Summeri soi. Kentältä poistuu maalivahti, hyökkääjiä, puolustajia ja tuomarit. Kentän laidalla odottavat loput pelaajista, valmentajat ja huoltojoukot. Peli on päättynyt poikani joukkueen voittoon, taas kerran. Kasvoilla hymyjä, lämmin tuulenvire kutkuttelee käsivarsia ja korvissa kaikuvat riemuhuudot. Finaalipeli odottaa.

Seuratessani poikani jalkapallopelien kulkua taannoisina vuosina, oivalsin tiimipelaamisen merkityksen. Jalkapallo on tiimipeliä. Yhtä lailla työelämä on nykyisin täynnä erilaisia tiimejä.

Puhumme verkostotyöstä, yhteistyöstä, tiimityöstä, moniammatillisuudesta, ryhmätyöstä ja uusimpana monitoimijaisuudesta.

Kaikki nämä tiimipelin termit viittaavat yhdessä tekemiseen ja yhdessä olemiseen. Teoriassa termit ovat hienoja. Ne viestivät meille yhteisymmärryksessä tehtyjä tuloksia. Me-henkeä. Mutta mitä ihmettä? Miksi rivit rakoilevat ja tulosta ei tule?

Yhteistyö haastaa tarkastelemaan omaa tekemistä

Yhdessä saavutetun voiton jälkeen on helppo hymyillä (Hiltunen 2016.)

Palataan hetkeksi takaisin jalkapallon pariin. Kun finaalipelistä irtosi voitto ja kultaiset killuttimet ripustettiin jokaisen joukkueeseen kuuluneen toimijan kaulaan, tiimipelaaminen sai arvoisensa sinetin. Joukkue ei olisi pärjännyt ilman jokaista toimijaa. Joukkue ei olisi ollut kultajoukkue, jos se olisi koostunut pelkistä maalintekijöistä. Mistä voittoisa otteluputki sitten johtui?

Meillä aikuisilla olisi valtavan paljon opittavaa lasten peleistä toteuttaessamme yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Eräs loistava esimerkki yhteistyön tekemisestä on kouluyhteisö ja oppilashuolto, joka koostuu monen eri ammattikunnan edustajista. Tämä pelikenttä on tulevaisuudessa muutosten edessä.

Suomalainen lasten, nuorten ja perheiden palveluverkosto on nimittäin muuttumassa. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE on entisen hallituskauden aikaansaannos, jota parhaillaan toteutetaan valtakunnallisesti.

Kärkihankkeen tavoitteena on palvelujen yhteensovittaminen lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi niin, että huomioidaan lapsen etu ja perheiden moninaisuus. Palveluiden yhteensovittaminen ei koske ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, vaan myös koulut ovat merkittävässä roolissa muutosta tehtäessä. LAPE-muutosohjelmassa pyritään asenteelliseen muutokseen ja vahvistamaan sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Tavoitteena on toimijoiden saumaton yhteistyö lapsen ja perheen parhaaksi. (STM 2017.)

LAPE- muutosohjelma ei ole ydinfysiikkaa tai rakettitiedettä. Se nojaa eri toimijoiden kykyyn tehdä yhteistyötä. Haasteet yhteistyössä tulevat esille ammattien välisissä ristiriidoissa sekä luottamuspulassa. Yhteistyötä haastaa haluttomuus luottaa tai ottaa selvää toisen toimijan työn tavoitteista.

Lokeroitunut, omaan perustehtäväänsä tuijottava toimija sulkee silmänsä onnistumisen mahdollisuuksilta. Kyseessä voivat myös olla niin sanotut dilemmat eri ammattiryhmien välillä, kuten Petrelius ja Aaltio (2017) asiaa kuvailevat. Ei opettaja yksin, eikä oppilashuollon toimija yksin, voi tukea lasta tai nuorta elämän haasteissa. Tarvitaan luottamuksellista yhteispeliä.

Toimiva yhteistyö koostuu monesta eri tekijästä. Onnistuessaan se muodostaa saumattoman kokonaisuuden.

Yhteisen tahtotilan saavuttaminen lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi koululla, on seurausta jokaisen toimijan henkilökohtaisesta reflektoinnista eli kyvystä tarkastella kriittisestikin omaa toimintaa.

Jokaisen lapsen, nuoren tai perheen kanssa työskentelevän on matkalla kohti yhteistä, tunnistettava oman substanssiosaamisensa riittämättömyys ja tunnustettava tarvitsevansa toisten toimijoiden osaamista.

Lopulta kyseessä on aikuisten kyky sietää muutosta ja löytää perille yhteistyön tasolle, jossa ammatti-identiteetti kestää eri toimijoiden kanssa toimimisen. Riippumatta ammattikunnasta, lapsi- ja perhelähtöinen oppilashuolto vaatii kunkin toimijan henkilökohtaisen kasvuprosessin. Voittaakseen pelin on yhdistettävä voimat.

Palataan vielä lopuksi jalkapalloon. Kun joukkue sitten häviää, se häviää joukkueena. Aikuisten tiimipelaamisessa lasten ja nuorten parissa sen sijaan häviäjiä on aina vain yksi, lapsi. Kuinka monta peliä uskallamme hävitä vain sen vuoksi, ettemme kykene pelaamaan tiiminä? Joten riisukaamme taistelevat ammatti-identiteettimme ja pukekaamme päälle yhtenäiset peliliivit. Jokainen lapsi ja nuori koulussa tarvitsee ympärilleen toimivan tiimin.

Toimiva yhteistyö koostuu monesta eri tekijästä. Onnistuessaan se muodostaa saumattoman kokonaisuuden.

Lukemasi blogiteksti on tehty osana sosionomi YAMK tutkinto-ohjelman opinnäytetyötä. Opinnäytetyön laajuus ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa Savoniassa on 30 op. Kypsyysnäytteen sijasta opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Erjan blogiartikkeli on hyvä esimerkki.

 

Kirjoittajat

Erja Hiltunen
Sosionomi YAMK-opiskelija

Anne Waldèn, YTT
Sosiaalialan yliopettaja

Lisätietoja sosiaalialan YAMK-tutkinnosta saat Savonian nettisivustolta

Lähteet:
PETRELIUS, Päivi ja AALTIO, Elina 2017. Onnistunut integraatio ja monitoimijainen yhteistyö. Edellytyksiä, tuntomerkkejä ja haasteita integraation eri tasoilla [diaesitys]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 2019-03-23.]
STM 2017. Näin LAPE-ohjelma uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palvelut. [verkkosivu]. [viitattu 2017-12-10.]

Yhteispelillä eteenpäin kentällä ja työelämässä
Merkitty:        

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.