Asiakkaan osallisuudesta on tullut yksi tärkeimmistä tavoitteista sosiaalialalla. Osallistava kirjaaminen on noussut yhdeksi keskeiseksi menetelmäksi tämän vahvistamiseksi.

Kuullessani käsitteen ”osallisuus” ensimmäistä kertaa, tuntui vaikealta hahmottaa, mitä se ihan käytännön asiakastyössä tarkoittaa. Oivaltaessani osallisuuden merkityksen ymmärsin sen olevan yksi tärkeimmistä asioista, jonka äärelle halusin tarkemmin pysähtyä opinnäytetyössäni.

Osallisuuden kokemisen merkitystä ei voi väheksyä, sillä se voi vaikuttaa positiivisesti ihmisen hallinnantunteeseen ja itsetuntoon. Sillä voi olla lisäksi voimaannuttava ja terapeuttinenkin merkitys. Uskotaan, että osallisuutta edistämällä voidaan tuottaa laadukkaita ja asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluja. (Laitila 2018.)

Mitä osallistava kirjaaminen on?

Osallistavaa kirjaamista on jo se, kun kerrot asiakkaalle dokumentoivasi työskentelyä asiakastietojärjestelmään. Sitä on myös se, että näytät asiakkaalle työskentelyn aikana kirjoittamiasi tekstejä. Kaikkein osallistavinta kirjaaminen on kuitenkin silloin, kun teet sen asiakkaan kanssa yhdessä. (ks. Laaksonen ym. 2011.)

Osallistava kirjaaminen tuo esiin niin asiakkaan, kuin työntekijän huomioita työskentelyprosessin aikana. Näiden ollessa ristiriidassa on kirjauksissa tärkeää näkyä kummankin osapuolen näkemys asiasta. Osallistava kirjaaminen on yksinkertaisesti sitä, että tulet kysyneeksi asiakkaalta vaikkapa ”mitä mieltä sinä tästä olet? tai ”mitä sinä toivoisit tästä tapaamisesta kirjattavan”. Sen jälkeen kirjaat nämä asiakkaan näkemykset osaksi kirjaustasi. Kirjaamisen välineinä voivat olla yhtä hyvin kynä ja paperi kuin tietokone.

Kirjauksissa on tärkeää näkyä sekä asiakkaan että työntekijän näkemys.

Miksi osallistava kirjaaminen -menetelmää kannattaa käyttää?

– Menetelmä mahdollisti syvemmän analyysin asiakkaan kanssa, totesi eräs menetelmää kokeillut työntekijä. Kun asiakkaalla on mahdollisuus osallistua häntä koskevien kirjausten tekoon, hän voi hahmottaa paremmin tilannettaan, muutostarpeitaan ja kehittymistään. Lisäksi hän tulee tietoisemmaksi mitä mieltä työntekijä hänen tilanteestaan on, yhdessä siitä keskustellen.

Kirjaamisvälineiksi käyvät niin tietokone, kuin kynä ja paperi. Kuva: PxHere.

Asiakkaan mukana ollessa salamyhkäisyys kirjausten sisällöstä häviää, myös positiiviset asiat tulevat näkyväksi ja kirjatuksi. Dialogi asiakkaan ja työntekijän välillä vahvistuu, ja siitä tulee luonnollinen osa asiakastyötä.

Ja tuli hyviä huomioita asiakkailta itseltään, mitä he eivät olisi välttämättä muuten ehkä sanoneet, kommentoi toinen työntekijä kokemuksiaan menetelmästä.

Osallistavaa kirjaamista voi tehdä erityisesti sosiaali- ja terveysalan toimintayksiköissä, joissa kirjaaminen on muutenkin merkittävä osa asiakastyötä. Ajattelen sen sopivan erityisesti kuntouttavaan ja muutosta tavoittelevaan työskentelyyn, koska menetelmä antaa hyvän mahdollisuuden asiakkaan tilanteen tarkasteluun yhdessä hänen kanssaan.

– Asiakkaan ajatuksia on saatu kuulumaan aivan eri tavalla kuin aikaisemmin, kommentoi menetelmää kokeillut työntekijä.

Miten uudesta menetelmästä tulee osa työyhteisön työskentelyä?

Uusi asia jännittää, aina. Olipa kyse sitten pienestä muutoksesta tai isommasta uudistuksesta. Myös uutta menetelmää kohtaan voi esiintyä epäilyksiä, niin työntekijän kuin asiakkaan puolelta. Sen vuoksi onkin tärkeää pysähtyä uuden asian äärelle ja toteuttaa suunnitellusti menetelmän tai asian vakiinnuttaminen käytäntöön. Kehittäminen osana arjen työtä ei tapahdu itsestään, vaan edellyttää tavoitteellista toimintaa (Vataja 2012).

Esimerkiksi uuden menetelmän vakiinnuttamista työyhteisön käytännöksi voivat edesauttaa aiemmat hyvät kokemukset menetelmästä muualla ja sen puolesta puhuvat tutkimustulokset, ajankohtaisuus, merkittävyys työntekijän ja asiakkaan kannalta, konkreettisen tekemisen suunnitelmallinen ja tavoitteellinen seuranta sekä työyhteisön sitouttaminen menetelmän käyttöön, esimerkiksi kirjaamalla menetelmän käyttö palvelukuvaukseen. (ks. Toikko & Rantanen 2009.) Ylipäätään kaikenlaisella työelämään liittyvällä kehittämistyöllä on oltava selkeät suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheet, koska muuten kehittäminen unhoittuu tärkeässä arkityön aherruksessa.

Kokeile rohkeasti erilaisia menetelmiä asiakastyön ja oman työotteen kehittämiseksi – muistaen sen, että aito ja kunnioittava, ihmisten välinen kohtaaminen on kaiken lähtökohta.

Lukemasi blogiteksti on tehty osana sosionomi YAMK tutkinto-ohjelman opinnäytetyötä. Opinnäytetyön laajuus ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa Savoniassa on 30 op. Kypsyysnäytteen sijasta opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Annen blogiartikkeli on hyvä esimerkki.

 

Kirjoittajat

Anne Pulkkinen
Sosionomi YAMK-opiskelija

Anne Waldén, YTT
Sosiaalialan yliopettaja

Lisätietoja sosiaalialan YAMK-tutkinnosta saat Savonian nettisivustolta

Lähteet:
LAAKSONEN, Maarit; KÄÄRIÄINEN, Aino; PENTTILÄ, Marja; TAPOLA-HAAPALA, Maria; SAHALA, Heli;
KÄRKI, Jarmo ja JÄPPINEN, Anu 2011. Asiakastyön dokumentointi sosiaalihuollossa. Opastusta asiakastiedon käyttöön ja kirjaamiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 54/2011.
LAITILA, Minna 2010. Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Itä-Suomen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Terveystieteiden tiedekunta.
PULKKINEN, Anne 2019. Osallistava kirjaaminen perhekuntoutuksen menetelmäksi. Savonia-ammattikorkeakoulu.
TOIKKO, Timo ja RANTANEN, Teemu 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta: näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon.
VATAJA, Katri 2012. Kehittyvä työyhteisö. Itsearvioinnin hyödyntäminen työyhteisön kehittämisessä kunnallisessa sosiaalitoimessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Asiakkaan osallisuus ja kirjaaminen – mitä tapahtuu, kun ne yhdistetään?
Merkitty:            

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.