Kuopion kaupunginteatteri täyttyi 18.–19.9.2019 sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista. Kyseessä oli Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät, joiden ohjelmassa asiantuntijoiden puheenvuorojen lisäksi oli myös pajatoimintaa.
Me opiskelijoina pääsimme suunnittelemaan ja toteuttamaan moniviranomaisyhteistyötä käsittelevää pajaa. Painopiste pajan asiantuntijaosiossa oli ensihoidon rooli moniviranomaisyhteistyössä. Tätä näkökulmaa täydentämään odotimme innokkaina pajalaisten näkemyksiä ja kokemuksia omasta työstään käsin. Ja mitä sitten saimmekaan?
SOTE-TIKE tilannekeskus
Pajaan osallistui alan ammattilaisia eri puolelta Suomea. Osallistujat esittäytyivät toisilleen ja oli ilo huomata, että mukana oli varsin laaja kattaus osaamista ja tietämystä. Asiantuntijaosuudesta vastasivat ensihoitaja (YAMK) -opiskelijat Juha Penttonen ja Pekka Seppänen. Asiantuntijuutta täydensi Kuopion yliopistollisen sairaalan viestipäällikkö Henri Vainionpää. Asiantuntijaosiossa esiteltiin Pohjois-Savossa toimivaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tilannekeskus toimintamallia (SOTE – TIKE).
Sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskus (SOTE-TIKE) on perustettu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Kuopion kaupungin yhteistyönä. SOTE-TIKE:ssa toimii ensihoidon kenttäjohto, Kuopion kaupungin virka-aikainen sosiaalipäivystys ja 12 kunnan seudullinen virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys, turvapalveluhälytysten vastaanotto ja kotihoidon yhteyspiste.
Tilannekeskus tekee tiivistä yhteistyötä hätäkeskuksen, ensihoidon, kotihoidon, sairaalan päivystyksen ja osastojen sekä sosiaalipalveluiden kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskus (SOTE-TIKE) on todettu hyvin toimivaksi moniviranomaisyhteistyöksi.
– Moniviranomaistyö on luonteva osa ensihoitopalvelua. Yleisimmin ensihoidon ja sosiaalitoimen yhteistyö koskee lastensuojelulain alaisia ja psykososiaalisen tuen tehtäviä, sekä vanhusten kotona pärjäämisen varmistamista, kertoivat asiantuntijaosuudessa Juha Penttonen ja Pekka Seppänen.
Keskustelua asiantuntijaosuuden aikana synnytti muun muassa vastuu ilmoitusten kirjaamisesta. Nopeasti kävi selväksi, että käytännöt ovat erilaiset alueen mukaan mutta lainsäädäntö kuitenkin kaikkien toimintojen taustalla on sama. Lainsäädäntö säätelee kaikkia toimijoita Suomessa, joten mietintään jäi, voiko lakia tulkita hyvinkin eri tavoin? Lisäksi kahvipöytä keskusteluun jäi pohdittavaksi, onko suullinen ja kirjallinen ilmoitus yhtä päteviä.
Moniviranomaisyhteistyössä alueellisia eroja
Pajan osallistujat pääsivät asiantuntijaosuuden ja sen kirvoittaman keskustelun jälkeen jatkamaan keskustelua pienemmissä ryhmissä moniviranomaisyhteistyöstä. Osallistujat saivat miettiä, mikä tällä hetkellä on toimivaa ja mitä olisi vielä kehitettävä.
Kaikissa neljässä ryhmässä oli toimijoita eri alueilta, joten useat asiat, jotka toimivat yhdellä alueella, vaativat taas kehittämistä toisella alueella. Alueellisia eroja oli muun muassa siinä, miten tiivistä moniviranomaisyhteistyö on ja toimiiko sosiaalipäivystys esimerkiksi yhteisissä tiloissa poliisin kanssa.
Yhteisenä kehitettävänä asiana nousi kaikissa ryhmissä yhteydenpito reaaliaikaisesti eri viranomaisten kesken. Virve viranomaisradioverkon käyttö koettiin hyvänä yhteydenpitotapana ja sitä tulisi osallistujien mielestä entistä rohkeammin yhteydenpitovälineenä käyttää.
Keskustelua herätti myös vanhuspalveluiden lisääntyneet päivystystapahtumat. Pääasiassa sosiaalipäivystystä tekevät lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja he kokivat, ettei heillä ole valmiuksia riittävästi hoitaa vanhuksiin liittyviä päivystystapahtumia.
Toiveena oli, että sosiaalipäivystykseen saataisiin lisäresursseja ja ammattitaitoa hoitamaan vanhuksiin liittyviä tehtäviä. Pajan osallistujat olivat kuitenkin melko yksimielisiä siitä, että pääsääntöisesti asiat toimivat hyvin Odotimme pajalta antoisia keskusteluja sekä monipuolisia näkökulmia ja niitä saimme. Tiivistetysti voisi sanoa, että moniviranomaistyön kehittäminen on kesken, mutta hyvässä vauhdissa.
– Reaaliaikaiset yhteydenotot viranomaisten kesken haasteellisia. Tulisi päästä eroon puhelimella soittelusta, joka on aikaa vievää. Virve toimii tässä hyvin, jos sitä käytetään, kiteytti yksi pajaryhmä kehittämisehdotukseksi.
Meidän vastuu – asiakaslähtöinen toimintatapa
Valtakunnallisten sosiaalipäivystyspäivien puheenvuoroissa jo ennen pajaamme sivuttiin moniviranomaisyhteistyötä. Tärkeä puheenvuoroissa esiin noussut asia mielestämme oli ”meidän vastuu”. Meidän vastuu -ajattelu takaa asiakaslähtöisen toimintatavan. Tämän ajatus laittaa meidät toimimaan yhdessä viranomaisina. Se saa meidät myös miettimään, millainen lopputulos halutaan saavuttaa. Ja tämä ajatus madaltaa raja-aitoja moniviranomaisyhteistyössä toimivien väliltä. Jotta se pääsee toteutumaan käytännössä ja työ moniviranomaisyhteistyössä on sujuvaa, tarvitaan lisää keskustelua ja kehittämistä. Lisäksi toimivia malleja tulisi monistaa soveltuvin osin ja omalle alueelle soveltuvalla tavalla.
Lämmin kiitos kaikille pajassamme mukana olleille. Keskustelua olisi mielellään jatkanut pidempäänkin.
Lukemasi blogiteksti on tehty osana sosionomi YAMK tutkinto-ohjelman Uudistava johtaminen sosiaalialan työssä opintojaksoa.
Kirjoittajat:
Marja Granlund,
Sanna Nyyssönen ja
Anne Riikonen
Sosionomi (YAMK) -opiskelijoita
Anne Waldèn
Sosiaalialan yliopettaja
Pekka Seppänen ja
Juha Penttonen
Ensihoitaja (YAMK) -opiskelijoita
Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Pääkkönen, Ritva. Maakunnallinen sosiaalipäivystys. Esitelmä Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät Kuopiossa 18.-19.9.2019.