Tämä blogi jatkaa Sosiaalipäivystyspäivistä kirjoitettujen blogipostausten sarjaa. Työpajamme aiheina Valtakunnallisilla sosiaalipäivystyspäivillä Kuopiossa syyskuussa oli lähisuhdeväkivalta. Halusimme nostaa esille työpajassa lähisuhdeväkivallan eri muodot ja tällä hetkellä eniten sosiaalipäivystyksessä esille tulevat ilmiöt.
Sosiaalipäivystys toimii akuuteissa perheväkivaltatilanteessa. Tehtävä voi silloin liittyä uhrin saattamiseen tai ohjaamiseen turvakodille tai lääkäripäivystykseen sekä kriisiavun antamiseen ja palveluihin ohjaamiseen.
Työpajamme alkoi Pelotta-hankkeen työntekijöiden puheenvuorolla. Hanna Ravi ja Saara Röntynen kertoivat perhe- ja lähisuhdeväkivallan käsitteestä, esiintyvyydestä ja tilanteeseen puuttumisen tarpeesta. Lopuksi he haastoivat kaikkia suorittamaan verkossa Luo luottamusta ja puutu väkivaltaan -koulutuksen sekä testaamaan omia valmiuksia käsitellä lähisuhdeväkivaltaa asiakkaiden kanssa.
Pelotta-hankkeen työntekijät kehottivat pohtimaan etukäteen valmiuksia kohdata lähisuhdeväkivaltaa kohdanneen henkilön. Miten sinä kysyisit perhe- ja lähisuhdeväkivallasta asiakkaaltasi?
Pajatyöskentely jatkui keskustelualustukseksi työstämiemme videoiden esittämisellä. Videot olimme käsikirjoittaneet ja toteuttaneet opinnäytetyönämme oppimateriaaliksi oppilaitoksellemme. Keskusteluissa pohdittiin lähisuhdeväkivaltaa ilmiönä ja ilmentymänä sekä sosiaalipäivystystyön työkäytänteitä lähisuhdeväkivaltatilanteissa.
Lähisuhdeväkivalta on monimuotoistunut
Lähisuhdeväkivalta voi olla muodoltaan fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista ja siihen voi liittyä myös taloudellista kontrollia, kiristämistä tai laiminlyöntiä. Työpajan keskustelussa nousi esille erityisesti ikäihmisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta tai sen uhka ja sen näkyvyys sosiaalipäivystystyössä.
Miesten kokema lähisuhdeväkivalta tulee aikaisempaa näkyvämmin esille myös sosiaalipäivystystyössä. Työpajassa pohdittiin, voiko se johtua rohkeudesta puhua asiasta, rohkeudesta kysyä asiasta vaiko ilmiön yleistymisestä.
Kunniaväkivalta lähisuhdeväkivallan muotona koettiin haastavaksi. Samoin muu maahanmuuttajanaisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta. Haastavuutta lisää yhteisen kielen puuttuminen ja tulkin kanssa asiointi.
Lähisuhdeväkivaltaa kokenut voi tarvita turvakodin, poliisin, terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja yhdistysten tarjoamaa apua ja palveluja.
Lähisuhdeväkivalta on yleinen ilmiö
Lähisuhdeväkivalta on yksi sosiaalipäivystystyössä kohdattava ilmiö, eikä sille ole tällä hetkellä luotu erillistä toiminta- tai interventio-mallia. Hoitopolku ja toimijat ovat yhtenäiset koko maassa. Yhteistyöverkostoon kuuluvat tyypillisesti turvakodit, poliisi, terveydenhuolto ja Rikosuhripäivystys. Maantieteellinen sijainti aiheuttaa eroja toiminnalle mm. etäisyyksien, väestöpohjan ja resurssien osalta.
Keskustelu työtavoista, käytännön ilmiöistä ja alueellisista eroista mahdollistaa yhtenäisten käytäntöjen luomiseen. Siksi pajatyöskentelykin koettiin tärkeäksi.
Kiitos työpajaan osallistuneille vilkkaasta keskustelusta!
_______________________________________
Tämä blogiteksti on tehty osana sosionomi AMK tutkinto-ohjelman Moniammatillinen hanketyö -opintojaksoa sekä YAMK tutkinto-ohjelman Uudistava johtaminen sosiaalialan työssä -opintojaksoa. Kuopion kaupungin teatterilla järjestettiin ”Ruohonjuuritasolla” -valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät 18.–19.9.2019. Päiviin osallistui parisen sataa alan ammattilaista ympäri Suomea. Lue myös muut kirjoitukset päiviltä tästä samasta blogista.
Kirjoittajat:
Tomi Helmensalo,
Niina Pennanen ja
Riikka Arola
Sosionomi (AMK) -opiskelijat
Virpi Kilpeläinen
Maiju Kauppinen
Sosionomi (YAMK) -opiskelijat
Tuija Pakarinen
Sosiaalialan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu