Lapsi leikkii mielellään. Leikki ei ole vain leikkiä, vaan tärkeää lapsen kehitykselle, kasvulle, hyvinvoinnille ja oppimiselle. Leikkiessään lapsi oppii muun muassa toimimaan yhdessä, käsittelemään tunteitaan sekä tietämään, mikä on oikein ja mikä on väärin. Myös esimerkiksi matematiikan ja vieraan kielen oppimisessa käytetään leikkiä.

YK:n selvityksen mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Lieneekö yksi syy siihen laadukas varhaiskasvatus, joka mahdollistaa lasten turvallisen leikin ja hyvinvoinnin? Entä muistatko, millaisia leikkejä sinä leikit lapsena? Mikä niissä oli hauskinta?

Savonian toimintaperiaatteisiin on kirjattu kokeilukulttuuri ja luovat innovaatiot. Koulutuksessa rohkaistaan niin opettajia kuin opiskelijoitakin tähän kokeilukulttuuriin muun muassa yhdessä työyhteisöjen kanssa. Iisalmen kampus tarjoaa varhaiskasvatuksen koulutuksessa kokeiluihin erinomaisen mahdollisuuden: yksi Iisalmen kaupungin päiväkodeista on saman katon alla, Savonian kampuksella!

Lisäksi Iisalmen kampuksella on perinteiseksi kansainväliseksi opiskelumoduuliksi muotoutunut kansainvälinen MultiPro -opintokokonaisuus. Se sisältää monialaisia opintoja, joihin osallistuu hyvinvointialan ja luonnonvara-alan opiskelijoita eri maista.

Savonialaiset kertovat: mietimme, miten yhdistää kansainvälisyys, luova kokeilukulttuuri ja lasten leikki? Päiväkotiyhteistyönä syntyi idea järjestää englanninkielisiä leikkityöpajoja päiväkodin lapsille.

Myös päiväkodin lasten vanhemmilta oli tullut toiveita pitkin syksyä, että he toivoisivat englannin kielen leikkimielistä harjoittelua jo päiväkotiin ja eskariin. – Aihe sopi siis erittäin hyvin ryhmäämme, kertoi lastentarhanopettaja Tuire Laitinen.

Lapset osaavat tänä päivänä paljon englannin kieltä jo varhaisessa vaiheessa, koska kuulevat sitä paljon esimerkiksi eri medioissa. Myös tämän takia aihe oli hyvin ajankohtainen ja paikallaan 5–6-vuotiaille lapsille.

Mietinnät johtivat leikkityöpajojen suunnitteluun

Sosionomi (AMK) -tutkinto-ohjelman opiskelijat (SS18SP) järjestivät päiväkodin lapsille englanninkieliset leikkityöpajat. Venäläinen ja slovenialainen sosiaalialan vaihto-opiskelija oli opiskelijaryhmässä mukana. Opiskelijat suunnittelivat pienryhmissä ”Kielipolku”-leikkityöpajat sekä viisivuotiaiden että esikoululaisten ryhmälle.

Lastentarhanopettajat olivat mukana leikkipajojen suunnittelussa osallistumalla yhteen opiskelijoiden suunnittelutyöpajaan ja antamalla palautetta pienryhmien pedagogisista suunnitelmista. Ideana oli, että opiskelijat käyttivät työpajoissa elämyksellisen, yhteistoiminnallisen ja tutkivan oppimisen menetelmiä lasten kehitysvaihe huomioon ottaen. Monelle opiskelijalle tämä oli ensimmäinen kerta opetella pedagogisen suunnitelman tekemistä aitoon ohjaustilanteeseen.

Leikkityöpajat ajoitettiin kansainvälisyysviikolle

Opiskelijat järjestivät leikkityöpajat Savonian kansainvälisyysviikolla, jolloin kampuksella oli muutakin kansainvälisyyteen liittyvää ohjelmaa: liikuntasali muuttui toriksi, jossa oli tekemistä ja tutkimista opiskelijoille ja henkilöstölle. Tilaan rakennettiin yhdeksi aamupäiväksi Global Market, jossa kuului puheensorinaa ja naurunremakoita, kun osallistujat hankkivat tietoa ja käytännön kokemuksia kulttuurien kohtaamisesta opiskelijoiden laatimilla rasteilla.

Samaan aikaan kampuksella kahdessa kerroksessa oli lasten kuljettavana kaksi erilaista, osallistujien ikäryhmille suunniteltua Kielipolkua. Lapset saivat ennen polulle lähtöään opiskelijoiden suunnittelemat passit, joihin jokaisesta leikkityöpajasta annettiin leima tai tarra. Passista jäi mukava muisto lapsille itselleen ja tietysti esiteltäväksi myös vanhemmille. Kun lapset matkasivat pienissä ryhmissä tehtävästä toiseen oppimaan hiukkasen englantia toiminnallisissa tuokioissa leikkien, innokkaita osallistumisen ääniä – myös naurua – kaikui läpi kampuksen.

Viisivuotiaat lähtivät ennakkoluulottomina kulkemaan omaa Kielipolkuaan. Sini-Karhun pesässä he harjoittelivat Sini-Karhun tunteiden tunnistamista hänen ilmeistään sekä opettelivat tunteiden englanninkielisiä nimiä tunnekuvien avulla. Tunnekuvat liitettiin taululle kirjoitettuihin tunteiden nimiin.

Sini-Karhun tunteet kahdella kielellä odottavat sopivia tunnekuvia.

Polku kulki myös tilaan, jossa lapset harjoittelivat muotoja, niiden yhdistämistä väreihin sekä värejä englanniksi. Löytyykö pari punainen ja kolmio? Entä vihreä ja neliö? Polun varrella lapsilla oli myös mahdollisuus tanssia yhdessä eläinten kanssa – mutta ensin he opettelivat eläimiä ja numeroita englanniksi. ”One-two-three” kuului käytävällä monesta suusta.

Haastetta eskari-ikäisille

Esikoululaisten polku oli erilainen. Yhdessä leikkityöpajassa he opettelivat vuodenaikoja. Sienen kuva löysi nopeasti paikkansa syksyisen kuvan täydentäjänä, kun lapset miettivät, mitä löytyy metsästä syksyllä. Mitähän syksy on englanniksi? Minä vuodenaikana on oma syntymäpäivä?

Mukavaa kyytiä leikkityöpajasta toiseen.

Lapset piipahtivat myös retkellä satumetsässä Krista-menninkäisen kanssa ja auttoivat yksisarvista oppimaan kehon osia tanssileikin avulla. Piippolan vaarin talossa kaikui musiikki, kun lapset oppivat eläinten nimiä englanniksi ja opettivat niitä myös vaihto-opiskelijoille. Toisaalla eläinhahmoiset aistisankarit esittelivät lapsille supervoimiaan päästämällä heidät aistimaan erilaisia makuja, tuoksuja, ääniä… ja oppimaan samalla eläinten nimiä englanniksi. Miltä tuoksuu kaardemumma? Mikäs se Dog-koiran supervoima olikaan?

Lapset tykkäsivät kovasti työpajoista ja sanojen harjoittelu jatkui myös työpajojen jälkeen arjessa. Värejä erityisesti muisteltiin kovasti: blue, red, green… Vanhemmille kerrottiin myös opittuja asioita heti, kun he saapuivat lapsia hakemaan. Vanhemmilta saimme vain positiivista palautetta ja ihastuneita katseita, kun lapsi toisteli oppimiaan englannin kielen sanoja. Toivomme jatkossa samanlaista yhteistyötä!

Leikkiteemalle jatkoa Nalleneuvolassa

Leikkiteemaa jatkettiin hoitotyön tutkinto-ohjelman opiskelijoiden suunnittelemalla Nalleneuvola-tapahtumalla. Lasten ja nuorten hoitotyössä leikki on tärkeä osa lapsen hoitoa ja kuntoutusta. Leikin avulla tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä lapselle vieraassa ja pelottavassa sairaalaympäristössä.

Leikki osana hoitoa auttaa lapsia käsittelemään sairaalassaolon aiheuttamia tunteita ja kokemuksia. Leikki tuo myös sairaalassa olevalle lapselle mielihyvää ja iloa sekä edistää viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Lasta voidaan myös valmistella leikin avulla tuleviin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Leikin toteuttaminen kuuluukin jokaiselle lapsen hoitoon osallistuvalle, ja leikkiä osana hoitotyötä on tärkeä harjoitella jo opintojen aikana.

Nallesairaalassa kaikki valmiina, mikähän nallea vaivaa?

Sairaanhoitajaopiskelijat ryhmästä SN17SP järjestivät päiväkodin lapsille lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön opintoihin liittyen ohjaustapahtumat Nalleneuvolassa, sairaalassa ja kotona. Päiväkodin lapset tulivat tuokioon oman nallen kanssa. Tuokio järjestettiin Savonian hoitotyön luokkatiloissa, joissa lapset vierailivat oman nallensa kanssa Nalleneuvolassa, Nallesairaalassa ja Nalle kotona –pisteessä. Jälkimmäisessä pisteessä lapset miettivät, miten nallen terveyttä voi edistää kotona.

Ilmassa oli kovasti jännitystä, kun lapset saapuivat nallet mukanaan tapahtumaan. Lapset saivat tuoda omat pehmolelunsa mukanaan, mikä oli lapsille tärkeää. Opiskelijat olivat heitä vastassa jo yläaulassa, joten he tunsivat olonsa tervetulleiksi. Sairaanhoitajaopiskeijat ottivat heidät vastaan lapsilähtöisesti leikkiä hyödyntäen.

Neuvolassa nallelle tehtiin tutkimuksia ja annettiin rokotus, jos lapsi antoi luvan. Nallen neuvolakortti mukanaan lapset jatkoivat nallesairaalan, jossa oli hoidettavana muutama nallepotilas. Lapset saivat antaa nallepotilaille lääkettä ja kertoa oman nallensa voinnista sekä tutkia nallen korvat ja mitata lämmön oikeilla tutkimusvälineillä. Nalle kotona -pisteessä lapset pohtivat, mitkä asiat ovat hyväksi nallen terveydelle. – Olipa meillä reippaita lapsia ja nalleja vierailulla, tuumasivat Nallesairaalan ”työntekijät”.

Lapset pitivät erityisesti siitä, että saivat kokeilla ihan oikeita välineitä ja tutustua niihin leikkien. – Lapset olivat rohkeasti mukana toiminnoissa, ja opiskelijat ottivat lapset hienosti huomioon, kertoivat päiväkodin työntekijät.

Oikeat stetoskoopit korville ja kuunnellaan, mitä nallen vatsasta kuuluu.

Tilanteet olivat pääosin rauhallisia: lapset malttoivat kuunnella ja toimia ohjeiden mukaan. Toimipisteet ja toimenpiteet oli mukavasti ajateltu, myös terveyskasvatuspiste oli hyvin suunniteltu. Lapset saivat siinäkin itse osallistua keskusteluun ja kertoa esimerkiksi omista aamutoimistaan. Lapset olivat erityisen mielissään mukaan saamistaan neuvolakorteista, tarroista ja hammasharjoista – osallistuminen oli huomioitu mainiosti!

– Kokonaisuudessaan toteutus oli hyvä ja selkeä ja se oli suunnattu oikealle ikäryhmälle. Olemme kiinnostuneita jatkossakin osallistumaan vastaavanlaiseen toimintaan/tapahtumiin ja oppimishetkiin, kuvailivat päiväkodin työntekijät.

 

Kirjoittajat:

Katrina Hyvönen, lehtori, sosiaali- ja terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu
Pirjo Huttunen, lastentarhanopettaja, Paloisten päiväkoti
Anne-Leena Juntunen, lehtori, sosiaali- ja terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu
Hannele Tams, lehtori, sosiaali- ja terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu
Tuire Laitinen, lastentarhanopettaja, Paloisten päiväkoti

Kielikylpyä ja nalleneuvolaa Savonian Iisalmen kampuksella

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *