Ryhmäperhepäiväkotien lapset ovat usein varsin eri-ikäisiä, ja yhteiset leikkiaiheet saattavat olla tiukassa. Kiinnostuksen kohteet kun vaihtelevat prinsessoista supersankareihin ja maatilan eläimistä petshoppeihin eli uusimpiin villityksiin.
Lapsi oppii leikkimällä. Leikki kehittää erityisesti lapsen vuorovaikutus- ja tunnetaitoja sekä antaa valmiuksia oppimiseen. Eri-ikäiset lapset voisivat antaa toisilleen elämyksiä ja oppia yhdessä. Joskus kuitenkin yhteisen leikin aloituksessa voidaan tarvita varhaiskasvattajan tukea.
Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat päättivät löytää ratkaisun tähän yksityisen ryhmäperhepäiväkodin ongelmaan, tutkia lasten leikkioppimisympäristöjä ja koota opinnäytetyönään leikkimateriaalipaketin.
Materiaalipaketista työntekijät ja mikseivät myös vanhemmat voivat löytää ideoita leikkimaailmojen järjestämiseen ja leikkiin innostamiseen. Tarkoituksena on koota yhteen jo olemassa olevia leikkejä sekä sellaisia, joita opiskelijat ovat itse muokanneet uuteen muotoon.
Yhteistyössä ryhmäperhepäivähoitokodin henkilöstön ja lasten kanssa kokeillaan sekä vanhoja että uusia leikkejä, joiden arvellaan soveltuvan eri-ikäisten lasten yhteisleikkeihin. Opinnäytetyö keskittyy 3–5-vuotiaisiin lapsiin, ja opiskelijat uskovat esimerkiksi perinneleikkien toimivan hyvin tämän ikäisten lasten kanssa.
Puuhippa-nimisessä perinneleikissä jokaisella leikkijällä on oma puu kotipesänään huutajaa lukuun ottamatta. Huutajan sanoessa ”Talo palaa, pakko vaihtaa”, tulee jokaisen etsiä itselleen toinen puu. Ilman puuta jääneestä leikkijästä tulee uusi huutaja. Tämä leikki kehittää lapsen hahmottamiskykyä, vuorovaikutustaitoja sekä motoriikkaa.
”Nalle käskee” -leikissä nalle toimii kapteenina ja näyttää esimerkkiä lapsille siitä, mitä tehdään. Esimerkiksi kerrotaan: ”Nalle käskee koskemaan vihreää ja sen jälkeen tekemään kuperkeikan”. Samalla nalle näyttää mallia kuperkeikan tekoon.
Leikkijät etsivät kyseisen värisen kohdan omista vaatteistaan tai muista varusteistaan ja koskettavat sillä toisen leikkijän vihreää kohtaa. Lisäksi he toistavat liikkeen nallen perässä. Leikissä ei kilpailla, vaan tarkoituksena on tukea lapsen kehityksen eri osa-alueita; tässä leikissä vuorovaikutustaitojen sekä motoristen taitojen kehittymistä.
Opinnäytetyöhön on haettu ideoita muun muassa Suomen Kulttuurirahaston tuella perustetusta Leikkipankista. Opinnäytetyö julkaistaan myöhemmin Theseuksessa.
Jenna Toropainen
sosionomiopiskelija
Anu Nikkanen
sosionomiopiskelija
Anne-Leena Juntunen
lehtori, sosiaaliala
opinnäytetyön ohjaaja
Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori
– – –
Savonia-ammattikorkeakoulun sosiaalialan tiimi ideoi opetuksen lisäksi hankkeita. Yksi hankeideoista on ”Yhteinen lapsemme”, jonka ajatuksena on pilotoida mm. uusia pedagogisia ratkaisuja päiväkodeissa, ja näin löytää hyviä käytäntöjä verkostoille levitettäväksi. Tämä blogikirjoitus on osa hanketyötä.