Viime lukuvuonna 2017–18 Savonia alkoi tarjota maahanmuuttajien pyynnöstä kokonaan etänä verkossa järjestettäviä opintojaksoja. – Olisi edes puhdas verkkokurssi -palaute, jolla palautteenantaja toivoi uudenlaista ylemmän tason kielikoulutusmahdollisuutta, kannusti osaltaan suomen opettajaa suunnittelemaan etäopetuskokonaisuuden suomen oppimiseen.
Suomi on laaja maa ja välimatkat ovat pitkiä. Maahanmuuttajat asettuvat eri seuduille, eivätkä lähiryhmät muodostu Pohjois-Savossa opetuksen kannalta riittävän suuriksi.
Yhtenä ratkaisuna tähän ovatkin pedagogisesti hyvin suunnitellut ja toteutetut verkkokurssit. – Tämän kurssin erilaiset tavat motivoivat. Täytyy oppia suomea, jos haluat ymmärtää esimerkiksi suomalaisia kirjoja ja lehtiä, kuvaili Savonian kielikurssin opiskelija.
Osassa Savonian kursseista järjestetään tällä hetkellä viikoittaisia etäluentoja, joihin osallistujat voivat halutessaan ja esimerkiksi työtilanteen salliessa osallistua. Ensi kevään Campus Online -tarjonnassa on kolme eri tason suomen kirjallista kurssia, jotka ovat puhtaita verkkokursseja. Niillä ei ole luentoja ollenkaan, vaan toimintaa ohjataan digivälineillä: hyvillä ohje- ja tietoiskuvideoilla sekä erilaisin kirjallisin palauttein, joista osa on automatisoitu yksilöllisen suorituksen mukaan.
Savoniassa on jo kokemusta yhdestä puhtaasta suomen kielen verkkokurssista, joka oli ammattikorkeakoulujen yhteisessä kesätarjonnassa viime kesänä.
Miksi suomen kielen opetusta täytyy tarjota ammattikorkeakoulutasolla?
Korkeakoulututkinnon hankittuaan moni kansainvälinen osaaja suuntaa pois Suomesta. Vaikka halua jäädä Suomeen olisi, kieli osoittautuu monissa tapauksissa ongelmaksi. Myös monet Suomeen muuttaneet tai turvapaikanhakijoina / pakolaisina tulleet huomaavat, että he eivät työllisty, pääse opiskelemaan tai pysty käynnistämään yritystoimintaa ilman riittävää kielitaitoa.
Lisäksi on kansainväliseen vaihtoon tulijoita, jotka huomaavat Suomen olevan potentiaalinen maa asua, ja jotka haluaisivat jäädä Suomeen tuomaan omalta osaltaan yrityksille mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Myöskään maahanmuuttajien puolisot eivät aina työllisty Suomeen kielitaidon puuttuessa, mikä niin ikään on ongelma, koska tällöin koko perhe muuttaa helposti muuhun maahan asumaan.
Suomen kielen taidon hankkiminen jää osalla näistä maahanmuuttajataustaisista henkilöistä kansalaisopistojen tai yhdistysten tarjonnan varaan, eivätkä kielikurssien ajat tai tarjonta välttämättä ole sopivia kaikille. Suomen kursseilla ei ole useinkaan fokusoiduttu työ- tai opiskeluelämän vaatiman kielitaidon kohentamiseen. Useimmat suomen kursseista painottuvat arkikieleen.
Maahanmuuttajat kokevat siis vaikeaksi löytää itselle sopivia kielikursseja, ja usein lähiopetusta sisältävät opintojaksot eivät vain sovi heille: maahanmuuttajissakin on luonnollisesti niin osa-aikatyöntekijöitä, kahdeksasta neljään työtä tekeviä kuin vuorotyössäkin olijoita, puhumattakaan erilaisissa koulutusohjelmissa opiskelevista sekä kolmannella sektorilla, vapaaehtoistyössä tai perhevapailla olevista.
Elämäntilanteet vaihtelevat, joten suomen kielen kurssien on oltava joustavia ja opiskelijoiden sinnikkäitä, jotta uutta oppia karttuu. – Oli hyvä, että voi katsoa teoriavideon, jos ei pääse etäluennolle. Voi myös tulostaa materiaalia, ja tehdä tehtäviä / lukea teoriaa myös silloin, kun ei pääse verkkoon. Pitää olla näin hyviä, joustavia tapoja, kertoi kokemuksistaan eräs suomen etäoppija Savoniassa. Uudet verkkoratkaisut voivat siis olla myös opiskelijoiden mieleen.
Oma haasteensa on sopivantasoisen kielikurssin löytämisessä. – Kansalaisopistossa kaikki kurssit ovat usein jopa alle B2-tason, kommentoi eräs Savonian suomen kurssilla opiskeleva. Usein kansalaisuuden saamiseen riittävä B1- eli YKI3-taso ei kuitenkaan riitä työ- tai opiskelupaikan saamiseen, saati yritystoiminnan pyörittämiseen.
Opetushallituksen kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan B2-tason oppija osaa muun muassa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä. Hän osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön.
Ammattikorkeakouluilla onkin tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä huolehtiessaan, että muun muassa niihin opiskelemaan hakeutuvat ja opiskelemaan jo päässeet maahanmuuttajataustaiset tutkinto-opiskelijat hallitsevat riittävän kattavan kielitaidon. Useimpiin korkeakouluopintoihin suositellaan kielitaidon tasoksi B2, joka vastaa yleisen kielitestin tasoa YKI4 eli Itsenäisen kielitaidon perustasoa.
Maahanmuuttajan työllistyminen riippuu usein kielitaidosta
Kansainvälisen osaajan on vaikea jäädä Suomeen ilman toimivaa peruskielitaitoa, koska usein lähes kaikkeen elämiseen tarvitaan suomen kieltä: esimerkiksi lapsiperheet asioivat päivähoidossa, kouluissa ja lasten harrastuksissa. Varsinkaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella ei sosiaali- ja terveyspalveluissa ole aina mahdollista asioida englanniksi, saati omalla kielellä.
Jos emme tarjoa potentiaalisille kansainvälisille osaajille välineitä jäädä Suomeen, he helposti ratkaisevat tilanteen hakeutumalla ”helpompaan” maahan töihin. Yhtenä tärkeänä välineenä Suomeen pysyvästi jäämisessä on mahdollisuus oppia suomea laadukkaasti ajasta ja paikasta riippumatta.
Vaikka maahanmuuttajien työllistyminen Suomen työmarkkinoille on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan pikkuhiljaa parantunut, maahanmuuttajat ovat työllisinä keskimäärin vain 40 prosenttia maassaoloajastaan. Maahanmuuttajat työmarkkinoilla -tutkimuksen (Eläketurvakeskus 2016) mukaan kielitaidon karttuessa maahanmuuttajat pystyvät integroitumaan nopeammin työmarkkinoihin ja yhteiskuntaan (ks. esim. Schaafsma & Sweetman 2001). Maahanmuuttajaväestön määrän kasvaessa tällä on suuri merkitys muun muassa suomalaisen yhteiskunnan eläkemenoihin.
Edelleen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen (2016) mukaan erityisesti perheellisten maahanmuuttajanaisten tukeminen, esimerkiksi koulutuksen, kielitaidon ja työkokemuksen hankkimiseksi, olisi erityisen tärkeää integroitumisessa työmarkkinoille. – Minulle ei ole ongelma, jos minun mies hoitaa asiat [yhteiskunnassa], mutta se ei vaan tunnu itsenäiseltä. Haluan päättää!, kommentoi eräs suomen opetuksessa mukana oleva.
Koska kielitaidon kartuttaminen eri elämäntilanteissa opiskeleville kansainvälisille osaajille on tutkimustenkin mukaan näin tärkeää, on Savonia lähtenyt tarjoamaan suomen kielen opetusta kielitaidon eri tasoilla verkossa. Silloin opetuksen saavutettavuus kasvaa.
Savonian verkkokielikursseilla on huomattu, että erityisesti perheelliset maahanmuuttajanaiset hakeutuvat opiskelemaan kieltä verkossa. Etäluennolle osallistuminen lasten ollessa itsellä hoidossa on helpompaa kuin esimerkiksi kansalaisopiston lähitunneille iltaisin lähteminen.
– Ennen yritin vain itse opiskella ja se on todella vaikeaa. Savonian suomen kurssilla opiskelimme paljon uusia sanoja ja niiden erilaisiakin merkityksiä, kuvaili suomen oppija verkkokurssin antia.
Savonian B2-tason kesäkurssilla opiskelijat opiskelivat itsenäisesti kahdeksan viikkoa. Ennen kurssia ja pari viimeistä kurssiviikkoa opettaja pyrki aktivoimaan opiskelijoita tehtävien tekoon keskustelualueen viesteillä ja palautteilla, mutta opettaja ja opiskelijat eivät olleet videoyhteydessä keskenään. Palautteet kurssista olivat rohkaisevia, joten Campus Online -tarjontaan on tulossa keväälle kaksi eri tason kurssia lisää. Lisäksi Savonia on aktiivisesti mukana hanketyössä maahanmuuttajien työllistymisen ja opiskelu-urien mahdollistamiseksi.
Kirjoittaja
Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu
– – – – –
Lähteitä ja luettavaa:
ELÄKETURVAKESKUS 2016. Maahanmuuttajat työmarkkinoilla – tutkimus eri vuosina Suomeen muuttaneiden työurista. Tekijät: BUSK, Henna, JAUHIAINEN, Signe, KEKÄLÄINEN, Antti, NIVALAINEN, Satu ja TÄHTINEN, Tuuli. Saatavissa: http://www.etk.fi/wp-content/uploads/Maahanmuuttajat_tyomarkkinoilla.pdf
LAPPALAINEN, POIKOLAINEN JA TRAPP:
Tila haltuun! Suositukset virtuaalisen suomen opiskelun toteuttamiseen. Saatavissa:
https://www.utu.fi/fi/yksikot/braheakeskus/esittely/Documents/Tila%20haltuun!%20Suositukset%20virtuaalisen%20suomen%20opiskelun%20toteuttamiseen.pdf
OPH: Kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Saatavissa:
http://www.oph.fi/download/111628_KIELITAIDON_TASOJEN_KUVAUSASTEIKKO.pdf
SCHAAFSMA, J. & SWEETMAN, A. 2001. Immigrant earnings: age at immigration matters.
Canadian Journal of Economics/Revue canadienne d’économique 34 (4), 1066–1099.