Sosiaalipäivystystyössä työskennellään monialaisesti

Saimme mahdollisuuden päästä mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan yhden työpajan Valtakunnallisille sosiaalipäivystyspäiville Kuopioon syyskuussa. Työpajassamme käsiteltiin lootuskukka-menetelmällä työparityöskentelyn hyviä käytäntöjä, eri ammattilaisten vahvuuksia sekä työnjaon jakautumista asiakasprosessin eri työvaiheissa.

Työpajassamme keskityttiin sosiaalipäivystyksen monialaiseen käytännön työn työparityöskentelyyn. Asiantuntijoina, keskustelun ja työskentelyn alustajina, pajassa toimivat Ylä-Savon sosiaalipäivystyksen sosionomi (AMK) Ari Pulkka, Kuopion sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä Maarit Pihlainen sekä lyhytaikaisen perhehoidon yrittäjä Hanne Vepsäläinen.

 

Työpaja: Sosiaalipäivystys-aihe
Työpajan osallistujat olivat sosiaalipäivystyksen ammattilaisia ympäri Suomea, joten kokemusten ja näkemysten kirjoon saatiin todella vahvaa asiantuntijuutta. Kuva: Tuija Pakarinen

Työparityöskentelyn vahvuudet ja kuormittavat tekijät

Keskustelu työparityöskentelyn vahvuuksista ja kuormittavista tekijöistä oli aktiivista, kunkin omista kokemuksista kumpuavaa. Parityöskentelyn koettiin lisäävän työntekijän sekä asiakkaan oikeusturvaa. Samoin useamman näkökulman saaminen moninaisissa päivystystilanteissa parhaimmillaan varmistaa ratkaisujen tekoa.

Työparityöskentely mahdollistaa tilanteiden välittömän purkamisen sekä palautteen saamisen työkaverilta, mitkä edesauttavat ammatillista kehittymistä ja työssä jaksamista, nousi pajassa keskeisesti esille.

Kuormittavina tekijöinä koettiin erimielisyydet ja erilaiset näkökannat tehtävän hoidossa, vastuun epätasainen jakautuminen työtehtävällä, työtilat ja saman työparin kanssa pitkään työskentely. Erilaiset näkökulmat työtehtävässä tuovat haasteita yhteistyön tekemiselle. Ryhmässä keskusteltiin työparityöskentelyn vastuun epätasaisesta jakautumisesta esimerkiksi sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan välillä. Saman työparin kanssa pitkään työskentely koettiin vahvuutena, mutta samalla siinä nähtiin myös riskitekijöitä.

Riskitekijöitä saman työparin kanssa työskenneltäessä ovat ammatillinen taantuminen, rutinoituminen ja kapeakatseisuus, kuvailtiin työpajassa.

Eri ammattilaisten vahvuudet työtehtävissä

Työpajassa keskusteltiin myös eri ammattilaisten koulutustaustan tuomista vahvuustekijöistä sosiaalipäivystystyössä. Sosionomin (AMK) ammatillisina vahvuuksina pidettiin ohjaus- ja neuvontataitoja, menetelmäosaamista sekä lapsilähtöistä työskentelyä.

Sosiaalityöntekijän osaamista on kokonaistilanteen kartoittaminen, lainsäädännön asiantuntijuus sekä päätöksenteko. Sairaanhoitajan osaamisessa korostui kriisityön osaaminen, asiakkaan psyykkisen tilan arviointi, lääke- ja päihdeosaaminen sekä vanhustyön somaattinen asiantuntemus.

Työpajan purkuhetki
Työpajojen tuotosten yhteinen purku. Kuva: Heli Malkki

 

Työparityöskentelyn hyvät käytännöt työn tukena

Hyvä käytäntö työparityöskentelyyn on työnjaosta ja rooleista sopiminen ennen työtehtävän hoitamista. Se koettiin tärkeäksi ja oleelliseksi tekijäksi työn sujuvuuden sekä luontevuuden kannalta. Osaamisen jakaminen työparin kanssa sekä yhteinen näkemys ja päämäärä tehtävässä tekevät ammattilaisten mielestä työnteosta hedelmällistä ja tehokasta.

Lisäksi tilanteiden läpikäyminen työtehtävien jälkeen työparin kanssa koettiin hyväksi käytännöksi ja työssäjaksamista edistäväksi tekijäksi.

Kokemusten jakaminen vahvistaa, ammatillinen vertaistuki voimaannuttaa. Vaikka konkreettisia muutoksia ei heti tapahtuisikaan, henkinen ja ammatillinen pääoma kasvaa ja vahvistuu. Anti sosiaalipäivystyspäiviltä ei varmasti jäänyt osallistujille vähäiseksi.

Sosiaalipäivystystyön ammattilaiset jakoivat työpajassamme kokemuksiaan omasta käytännön työstään, ja moni sai varmasti mukaansa ajateltavaa ja ideoita oman työn tai työyksikkönsä kehittämiseen. Aktiivinen, ammatillinen keskustelu kokemuksista ja käytännöistä vahvistaa jo olemassa olevia toimivia toimintatapoja ja tarjoaa uusia näkökulmia. Lisäksi ammatillinen vertaistuki voimaannuttaa.

 

Lukemasi blogiteksti on tehty osana sosionomi YAMK tutkinto-ohjelman Uudistava johtaminen sosiaalialan työssä -opintojaksoa ja sosionomi AMK tukinto-ohjelman Moniammatillinen hanketyö -opintojaksoa. Kuopion kaupungin teatterilla järjestettiin ”Ruohonjuuritasolla” -valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät 18-19.9.2019. Päiviin osallistui parisen sataa alan ammattilaista ympäri Suomea. Lue myös muut kirjoitukset päiviltä tästä samasta blogista.

 

Kirjoittajat

Lauri Lommi
Sosionomi (AMK) -opiskelija

Jaana Heikkinen,
Tiina Hyvönen,
Heli Malkki ja
Heli Väisänen
Sosionomi (YAMK)-opiskelijat

Tuija Pakarinen
Sosiaalialan lehtori

Savonia-ammattikorkeakoulu

Lue lisää:

Malli sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden työnjaon laatimiseksi sosiaalialan työpaikoille (PDF).

Sosiaalipäivystys Suomessa. Kartoitus sosiaalipäivystystoiminnan järjestämisestä ja toiminnasta (PDF)

 

 

 

Meidän vastuumme – moniviranomaisyhteistyö

Kuopion kaupunginteatteri täyttyi 18.19.9.2019 sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista. Kyseessä oli Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät, joiden ohjelmassa asiantuntijoiden puheenvuorojen lisäksi oli myös pajatoimintaa.

Me opiskelijoina pääsimme suunnittelemaan ja toteuttamaan moniviranomaisyhteistyötä käsittelevää pajaa. Painopiste pajan asiantuntijaosiossa oli ensihoidon rooli moniviranomaisyhteistyössä. Tätä näkökulmaa täydentämään odotimme innokkaina pajalaisten näkemyksiä ja kokemuksia omasta työstään käsin. Ja mitä sitten saimmekaan?

 

Luentodia: Maakunnallinen sosiaalipäivystys
Maakunnallinen sosiaalipäivystys, Sosiaalityön päällikkö Ritva Pääkkönen, Ylä- Savon SOTE ky. Kuva: Marja Granlund.

SOTE-TIKE tilannekeskus

Pajaan osallistui alan ammattilaisia eri puolelta Suomea. Osallistujat esittäytyivät toisilleen ja oli ilo huomata, että mukana oli varsin laaja kattaus osaamista ja tietämystä. Asiantuntijaosuudesta vastasivat ensihoitaja (YAMK) -opiskelijat Juha Penttonen ja Pekka Seppänen. Asiantuntijuutta täydensi Kuopion yliopistollisen sairaalan viestipäällikkö Henri Vainionpää. Asiantuntijaosiossa esiteltiin Pohjois-Savossa toimivaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tilannekeskus toimintamallia (SOTE – TIKE).

Sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskus (SOTE-TIKE) on perustettu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Kuopion kaupungin yhteistyönä. SOTE-TIKE:ssa toimii ensihoidon kenttäjohto, Kuopion kaupungin virka-aikainen sosiaalipäivystys ja 12 kunnan seudullinen virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys, turvapalveluhälytysten vastaanotto ja kotihoidon yhteyspiste.

Tilannekeskus tekee tiivistä yhteistyötä hätäkeskuksen, ensihoidon, kotihoidon, sairaalan päivystyksen ja osastojen sekä sosiaalipalveluiden kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskus (SOTE-TIKE) on todettu hyvin toimivaksi moniviranomaisyhteistyöksi.

Moniviranomaistyö on luonteva osa ensihoitopalvelua. Yleisimmin ensihoidon ja sosiaalitoimen yhteistyö koskee lastensuojelulain alaisia ja psykososiaalisen tuen tehtäviä, sekä vanhusten kotona pärjäämisen varmistamista, kertoivat asiantuntijaosuudessa Juha Penttonen ja Pekka Seppänen.

Keskustelua asiantuntijaosuuden aikana synnytti muun muassa vastuu ilmoitusten kirjaamisesta. Nopeasti kävi selväksi, että käytännöt ovat erilaiset alueen mukaan mutta lainsäädäntö kuitenkin kaikkien toimintojen taustalla on sama. Lainsäädäntö säätelee kaikkia toimijoita Suomessa, joten mietintään jäi, voiko lakia tulkita hyvinkin eri tavoin? Lisäksi kahvipöytä keskusteluun jäi pohdittavaksi, onko suullinen ja kirjallinen ilmoitus yhtä päteviä.

Viranomaisyhteistyö, dia
Viranomaisyhteistyö, Sote-Tike toimintamallina. Kuva: Marja Granlund

Moniviranomaisyhteistyössä alueellisia eroja

Pajan osallistujat pääsivät asiantuntijaosuuden ja sen kirvoittaman keskustelun jälkeen jatkamaan keskustelua pienemmissä ryhmissä moniviranomaisyhteistyöstä. Osallistujat saivat miettiä, mikä tällä hetkellä on toimivaa ja mitä olisi vielä kehitettävä.

Kaikissa neljässä ryhmässä oli toimijoita eri alueilta, joten useat asiat, jotka toimivat yhdellä alueella, vaativat taas kehittämistä toisella alueella. Alueellisia eroja oli muun muassa siinä, miten tiivistä moniviranomaisyhteistyö on ja toimiiko sosiaalipäivystys esimerkiksi yhteisissä tiloissa poliisin kanssa.

Yhteisenä kehitettävänä asiana nousi kaikissa ryhmissä yhteydenpito reaaliaikaisesti eri viranomaisten kesken. Virve viranomaisradioverkon käyttö koettiin hyvänä yhteydenpitotapana ja sitä tulisi osallistujien mielestä entistä rohkeammin yhteydenpitovälineenä käyttää.

Keskustelua herätti myös vanhuspalveluiden lisääntyneet päivystystapahtumat. Pääasiassa sosiaalipäivystystä tekevät lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja he kokivat, ettei heillä ole valmiuksia riittävästi hoitaa vanhuksiin liittyviä päivystystapahtumia.

Toiveena oli, että sosiaalipäivystykseen saataisiin lisäresursseja ja ammattitaitoa hoitamaan vanhuksiin liittyviä tehtäviä. Pajan osallistujat olivat kuitenkin melko yksimielisiä siitä, että pääsääntöisesti asiat toimivat hyvin Odotimme pajalta antoisia keskusteluja sekä monipuolisia näkökulmia ja niitä saimme. Tiivistetysti voisi sanoa, että moniviranomaistyön kehittäminen on kesken, mutta hyvässä vauhdissa.

Reaaliaikaiset yhteydenotot viranomaisten kesken haasteellisia. Tulisi päästä eroon puhelimella soittelusta, joka on aikaa vievää. Virve toimii tässä hyvin, jos sitä käytetään, kiteytti yksi pajaryhmä kehittämisehdotukseksi.

Meidän vastuu – asiakaslähtöinen toimintatapa

Valtakunnallisten sosiaalipäivystyspäivien puheenvuoroissa jo ennen pajaamme sivuttiin moniviranomaisyhteistyötä. Tärkeä puheenvuoroissa esiin noussut asia mielestämme oli ”meidän vastuu”. Meidän vastuu -ajattelu takaa asiakaslähtöisen toimintatavan. Tämän ajatus laittaa meidät toimimaan yhdessä viranomaisina. Se saa meidät myös miettimään, millainen lopputulos halutaan saavuttaa. Ja tämä ajatus madaltaa raja-aitoja moniviranomaisyhteistyössä toimivien väliltä. Jotta se pääsee toteutumaan käytännössä ja työ moniviranomaisyhteistyössä on sujuvaa, tarvitaan lisää keskustelua ja kehittämistä. Lisäksi toimivia malleja tulisi monistaa soveltuvin osin ja omalle alueelle soveltuvalla tavalla.

Lämmin kiitos kaikille pajassamme mukana olleille. Keskustelua olisi mielellään jatkanut pidempäänkin.

Lukemasi blogiteksti on tehty osana sosionomi YAMK tutkinto-ohjelman Uudistava johtaminen sosiaalialan työssä opintojaksoa.

Kirjoittajat:

Marja Granlund,
Sanna Nyyssönen ja
Anne Riikonen
Sosionomi (YAMK) -opiskelijoita

Anne Waldèn
Sosiaalialan yliopettaja

Pekka Seppänen ja
Juha Penttonen
Ensihoitaja (YAMK) -opiskelijoita

Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Pääkkönen, Ritva. Maakunnallinen sosiaalipäivystys. Esitelmä Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät Kuopiossa 18.-19.9.2019.

Uusi hallitus haluaa tukea kotoutumista – ja me tiedämme, miten se tehdään käytännössä

Uudessa hallitusohjelmassa ja myös budjettiriihessä huomioidaan maahanmuuttajien kotoutumisen näkökulma hyvin. Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä ELY-työkokouksessa syyskuussa ruodittiin hallitusohjelman kotoutumiseen liittyviä kohtia ja uunituoreita budjettiriihen tuloksia sekä käytiin läpi toimenpiteitä, joita on tehty ja joita on tulossa.

Savonia on keskeinen maahanmuuttajien kielikoulutusten ja valmentavan koulutuksen järjestäjä sekä hanketoimija Pohjois-Savossa. Savonia tarjoaa kansainvälisiä tutkinto-ohjelmia, suomen kielen kursseja, valmentavaa koulutusta, Työpaikkasuomi-koulutusta sekä osallistuu valtakunnallisen SIMHE-toimintamallin vakiinnuttamiseen Pohjois-Savon alueelle.

Monenlaisia ihmisiä
Jokaisen maahanmuuttajan kotoutumisen polku on yksilöllinen. Kuva: Flickr.

Useita toimenpiteitä kotoutumiseen

Hallitusohjelmaan on kirjattu maahanmuuttajien kielitaidon vahvistamisen tärkeys. Maahanmuuttajien työllistymistä ja mukaan pääsyä suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan jatkossa entistä topakammin.

Tavoitteena on edistää myönteistä ja aktiivista kotoutumista: maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllisyyden edistämiseen lisätäänkin 11 miljoonaa euroa ensi vuonna kuluvaan vuoteen nähden.

Kotoutuminen on aina omaehtoista toimintaa, joka onnistuu vain, jos yksilöllä on oma halu siihen, totesi ELY-työkokouksessa esitelmöinyt opetusneuvos Leena Nissilä.

Työvoiman maahanmuuttoa hallitus tukee myös. Kansainvälisiä osaajia halutaan lisää ja heidät halutaan pitää Suomessa. Muun muassa kansainvälisen rekrytoinnin kehittämiseen varataan useita miljoonia euroja lisää.  Myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymiseen hallitus aikoo panostaa.

Kotouttamisen kirjauksiin hallitusohjelmassa kuuluvat myös, että maahanmuuttajien työmarkkinavalmiuksia parannetaan osaamista paremmin tunnistamalla, ohjausta vahvistamalla sekä sopivan tasoisiin kielikoulutuksiin pääsyä nopeuttamalla. Hallitusohjelmassa huomioidaan kieliopetuksen tärkeys myös työn ohessa.

Kotoutuminen vie aikaa: esimerkiksi hyvän kielitaidon hankkiminen vie 5-7 vuotta, kuvaili opetusneuvos Leena Nissilä.

Kotouttamistyön moninaisuutta Savoniassa

Savonia on jo viisi vuotta kehittänyt maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta, ja ensimmäisenä Suomessa kokeillut ja vakiinnuttanut myös etätoteutuksen valmentavaan koulutukseen. Viiden kuukauden mittaisessa valmentavassa koulutuksessa autetaan ja ohjataan maahanmuuttajia eteenpäin opiskelu- ja urapoluille, suomen kieltä koko ajan harjoitellen.

Savonia-ammattikorkeakoulussa motivoidaan aktiiviseen kotoutumiseen kasvattamalla opiskelijoiden minä-pystyvyyttä kaikessa tekemisessä: muun muassa valmentavassa koulutuksessa sekä suomen kielen verkkokursseilla, joista Savonialla on tällä hetkellä Suomen laajin tarjonta.

Savonialla on pyritty jo pitkään edistämään omien kv-opiskelijoiden työllistymistä tarjoamalla koko ajan enemmän valinnaisia suomen kielen opintoja omassa oppilaitoksessa, omassa aikataulussa, helposti ja ilmaiseksi.

Suomen kielen lehtorit markkinoivat suomen kielen valinnaisia kursseja SavoniaStartissa 30.8.2019 kansainvälisten tutkintojen opiskelijoille.

Savonialla on myös useita koulutushankkeita, joista viimeisimmässä vietnamilaisille on tarjottu mahdollisus tulla opiskelemaan Suomeen sairaanhoitajaksi tai matkailualan koulutusohjelmaan Hospitality Management. Savonian suomen kielen lehtorit ovat mukana suunnittelemassa uusien koulutusten opetussuunnitelmien sisältämiä kielikursseja.

Savonia on kouluttajana Pohjois-Savossa ja Kainuussa myös Työpaikkasuomi-koulutuksissa, joissa työssä jo olevien kansainvälisten osaajien suomen kielen taitoa sparrataan ELY-keskusten tuella.

Savonia mukana nyt myös SIMHEn vakiinnuttamisessa

Valtakunnallisessa SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education) -työssä puolestaan vahvistetaan korkeakoulujen roolia maahanmuuttajataustaisten osaajien kotouttamisessa. Tavoitteena on, että korkeasti koulutetut maahanmuuttajat pääsevät entistä sujuvammin omaa osaamista vastaaville koulutus- ja urapoluille.  Tänä syksynä käynnistyneessä Karelia ja Savonia ammattikorkeakoulujen yhteisessä SIMHEmalli -hankkeessa testataan ja vakiinnutetaan Karelia-amk:ssa jo hyväksi havaittuja toimintamalleja Pohjois-Savoon.

Maahanmuuttajan opiskelu- ja työpaikkojen löytyminen voi olla pienestä kiinni. Yhteistyössä alan toimijoiden – monikulttuurisuuskeskusten, maahanmuuttokoordinaattoreiden, neuvottelukuntien, oppilaitosten ja TE-toimistojen kanssa – on mahdollista löytää jokaiselle maahanmuuttaja-asiakkaalle mielekäs polku suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen.

 

Tapahtuman tausta:
ELY-työkokous 18.9.2019
Alueellisten ELY-keskusten etäkatsomot ja Ympäristöministeriö, Helsinki
Pohjois-Savon ELY-keskus, Regatta-neuvottelutila
Kutsuja: Tanja Manner, Kotona Suomessa -hankkeen aluekoordinaattori

 

Lue lisää:
Suomen hallitusohjelma
Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta

Savonia-amk:n suomen kurssit

Katso maahanmuuttajien ohjaamiseen luodut hyvät verkkopalvelut:

 

Katso uusia suomen kielen oppimisen mahdollisuuksia:
Jäämaa / Opetushallitus
Briefcase

 

Kirjoittaja
Kukka-Maaria Raatikainen
Suomen kielen ja viestinnän lehtori ja koordinaattori
SIMHEmalli-hankkeen työntekijä
Savonia-amk

Sosionomi (AMK) -opinnot houkuttavat ihmisläheisyydellään

Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) -tutkintoon haki opiskelemaan yhteishaussa 633 henkilöä. Ensisijaisia hakijoita oli 428. Hakijoita on nyt enemmän kuin koskaan.

Savoniassa syksyn haussa mukana olleista tutkinnoista eniten haettiin juuri sosionomin opintoihin. Myös muihin tutkintoihin haettiin: esimerkiksi sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan opintoihin oli kumpaankin reilut 300 hakijaa ja kätilöksi opiskelemaan haki noin 250 henkilöä.

Työntekijä kohtaa asiakkaan
Ihmisten kohtaaminen voimaannuttaa sosiaalialan työssä. Kuva: Savonia UAS.

Sosionomi (AMK) -tutkinto kiinnostaa hakijoita yleisesti sen vuoksi, että työ on ihmisläheistä. – Sosionomin työ on merkityksellistä; työssä voidaan konkreettisesti vaikuttaa ihmisen ja yhteisöjen hyvinvointiin, kuvailee sosiaalialan tiiminvetäjänä työskentelevä lehtori  Minna Kaija-Kortelainen.

Alalla on myös työtä tarjolla: erityisesti lastensuojelutyössä tarvitaan jatkuvasti uusia, osaavia ammattilaisia. Ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyssä 2010–2019 selvitettiin sosionomien työllistymistä. Sosionomit työllistyivät kyselyn mukaan erittäin hyvin, vain prosentti valmistuneista oli työttömänä.

 

Mitä sosionomi (AMK) tekee valmistuttuaan?

Sosionomi (AMK) työskentelee sosiaaliohjauksen ja kasvatuksen asiantuntijana kuntien, yritysten ja järjestöjen palveluksessa. Hän osaa uudistaa hyvinvointipalveluja ja kehittää yhteisöllisiä ja osallistavia toiminta- ja tukimuotoja eri väestöryhmien tarpeisiin. Hän tuntee hyvinvointia ja turvallisuutta tuottavan palvelujärjestelmän, varhaiskasvatuksen toimintaympäristöt sekä sosiaali- ja terveysalan palvelujen tuottamisen muodot.

Sosionomi (AMK) osaa myös ennakoida tulevaisuuden muutoksia ja haluaa olla mukana tuottamassa ja kehittämässä palveluja. Lisäksi hän osaa toimia digitaalisessa toimintaympäristössä. Sosionomi (AMK) -tutkintonsa voi nostaa ylemmälle tasolle työvuosien kartuttamisen jälkeen sosionomi (YAMK) -tutkinnolla.

 

Millaisia opinnot ovat?

Syksyn haussa haettiin monimuotokoulutukseen. Se tarkoittaa useimmille opiskelua työn ohessa. Opiskelu on monimuotoista ja sopeutuu siten työssäkävijän aikatauluihin.

Opiskelijoita Savonian kampuksella
Opintojen lähipäivinä ryhmäydytään ja käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä. Kuva: Savonia UAS.

Opinnoissa vuorottelevat itsenäinen, kampuksen ulkopuolella tapahtuva opiskelu sekä kampuksella järjestettävä lähiopetus. – Nämä on hyvin joustavia, se on tosi positiivinen asia: pystyy sovittamaan työn ja opiskelut yhteen, kuvailee monimuoto-opiskelua sosionomi (YAMK) -tutkintoa Savoniassa suorittava Laura Ahonen.

Seuraavan kerran sosionomi (AMK) -tutkinnon päiväopintoihin ja sosionomi (YAMK) -tutkinnon monimuoto-opintoihin voi hakea keväällä 2020.

 

Faktaa opinnoista:

  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike on sosionomi (AMK).
  • Opintojen laajuus on 210 opintopistettä ja kesto 3,5 vuotta.
  • Ammattinimike sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain mukaan on sosiaaliohjaaja.
  • Opiskelija voi halutessaan hankkia kelpoisuuden varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin opintojen aikana.
  • Sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike on sosionomi (YAMK).

 

Katso lisää:

 

Kirjoittajat:

Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori

Pirjo Turunen
sosiaalialan lehtori

Osallisuutta vahvistavaa toimintaa Siilinjärven Perheentalolla

Siilinjärven Perheentalo täyttyi lapsiperheistä ja yhteistyökumppaneista toukokuussa, ennen virallisia avajaisia – yhteisen suunnittelupäivän merkeissä. Yhteissuunnittelulla varmistettiin lapsiperheiden osallisuus jo toiminnan suunnitteluvaiheessa.

Suunnittelupäivässä kuultiin perheiden (lasten ja vanhempien) tarpeita ja näkemyksiä tulevan toiminnan sisällöstä. Samalla esiteltiin Perheentalolla jo aiemmin käyttöön otettuja toimintamuotoja ja näin tehtiin uuden Perheentalon toimintaa perheille ennalta tutuksi.

Tervetuloa-kyltti
Tervetuloa Siilinjärven Perheentalolle. Kuva: Minna-Riikka Hiltunen.

Toiminnan alkusysäys

Kehittämiskohteiksi Siilinjärven kunnan tarpeista uudessa Perheentalossa nostettiin jo olemassa olevien toimijoiden yhteistyön lisääminen, päällekkäisten toimintojen karsiminen sekä kynnyksettömän kohtaamispaikan ja vertaisryhmien tarjoaminen erilaisille lapsiperheille.

Savon Vammaisasuntosäätiön Lastu-levittämishankkeen tavoitteena on juurruttaa nyt myös Siilinjärvelle aiemmin Kuopiossa hankkeena aloitettua Perheentalojen toimintamallia. Perheentalon toiminnasta Siilinjärvellä vastaa jatkossa Huoltoliitto ry.

Perheiden ääni kuuluviin suunnittelussa

Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat tapahtumaan erilaisia osallistavia pisteitä, joiden avulla perheet saivat tuoda esille näkemyksensä Perheentalon saavutettavuuteen ja esteettömyyteen, sisustukseen sekä toimintaan liittyen. Perheet toivoivat Perheentalolta turvallisuutta kuten ensiaputaitojen opettelua ja turvallisia leluja. Toiminnoissa toivottiin huomioitavan maahanmuuttaja-, erityislapsiperhe-, eroperhe- ja parisuhdeteemat sekä vertaistukiryhmät.

Kävijät toivoivat Perheentalon olevan auki myös iltaisin ja viikonloppuisin.  Lapsiparkkia ja hengähdystaukoa arjesta toivottiin paljon, vaikka Perheentalon toimintaan ei varsinaisesti kuulu lastenhoito, tarve pyritään kuitenkin huomioimaan toiminnassa.

Teemat

Perheiden toiveita teemoista aamu- ja iltateeiltoihin. Kuva: Minna-Riikka Hiltunen.

Työntekijöiltä perheet toivoivat empaattisuuden, kielitaidon sekä keskustelu- ja kuuntelutaitojen lisäksi palveluohjausta sekä tulkkauspalveluita. Perheentalolle haluttiin mukavaa ja kodinomaista ilmapiiriä.

”Työntekijöillä tulisi olla ”tuntosarvet” kohdata erilaisia perheitä.”

Perheiden toive on huomioitu käyttämällä tiloissa pehmeitä materiaaleja ja mattoja sekä jakamalla tilaa väliseinillä ja pehmeillä sermeillä, jolloin on mahdollisuus rauhoittumiseen tai imetykseen ja saatiin samalla kaikumista vähennettyä. Syksyllä avatusta Perheentalosta löytyy eri toimintoihin selkeästi jaetut tilat.

 

Unelmien perheentalo
“Unelmien Perheentalo”. Kuva: Minna-Riikka Hiltunen.

Suunnittelupäivä onnistui. Perheet olivat innostuneina mukana vaikuttamassa Perheentalon suunnitteluun – moni perhe odotti Perheentalon aukeamista. Oli hienoa saada opiskelijoina olla toteuttamassa suunnittelupäivää yhdessä toimijoiden ja perheiden kanssa.

Toukokuisen suunnittelupäivän jälkeen Perheentalo on jo avannut ovensa – työntekijät sekä yhteistyökumppanit ovat suunnitelleet monenlaista toimintaa kävijöitä varten. Suosittelemme kurkistamaan peremmälle Siilinjärven Perheentaloon!

 

 

Kirjoittajat:
Minna-Riikka Hiltunen
Miia Verronen
Kaisa Voutilainen
sosionomi (AMK) -opiskelijoita
Savonia-ammattikorkeakoulu

Anne Waldèn
Sosiaalialan yliopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet: https://www.siilinjarvenperheentalo.com/

  • Seuraa Siilinjärven Perheentaloa Instagramissa: siilinjarvenperheentalo
  • Seuraa Siilinjärven Perheentaloa Facebookissa: Siilinjärven Perheentalo
  • Seuraa Lastu-hanketta Instagramissa: lastuhanke
  • Seuraa Lastu-hanketta Facebookissa: Lastu-vammaisten lasten perheiden tukimallit-levittämishanke

 

Kielikylpyä ja nalleneuvolaa Savonian Iisalmen kampuksella

Lapsi leikkii mielellään. Leikki ei ole vain leikkiä, vaan tärkeää lapsen kehitykselle, kasvulle, hyvinvoinnille ja oppimiselle. Leikkiessään lapsi oppii muun muassa toimimaan yhdessä, käsittelemään tunteitaan sekä tietämään, mikä on oikein ja mikä on väärin. Myös esimerkiksi matematiikan ja vieraan kielen oppimisessa käytetään leikkiä.

YK:n selvityksen mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Lieneekö yksi syy siihen laadukas varhaiskasvatus, joka mahdollistaa lasten turvallisen leikin ja hyvinvoinnin? Entä muistatko, millaisia leikkejä sinä leikit lapsena? Mikä niissä oli hauskinta?

Savonian toimintaperiaatteisiin on kirjattu kokeilukulttuuri ja luovat innovaatiot. Koulutuksessa rohkaistaan niin opettajia kuin opiskelijoitakin tähän kokeilukulttuuriin muun muassa yhdessä työyhteisöjen kanssa. Iisalmen kampus tarjoaa varhaiskasvatuksen koulutuksessa kokeiluihin erinomaisen mahdollisuuden: yksi Iisalmen kaupungin päiväkodeista on saman katon alla, Savonian kampuksella!

Lisäksi Iisalmen kampuksella on perinteiseksi kansainväliseksi opiskelumoduuliksi muotoutunut kansainvälinen MultiPro -opintokokonaisuus. Se sisältää monialaisia opintoja, joihin osallistuu hyvinvointialan ja luonnonvara-alan opiskelijoita eri maista.

Savonialaiset kertovat: mietimme, miten yhdistää kansainvälisyys, luova kokeilukulttuuri ja lasten leikki? Päiväkotiyhteistyönä syntyi idea järjestää englanninkielisiä leikkityöpajoja päiväkodin lapsille.

Myös päiväkodin lasten vanhemmilta oli tullut toiveita pitkin syksyä, että he toivoisivat englannin kielen leikkimielistä harjoittelua jo päiväkotiin ja eskariin. – Aihe sopi siis erittäin hyvin ryhmäämme, kertoi lastentarhanopettaja Tuire Laitinen.

Lapset osaavat tänä päivänä paljon englannin kieltä jo varhaisessa vaiheessa, koska kuulevat sitä paljon esimerkiksi eri medioissa. Myös tämän takia aihe oli hyvin ajankohtainen ja paikallaan 5–6-vuotiaille lapsille.

Mietinnät johtivat leikkityöpajojen suunnitteluun

Sosionomi (AMK) -tutkinto-ohjelman opiskelijat (SS18SP) järjestivät päiväkodin lapsille englanninkieliset leikkityöpajat. Venäläinen ja slovenialainen sosiaalialan vaihto-opiskelija oli opiskelijaryhmässä mukana. Opiskelijat suunnittelivat pienryhmissä ”Kielipolku”-leikkityöpajat sekä viisivuotiaiden että esikoululaisten ryhmälle.

Lastentarhanopettajat olivat mukana leikkipajojen suunnittelussa osallistumalla yhteen opiskelijoiden suunnittelutyöpajaan ja antamalla palautetta pienryhmien pedagogisista suunnitelmista. Ideana oli, että opiskelijat käyttivät työpajoissa elämyksellisen, yhteistoiminnallisen ja tutkivan oppimisen menetelmiä lasten kehitysvaihe huomioon ottaen. Monelle opiskelijalle tämä oli ensimmäinen kerta opetella pedagogisen suunnitelman tekemistä aitoon ohjaustilanteeseen.

Leikkityöpajat ajoitettiin kansainvälisyysviikolle

Opiskelijat järjestivät leikkityöpajat Savonian kansainvälisyysviikolla, jolloin kampuksella oli muutakin kansainvälisyyteen liittyvää ohjelmaa: liikuntasali muuttui toriksi, jossa oli tekemistä ja tutkimista opiskelijoille ja henkilöstölle. Tilaan rakennettiin yhdeksi aamupäiväksi Global Market, jossa kuului puheensorinaa ja naurunremakoita, kun osallistujat hankkivat tietoa ja käytännön kokemuksia kulttuurien kohtaamisesta opiskelijoiden laatimilla rasteilla.

Samaan aikaan kampuksella kahdessa kerroksessa oli lasten kuljettavana kaksi erilaista, osallistujien ikäryhmille suunniteltua Kielipolkua. Lapset saivat ennen polulle lähtöään opiskelijoiden suunnittelemat passit, joihin jokaisesta leikkityöpajasta annettiin leima tai tarra. Passista jäi mukava muisto lapsille itselleen ja tietysti esiteltäväksi myös vanhemmille. Kun lapset matkasivat pienissä ryhmissä tehtävästä toiseen oppimaan hiukkasen englantia toiminnallisissa tuokioissa leikkien, innokkaita osallistumisen ääniä – myös naurua – kaikui läpi kampuksen.

Viisivuotiaat lähtivät ennakkoluulottomina kulkemaan omaa Kielipolkuaan. Sini-Karhun pesässä he harjoittelivat Sini-Karhun tunteiden tunnistamista hänen ilmeistään sekä opettelivat tunteiden englanninkielisiä nimiä tunnekuvien avulla. Tunnekuvat liitettiin taululle kirjoitettuihin tunteiden nimiin.

Sini-Karhun tunteet kahdella kielellä odottavat sopivia tunnekuvia.

Polku kulki myös tilaan, jossa lapset harjoittelivat muotoja, niiden yhdistämistä väreihin sekä värejä englanniksi. Löytyykö pari punainen ja kolmio? Entä vihreä ja neliö? Polun varrella lapsilla oli myös mahdollisuus tanssia yhdessä eläinten kanssa – mutta ensin he opettelivat eläimiä ja numeroita englanniksi. ”One-two-three” kuului käytävällä monesta suusta.

Haastetta eskari-ikäisille

Esikoululaisten polku oli erilainen. Yhdessä leikkityöpajassa he opettelivat vuodenaikoja. Sienen kuva löysi nopeasti paikkansa syksyisen kuvan täydentäjänä, kun lapset miettivät, mitä löytyy metsästä syksyllä. Mitähän syksy on englanniksi? Minä vuodenaikana on oma syntymäpäivä?

Mukavaa kyytiä leikkityöpajasta toiseen.

Lapset piipahtivat myös retkellä satumetsässä Krista-menninkäisen kanssa ja auttoivat yksisarvista oppimaan kehon osia tanssileikin avulla. Piippolan vaarin talossa kaikui musiikki, kun lapset oppivat eläinten nimiä englanniksi ja opettivat niitä myös vaihto-opiskelijoille. Toisaalla eläinhahmoiset aistisankarit esittelivät lapsille supervoimiaan päästämällä heidät aistimaan erilaisia makuja, tuoksuja, ääniä… ja oppimaan samalla eläinten nimiä englanniksi. Miltä tuoksuu kaardemumma? Mikäs se Dog-koiran supervoima olikaan?

Lapset tykkäsivät kovasti työpajoista ja sanojen harjoittelu jatkui myös työpajojen jälkeen arjessa. Värejä erityisesti muisteltiin kovasti: blue, red, green… Vanhemmille kerrottiin myös opittuja asioita heti, kun he saapuivat lapsia hakemaan. Vanhemmilta saimme vain positiivista palautetta ja ihastuneita katseita, kun lapsi toisteli oppimiaan englannin kielen sanoja. Toivomme jatkossa samanlaista yhteistyötä!

Leikkiteemalle jatkoa Nalleneuvolassa

Leikkiteemaa jatkettiin hoitotyön tutkinto-ohjelman opiskelijoiden suunnittelemalla Nalleneuvola-tapahtumalla. Lasten ja nuorten hoitotyössä leikki on tärkeä osa lapsen hoitoa ja kuntoutusta. Leikin avulla tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä lapselle vieraassa ja pelottavassa sairaalaympäristössä.

Leikki osana hoitoa auttaa lapsia käsittelemään sairaalassaolon aiheuttamia tunteita ja kokemuksia. Leikki tuo myös sairaalassa olevalle lapselle mielihyvää ja iloa sekä edistää viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Lasta voidaan myös valmistella leikin avulla tuleviin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Leikin toteuttaminen kuuluukin jokaiselle lapsen hoitoon osallistuvalle, ja leikkiä osana hoitotyötä on tärkeä harjoitella jo opintojen aikana.

Nallesairaalassa kaikki valmiina, mikähän nallea vaivaa?

Sairaanhoitajaopiskelijat ryhmästä SN17SP järjestivät päiväkodin lapsille lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön opintoihin liittyen ohjaustapahtumat Nalleneuvolassa, sairaalassa ja kotona. Päiväkodin lapset tulivat tuokioon oman nallen kanssa. Tuokio järjestettiin Savonian hoitotyön luokkatiloissa, joissa lapset vierailivat oman nallensa kanssa Nalleneuvolassa, Nallesairaalassa ja Nalle kotona –pisteessä. Jälkimmäisessä pisteessä lapset miettivät, miten nallen terveyttä voi edistää kotona.

Ilmassa oli kovasti jännitystä, kun lapset saapuivat nallet mukanaan tapahtumaan. Lapset saivat tuoda omat pehmolelunsa mukanaan, mikä oli lapsille tärkeää. Opiskelijat olivat heitä vastassa jo yläaulassa, joten he tunsivat olonsa tervetulleiksi. Sairaanhoitajaopiskeijat ottivat heidät vastaan lapsilähtöisesti leikkiä hyödyntäen.

Neuvolassa nallelle tehtiin tutkimuksia ja annettiin rokotus, jos lapsi antoi luvan. Nallen neuvolakortti mukanaan lapset jatkoivat nallesairaalan, jossa oli hoidettavana muutama nallepotilas. Lapset saivat antaa nallepotilaille lääkettä ja kertoa oman nallensa voinnista sekä tutkia nallen korvat ja mitata lämmön oikeilla tutkimusvälineillä. Nalle kotona -pisteessä lapset pohtivat, mitkä asiat ovat hyväksi nallen terveydelle. – Olipa meillä reippaita lapsia ja nalleja vierailulla, tuumasivat Nallesairaalan ”työntekijät”.

Lapset pitivät erityisesti siitä, että saivat kokeilla ihan oikeita välineitä ja tutustua niihin leikkien. – Lapset olivat rohkeasti mukana toiminnoissa, ja opiskelijat ottivat lapset hienosti huomioon, kertoivat päiväkodin työntekijät.

Oikeat stetoskoopit korville ja kuunnellaan, mitä nallen vatsasta kuuluu.

Tilanteet olivat pääosin rauhallisia: lapset malttoivat kuunnella ja toimia ohjeiden mukaan. Toimipisteet ja toimenpiteet oli mukavasti ajateltu, myös terveyskasvatuspiste oli hyvin suunniteltu. Lapset saivat siinäkin itse osallistua keskusteluun ja kertoa esimerkiksi omista aamutoimistaan. Lapset olivat erityisen mielissään mukaan saamistaan neuvolakorteista, tarroista ja hammasharjoista – osallistuminen oli huomioitu mainiosti!

– Kokonaisuudessaan toteutus oli hyvä ja selkeä ja se oli suunnattu oikealle ikäryhmälle. Olemme kiinnostuneita jatkossakin osallistumaan vastaavanlaiseen toimintaan/tapahtumiin ja oppimishetkiin, kuvailivat päiväkodin työntekijät.

 

Kirjoittajat:

Katrina Hyvönen, lehtori, sosiaali- ja terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu
Pirjo Huttunen, lastentarhanopettaja, Paloisten päiväkoti
Anne-Leena Juntunen, lehtori, sosiaali- ja terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu
Hannele Tams, lehtori, sosiaali- ja terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu
Tuire Laitinen, lastentarhanopettaja, Paloisten päiväkoti

Yhdessä pelaten ja leikkien Viron lastenleirillä jo 20 vuotta

Kuuluu iloisia ääniä, juoksun askeleita. Yli 100 lasta nauttii yhdessä olemisesta leikkien ja pelaten Viron Remnikussa. Iltaisin lasten parlamentti kokoontuu suunnittelemaan uutta päivää. Lasten oma ääni ja osallisuus ovat keskiössä leirin toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lasten osallisuus keskiössä

Tänäkin vuonna Savonia-ammattikorkeakoulun moniammatillinen 22 opiskelijan porukka suuntasi pitkät perinteet omaavalle Viron Lastekaitse Liiton järjestämälle lastenleirille. Leiri järjestetään Itä-Vironmaalla upean Peipsi-järven rannalla. Savonian opiskelijat järjestävät erilaisia luovia ja toiminnallisia work shoppeja lapsille teemoina esimerkiksi erätaidot, tietoinen läsnäolo ja toisten huomioiminen. Työpajoissa harjoitellaan myös motorisia taitoja ja itsetuntemusta digitaalisia keinoja hyödyntäen. Leirin teemana on tänä vuonna pelit ja leikit, johon kaikki aktiviteetit nitoutuvat.

Matkalla leirille Remnikuun piipahdettiin tutustumassa Tallinnan vanhaan kaupunkiin

”Lasten osallisuus ja osallistaminen on huomioitu erityisen hyvin tänä vuonna. Lapset voivat vaikuttaa leiriohjelmaan ja heiltä pyydetään aktiivisesti palautetta. Lapset toivovat erityisesti yhteistä tekemistä tiimeissä, kertovat leirinjohtaja Alar Tamm ja ohjelmajohtaja Kristina Matejuk.”

Peipsi-järvi antaa upeat puitteet luontopedagogiikalle.

Iltaohjelma koostuu lasten omista esityksistä ja diskosta. Illan gaalan juontavat lapset viroksi ja venäjäksi. Lapset eläytyvät ja heittäytyvät rohkeasti ja luovasti esityksiin, jotka viihdyttävät katsojia. Ohjelma välitetään reaaliajassa someen, muun muassa Instagramiin. Savonian opiskelijat osallistuvat omalla ohjelmanumerolla illan ohjelmaan, jossa saa heittäytyä ja hyödyntää draaman taitoja. Illan ohjelmat palkitaan seuraavana aamuna aamunavauksessa. Savonian opiskelijat nappasivat ensimmäisen illan esityksestä diplomin ” illan hauskin esitys”.

Yhteistyötä Lastekaitse Liiton kanssa 20 vuotta

Viron lastenleirillä on pitkät perinteet. Leiritoimintaa on järjestetty jo 20 vuoden ajan, joten tänä vuonna juhlistamme pitkää yhteistä taivalta. Alussa leirit olivat perheleirejä ja myöhemmin ne muuttuivat lastenleireiksi. Uraa uurtavaa on ollut myös se, että savonialaiset ovat osallistuneet isien pyynnöstä järjestetyille yksinhuoltajien leireille. Leireistä on tehty useita opinnäytetöitä sekä Suomessa että Virossa.

”Perheleiri tukee vanhemmuutta ihmislähtöisellä työskentelytavalla. Se antaa opiskelijoille ja opettajille konkreettisen tilaisuuden syventyä yhdessä erilaiseen perhettä tukevaan työmuotoon monikulttuurisessa ympäristössä, kirjoittaa lehtori Leena Huttunen Opettaja –lehdessä vuonna 2000.”

Savonia-ammattikorkeakoulusta toimintaa ovat olleet kehittämässä muun muassa lehtorit Kristiina Kukkonen ja Leena Huttunen. Yhteistyö on ollut Lastekaitse Liiton kanssa palkitsevaa ja erinomaista. Kansainvälinen yhteistyö on antanut paljon sekä opiskelijoille että opettajille.

Tämän vuoden tunnelmia leiristä

Pelit ja leikit tuottamassa iloa lastenleirillä

Ensimmäisten päivien leiritunnelma on ollut positiivinen ja iloisesti yllättynyt. Opiskelijat kuvailevat leiriläisiä reippaiksi, iloisiksi ja ottaantuviksi. Lapsia on ollut helppo ohjata, he innostuva mukaan toimintoihin. Leirikeskuksen pihapiiri ja ympäröivä luonto antavat hyvät puitteet eri toiminnoille, kertoo opiskelija Minttu Savolainen. Savolainen täydentää, että leirin ohjaajien kanssa on ollut helppo tehdä yhteistyötä.

Monikielinen ohjaaminen on onnistunut leirin työntekijöiden avustuksella hyvin. Lapset ovat kielitaitoisia. Monet heistä puhuvat viroa, venäjää sekä englantia. Myös suomen kieli taipuu joiltakin lapsilta.

– Heittäytyminen ja lasten riemussa mukana oleminen on kaiken lähtökohta, kuvailee opiskelija Vesa Härönen.

Leiri jatkuu innostuneissa ja hyvissä fiiliksissä. Paljon pelejä ja seikkailuja on vielä edessä!

 

Kirjoittajat

Katrina Hyvönen, hoitotyön lehtori
Johanna Komulainen, sosiaalialan lehtori

Lähteet:
Huttunen, L. Perheleiri Narvassa opetti myös opettajia. Opettaja 43-44/2000.

Seuraa leiriä:
Intagramissa: johannasavonia ja remniku noortelager
Facebookissa: Remniku noortelaager

Liikkuva moniammatillinen työote mahdollisuutena asunnottomuuden vähentämisessä

Suomella on vientituote, joka herättää huomiota ympäri maailman. Mikä ihme se on? Vastaus on yllättävä sosiaalialan näkökulmasta. The Guardian lehden (3.6.2019) mukaan se on Suomen Asunto Ensin –periaate. Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on saatu laskemaan. Tästä saammekin olla Suomessa ylpeitä. Työtä tämän eteen on tehty paljon monilla eri tahoilla. Henkseleitä ei kannata silti jäädä paukuttelemaan vaan työ jatkuu uuden hallitusohjelman myötä. Suomella on suurena tavoitteena poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä.

Miten Asunto ensin periaate toimii? Sen tavoitteena on hankkia asunnottomalle ensimmäisenä asunto, jotta hänellä on paremmat lähtökohdat muiden sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ratkaisuun. Asunnon järjestämisen jälkeen tuetaan asumisessa onnistumista ja autetaan muiden ongelmien ratkaisemisessa. Eli voidaan sanoa, että muiden ongelmien ratkaiseminen ei ole edellytyksenä asumisen järjestämiselle, kuten se on aikaisemmin ollut. Asunto Ensin –periaate on lanseerattu Suomeen vuonna 2008 alkaneiden kansallisten asunnottomuusohjelmien myötä. Yli 10 vuotta siis on tehty systemaattista työtä asian eteen ja kiitos seisoo asunnottomuuden vähentymisenä. Tärkeintä periaatteessa on sen inhimillisyys. Ihmiset tarvitsevat asunnon suojakseen ja erityisesti Suomessa se on melkein elinehto talven pakkasilla.

Médicos Do Mundon toimipisteen ovelta Porton kaupungista Portugalista. Kuvaaja Virpi Kilpeläinen

Yksi asunnottomuustyön keino tukea ihmistä asunnon saamisessa tai asunnon säilyttämisessä on moniammatillinen liikkuva tuki. Tuen tulisi olla helposti saatavaa ja tarpeisiin vastaavaa. Virpi Kilpeläinen kävi tutustumassa keväällä 2019 Portugalissa Porton kaupungissa toimivaan Médicos Do Mundon moniammatilliseen tiimiin. Kyseinen tiimi tekee moniammatillista liikkuvaa työtä asunnottomien ja seksityöläisten parissa. Tiimiin kuuluu sosiaalityöntekijä, ohjaaja, sairaanhoitaja ja tarvittaessa lääkäri. Heillä on myös mahdollisuus ottaa työskentelyyn mukaan kokemusasiantuntija.

Tiimiläiset menevät paikkoihin, joissa he tietävät asunnottomien oleskelevan. He tukevat ihmisiä matalalla kynnyksellä asunnon etsimisessä sekä terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien vähentämisessä. Asunnottomia henkilöitä ei välttämättä oteta vastaan tai he eivät kykene menemään julkisen terveydenhuollon palveluihin tai heillä ei ole rahaa tarvitsemiinsa lääkkeisiin. Médicos Do Mundolla on tämän vuoksi myös kiinteä toimipiste, jossa heillä on mahdollisuus mm. antaa asiakkaille heidän tarvitsemiaan lääkkeitä, vaihtaa huumeiden käyttövälineitä ja tehdä hiv-testejä.

Médicos Do Mundon toimipisteen vaihtamien huumeiden käyttövälineiden pakkauksen sisältöä mm. naisille suunnattu kondomi. Kuvaaja Virpi Kilpeläinen.

Vaikka The Guardian –lehti hehkuttikin Suomea asunnottomuusasioiden hoidossa, voisimme Suomessa panostaa yhä enemmän moniammatilliseen liikkuvaan tukeen. Muutamia kokeiluja on tehty, mutta pysyväksi toiminnaksi se ei ole juurtunut. Sosiaalialan ammattilaiset kuvaavat moniammatillista yhteistyötä toimivan asiakaslähtöisyyden edellytyksenä. Moniammatillisuuden hyötyinä nähdään mm. asiantuntijuuden jakaminen, päällekkäisen työn väheneminen, työhyvinvoinnin lisääntyminen ja mikä on keskeisintä myös asiakas hyötyy; luukulta luukulle juokseminen todennäköisesti vähenee. Toki moniammatillisessa työssä on haasteensakin: tiedon kulkuun ja viestintään liittyvät ongelmat, muutosvastarinta ja se, ettei toisten ammattilaisten osaamista tunnisteta ja / tai arvosteta.

Liikkuva moniammatillinen yhteistyö edellyttää tekijältään kiinnostusta muuttaa omia työtapojaan, kiinnostusta jakaa omaa asiantuntijuuttaan ja kiinnostusta muiden asiantuntijuuden hyödyntämiseen. Mitä sen laajempi hyödyntäminen toisi tullessaan sosiaalialan ammattilaiselle, alalle ja asunnottomuudesta kärsiville? Olisiko se kiintoisa The Guardian lehden seuraava nosto Suomesta ja Suomen hyvistä sosiaalialan käytänteistä?

 

Kirjoittajat

Virpi Kilpeläinen
Sosionomi YAMK-opiskelija

Pirjo Turunen
Sosiaalialan lehtori

Lähteet:
The Guardian 3.6.2019: ’It’s a miracle’: Helsinki’s radical solution to homelessness
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta.
Asunto ensin -verkkosivu
Fredrikson Peter (toim.) 2018. Yömajasta omaan asuntoon. Suomalaisen asunnottomuuspolitiikan murros. Into Kustannus Oy.

Monitoimijainen perhetyö perhekeskuksissa

Perhetyö sosiaalipalvelumuotona on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki on. Vuonna 2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki korostaa perhetyön palvelun saatavuutta osana peruspalveluja, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa niin sanotun huolen herättyä. Myös tänä keväänä valmistunut sosionomi (YAMK) –tutkinnon opinnäytetyöni toi esille perhetyön palvelun olemassaolon tarpeellisuuden ja merkityksellisyyden niin perheille kuin muille ammattilaisille ja toimijoille.

Perhetyöstä käydyssä keskustelussa korostuu näkemys lastensuojelulain mukaisesta tukitoimesta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mitä yleislakiin – sosiaalihuoltolaki (2015) – on kirjattu perhetyöstä.

”Perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa, joissa asiakas ja hänen perheensä tai asiakkaan hoidosta vastaava henkilö, tarvitsevat tukea ja ohjausta omien voimavarojen vahvistamiseksi ja keskinäisen vuorovaikutuksen parantamiseksi. Perhetyötä annetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi.” (Sosiaalihuoltolaki 2015, 18§)

Perhekeskustoimintamalli – mitä se tarkoittaa?

Perhekeskustoimintamallia (PEKE) on kehitetty vuodesta 2005 alkaen hanketyöskentelyn muodossa. Vuonna 2017 PEKE-toimintamallin kehittäminen otettiin osaksi Sipilän (v. 2015–2019) hallituksen lapsi- ja perhepalvelujen (LAPE) muutosohjelmaa. Vuosina 2018–2020 kehittämistyötä jatketaan Lastensuojelun keskusliiton Perheet keskiöön -hankkeen koordinoimana (ks. LSKL 2019.)

Perhekeskustoimintamalli tarkoittaa niin kutsuttujen matalan kynnyksen palvelujen verkostoa, ei yksittäistä fyysistä paikkaa. Perhetyö on tässä mallissa yksi lapsiperheiden palvelumuoto monen muun tukimuodon joukossa. Toimintamalliin sisältyvät kolmannen sektorin toimintojen lisäksi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen palveluja, kuten varhaiskasvatus. Muita palvelumuotoja ovat esimerkiksi vertaisryhmä- ja tukiperhetoiminta sekä sovinnolliseen eroauttamiseen liittyvä neuvonta ja ryhmätoiminta. (THL 2019a.)

Mitä perhekeskus tekee? Perhekeskuksen tehtävät. Kuva: THL 2019b.

Perhekeskustoimintamallissa yhteisölliset kohtaamispaikat – esimerkiksi Perheentalot – voivat tukimuotona olla perheelle riittäviä vertaistuen saamiseen. Ne ovat yleensä kolmannen sektorin tarjoamia toimintoja. Sosiaalihuoltolain (2015) määritelmään viitaten perhetyö kunnallisena palveluna on yksilöityä ja perhekohtaista tukea esimerkiksi vanhemmuuteen, lasten kasvatukseen sekä kodin ja lastenhoitoon. Perheitä tuetaan suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti, yhteistyössä perheen kanssa.

Perhe- ja lapsilähtöisesti yksilöidyssä perhetyössä korostuu suojelun elementti, suhteessa lapsen hyvinvointiin sekä lapsen edun mukaiseen toimintaan perhearjessa. – Yhteiskunnan äiti, nimesi lapsi kotikäynnillä olevan perheohjaajan.

Perhetyön palvelun esite, kansikuva. Kuva: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän intra – sisäinen tiedotuskanava.

Perhetyö sosiaalipalveluna ja monitoimijaisuus

Perheiden tuen tarpeet vaihtelevat suuresti sekä perheiden välillä että eri elämäntilanteissa. Tukea tarvitaan monella eri tasolla: yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoilla. Yksilöt tarvitsevat tietoa, tukea ja keinoja arjen asioihin. Yhteisötasolla tarvitaan toiminnan ohjausta perheenä, ”joukkueena”, toimimiseen. Yhteiskuntatasolla tehdään monitoimijaista verkostotyötä silloin, kun samanaikaisesti on haasteita useammalla eri elämän osa-alueella.

Yksilöllisesti räätälöidyn perhetyön tuella perheiden palvelutarpeeseen vastaamista voidaan kuvailla ”couching” käsitteellä, joka tarkoittaa lähinnä valmentamista.

Tuen tarpeeseen vastaaminen edellyttää perhetyötä tekeviltä perheohjaajilta laaja-alaista ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta. Perheohjaajalla tulee olla tietoa ja taitoa sekä koulutukseen perustuvaa osaamista ja pätevyyttä. Tietoa tarvitaan muun muassa lapsen kehityksestä, kiintymyssuhteesta, kriisitilanteista sekä päihdeongelmista ja psyykkisistä sairauksista. Perheohjaaja tarvitsee myös taitoa kunnioittavaan kohtaamiseen, yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen, palveluohjauksellista työotetta sekä keinoja ohjata ja tukea.

Perhetyö sosiaalipalveluna on yhtä vahva kuin on sen heikoin lenkki esimerkiksi palveluun ohjautumisessa. Oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen palveluun ohjautumisen vahvistamiseksi tarvitaan kattavaa perhetyön palvelusta tiedottamista esimerkiksi jalkautumalla perheiden toimintaympäristöihin, kuten kohtaamispaikoille, kouluille ja päivähoitoon. Lisäksi tarvitaan luottamusta niin toimijaverkoston ammattitaitoon arvioida palvelutarvetta kuin perheiden subjektiiviseen kokemukseen palvelutarpeesta.

Harmittavan usein kuulee, ettei palvelua ole saatu vaikka tarvetta on sekä havaittu että koettu. Esimerkiksi Iisalmen Sanomien (2019-02-15) lukijan mielipidekirjoituksessa nimimerkki ”Lapsiperheiden puolesta” kirjoittaa, ettei tukea saa vaikka sitä toisaalla viranomaisten toimesta nähdään olevan. Kirjoituksessa todetaan myös, että avun hakeminen on tehty niin vaikeaksi, ettei kaikilla riitä siihen voimavaroja – eikä toisekseen ole olemassa riittävästi palvelua toteuttavia työntekijöitä.

Tiedottamisen, riittävien työntekijäresurssien sekä ammattitaidon lisäksi tarvitaan myös uudenlaista palvelumuotoilua, erityisesti varhaisessa vaiheessa perheiden tuen tarpeeseen vastaamiseksi. Palvelumuotoilussa perhekeskustoimintamallin kehittäminen on merkittävässä roolissa esimerkiksi palvelutarpeen näkökulmasta ja todentuu perus- ja erityispalvelujen välisellä yhdyspinnalla.

Mainoslausetta mukaillen: ”Jokaisessa perheitä kohtaavassa työntekijässä tulee asua pieni perheohjaaja.”

Monitoimijaisessa työskentelyssä tarvitaan perheenjäsenten lisäksi kaikkia lapsiperheitä kohtaavia työntekijöitä. Perheen kokonaisuutena huomioiva näkökulma, palveluohjauksellinen työote ja kollektiivinen ”Koko kylä kasvattaa” -kasvatusajattelu tuottavat parhaan lopputuloksen perhetyön palvelun verkostomaisessa toteuttamisessa perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tässä blogissa olen kertonut opinnäytetyönä tekemästäni kehittämistutkimuksesta. Tutkimusaineiston perusteella määrittelin raamit sosiaalihuoltolain mukaiselle perhetyön palvelun kehittämiselle – osana paikallisen perhekeskustoimintamallin verkostomaista kokonaisuutta. Työskentelyprosessin aikana henkilökohtainen ammatillinen osaaminen syventyi erityisesti tiedonhankinnan ja uuden tiedon käytäntöön soveltamisen myötä. Opin uusia menetelmiä sekä perhekohtaiseen että monitoimijaiseen työskentelyyn liittyen. Menetelmät on esitelty opinnäytetyössä.

Lukemasi blogiteksti on tehty osana sosionomi YAMK tutkinto-ohjelman opinnäytetyötä. Opinnäytetyön laajuus ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa Savoniassa on 30 op. Kypsyysnäytteen sijasta opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Merjan blogiartikkeli on hyvä esimerkki.

 

Kirjoittajat

Merja Kauppinen
Sosionomi YAMK-opiskelija

Anne Walden, YTT
Sosiaalialan yliopettaja

Lisätietoja sosiaalialan YAMK-tutkinnosta saat Savonian nettisivustolta

Lähteet:
KAUPPINEN, Merja 2019. Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö – osana perhekeskustoimintamallia Ylä-Savossa. Savonia ammattikorkeakoulu. Saatavissa myöhemmin Theseuksessa
IISALMEN SANOMAT 2019. Iisalmen päättäjien olisi aika herätä ja satsata lapsiperheiden ennaltaehkäiseviin tukipalveluihin – ”Jotta tulevissa uusissa hienoissa kouluissa olisi myös oppilaita” [verkkoartikkeli].
LASTENSUOJELULAKI. L 417/2007. Finlex. Lainsäädäntö.
LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO 2019. Perheet keskiöön! -hanke [verkkosivu].
SOSIAALIHUOLTOLAKI. L 1301/2014. Finlex. Lainsäädäntö.
THL 2019a. Perhekeskus. [verkkosivu].
THL 2019b. Mitä perhekeskus tekee? [verkkosivu].

Varhaiskasvatusopas tukee päiväkodin ja huoltajien välistä kasvatusyhteistyötä

Varhaiskasvatussuunnitelmat, pedagogiikka, laaja-alainen osaaminen, monilukutaito… Varhaiskasvatuksen termistö on moninainen ja sisältää laajoja käsitteitä, jotka usein jäävät lasten huoltajille etäisiksi. Päiväkodin ja kodin välinen, hyvin toimiva kasvatusyhteistyö on lapsen etu. Varhaiskasvatushenkilöstön tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että perheillä on riittävät tiedot, jotta he voivat osallistua toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Tätä työtä tukemaan kehitettiin YAMK opinnäytetyönä varhaiskasvatusopas.

Onnistunut kasvatusyhteistyö vaatii kaikkien osapuolten sitoutumista.

Siilinjärven kuntaan kehitetty tuote on uudenlainen työväline sekä henkilöstön oman työn kehittämiseen että huoltajien kanssa tehtävän kasvatusyhteistyön tukemiseen. Varhaiskasvatusopas sisältää valtakunnallisen sekä paikallisen varhaiskasvatuksen tavoitteet ja sisällöt tiivistetyssä, visuaalisessa ja konkreettisessa muodossa. Henkilöstö voi hyödyntää opasta toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa, opiskelijoiden perehdyttämisessä sekä toiminnan esittelemisessä lasten huoltajille.

Varhaiskasvatusoppaassa seikkailee suloinen siilinpoikanen ystävineen. Kuvituksen on tehnyt Silja Ruokokoski.

Suomalainen varhaiskasvatus on kokenut laajamittaisia uudistuksia viime vuosina: ensin voimaan tulivat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, joiden pohjalta varhaiskasvatuksen järjestäjien tuli laatia ja ottaa käyttöön vuonna 2017 paikalliset toimintasuunnitelmat ja päivähoitolaista siirryttiin Varhaiskasvatuslakiin 540/2018.

Muutosten tavoitteena on taata laadukas ja tasapuolinen varhaiskasvatus kaikille suomalaisille lapsille. Lisäksi ne velvoittavat henkilöstöä luomaan edellytykset lasten ja heidän huoltajiensa osallisuudelle.

Suuret rakenteelliset ja sisällölliset muutokset eivät siirry arjessa tehtävään työhön yhdessä yössä. Varhaiskasvatuksen uudistukset tapahtuivat verrattain lyhyellä aikavälillä ja niiden jalkautuminen käytännön työelämään on vielä monin paikoin kesken. Varhaiskasvatushenkilöstö tarvitsee koulutuksen lisäksi työvälineitä laadukkaan varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toiminnan arviointiin ja kehittämiseen.

Kyseessä on kehittämistutkimus, jonka kehittämisprosessi kulki Kanasen (2015) mallia mukaillen:

Arviointikyselyn tulosten perusteella varhaiskasvatuksen henkilöstö suhtautui positiivisesti tuotteen hyödynnettävyyteen työvälineenä. Erityisesti varhaiskasvatusopas koettiin hyödynnettäväksi opiskelijoiden perehdyttämisessä sekä toiminnan esittelemisessä huoltajille. Lisäksi Siilinjärven kunta voi mainostaa tuotteen avulla tarjoamaansa palvelua, eli paikallista varhaiskasvatusta.

Suomalainen varhaiskasvatus on kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus, jossa painottuu pedagogiikka. Ammattilaisten suunnittelemalla ja toteuttamalla laadukkaalla varhaiskasvatuksella on todettu olevan sekä lyhyt- että pitkäkestoisia vaikutuksia lapsen elämään ja panostaminen lapsiin voidaan nähdä investointina tulevaisuuteen.

Laadukas varhaiskasvatus pyrkii tarjoamaan lapsille sellaisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka edistävät heidän koulumenestystään sekä kykyään kasvaa osallistuvaksi yhteisön jäseneksi.

Osallisuus on yksi uudistuneen varhaiskasvatuksen keskeisistä osa-alueista. Seuraavaksi olisi hyvä selvittää myös huoltajien näkemyksiä varhaiskasvatusoppaasta sekä lasten mielipiteitä siitä, kuinka tuotteessa esille tuodut asiat näkyvät heidän arjessaan. Jonkin ajan kuluttua varhaiskasvatuksen henkilöstölle voitaisiin laatia uusi kysely selvittämään, millä tavoin he ovat hyödyntäneet tuotetta työssään.

Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama on todennut: ”Yksi suurimmista investoinneista, joita voimme tehdä lapsen elämässä, on korkealaatuinen varhaiskasvatus.” Toivottavasti hänen ajatuksensa kannustaa meitä kaikkia panostamaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen myös tulevaisuudessa.

Linkin varhaiskasvatusoppaaseen löydät sivun alalaidasta osoitteessa: https://www.siilinjarvi.fi/kasvatus-ja-opetus/varhaiskasvatus/

 

Kirjoittaja
Karoliina Pöksyläinen
Sosionomi YAMK-opiskelija

Opinnäytetyön ohjaaja
lehtori Anne-Leena Juntunen
Savonia-ammattikorkeakoulu