Radikalisoituminen tarkoittaa yksilön äärimmäisen voimakkaita ajatuksia ja mielipiteitä, jotka vastustavat yhteisön normeja ja johtavat niiden mukaisiin, jopa väkivaltaisiin, tekoihin. Syyt radikalisoitumiseen voivat olla moninaiset.
Altistavia tekijöitä ovat ainakin syrjäytyminen, sosiaaliset ongelmat ja erilaiset kriisitilanteet yksilön elämässä. Tällöin yksilö saattaa nähdä jonkin alakulttuurin tai uskonnollisen/poliittisen ideologian ratkaisuna ongelmiinsa ja toisaalta ryhmänä, joka hyväksyy mukaan.
Työtä väkivallasta pois pyrkivien tukemiseksi
Radikalisoitumiseen keskittyneessä työpajassa Sosiaalipäivystyspäivillä alusti vastaava väkivaltatyön asiantuntija Arja Airaksinen Aggredi Kuopion toiminnasta. Aggredin tavoitteena on tukea radikalisoitunutta 18–49-vuotiasta asiakasta irtautumaan väkivallasta ja väkivaltaisista ryhmistä. Työtä tehdään terapeuttisesti orientoituneella työtavalla.
Toimintaa järjestetään Helsingissä, Oulussa ja Kuopiossa ja sen odotetaan laajenevan tulevaisuudessa myös muualle. Aggredin toiminnassa, kuten muussakin sosiaalityössä, olennaista on asiakkaan kohtaaminen, kunnioitus ja arvostaminen.
–Radikalisoituminen ei tapahdu hetkessä eikä siihen ole yhtä ainoaa kaavaa, kuvaili Arja Airaksinen.
Työpajaan osallistui n. 20 ammattilaista eri puolelta Suomea. Työpajan aikana päästiinkin monipuolisesti keskustelemaan radikalisoitumisesta ilmiönä ja sen haasteista eri toimijoiden näkökulmasta ja myös alueellisista eroista. Keskusteluissa painottui sosiaalipäivystyksen näkökulma; radikalisoitumisen näyttäytyminen sosiaalipäivystäjien työssä ja heidän työssään kohtaamat tilanteet.
Sosiaalipäivystyksen valmiudet tunnistaa radikalisoituminen ovat vähäiset
Työpajassa ammattilaiset pääsivät itse ääneen ja pohtimaan radikalisoitumisen näkyvyyttä työssään, miten sitä voisi tunnistaa ja mikä on sosiaalipäivystyksen rooli. Keskusteluissa nousivat esiin sosiaalipäivystyksen työn luonne ”tulipalojen sammuttamisessa” ja lyhytkestoisessa asiakaskohtaamisessa. Radikalisoitumisen tunnistaminen on haasteellista, ja se vaatii jokaiselta herkkää silmää.
Sosiaalipäivystäjät kokevat, että heidän roolinsa tulee olla lähinnä tiedon välittäjänä radikalisoitumiseen viittaavista asioista. Moni kommentoikin, ettei heillä ole valmiutta toimia ilman moniviranomaisyhteistyötä ja poliisin kanssa tehtävä yhteistyö korostui. Lisäkoulutusta aiheeseen toivottiin.
#somenvoima
Sosiaalinen media nousi keskusteluissa esille eri tavoin. Esimerkiksi poliisi on aktiivinen somessa ja seuraa siellä eri kanavia. Toisaalta esiin nousi somen merkitys, myöskin epäilyttävän toiminnan ilmiantajana. Somessa on voimaa niin hyvässä kuin pahassakin, ja somen vaikutuksen ymmärtäminen ja siellä oleminen on viranomaisille ja eri toimijoille jatkossakin tärkeää.
Päällimmäisenä useammassa keskustelussa nousi esille poliisin kanssa tehtävä yhteistyö ja tästä yhteistyöstä olikin paljon erilaisia kokemuksia eri puolilta Suomea. Radikalisoituminen ilmiönä, ja esimerkiksi Lähi-Idän taistelualueilta palaavat henkilöt ovat tutumpi asia pääkaupunkiseudun sosiaalipäivystyksessä kuin vaikkapa Seinäjoen seudulla. Jossain päin oli tehty ohjeistuksia ja keskusteltu enemmänkin radikalisoituneiden ihmisten kohtaamiseen liittyen. Toisaalla taas asiaa ei ollut pohdittu lainkaan.
– Ei meillä kyllä ole minkäänlaista erillistä toimenpideohjetta tällaisiin tilanteisiin tai ei siitä ole edes juurikaan keskusteltu työyhteisössä, kommentoi työpajaan osallistuja.
1.10.2019 Kuopiossa Kauppakeskus Hermannin tiloissa sijaitsevan, Savon ammattiopiston oppilaisiin ja henkilökuntaan kohdistunut väkivaltainen isku, josta YLE uutisoi, nostaa radikalisoitumisen ja siihen puuttumisen eri keinoin edelleen uudelle tasolle. Viranomaisilla on hyvät valmiudet reagoida päällä olevaan tilanteeseen nopeasti, mutta Kuopion tapahtumiin liittyen viranomaisilla ei ollut ennakkotietoja tekijästä.
Vastaavien iskujen ennaltaehkäisy tulevaisuudessa vaatii tietoa, osaamista ja resursseja. Missä vaiheessa asioihin tulisi puuttua ja mitä on ne merkit, joita kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tulisi osata havainnoida työssään? Tietoa ja koulutusta tarvitaan asian tiimoilta, eikä ilmiöltä voida enää sulkea silmiä.
Vuoden 2019 valtakunnalliset Sosiaalipäivystyspäivät kokosivat sosiaalialan ammattilaiset Kuopion kaupunginteatteriin. Meillä sosiaalialan opiskelijoilla oli ainutlaatuinen tilaisuus osallistua päiviin sekä järjestäjän että osallistujan rooleissa.
Tämä blogiteksti on tehty osana sosionomi YAMK tutkinto-ohjelman Uudistava johtaminen sosiaalialan työssä opintojaksoa.
Kirjoittanut:
Laura Ahonen
Sini Hakulinen
Anu Kamau
Veli Leskelä
Sosionomi (YAMK)- opiskelijat
Sosiaalialan yliopettaja
Anne Waldèn
Savonia-ammattikorkeakoulu