Viime vuosina on ruvettu kiinnittämään enemmän huomiota lasten näytteenottopelkoihin, ja jo monissa sairaanhoitopiireissä on mahdollisuus varata näytteenotto lapsiin erikoistuneelta bioanalyytikolta. Savoniassa lasten näytteenottopelkoja tutkivat Nina Partanen ja Elisa Rinne opinnäytetyössään Ensimmäisellä luokalla olevien lasten pelot kouluterveydenhuollon näytteenotossa – Analysointi piirustusmenetelmällä.

Nina Partasen ja Elisa Rinteen opinnäytetyössä yhteistyössä Nilsiän yhtenäiskoulun kanssa tarkasteltiin piirustusmenetelmällä, mitkä seikat näytteenotossa ensimmäisellä luokalla olevaa lasta pelottavat.

Tutkimuskohteina opinnäytetyössä olivat 6–7-vuotiaat ensimmäisellä luokalla olevat lapset. Tämän ikäiset lapset eivät välttämättä vielä luotettavasti osaa ilmaista itseään sanallisesti ja suullisesti, ja puutteellista ilmaisua voivat lisäksi aiheuttaa esimerkiksi lapsen kokema pelko, aikaisemmat kokemukset ja luottamuksen puute, joten kun lähdetään kartoittamaan pelkoja, voi piirtäminen olla tutkimusmenetelmänä toimivampi kuin sanalliset kysymykset. Näytteenottopelkoja tutkittiin Child Drawing: (CD:H) -pistetaulukon avulla.

Piirtämällä lapsi kertoo peloistaan

Piirustuksista Partanen ja Rinne saivat selville piirustusten perusteella, että suurin osa ekaluokkalaisten piirustuksista sijoittui alhaisen tai keskimääräisen pelon alueelle, ja vain pari prosenttia keskimääräistä korkeamman pelon alueelle. Piirustusten aiheina olivat mm. toimenpide, toimenpidetila, hoitohenkilökunta, veri, eläimet, pihaympäristöt ja autot.

Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että lasten pelot kohdistuvat tyypillisesti esimerkiksi pistämiseen, veren näkemiseen, tutkimuksiin ja hoitotoimenpiteisiin, hoitotilanteissa tapahtuvaan rajoittamiseen sekä henkilökunnan outoihin vaatteisiin, ja nämä aiheet tulivat esille myös Partasen ja Rinteen tutkimuksessa.

Tutkituista piirustuksista eniten ilmenivät hoitohenkilökunta, toisena tunteiden ilmaisu ja kolmantena toimenpiteet. Verta näkyi vain kahdessa piirustuksessa. Piirustusten perusteella tutkimus osoittaa, että lapset osaavat tunnistaa ja tunnustaa negatiiviset ja epävarmat tunteensa näytteenotossa.

Esimerkkikuva lasta pelottavasta tilanteesta.

Aikuinen voi lievittää pelkoja

Tutkimuksen mukaan lapsilla siis on pelkoja kouluterveydenhuollon näytteenottoa kohtaan. Lasten kokemaan pelon tasoon vaikuttavat kuitenkin monet eri tekijät, ja lapsen oma tapa käsitellä pelkojaan voi myös lisätä pelon määrää.

Koettuun pelkoon voivat vaikuttaa myös esimerkiksi sukupuoli, mieliala, ympäristö, ymmärrys tehtävistä toimenpiteistä sekä aiemmat kokemukset. Lapsen huolellinen valmistaminen näytteenottoa varten ja mahdollisten epärealististen pelkojen selvittely ennen näytteenottoa lisää luottavaisuutta ja turvallisuuden tunnetta hoitohenkilökuntaa kohtaan, ja näin vähentää koettua pelkoa.

Piirustusmenetelmänä käyttö pelkojen käsittelyssä voi lievittää lasten kokemaa pelkoa, kun aikuiset voivat piirustusten avulla auttaa lapsia käsittelemään ahdistavia asioita.

Opinnäytetyön tuloksista hyötyä käytännön työssä

Opinnäytetyö valmistui joulukuussa 2017, ja samalla Nina Partanen valmistui Savonia-ammattikorkeakoulusta bioanalyytikoksi. Nina Partanen on toiminut siitä lähtien laboratoriohoitajana Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -hankkeessa.

Laseri-hanke on yksi maailman suurimmista tutkimuksista, joissa kartoitetaan sydän- ja verisuonisairauksien syntyyn vaikuttavia tekijöitä ihmisen elinkaaren aikana. Nina Partasen vastuulla on mm. ottaa verinäytteet tutkimukseen osallistuvilta lapsilta, jotka ovat vähintään nelivuotiaita.

Partanen sanoo, että opinnäytetyöstä saadusta opista on paljon hyötyä käytännön työssä. Tietoisuus lasten peloista näytteenottoa kohtaan auttaa aikuista ja ammattilaista suhtautumaan empaattisemmin tilanteeseen, jolloin näytteenotto sujuu nopeammin ja luotettavammin.

Nina Partanen
Elisa Rinne

Anne Karuaho
Viestinnän lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu
Terveysala, Kuopio

Uutta tietoa lasten näytteenottopeloista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.