helpottamiseksi eri tavalla. Pohdimme myös, että esittely tilaisuus olisi voinut kiinnostaa isompaakin yleisöä, joten esittely tilaisuudet olisi voinut olla avoimia.

Lahjapaketteja pöydällä.Opimme kyselyn tekemisen lomassa myös erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista ja heidän perheistään. Kysely auttoi selvittämään meille itselle, millaisia tarpeita tällaisilla erityislapsen omaavilla perheillä on. Mielestämme tämä voi olla tärkeää tietoa myös tulevaisuudessa, ja sitä voimme hyödyntää omassa työssämme mahdollisesti joskus myöhemmin.

 

 

 

 

 

Kirjoittanut:
Siina Väisänen
Teija Tukiainen

Sosiaalialan yliopettaja
Anne Waldèn

Sosionomi (AMK) -opiskelijat

 

 

Lastensuojelussa tehdään työtä vahvalla osaamisella  – ja asiantuntijuutta syvennetään erikoistumiskoulutuksella  

Savonia-ammattikorkeakoulussa syksyllä alkaneessa lastensuojelun erikoistumiskoulutuksessa opiskelee erilaisissa ohjaus- ja johtamistehtävissä työskenteleviä sosionomeja (AMK) sekä sairaanhoitajia. Heillä on vahvaa työkokemusta erilaisista lastensuojelun työtehtävistä ehkäisevän lastensuojelun sekä sijais- ja jälkihuollon alueilta. 

Hankepäällikkö kuvailee Lastensuojelukeskuksen toimintaa.
Hankepäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun keskusliitosta kertoi (24.1.2020) Lapset SIB -hankkeesta ja perhekeskustoiminnasta.

Lastensuojelun erikoistumiskoulutuksessa paneudutaan lastensuojelutyön ajankohtaisiin valtakunnallisiin kysymyksiin, lapsi- ja perhelähtöisiin työkäytänteisiin sekä työmenetelmiin. Koulutukseen kuuluu työelämän asiantuntijoiden luentoja, joista tämän blogipostauksen kuvat ovat.

LAPE-muutosohjelma uudistaa alaa

Lapsi- ja perhepoliittinen muutosohjelmaan (LAPE, 2016-2018) edellisellä hallituskaudella sisältyi useita lastensuojelun uudistamista koskevia toimintoja. Myös nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelujen parantaminen vuosina 20202023.

LAPE-ohjelman arviointiraportissa (8.3.2019) hankkeen todettiin vaikuttaneen erityistason sekä vaativamman tason palvelujen kehittämiskokonaisuudessa eniten lastensuojelun kehittämiseen. Erikoistumiskoulutukseen osallistujat ovat tärkeässä asemassa viemässä LAPE-uudistuksia käytännön arkityöhön.  

Lastensuojelussa on kehitetty varhaisen tuen työmuotoja, avohuollon tukimuotoja, sukulaissijaisvanhemmuutta sekä perhehoitoa. Sijaishuoltoa ja etenkin laitoshoitoa on pidetty viimesijaisena.  

Ehkäisevän lastensuojelun palvelujen rinnalla tarvitaan laadukkaita, lasten ja nuorten kasvatuksellisiin ja terapeuttisiin tarpeisiin soveltuvia laitospaikkoja. Tällöin henkilöstön osaaminen on avainasemassa. Lastensuojelutyön yhtenä haasteena on saada sellaisia työntekijöitä, joilla on valmiudet sitoutua vaativaan ohjaus- ja kasvatustyöhön. Työntekijän itsetuntemus sekä hyvät vuorovaikutustaidot mahdollistavat lasten ja huoltajien kunnioittavan kohtaamisen.  

Peruskoulutus antaa perusvalmiudet työhön, mutta lastensuojelutyö vaatii jatkuvaa oman ammattitaidon kehittämistä kunkin lastensuojelutyön tehtäväalueen vaatimusten mukaisesti. Erikoistumiskoulutukset ovat täydentävää kouluttautumista varten.

Poliisin sosiaalityöntekijä pitää luentoa.
Poliisin sosiaalityöntekijä Tuija Heimonen esitteli (pe 24.1.2020) Ankkuri -työryhmän toimintaa ja huumeiden käyttöä Pohjois-Savossa.

Yhteistyötä eri alojen välille kaivataan lisää

Monialainen, sektorit ylittävä yhteistyö on välttämättömyys lasten ja nuorten tehokkaampaan auttamiseen ja hoitoon. Yhteistyö etenkin sivistystoimen ja sosiaali- ja terveysalojen välillä on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi valtakunnan tasolla. Samoin lastenkotien henkilöstön ja mielenterveystyön ammattilaisten välinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää.  

Systeemisellä lastensuojelun toimintamallin kehittämisellä pyritään tiivistämään perheiden kanssa työskentelevien toimijoiden yhteistyötä ja samalla jaetun asiantuntijuuden hyödyntämistä perheiden ja lasten kanssa työskentelyssä. 

Tämän vuoden alussa tulleet lastensuojelulain muutokset (542/2019) korostavat lasten ja nuorten osallisuutta esimerkiksi hyvän kohtelun suunnitelman laatimisessa osana omavalvontasuunnitelmaa. Hyvän kohtelun suunnitelma on yksi tärkeä näkökulma arvokasta ja vaativaa työtä tekeville lastensuojelun työntekijöille. Vaativan lastensuojelutyön toteuttaminen edellyttää jatkuvaa täydennyskouluttautumista sekä pysyviä työnohjauksen rakenteita.  

 

Faktaa lastensuojelun erikoistumiskoulutuksesta

Erikoistumiskoulutus on täydennyskoulutusmuoto, joka on suunniteltu korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavaksi. Se on suunnattu jo työelämässä toimineille edistämään työntekijöiden ammatillisen asiantuntijuuden kehittymistä. Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen kampuksella alkoi 5.9.2019 lastensuojelutyön erikoistumiskoulutus (laajuus 40 opintopistettä), joka toteutetaan yhdessä Diakonia-, Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulujen kanssa lukuvuonna 20192020.

 

Kirjoittajat: 

Lehtori Auli Pohjolainen
Lehtori Johanna Komulainen  

Savonia-ammattikorkeakoulu 

(lisää…)

Tietoisen läsnäolon harjoitukset 4–5-vuotiaiden lasten silmin

Yhä pienemmät lapset kokevat arjessaan stressaavia tilanteita tai elämäntapahtumia, jotka jättävät pahimmillaan pysyviä jälkiä pieneen mieleen. Aikuisen tehtävä on luoda lapsille positiivista kuvaa tulevaisuudesta sekä opettaa, kuinka mieltä kuormittavista tilanteista selvitään.

Mindfulness ja muut erilaiset tietoisuusharjoitukset ovat yleistyneet ja tulleet suosituksi rentoutumiskeinoksi ja stressin ehkäisymenetelmäksi. Harjoituksia tehdään nykyään paljon myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa ja siellä niiden on todettu parantavan keskittymistä, tuovan iloa ja rauhoittavan mieltä.

Nainen joogaa.
Tietoisen läsnäolon harjoitukset edistävät lapsen mielenterveyttä. Kuva: Pixabay

Savonia-ammattikorkeakoulussa toteutetussa sosionomi (YAMK) -opinnäytetyössä tuotettiin tietoa siitä, miten lapset kokevat vuorovaikutteisen Taran tarina -animaation, jossa harjoitellaan tietoista läsnäoloa.

Animaatio on suunnattu päiväkoti- ja alakouluikäisille lapsille ja sen avulla edistetään lasten hyvinvointia ja mielenterveyttä tutustuen mielen ja kehon vahvuuksiin, kehittäen oman kehon tuntemusta ja oivaltaen mielen ja kehon vaikutuksia toisiinsa. Animaation on tuottanut ja julkaissut MIELI Suomen Mielenterveys ry.

 

Varhaiskasvatus lapsen mielenterveyden edistäjänä

Varhaiskasvatus on yhä useamman suomalaisen lapsen yksi tärkeimmistä elinympäristöistä kodin lisäksi, joten sillä on oivalliset mahdollisuudet tukea lapsen hyvinvointia ja mielenterveyttä vaikuttamalla minäkäsitykseen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen.

On tärkeää tietoisesti opettaa lapsille rauhoittumisen ja keskittymisen taitoja sekä tunnetaitoja, jotka ovat edellytyksiä ryhmässä toimimiselle sekä oppimiselle.

 

Taran tarina -animaatio

Taran tarina -animaatiossa Tara joutuu seikkailuun viidakkoon. Viidakossa Tara tapaa eläimiä, joiden innoittamana hän tekee jooga- ja hengitysharjoituksia. Tuokioiden alussa ja niiden aikana lapsille kerrottiin tietoisuustaitojen vaikutuksista, kehon ja mielen rauhoittamisen tärkeydestä, sekä siitä, miltä tietoisen hengityksen ja joogaliikkeiden tulisi tuntua.

MIELI ry on julkaissut myöhemmin oman pedagogisen ohjeistuksen animaation käyttöön sekä tietoa animaation taustalla olevista pohdintaan johdattavista ajatuksista.

 

Kuvakaappaus animaatiosta. Piirroskuvassa pieni tyttö.
Taran tarina -animaatio. Kuva: MIELI Suomen Mielenterveys ry

Laadullinen tutkimus lasten kokemuksista

Opinnäytetyössä tutkittiin lasten kokemuksia sekä sitoutuneisuuden astetta Taran tarina -animaation harjoituksissa, kun sitä tehtiin säännöllisesti kerran viikossa kuuden viikon ajan. Taran tarina -tuokiot toteutettiin päiväkotiryhmässä, jossa oli 28 iältään 4–5-vuotiasta lasta.

Lasten kokemuksia tuokioista kerättiin haastatellen lapsia tuokioiden jälkeen erilaisia leikillisiä ja lasta osallistavia menetelmiä käyttäen. Lasten sitoutuneisuutta animaation harjoituksiin havainnoitiin Ferre Laeversin kehittämän viisiportaisen ”The Leuven Involvement Scale for Young Children” eli LIS-YC-asteikon avulla. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena.

 

Lasten kokemukset Taran tarina -animaation harjoituksista

Pääsääntöisesti lapset sitoutuivat tuokioihin hyvin, ja he kuvasivat animaation herättämiä kokemuksiaan positiivisesti. Lapset samastuivat vahvasti animaation eläimiin, minkä avulla pääsimme keskustelemaan kehon rauhoittamisen menetelmistä ja sen tärkeydestä.

Useat lapset samastuivat vahvasti myös Tara-tytön kokemiin tunteisiin, mikä johdatti meidät keskustelemaan monenlaisista tunteista ja sitä kautta mielen rauhoittamisen keinoista. Käsittelimme tuokioiden aikana lasten kokemia tunteita ja mietimme yhdessä, miten haastavista tunteista voi selvitä ja mieltä rauhoittaa tietoisesti esimerkiksi ikävän vallatessa mielen.

LIC-YC-asteikolla mitattuna lasten sitoutuminen tuokioihin oli korkeaa etenkin ensimmäisillä tuokioilla, ja suurella osalla lapsista sitoutumisen taso pysyi korkeana kaikilla tuokioilla. Ohjaajana tehtävänäni oli lasten motivoiminen ja huomasin, että useat lapset tarvitsivat aikuisen tukea harjoitusten tekemiseen erilaisin menetelmin kuten kannustaen, positiivisin elein ja esimerkein, hyväksyvillä viesteillä ja mukaan houkutellen.

Lasten kanssa tulisi harjoitella monenlaisia erilaisia rauhoittumis- ja rentoutumiskeinoja, jotta jokainen löytäisi itselleen ominaisen tavan toimia mieltä kuormittavissa tilanteissa.

Opinnäytetyö osoittaa, että Taran tarina -animaatio on helppo ja vaikuttava työväline varhaiskasvatukseen niin tietoisuustaitojen kuin tunnetaitojenkin harjoitteluun. Lapset motivoituivat ja innostuivat helposti toimimaan vuorovaikutteisen animaation ohjeiden mukana.

Tuokiot opettivat lapsille mielen ja kehon rauhoittamisen taitoja ja saivat aikaan vahvoja tunnekokemuksia, joiden avulla harjoiteltiin tunnetaitoja. Ohjatessa erilaisia tietoisuusharjoituksia oleellista on, että ohjaava aikuinen tuntee tietoisuusharjoitusten periaatteet ja hänellä on omakohtaista kokemusta siitä, mitkä ovat niiden hyvää tekevät vaikutukset keholle ja mielelle.

 

Katso lisää:

MIELI ry: Taran tarina -animaatio


Kirjoittajat:

Marja Hartikainen
sosionomi (YAMK) -opiskelija

Anne-Leena Juntunen
sosiaalialan lehtori

Savonia ammattikorkeakoulu


Lähteet:

HARTIKAINEN, M. 2019. ”Mulle tuli tällainen, nukkumatuntuinen olo.” 4–5-vuotiaiden lasten kokemuksia tietoisen läsnäolon harjoituksista Taran tarina -animaation avulla. Löytyy myöhemmin Theseuksesta.

 

Suositukset korkeakoulujen maahanmuuttajille suunnattuihin koulutuksiin ja palveluihin julkaistiin

Metropolia amk:n päärakennus
SIMHE-seminaari pidettiin Metropolia-amk:n upeassa päärakennuksen Helsingin Myllypurolla.

Joulukuisessa – mutta ei järin jouluisessa – Helsingissä pidettiin SIMHE-seminaari, jonka teemat liittyivät maahanmuuttajien elämään. Seminaarissa annettiin kansalliset suositukset ammattikorkeakoululaissa mainittujen valmentavien koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen sekä valotettiin SIMHE-ohjauspalvelun tarvetta ja merkitystä.

Suositukset ovat puuttuneet, jonka vuoksi eri amkien järjestämät koulutukset eivät ole olleet yhteismitallisia. Koulutusten tavoite on myös päässyt hämärtymään.

– Maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen rekisteridata osoittaa, että koulutukseen tullaan hakemaan valmiuksia myös työelämään tai Suomessa elämiseen yleensä – ei pelkästään korkeakouluopintoihin valmentautumiseen, totesi Kaisu Piiroinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Valmentavan koulutuksen tarkoituksena pitäisi kuitenkin olla nimenomaan tarjota mahdollisuus päästä opiskelemaan tutkintoa korkeakouluun tai täydentämään omia, lähtömaassa suoritettua opintoja. Myös Savoniassa monet opiskelijat ovat hakeneet koulutuksesta eri syistä nostetta elämälleen, ei vain hakeutuakseen korkeakouluopintoihin. Savonian koulutuksen nimi on Mavasuomi, ja sitä on pyöritetty lukuvuodesta 2014–15 saakka.

Tavoitteet ovat nyt selkeät

Korkeakoulujen saavutettavuutta pyritään parantamaan myös maahanmuuttajille. – Kuilua kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä pyritään kuromaan kapeammaksi, kuvaili Piiroinen. Tällä hetkellä kantasuomalaisista 47 % ja maahanmuuttajista 27 % suorittaa korkeakoulututkinnon, mutta tavoitteena on, että vuonna 2030 puolet maahanmuuttajataustaisista saa korkeakoulututkinnon.

Niin ikään suomen kielen koulutukseen pääsemistä tulee helpottaa. Kun henkilö on saanut oleskeluluvan Suomeen, hänen pitäisi saada kolmen kuukauden kuluessa pääsy kotimaisen kielen koulutukseen. Tämä ei kaikkialla toteudu, mutta siihen pyritään nyt aiempaa topakammin.

– Kotoutumiskoulutusta tulee myös kehittää niin, että korkeakoulutettujen markkinoille mielivät pääsevät nopeasti eteenpäin, kertaa Piiroinen muutostarpeita.

Kaisu Piiroinen näki tilanteen kaikesta huolimatta valoisena. – Tähän kysymykseen on havahduttu ja nyt ollaan jo enemmän hereillä. Suomalainen yhteiskunta on yhä valmiimpi ottamaan maahanmuuttajat mukaan – on huomattu, että ilman heitä yhteiskunta ei tulevaisuudessa toimi.

Valmentavasta valmiiksi -hankkeen tulokset julki

Seminaarissa julkistettiin valtakunnallisen Valmentavasta valmiiksi -hankkeen tuloksina kansalliset suositukset maahanmuuttajille suunnattujen valmentavien koulutusten pitämiseen ja erillisvalintojen toteuttamiseen.
Nämä molemmat suositukset ovat merkittäviä edistysaskelia, ja ne tulivat tarpeeseen.

Uuden, syksyllä käyttöön otetun digitaalisen valintakokeen aiheuttamia muutoksia emme osaa vielä täysin arvioida, mutta on tärkeää, että pystymme jatkossakin varmistamaan maahanmuuttajataustaisten mahdollisuudet päästä opiskelemaan tutkintoja korkeakouluissa.

Miten kansalliset suositukset muuttavat Mavasuomi-koulutusta?

Savonia-ammattikorkeakoulussa perehdytään seuraavaksi huolellisesti kansallisiin suosituksiin. Valmentavan koulutuksen laajuutta suositellaan pidennettäväksi Mavasuomen nykyisestä 20 opintopisteestä 30 opintopisteeseen. Suositusten mukaan nykyistä opetussuunnitelmaa tarkennetaan. Opetettavien aineiden listalle kehotetaan lisäämään englanti ja matematiikka.

Monet Mavasuomessa hyväksi havaitut käytännöt kuten tiivis yhteistyö korkeakoulussamme jo opiskelevien opiskelijoiden sekä työelämän kanssa säilyvät. Arviointi suositellaan kuitenkin muutettavaksi numeeriseksi entisen Hyväksytty / Hylätty -arviointikriteeristön sijaan. Numeerisen arvioinnin ajatellaan motivoivan opiskelijaa parempaan suoritukseen sekä antavan tarkempaa palautetta.

Suomen kielen taito pysyy keskeisessä roolissa valmentavassa koulutuksessa. Pelkästään kieliopin hinkkaamista se ei jatkossakaan ole.

– Alojen erilaisissa kielenkäyttötilanteiden omaleimainen käsikirjoitus täytyy hallita – esimerkiksi myyjän ja palvelutalon työntekijöiden arjessa asiakastilanteet ovat täysin erilaisia, painottivat suomen kielen opettajat Riikka Sandberg ja Marjaan Valo-Vuorela Valmentavasta valmiiksi -hankkeesta.

Ensi syksynä 2020 nähdään, millaista Mavasuomea Savonia tarjoaa. Nyt on saatu hyvä pohja kehittämistyölle. Tammikuussa alkaa vielä entisenkaltainen Mavasuomi, johon hakuaika on käynnissä parhaillaan Koulutuskalenterissamme.

Valmentavasta valmiiksi -hankkeeseen osallistui yhdeksän ammattikorkeakoulua, jotka valmistelivat, suunnittelivat ja testasivat kansalliset suositukset. Metropolia-ammattikorkeakoulu koordinoi hanketta, jonka loppuseminaari pidettiin 12.12.2019 Helsingissä Metropolian Myllypuron kampuksella.

SIMHE-ohjaus on maksuton maahanmuuttajien ohjaamisen palvelu

Seminaarissa käsiteltiin myös valtakunnallista SIMHE-ohjausta, jota myös Savonia-amk on nyt vakiinnuttamassa Pohjois-Savoon yhdessä Karelia-amk:n kanssa hankkeessa nimeltä SIMHEmalli. Siinä missä edellä mainittu Mavasuomi on koulutusta ryhmille, SIMHE-ohjaus on henkilökohtaista ura- ja opiskelupolun hahmottamisessa auttamista.

Käytännön esteitä ohjauksen täysimääräiselle onnistumiselle on valtakunnassamme vielä monia, lähtien siitä, ettei viesti maksuttomasta ohjauspalvelusta ole vieläkään kovin hyvin saavuttanut kohderyhmää. SIMHE-ohjauksen kohderyhmään kuuluvat korkeakoulututkinnon jo hankkineet tai korkeakouluun opiskelemaan haluavat maahanmuuttajataustaiset henkilöt.

Yhtenä suurimmista ongelmista Hanna Väätäinen Kansallisesta koulutuken arviointikeskus Karvista näki sen, että ulkomaalaistaustaisten ryhmää ei vieläkään täysin tunnisteta. Heidän statustaan tai taustaansa ei tiedetä, joten heille on vaikea kohdentaa viestintää, ohjausta ja tukea.

Joka tapauksessa SIMHE-ohjausta voi saada henkilökohtaisesti, infoissa tai tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Pohjois-Savossa ohjaukseen pääsee livenä Iisalmessa, Varkaudessa tai Kuopiossa sekä verkossa (videoneuvottelussa).

 

Lue lisää:

Valmentavasta valmiiksi -hankkeen aikana tehdyt kansalliset suositukset

Kokemuksia SIMHE-ohjauksesta (videot Maamot.fi-sivustolla)

Savonian palvelut maahanmuuttajille

Karvi: Taustalla on väliä – ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla, julkaisut 22:2019

Katso myös Yle Areenasta ohjelma:
Dok: Maahanmuuttajanuoret
jossa nuoret maahanmuuttajat kertovat elämästään ja haaveistaan korkeakoulutukseen.

 

Teksti ja kuvat:
Kukka-Maaria Raatikainen
Suomen kielen ja viestinnän lehtori ja koordinaattori
Savonia-amk

Työkalupakki maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille on pilottivaiheessa

Savonia on mukana kansainvälisessä hankkeessa LEARNING to Live, L2L. Hankkeen tavoitteena on tarjota uusilla digitaalisilla tavoilla tukea ja apua yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa opiskeleville maahanmuuttajille. – Työkalupakki englannin kielestä ja digitaalisesta lukutaidosta on nyt saatu pilotointivaiheeseen, kuvaili Lourdes Rubio Rovira i Virgilin yliopistosta Taragonasta, Espanjasta syyskuun projektikokouksessa.

Hankkeen tavoitteena on suunnitella digitaalisia apuvälineitä kansainvälisten opiskelijoiden opintojen alkuvaiheeseen. Sen aikana luodaan ja pilotoidaan yhdessä opiskelijoiden kanssa web-portaali ja mobiilisovellus, joiden osaksi nyt pilotoitava työkalupakki tulee.

 

Opiskelijoita opiskelemassa yhdessä
Kuvateksti: Kansainväliset opiskelijat tarvitsevat paljon tietoa opintojensa alkuvaiheessa. Nursing-koulutusohjelman opiskelijat pilotoivat L2L-hankkeen työkalupakkia, josta toivotaan apuvälinettä opintojen aloitusvaiheeseen. Kuva: Katri Huuskola

Työkalupakki on oikeastaan aktivoiva verkkokurssi, jossa on 10 osiota. Kussakin osiossa käsitellään jotakin opinnoissa tarvittavaa tärkeää taitoa. Osiot tähtäävät opiskelijoiden tietojen ja taitojen parantamiseen näillä osa-alueilla:

  • Akateeminen kieli ja kirjoittamistaidot
  • Pitkien tekstien lukutaito
  • Lähdekritiikki ja digitaalinen tutkimustyö
  • Tehokas oppiminen luennoilla, mm. muistiinpanotekniikat
  • Digitaalinen lukutaito sekä yhteistyötaidot, luovuus ja sisällön koostaminen

Kansainvälisessä hankkeessa työskennellään yhdessä

Hankkeessa on mukana viisi korkeakoulua: Savonia-amk Suomesta, Corkin yliopisto Irlannista, Bradfordin yliopisto Iso-Britanniasta, Rovira i Virgilin yliopisto Espanjasta sekä Mariborin yliopisto Sloveniasta.

Espanjalainen Taragonan tiimi on tehnyt ensimmäisen version työkalupakista: English Language and Digital Literacy Toolkit. Nyt kaikkien mukana olevien maiden opiskelijat pääsevät pilotoimaan työkalupakkia eli verkkokurssia. Savoniassa mukana pilotissa on kaksi Nursing-koulutusohjelman ryhmää.

 

Tutkimusta hyödynnytetään suunnittelussa

Työkalupakki pohjautuu Shrumin ja Glisanin (2005) luomaan viitekehykseen Jisc Digital Capability Framework, joka on luotu maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden digikyvykkyyden lisäämiseen. Viitekehys tarjoaa mallin, jolla pyritään vaikuttamaan äidinkielen säilymiseen, englannin kielen oppimiseen sekä tutkimusten käsittelykykyyn. Lisäksi olennaista on tarjota relevantteja yleisiä ja alakohtaisia lähteitä.

On huomattu (Jacobson 2012), että digitaalisen lukutaidon puute voi johtaa eristyneisyyden tunteisiin ja estää uuteen yhteisöön osallistumisen. Digitaalinen lukutaito on elinikäisen oppimisen keskeinen elementti.

‘Digital literacy is widely recognised as an integral element of learning, scholarship and research, and has been recognised as a key priority for lifelong learning by the UK government ‘(House of Lords Select Committee on Digital Skills 2015).

Työkalupakista tuli käytännönläheinen

Sairaanhoitajaopiskelijat olivat innoissaan päästessään testaamaan työkalupakkia. Tässä reaktioita vapaasti englannista käännettynä syys- ja lokakuun pilotointipäiviltä:

  • Täällähän on tosi hyödyllistä tietoa!
  • Voi, kun meillä olisi ollut tämä jo viime vuonna, kun aloitimme opinnot!
  • Hei, tämähän on tosi kiinnostava video!
Lehtorit työskentelevät kansainvälisessä hankkeessa.
Kuvateksti: Projektipäällikkö Katri Huuskola (vas.) ja Kukka-Maaria Raatikainen ovat mukana hankkeessa Savonian edustajina. Yhteistyö Kuopion ja Iisalmen kampusten sekä eurooppalaisten yliopistojen välillä sujuu hankkeen teemaan sopivasti etänä. Välillä kuitenkin nähdään livenäkin. Kuva: Kukka-Maaria Raatikainen

 

Koko kansainvälinen projektiryhmä kokoontuu seuraavan kerran Kuopiossa, Savonia-amk:n tiloissa kansainvälisellä viikolla 19.–20.2.2020.

– – – –

Shortly in English

The aim of the LEARNING to Live, L2L project, is to improve the quality of life for vulnerable migrant students through integrated digital technology enhanced support and transformative action in higher education. The first intellectual output, language and digital literacy toolkit for the migrant students, is now ready for piloting.

The toolkit aims to improve students’ language proficiency skills for higher education studies:

  • Academic language/ writing skills
  • Reading skills to access longer texts
  • Evaluating on-line resources/Digital Research skills
  • Speaking and listening-note-taking for seminars/ presentations/ lectures
  • Digital Literacy

This toolkit uses the Jisc Digital Capability Framework, a developmental tool, which provides a model for supporting vulnerable migrant students in extending their digital capabilities; this, in turn, helps to maintain home language proficiency, support English language learning, enable students to conduct research and offers authentic, current resources, both general and discipline specific (Shrum & Glisan, 2005). In contrast, a lack of digital literacy may result in feelings of isolation and prevent participation in many aspects of life in the new community (Jacobson, 2012).

The importance of digital literacy has been recognised by the UK Parliament,

 ‘Digital literacy is widely recognised as an integral element of learning, scholarship and research, and has been recognised as a key priority for lifelong learning by the UK government ‘(House of Lords Select Committee on Digital Skills, 2015).

 

Kirjoittajat:

Katri Huuskola
Kukka-Maaria Raatikainen
Lehtorit
Savonia-amk

Teknologiahype näkyy myös sosiaalialalla – jo opintojen aikana!

Jo nyt ja yhä enemmän tulevaisuudessa teknologia ja erilaiset digitaaliset ratkaisut auttavat ja tukevat myös sosiaalialan asiantuntijan työssä. Esimerkiksi robottikissat ja -hylkeet rauhoittavat asiakkaita ikään katsomatta: ne tuovat myös piristystä päivään esimerkiksi palveluasunnoissa tai päiväkodeissa.

 

Robottikissa opiskelijatuutorin sylissä.
Robottikissan silittäminen koukuttaa, koska se myös kehrää tyytyväisyyttään. Kuva: Minna Kaija-Kortelainen

Uusi työkaluja esitellään tapahtumissa

Robottikissa, liikuntalaatat ja Taikofon-äänituntumasoitin olivat esillä Savonian Sinun tulevaisuutesi -tapahtumassa Iisalmen kampuksella maanantaina 25.11.2019. Niihin tutustumaan tulleiden reaktiot olivat tänäänkin varsin positiivisia.

Näitä uusia sosiaalialankin työkaluja on esitelty eri tapahtumissa, joissa on ollut mukana Weltech-hanke. – Ihmiset vauvasta vaariin ovat olleet innostuneita. Esimerkiksi liikuntalaatta-peli koukuttaa jatkamaan liikuntaa, kuvailee Weltech-hankkeen projektityöntekijä ja sosiaalialan lehtori Minna Kaija-Kortelainen.

Pelilliset ratkaisut puolestaan auttavat sosiaalialan työntekijää aktivoimaan asiakkaita myös tapaamisten väleillä. Esimerkiksi tupakoinnin lopettamiseen suunnattu appsi eli sovellus voi antaa sopivasti buustia myös silloin, kun ihmisen tukea ei ole lähettyvillä.

Äänituntumasoittimella voi esimerkiksi rauhoittaa ylivilkkaudesta kärsiviä, koska se tuottaa musiikin lisäksi tuntoaistimuksia.

 

Peleistä hyötyä asiakkaille ja työntekijöille

– Hyötypelejä on kehitetty esimerkiksi motoriikan harjoittamiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä kunnon kohottamiseen, kertoo Kaija-Kortelainen. Pelejä voidaan käyttää viriketoiminnassa tai vaikkapa lievittämään asiakkaiden ahdistusta, miksei myös motivoimaan päihteiden käytön lopettamiseen.

Opiskelijatuutori käyttää Taikofon-äänituntumasoitinta.
Taikofon-äänituntumasoitin värähtelee musiikin tahdissa rentouttaen ja rauhoittaen. Kuva: Minna Kaija-Kortelai

Peli tuottaa palkinnon, joka motivoi pelaamaan lisää. Palkinto voi olla näissä hyötypeleissä motivoiva lause: ”Hienoa, olet ollut tänään tupakoimatta 20 päivää” tai endorfiinin eli hyvänolon hormonin erittyminen kehossa.

 

Miten teknologiahype näkyy sosionomin opinnoissa?

Weltech-hankkeen esittelytunnit eivät ole ainoa sosionomiopiskelijoiden kosketus digitaalisiin ratkaisuihin. Omasta mielenkiinnostakin etsitään tietoa, mutta myös opintojen sisällöissä uusi suuntaus on näkyvissä.

– Meillä on ollut yksi sosiaali- ja terveysalan teknologiaseminaari Kuopiosta striimattuna tänä syksynä, ja kiinnostavaa on, miten paljon ihmisten kanssa pystyy teknologiaa hyödyntämään. Esimerkiksi robotin kanssa voi hoitaa käytännön asioita: kotikäynninkin voi jo korvata robotilla, kertoo Kristiina Puranen, 2. vuoden sosionomiopiskelija ja opiskelijatuutori.

Opiskelijatuutori pelaa liikuntalaatoilla.
Liikuntalaatat houkuttelevat jatkamaan liikkumista. Hiki virtaa ja toimintakyky paranee! Kuva: Minna Kaija-Kortelainen

– Minä kävin kesäopintoina hyvinvointiteknologian kurssin, jossa kerrottiin, miten näitä digitaalisia ratkaisuja voi hyödyntää ikäihmisten kanssa, kertoo opinnoistaan Nina Kastarinen 2. vuoden sosionomiopiskelija ja opiskelijatuutori.

– Ensimmäinen oma reaktio oli, että Wau, onko meillä oikesti tällaisia välineitä olemassa! kuvailee opiskelijatuutori Nina Kastarinen.

 

Uutta oppia tai työhön perehdytystä virtuaalilaseilla

Hyötypeleihin kuuluvat myös oppimispelit. Virtuaalilaseilla voi esimerkiksi tutustua etukäteen omaan uuteen työpaikkaan tai sen toimipisteisiin tai – tai vaikkapa asiakkaan asumisyksikköön. Tämä uusi väline on jo käytössä Savon vammaisasuntosäätiöllä (SAVAS).

Asiakkaille voisi jossakin sosiaalialan yksikössä olla myös tarjolla Memoride-peli, jossa poljetaan polkupyörällä entiseen kotimaisemaan tai kävellään vaikkapa Roomassa: se soveltuu esimerkiksi ikäihmisille, jotka eivät pääse itse enää matkustamaan. Memoride tuo iloa ja virkeyttä päivään – ja kukapa meistä ei haluaisi pysyä loppuun saakka hyvinvoivana?

 

Teksti:

Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori
sosiaalialan tiimin jäsen
Savonia-amk

 

Lue lisää Weltech-hankkeen blogista.

Lapset mukana töissä, iloiten ja riemuiten!

Auditoriossa esitetty elokuva noidasta ja sen luudalle mahtuvista ystävistä oli vetonaula Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen kampuksella Lapsi mukaan töihin -päivässä. Koulun henkilökunta oli suunnitellut päivän ohjelmaa, mutta lapset kehittelivät itse lisää ja muun muassa nauhoittivat videolle omia lyhytelokuvia.

Lapsi mukaan töihin -päivässä nautittiin yhdessä aamupala Fazerin ravintolassa, jossa oli myös varattu lapsille pieniä yllätyksiä päivän varrelle. Askartelutuokiossa valmistui useampi joulukortti kampuksen luovassa luokassa, jossa voi harjoitella erilaisia kädentaitoja. Luova luokka on käytössä erityisesti sosionomien opinnoissa, kun he opiskelevat erilaisia toiminnallisia menetelmiä.

Yhteistyöllä tämäkin päivä järjestyi

Elokuvahetki audiotoriossa. Kuva: Heli Walhroos

Pieni lepohetki auditoriossa oli tarpeen, ja yhdessä katsotun elokuvan pääsanomana oli Savonian arvojen mukaisesti yhteisöllisyys, se, että vedetään yhtä köyttä ja onnistutaan missä tahansa. Yhteisöllisyys näkyi myös tässä päivässä useiden työntekijöiden osallistuttua suunnitteluun ja järjestelyihin – ja myös ravintolan henkilökunta oli ihanasti mukana!

Kampuskierroksella tutustuttiin lasten kanssa Savonian koulutusaloihin ja vierailtiin esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijoiden opiskeluympäristössä, Vauvalassa.

Vauvalassa hoidettiin simulaationukkeja. Kuva: Kukka-Maaria Raatikainen

Kyllä mä voisin kuvitella, että opiskelen sairaanhoitajaksi tai kätilöksi, kertoi aidontuntuisia simulaationukkeja Vauvalassa hoitanut Veera Raatikainen, 6 v.

 

Työhön kiinni hartiavoimin

Iltapäiväksi oli suunniteltu yhteisvalmistelua maanantaina pidettävää Avointen ovien tapahtumaa varten. Liikuntasali piti saada edustuskuntoon.

On ollut kiva puhaltaa ilmapalloja, kommentoikin Elias Turunen, 8 v. päivän ohjelmasta.

Uutta oppia on tullut monenlaista, ja olemme myös oppineet huomaamaan toistemme hyviä puolia. Joihinkin uusiin, hyviin työvälineisiin törmäsimme myös.

Mä oon tosi hyvä matikassa, kuvaili Lauri Mönkkönen, 9 v., pidettyään pienemmille osallistujille ex tempore -matikantuntia valkotaululla. Valkotaulu insipiroi kaikkia joko piirtämään, kirjoittamaan tai laskemaan.

Matikantunnin antia. Kuva: Heli Walhroos

Lapsia oli yhteensä tusinan verran ja he olivat iältään 4 kuukaudesta 10 vuoteen. Vanhin lapsista seurasi muita tiiviimmin vanhempansa työpäivää osallistuen jopa labratöihin.

Yhteisen hyvän eteen

Kampukselta löytyi kiinnostavaa kuvattavaa. Kuva: Lauri Mönkkönen

Lapsi mukana töissä -päivään osallistuminen on päivän järjestäjien mielestä tärkeää tässä tehokkuuteen ja kiireeseen uppoutuneessa maailmassa. Liian usein lapsi unohtuu, eikä hänelle tule avattua maailmaa näyttämällä esimerkiksi oman työpaikan hyviä puolia.

Luulen, että he muistavat tämän ikuisesti – tämä on myös kotimaisen ruuantuotannon ja Savonian ennakkomarkkinointia, kommentoi yksi päivän aikuisista, luonnonvara-alan yliopettaja Heli Wahlroos.

Aikuisetkin pääsivät pelaamaan. Kuvassa Inka ja Kukka-Maaria. Kuva: Lauri Mönkkönen

Ja meille tämä oli virkistävää vaihtelua normiduunipäivään, mutta mielellään vaan kerran vuodessa, nauroi Heli.

Äitiyslomalta päivään osallistumaan tullut TKI-asiantuntija Inka Nykänen piti myös merkittävänä sitä, että päivässä on mahdollisuus näyttää todellisuudessa, mitä äiti tekee päivän aikana.

Lapset sitä aina kyselevät, ja onhan tämä myös tilaisuus saada nähdä työkavereita, Nykänen totesi.

 

 

Kirjoittajat:

Lauri Mönkkönen
3. luokan oppilas
Partalan koulu

Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori

 

Lue lisää valtakunnallisesta Lapsi mukaan töihin -päivästä.