Suomen palvelujärjestelmää moititaan usein pirstaleiseksi ja viidakkomaiseksi. Moni kansalainen tarvitsee apua palvelujärjestelmässä kahlatessaan. Tietoa ja apua ei välttämättä jaksa etsiä silloin, kun hätä on suurin.
Kuka on kuullut tehostetusta nuorisotyöstä tai nuorisotyön kriisivalmiudesta? Uskallan väittää, että usealle edellä mainitut termit ovat vieraita. Allianssi, Suomen mielenterveysseura sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelevät tehostetun nuorisotyön olevan nuorisotyön järjestämää ammatillisen kriisiavun ohessa toteutettua tukea nuorille, jotka ovat kohdanneet kriisin – järkyttävän äkillisen tapahtuman.
Kriisissä voidaan ajatella olevan kehiä (kuvio 1), jonka ulkokehillä olevat jäävät ammatillisen kriisiavun ulkopuolelle. Tehostettu nuorisotyö on kohdennettu ulkokehillä oleville nuorille.
Tehostettua nuorisotyötä toteutetaan muun muassa nuorisotalojen pidennetyillä aukioloilla, yhteisöllisillä tilaisuuksilla, jalkautumalla nuorten keskuuteen tai päivystämällä sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi läsnäolo, kuuntelu, keskustelut ja apuun ohjaaminen ovat nuorisotyöntekijän tehtäviä tehostetussa nuorisotyössä (Allianssi, Suomen mielenterveysseura ja Opetus- ja kulttuuriministeriö).
Kriisi ja kriisituen mystisyys
Tehdessäni aiheeseen liittyvää opinnäytetyötä minulle tuli usein tunne, että kriisissä ja kriisituessa on jotain mystistä. Nuorten kanssa toimijat tiesivät ihmeen vähän paikallisesta kriisituesta: mistä sellaista saa ja kuka sitä tarjoaa.
Opinnäytetyötä tehdessäni havaitsin itsekin useaan otteeseen palvelujärjestelmän pirstaleisuuden; nuorille tarjottu kriisituki oli vaikeasti löydettävissä. Miksi niin tärkeä asia on ikään kuin piilossa? Jos edes ammattilaiset – nuorten kanssa toimijat – eivät ole tietoisia avusta, niin kuinka nuoret saavat tiedon?
Kriisi on arka aihe ja tekee kipeää. Mutta se kuuluu elämään. Kriisiä ja avun pyytämistä ei tarvitse hävetä. Avun tarjoajien ei tarvitse olla hankalasti saavutettavissa ja avusta voi tiedottaa aivan julkisesti.
Kehityksen avainsanoina avoimuus ja tiedottaminen
Nyky-yhteiskunnassa tukea on runsaasti tarjolla. Se yksin ei kuitenkaan riitä vaan tuen tarjoajien olisi tehtävä myös yhteistyötä keskenään. Opinnäytetyöni toiminnallisessa osuudessa laadin Siilinjärven kunnan nuorisotoimelle kriisivalmiussuunnitelman – sähköisen kriisikansion, joka sisältää tehostetun nuorisotyön toimintamallin.
Työn tutkimuksellisessa osuudessa eräs haastateltavista kommentoi: ”Ei ole tullut mieleenkään kysyä nuorisotyötä avuksi”.
Avoimuus ja tiedottaminen ovat avainasemassa kriisituen kehittämisessä.
Ei kukaan voikaan tietää nuorisotyön toteuttamasta tehostetusta nuorisotyöstä, jos siitä ei ole tiedotettu. Tiedottamisen kohteina tulisi olla niin kansalaiset kuin yhteistyötahot. Esimerkiksi kunnan internetsivuilla voisi olla selkeästi kerrottu eri-ikäisille tarjolla olevista kriisituen tarjoajista. Tiedottaminen yhteistyötahoille tapahtuu luontevasti esimerkiksi palavereissa tai sähköpostitse.
Tiedottaminen onnistuu paremmin, kun sen suunnittelee: kuka, kenelle, milloin ja miten tiedottaa. Toimivan yhteistyön ja laadukkaiden palvelujen kehittäminen mahdollistuu, kun nuorten kanssa toimijat tuntevat toistensa toiminnot ja toimintatavat. Laajaa nuorisojoukkoa koskettavassa kriisissä tarvitaan paljon apua, jolloin yhteistyö on toimivan avun perusta.
Suomen mielenterveysseuran, Allianssin ja Opetus- ja kulttuuriministeriön Nuorisotyön kriisivalmiuden (2016–2018) hankkeen loppuraportissa pohditaan yhteistyön luomisen haasteita. Hankkeen aikana toteutettiin yhteinen koulutus nuoriso- ja kriisityöntekijöille, minkä tavoitteena oli yhteistyön kehittäminen. Haasteina olivat muun muassa osallistuvien tahojen yksipuolisuus tai avainhenkilöiden (esimiesten) puuttuminen.
Opinnäytetyö prosessina
Opinnäytetyön prosessointi on vaatinut muun muassa paneutumista, kärsivällisyyttä ja armollisuutta itseä kohtaan. Prosessi kesti noin vuoden ja yhdeksän kuukautta. Minulla oli aiheeseen paloa ja mielenkiintoa.
Opinnäytetyöllä tuntui olevan tarkoitus, kun tiesi kehittävänsä käyttöön tulevaa työvälinettä – kriisivalmiussuunnitelmaa. Kuviossa 2 on kuvattu Demingin ympyrää (Six Sigma) mukaillen sähköisen kriisikansion kehittämistyön prosessi.
Lukemasi blogiteksti on tehty osana sosionomi YAMK tutkinto-ohjelman opinnäytetyötä. Opinnäytetyön laajuus ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa Savoniassa on 30 op. Kypsyysnäytteen sijasta opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Marin blogiartikkeli on hyvä esimerkki.
Kirjoittajat
Mari Pekkarinen
Sosionomi YAMK -opiskelija
Anne Waldèn, YTT
Sosiaalialan yliopettaja
Lisätietoja sosiaalialan YAMK-tutkinnosta saat Savonian nettisivustolta
Lue lisää:
Allianssi, Suomen mielenterveysseura ja Opetus- ja kulttuuriministeriö s.a. Nuorisotyön kriisikansio (verkkojulkaisu)
Pekkarinen Mari 2019. Kriiseissä mukana. Siilinjärven kunnan nuorisotoimen tehostetun nuorisotyön toimintamalli. Saatavilla myöhemmin: Theseus.fi