Juttelin puhelimessa maahanmuuttajataustaisen opiskelijani kanssa. Hän kertoi elämässään eteenpäin pääsemisestä eli työpaikan saamisesta, mutta kyseli huolestuneena käynnissä olevalle suomen kielen kurssilleni osallistumisesta jatkossa. Kielelläni pyöri jo ensisijaisesti olisi kannatettavaa kunnes kokemuksen tuoma varmuus esti sen suusta pääsemisen.

Yli puoli miljoonaa henkilöä Suomessa joutuu kuitenkin ihmettelemään tämän tyyppisiä lausahduksia oppilaitoksissa, virastoissa, yhdistyksissä ja sosiaalialan palveluissa päivittäin, niin suullisessa kuin kirjallisessakin viestinnässä. Monille meille kirjoittamiseen ja puhumiseen vihkiytyneille ihmisille kielen monimuotoisuus on vaalittava ominaisuus, eikä kieltä haluta typistää lyhyeksi ja tiiviiksi selkokieleksi.

Ehkä kuitenkin pitäisi. Hahmottamis- ja lukihäiriöt, aivonverenkierron ongelmat, maahanmuutto, ikääntyminen ja kehitysvammat voivat kaikki olla esteitä viestiemme ymmärtämiselle. Yleensä viestien selkeydestä ei kärsi kukaan, mutta pitkät, kiemuraiset lauserakenteet täynnä vaikeaa sanastoa, kapulakieltä tai ammattijargonia vaikeuttavat monia viestien tulkitsijaa.

Tämä äitiysneuvolan naistenhuoneen kyltti ei ollut selkokielinen. Parannusehdotus otettiin vastaan.

Mitähän itse tuumisin, jos asuisin Ranskassa ja haluaisin täydentää opintojani paikallisessa yliopistossa. Lähettäisin kysymyksen hakijapalveluihin muina miehinä ja vastaukseksi saisin allaolevan tapaisen vastauksen maan kielellä. Voisipa se sormi mennä suuhuni itseltänikin, kuten kävi myös tällä maahanmuuttajalla, joka sai vastauksen Aalto-yliopistolta.

Ammatillinen tutkinto antaa todennäköisesti hakukelpoisuuden valintaryhmässä 2. Huomioiden toki SAT-testivaatimuksen. – ote Aalto-yliopiston hakijapalveluiden sähköpostiviestistä

Mitkä kaikki asiat tästä viestistä sitten tekevät monimutkaisen selkokielestä hyötyville ihmisille? Ensiksikin aiheet ovat erittäin abstrakteja: hakukelpoisuus, valintaryhmä, testivaatimus. Todennäköisesti ei ole helppo käännettävä sana, vaan esimerkiksi englanniksi se kääntyy muotoon kai varsinaisen tarkoituksensa (luultavasti) lisäksi. Eli hakupalvelut vastaavat epämääräisesti selkeään kysymykseen: voi olla tai sitten ei.

Myös antaa hakukelpoisuus on maahanmuuttajan melko varmasti mahdotonta ymmärtää: viestin tulkitsija ei ehkä tiedä, että hakukelpoisuus on eri asia kuin vaikkapa virkakelpoisuus. Henkilöhän voi olla tohtoriksi toisessa maassa väitellyt ja korkeakoulututkintonsa Opetushallituksessa rinnastanut, mutta silti häneltä tarkistetaan hakukelpoisuus hänen hakiessaan Suomessa kandidaatin tutkintoa suorittamaan. Järjestelmää pitäisikin muistaa aina parilla virkkeellä selittää, kun käyttää abstrakteja sanoja.

Vaikeaksi Aalto-yliopiston tekstin tekee myös lauseenvastikkeen käyttö: huomioiden tarkoittaa niin, että huomioidaan. Tässä esimerkissä verbin ”huomioida” kyseinen lauseenvastike on onneksi fraasikäytössä, joten sille voi jopa löytää käännöksen ainakin englannista. Toisin on esimerkiksi verbien juosta ja hakea kanssa. Niiden muotoja juosten ja hakien joutuu selkokielestä hyötyvä vastaanottaja pohtimaan pitkään. Peruskielikursseilla ei ole mahdollista perehtyä lauseenvastikkeisiin juuri ollenkaan.

Myös epätarkkuudet tekstissä tekevät niistä hankalia tulkita. Tässä huomioiden testivaatimuksen ei tarkoita, että testivaatimus huomioidaan, vaan että testituloksen pitää olla tietynlainen. Aallon nettisivuilla asia lukee onneksi selkeästi: valinta tehdään SAT-testin tuloksen perusteella.

Näin yhdeksään sanaan kiteytetty vastaus voi siis aiheuttaa runsaasti päänvaivaa ja harmaita hiuksia vastaanottajalla. Ja niitä aiheuttavat muuten myös juuri käyttämäni sanonnat, eli koko ajan on petrattavaa itse kullakin tekstin ja puheen tuottajalla!

Kukka-Maaria Raatikainen
Suomen kielen ja viestinnän lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

– – – –

Kirjoittaja on ärtynyt siitä, että selkokieltä ei aina käytetä asiakasviestinnässä. Hän on myös opettajana kevään opintojaksolla Selkeää suomea, johon kuka tahansa voi hakea 75 euron hintaan.

Ensijaisesti asiakkaan olisi parannettava omaa kielitaitoaan – vai pitäisikö itseni sittenkin sanoa asia selkeästi suomeksi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *