Syksyinen aamupäivä Sydbyen asuinalueella Slagelsessa, Tanskassa. Joukko opiskelijoita opettajineen kulkee halki leikkikentän, jossa on mitä moninaisempia kiipeilytelineitä ja muita virikkeitä. Edellä kulkeva paikan työntekijä Jens kertoo, että leikkikenttä on suunniteltu ja toteutettu alueen asukkaiden toiveiden mukaisesti. Puistomaiset kaistaleet yrtti- ja mansikkaviljelmineen halkovat lukuisista kerrostaloista muodostuvaa viihtyisää korttelialuetta, jonka keskiössä on moderni ja kutsuvan näköinen rakennus: Multihuset.

Sydbyenin asuinalueen fyysisenä keskuksena toimii monitoimitalo Multihuset. Kuva: Merja Kauppinen.

Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelijat vierailivat syyskuun viimeisellä viikolla Tanskassa. Opintomatkan aikana he saivat kuulla tanskalaisista sosiaalialan käytänteistä. Yhtenä viikon vierailukohteena oli Slagelsen Sydbyenissä sijaitseva Multihuset, joka toimii fyysisenä keskuksena Danmarks Almene Boligerin (BL) ja Kompetencecenterin tarjoamille ”social housing” -palveluille.

– Vastaavaa käytäntöä ei Suomessa ole. Malli on vähän kuin yhdistelmä kiinteistönvälitystä, asukasyhdistystoimintaa ja hyvinvoinnin tukemista, kuvailee matkalle osallistunut opiskelija Erja Hiltunen.

– Jotakin yhteistä Tanskan mallilla saattaisi olla myös kehitysvammaisten asumispalveluissa toteutetun sosiaalisen isännöinnin kanssa, pohtii puolestaan opiskelija Heidi Tarvainen.

Sosiaalisesti yhteisöllistä asumista

BL tarjoaa voittoa tavoittelemattomia asumispalveluita, joita rahoittavat yhdistyksen oman toiminnan ohella Tanskan valtio ja Slagelsen kunta. Toiminnan tavoitteena on tarjota hakijoille tarkoituksenmukainen ja kohtuuhintainen vuokra-asunto sekä mahdollisuuksia vaikuttaa oman asuinalueen elinolosuhteisiin. BL:n johtaja Flemming Stenhøj Andersen kertoi toiminnan painottuvan turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen, rikollisuuden ennaltaehkäisyyn, kouluttautumisen ja työllistymisen tukemiseen sekä varhaiseen puuttumiseen ja vanhemmuuden tukemiseen.

Danmarks Almene Boligerin johtaja Flemming Stenhøj Andersen kertoo, mistä voittoa tavoittelemattomissa asumispalveluissa on kyse. Kuva: Marjaana Pitkänen-Pääkkönen.

”Social housing” vastaa tanskalaisen yhteiskunnan haasteeseen ennaltaehkäisemällä ihmisryhmien välistä eriarvoistumista. Ongelmina ovat terveyserojen kasvu, koulutuksen puute ja työttömyys sekä vähäinen sosiaalinen liikkuvuus. Usein haasteet kasaantuvat tietyille (asuin)alueille, mikä lisää syrjäytymisriskiä. Esimerkiksi maahanmuuttajia on haastavilla alueilla Andersenin mukaan jopa 56 %, kun heitä muualla Tanskassa on vain 8 % väestöstä. Työllisyys näillä alueilla on 41 % ja Tanskassa yleisesti 72 %. Myös yksinhuoltajaperheiden määrä on yli kaksinkertainen: haastavilla alueilla 14 % ja muualla vain 6 %. Jo pelkästään Slagelsen kunnan alueella on kaksi valtion ghetoksi nimeämää aluetta: Motalavej ja Ringparken.

Sydbyenin asuinalueen yhteisöllisyys houkuttelee ja kantaa

Slagelsen Sydbyenin alueella asuu kaikenikäisiä vauvaperheistä ikäihmisiin. Myös erilaiset etniset ryhmät ovat edustettuina. Kompetencecenterin asuntososiaalikoordinaattori Adam Pedersen kertoo Multihusetin olevan alueen fyysinen keskus, josta yhteisöllistä vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa – kuten tapahtumia, retkiä ja erilaisia ryhmiä – koordinoidaan. Esimerkiksi palkattujen työntekijöiden loma-aikoina jotkut vanhemmista ohjaavat lasten ja nuorten toimintaa ollen samalla positiivisena roolimallina. Lisäksi alueen asukkaista vaaleilla valittu edustajisto toimii yhteistyössä BL:n kanssa. Vapaaehtoistoiminta rakentuu yhteisöllisyyden kivijalalle. Haasteena on ajoittain etenkin perheellisen väen sitouttaminen mukaan.

Alueen asukkaiden toiveiden mukaisesti toteutettua leikkipuistoaluetta. Kuva: Nina Heide.

Slagelsen kunnan sosiaalipalveluihin verrattuna Kompetencecenter tarjoaa enemmän neuvontaa ja satsaa yksilön tai yhden perheen sijaan koko yhteisön tukemiseen. Työn ytimenä on alueen asukkaiden voimaannuttaminen. Adam Pedersenin mukaan ajatuksena on auttaa asukkaita ja vapaaehtoisia auttamaan itseään ja toisiaan. Kyse on mahdollistajana ja ”kickstarterina” toimimisesta, mikä liittyy tiiviisti myös suomalaisessa sosiaalialan kehittämisessä käytyyn vuoropuheluun yksilöiden ja yhteisöjen osallisuuden tukemisesta.

Ajatus kuulostaa hienolta, mutta toimiiko se todella? Flemming Stenhøj Andersen kertoo yleisellä tasolla näiden asuinalueiden olevan houkuttelevia, kun asukkaiden yhdistelmä saadaan tasapainoisemmaksi: Parempi maine tuo uusia tulokkaita, ja Sydbyen alueelle tulijoita näyttäisi riittävän. Vaikka Slagelsen alueesta varmoja tuloksia on vielä liian aikaista sanoa, näyttää siltä, että toiminta on vaikuttanut positiivisesti alueen asukkaiden elämänlaatuun ja sosiaaliseen liikkuvuuteen.

Opiskelijoiden kesken heränneessä keskustelussa tuli esille ajatus, että tämänkaltaiset alueet ovat ikään kuin kuntia kuntien sisällä. Yhteisöllisyys ja vaikuttaminen omassa lähiympäristössä sekä lähellä oleva tuki ja ohjaus luovat varmasti hyvää pohjaa niin yksilöiden kuin koko yhteisönkin elämän rakentamiselle. Elämän peruspalikat saadaan kuntoon. Kääntöpuolena herää tosin kysymys, kuinka paljon tietyn alueen tiivis yhteisöllisyys voi rajoittaa integroitumista ympäröivään yhteiskuntaan. Toisaalta taas rajatunkin alueen yhteisöllisyys on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin eristäytyminen.

 

Kirjoittaja
Nina Heide
sosionomi YAMK -opiskelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

– – – – –

Lue lisää BL:n sosiaalisesti yhteisöllisen asumisen palveluista http://kefi.dk/

 

Yhteisöllisyyttä tanskalaisittain: ”Social housingilla” elämän peruspalikat kuntoon

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *