Kentällä puhutaan aina hiljaisesta tiedosta. Tuotteistaminen on yksi keino tehdä hiljainen tieto näkyväksi. Tuotteistamisen käsite tulee liiketalouden puolelta, ja monet yksityiset hoivayritykset ovat varmasti hyödyntäneet tuotteistamista edistääkseen omaa liiketoimintaansa ja toiminnan laatua.

Miksei tuotteistamista voisi hyödyntää myös abstrakteissa asioissa, kuten osaamisessa? Sosiaalialan pitkän linjan ammattilaisella on vahva ammatti-identiteetti. Eikö olisi hienoa, jos kaikki tietotaito ja osaaminen pystyttäisiin konkretisoimaan? Ammattilainen itse tiedostaisi osaamistasonsa, ja työnantaja hyötyisi oikeanlaisesta osaamisesta.

Tuotteistamisen alkuun pääset esimerkiksi tutustumalla Canvas-liiketoimintamalliin (ks. Osterwalder ja Pigneurs 2010). Liiketoimintamalli koostuu yhdeksästä eri osa-alueesta:

  • asiakassegmentti
  • arvolupaus
  • markkinointi
  • asiakassuhteet
  • kassavirta
  • resurssit
  • tehtävät
  • yhteistyökumppanit ja
  • kustannusrakenne.
Liiketoimintamalli Canvas. Kuva: Stategyzer.com

Ajatellaan osaamista tuotteena. Ammattilainen tunnistaa oman kohderyhmänsä. Sosiaalialalla kohderyhmiä ovat lapset, nuoret, vammaiset, vanhukset. Näillä ryhmillä voi olla erilaisia haasteita selvitä omassa arjessaan. Osaaminen astuu kuvioon jo ensimmäisessä osa-alueessa.

Tunne kohderyhmäsi

Millaista osaamista tarvitaan palveltaessa eri kohderyhmiä? Lasten kanssa työskentelevät tuntevat lastensuojelulain, vastavuoroisen kommunikoinnin erilaiset menetelmät ovat hyödyksi vammaisten kanssa työskenneltäessä. Vanhuspalveluissa vaaditaan vahvaa osaamista toimintakyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, sekä tietotaitoa kohdata muistisairas. Jokaisen ammattilaisen on tunnettava omat asiakkaat ja juuri heidän erityistarpeensa, muuten ei voi hankkia spesifiä osaamista juuri heitä varten.

Arvosta omaa osaamistasi

Arvolupaus on ammattilaisen lupaus omasta toiminnastaan, osaamisestaan ja näiden kehittämisestä. Mitä minä voisin tehdä, jotta oma toimintani ja osaamiseni olisi arvokasta asiakkaalle, itselleni ja työnantajalle? Mitä merkitystä tämän hetkisellä työlläni on asiakkaalle, itselleni ja työnantajalleni? Avoimuus ja itseluottamus ovat ominaisuuksia, mutta onko niistä hyötyä asiakkaalle? Jos hallitsen puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä, ja hyödynnän niitä laatiessani asiakassuunnitelmaa yhdessä autismin kirjoon kuuluvan asiakkaan kanssa, uskon että osaamistani arvostetaan. Asiakas tulee kuulluksi ja on tyytyväinen.

Markkinoi itseäsi

Kerro työpaikalla, kuinka koit kuulemasi, hyödynnä sitä käytännössä. Sovella uutta työhösi sopivaksi ja innostu.

Kuinka sitten omaa osaamista tulisi markkinoida? Sosiaalialan ammattilaisella on vahva peruskoulutus, jota usein täydennetään erilaisilla ja eripituisilla koulutuksilla. Mitä tapahtuu täydennyskoulutuksen jälkeen?

Markkinoi osaamistasi! Tuo näkyväksi uudet oppimasi asiat. Kerro työpaikalla, kuinka koit kuulemasi, hyödynnä sitä käytännössä. Sovella uutta työhösi sopivaksi ja innostu! Omat osaamisalat voi kirjoittaa paperille ja miettiä kuinka tämä osaaminen näkyy työssä. Kerro kaikki ajatuksesi kehityskeskustelussa. Vaadi, että työnantaja kertoo millaista osaamista työn hoitaminen edellyttää nyt ja tulevaisuudessa. Oman osaamisen esittäminen ääneen asiakaspalaverissa ei ole hävettävä asia, silloin kun se palvelee asiakkaan tilannetta. Samalla yhteistyökumppanit voivat huomata, että juuri tuollaista osaamista tarvitaan, jotta palvelukokonaisuus on toimiva.

Hoida asiakassuhteita huolella

Sosiaaliala pohjautuu asiakassuhteille. Niiden hoitaminen vaatii osaamista. Ammattilaisen on pohdittava kuinka asiakassuhteet tulisi hoitaa, ja onko niiden hoitaminen tietyllä tavalla kustannustehokasta. Hoidetaanko asiakassuhteet kasvotusten, vai onnistuisiko sama verkon välityksellä.

Digiosaamisen hallinta on ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi kotona asuvien ikäihmisten toimintakykyä pystytään tukemaan järjestämällä etäjumppa tabletin välityksellä. Millaista osaamista tarvitaan etäjumpan järjestämiseen? Auttaako asiakkaiden kohtaaminen toimistoissa säilyttämään asiakkuudet? Kuinka osaisin järjestää tapaamiset muuten? Voisiko yhteisökahvila olla vaihtoehto? Kuvaile osaamistarpeet asiakassuhteiden hoitamiseksi liiketoimintamalliin.

Hinnoittele osaamisesi

Työnantajan kannattaa panostaa työntekijöidensä osaamiseen

Jotta ammattilaisen tietotaito tulee hinnoiteltua oikein, on se kirjoitettava näkyväksi. Osaamisen kassavirtaan liittyvät myös arvolupaukset ja asiakkaalle merkityksellinen aika. Ammattilaisella on osaamista X määrä ja hän käyttää sitä Z verran viikossa. Ammattilaisen palkka on X ja kun se jaetaan asiakkaalle merkityksellisellä ajalla Z, saadaan osaamisen hinta. Osaamisen hinta on arvokasta ammattilaiselle, mutta myös työnantajalle. Mitä laadukkaampaa osaaminen on, sitä vähemmän tarvitaan Z kertoja. Vahvalla osaamisella asiakasta on mahdollista tukea niin, että tuen tarve voi jopa keventyä. Voisiko siis sanoa niin, että työnantajan kannattaa panostaa työntekijöidensä osaamiseen? Ammattilaisen kannattaa samalla pohtia mistä oma palkka tulee ja vastaako oma työpanos ja ansaittu palkka toisiaan.

Keskustele osaamisestasi työnantajan kanssa ja palauta perustehtävä mieleesi

Osaamisen tuotteistamisessa painoarvo on resursseilla. Millaista osaamisresurssia on pakko olla, jotta palvelulupaus asiakkaalle toteutuu? Resursseja miettiessä kannattaa kysyä neuvoa työnantajalta. Mikä on tavoitetaso osaamiselle ja kuinka se on mahdollista saavuttaa omassa työssä. Resursseihin kirjataan tavoitteen lisäksi hiljainen osaaminen, joka on jo olemassa palvelua tukevana voimavarana.

Vuosia työtä tehneenä perustehtävä saattaa hautautua kaiken kehittämisen alle. Oman osaamisen tuotteistusprosessissa tulee palauttaa mieleen oman tehtävä ja toimenkuva. On mietittävä, vastaako osaamiseni minulle annettua tehtävää, vaatiiko se päivitystä, vai onko osaamiseni jo ajanut perustehtävän ohi. Perustehtävän kirkastaminen voi olla helpottavaa monien kehittämisprojektien keskellä. Välttämättä ei tarvita paljon uutta osaamista perustehtävän hoitamiseen. Toisaalta, jos tehtävän saamisesta ja osaamisen hankkimisesta on yli 15 vuotta, osaamisen tuotteistaminen auttaa osaamisen päivittämisessä.

Yhteistyökumppaneiden merkitys

Yhteistyöllä on suuri merkitys osaamisen maksimoinnissa. Kuva: Pxhere

Liiketoimintamallissa kuvataan yhteistyökumppanit. Yksittäisenä työntekijänä voi kuvata eri tahot, joiden kanssa tekee yhteistyötä. Samalla voi pohtia, keistä yhteistyötahoista on hyötyä oman tehtävän toteuttamisessa. Onko jollain yhteistyötaholla sellaista osaamista, mitä tarvitsen työni tueksi. Voinko oppia yhteistyötahojeni toimintamalleista tai onko minulla jotain annettavaa heille? Sosiaalialan palveluiden on keskusteltava keskenään, ja niin myös palveluissa työskentelevien ammattilaisten. Toinen toistemme osaamista hyödyntäen yli palvelurajojen voimme varmasti tarjota entistä laadukkaampaa palvelua asiakkaalle.

Pohdi osaamisesi kustannuksia

Mitä kustannuksia omasta osaamisestani tai osaamispuutteista voi syntyä? Kuva: PxHere

Osaamisen kustannusrakenne on vaikeampi asia konkretisoida. Tätäkin on hyvä käydä läpi ensin itse ja sitten yhdessä työnantajan kanssa. Mitä kustannuksia omasta osaamisestani tai osaamispuutteista voi syntyä? Jos osaamiseni ei vastaa tavoitetasoa, kuinka paljon kouluttautumiseni maksaa. Onko työnantaja valmis panostamaan osaamiseni kehittämiseen. Jos en ole valmis poistumaan omalta mukavuusalueeltani, kuinka käy oman työhyvinvointini? Jaksanko työskennellä pitkään, jos en hallitse työni vaatimia asioita?

Työhyvinvoinnin kannalta osaamiseen satsaaminen on merkittävää. Osaava henkilökunta on innovatiivinen ja jaksaa työssä paremmin, koska työkaluja työn toteuttamiseen on olemassa. Osaava henkilökunta tukee toisiaan ja ammattitaitoinen esimies osaa kohdentaa osaamisen juuri sinne missä sitä milläkin hetkellä tarvitaan. Osaamisen tuotteistaminen kannattaa. Sosiaalialan ammattilainen hyötyy itse oman osaamisensa kuvaamisesta, lisäksi työnantaja saa tuotteistamisprosessista arvokasta tietoa työn kehittämiseen. Jatkossa kaikki tietävät mitä sosiaalialalla osataan ja hiljainen tieto muuttuu eheäksi taholta toiselle siirrettäväksi tiedoksi.

Olen kertonut tässä blogissa osaamisen tuotteistamisesta. Opinnäytetyössäni Avainpalvelun tuotteistaminen Saarikan vammaispalveluissa tuotteistin asiantuntijaryhmän toiminnan yhdeksi palveluksi. Opin tuotteistusprosessista sen, että palvelun toimivuutta tulee arvioida alusta asti. Arviointiin täytyy osallistaa palvelun tuottajat ja asiakkaat. Asiakasnäkökulman huomiointi on tärkeää palvelun toimivuuden kannalta. Palvelu ei voi kehittyä, jos ei tiedä kuinka asiakkaat palvelun kokevat. Saman ajatuksen voi rinnastaa osaamisen tuotteistamiseen: Mitä asiakkaat odottavat ammattilaisen osaavan, millaisen tavoitteen työnantajan asettaa osaamiselle ja kuinka ammattilainen itse arvioi oman osaamisen tasonsa. Osaamisen liiketoimintamallin luominen on hyvä aloittaa avoimella keskustelulla itsensä, työnantajan ja asiakkaiden kanssa ja edetä lokero lokerolta kohti eheää osaamista.

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä sosionomi, YAMK-opiskelijan Heidi Tarvaisen kanssa. Opinnäytetyön laajuus ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa Savoniassa on 30 op. Kypsyysnäytteen sijasta opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Heidin kirjoitus on hyvä esimerkki.

 

Kirjoittajat

Heidi Tarvainen
Sosionomi YAMK -opiskelija (SYS17SY)

Pirjo Turunen
Sosiaalialan lehtori

Lisätietoja sosiaalialan YAMK-tutkinnosta saat Savonian nettisivustolta.

Lähteet:
TARVAINEN, Heidi. 2019. Avainpalvelun tuotteistaminen Saarikan vammaispalveluissa. Savonia-ammattikorkeakoulu.
OSTERWALDER, Alexander ja PIGNEURS, Yves. 2010. Business model generation. A Handbook For Visionaries, Game Changers, And Challengers.

Sosiaalialan ammattilainen, tuotteista osaamisesi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *