Tämä blogi jatkaa Sosiaalipäivystyspäivistä kirjoitettujen blogipostausten sarjaa. Työpajamme aiheina Valtakunnallisilla sosiaalipäivystyspäivillä Kuopiossa syyskuussa olivat psykososiaalinen tuki ja kriisityö.
Sosiaalipäivystystyössä työntekijä kohtaa asiakkaansa lähes aina hänelle traumaattisessa, eli psyykkisesti järkyttävässä tilanteessa. Ihmisen kyky kestää kriisitilannetta vaihtelee. Kriisityöllä ja alkuvaiheen psykososiaalisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vakavampien psyykkisten häiriöiden kehittymistä.
Työpajassamme teemaa käsiteltiin case-kuvauksen kautta. Pajatyöskentelyn tarkoituksena oli jakaa osaamistaan, kokemuksiaan ja ammattitaitoaan osallistujien kesken ja saada ideoita, toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä sosiaalipäivystystyöhön.
Parityöskentely yhteisenä työkäytäntönä kriisityössä
Työn tekeminen parityöskentelynä on yhtenäinen työkäytäntö sosiaalipäivystysten tekemässä kriisityössä. Kutsu kriisityöhön tulee joko suoraan poliisilta tai hälytyskeskuksesta. Toisinaan viestintä voi olla haasteellista. Epävarmuutta pajaan osallistuvat kokivat siinä, onko kaikilla tilanteeseen osallistuvilla sama tieto asiasta.
Kriisityöntekijät työskentelevät perheen tai asiakkaan kanssa yhteistyössä. Kriisityötä ei siis tarjota vastoin asiakkaan toivetta. Kriisityö on läsnäolemista, kuuntelemista ja auttamista – varmistamista, että ihminen ei jää hädän hetkellä yksin.
Huomionarvoista on se, kuinka erilaisia ammatillisia toimintaympäristöjä sosiaalipäivystykset ovat riippuen jo pelkästään niiden alueellisesta sijainnista. Haasteena ovat pitkät etäisyydet erityisesti Pohjos-Suomessa ja maasto esimerkiksi saaristoalueella.
– Matkaan voi mennä useitakin tunteja, totesivat kainuulaiset sosiaalipäivystyksen työntekijät. Kriisityö ei siksi välttämättä ehdi paikalle niin nopeasti kuin työntekijät ja asiakkaat toivoisivat.
Kriistyöntekijäkin tarvitsee psykososiaalista tukea
Traumaattiselle tapahtumalle altistuneita voivat olla myös työnsä puolesta tilanteeseen joutuneet henkilöt. Työhön liittyvien järkyttävien kokemusten osalta työntekijää suojaa mm. koulutus, kokemus, ammattirooli ja työyhteisön tuki. Pajaan osallistuvien kokemuksen mukaan sosiaalipäivystysten työntekijöiden työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on alettu kiinnittää vuosien varrella enemmän huomiota.
Myös työntekijöiden oman aktiivisuus työhyvinvointinsa ja työturvallisuutensa kohenemiseksi oli koettu tarpeelliseksi. Työkaveristaan välittäminen ja työkaverin arvostaminen osoitetaan esimerkiksi työvuoroaan päättävän ”kotiinlähtökunnon” tarkistamisella. Useat työpajaan osallistuvat kokivat kriisityönkoulutuksen tarpeelliseksi sosiaalipäivystystyössä.
– Vaikka on kiire, ei saa olla kiire, todettiin työpajassa kriisityön ja psykososiaalisen tuen tekemisessä ja tarjoamisessa.
Keskustelu työpajassa oli aktiivista ja informatiivista. Kiitos kaikille pajassamme mukana olleille ammattilaisille!
Lukemasi blogiteksti on tehty osana sosionomi (AMK) -tutkinnon Moniammatillinen hanketyö -opintojaksoa sekä sosionomi (YAMK) -tutkinnon Uudistava johtaminen sosiaalialan työssä opintojaksoa. Kuopion kaupungin teatterilla järjestettiin ”Ruohonjuuritasolla” -valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät 18–19.9.2019. Päiviin osallistui parisen sataa alan ammattilaista ympäri Suomea. Lue myös muut kirjoitukset päiviltä tästä samasta blogista.
Kirjoittajat
Sari Suvenkari
Sosionomi (AMK) -opiskelija
Kirsi Launonen ja Timo Mykkänen
Sosionomi (YAMK) -opiskelijat
Tuija Pakarinen
Sosiaalialan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu
Lue myös muut sosiaalipäivystystä koskevat Savonian sosionomiopiskelijoiden blogipostaukset.