Yhä pienemmät lapset kokevat arjessaan stressaavia tilanteita tai elämäntapahtumia, jotka jättävät pahimmillaan pysyviä jälkiä pieneen mieleen. Aikuisen tehtävä on luoda lapsille positiivista kuvaa tulevaisuudesta sekä opettaa, kuinka mieltä kuormittavista tilanteista selvitään.

Mindfulness ja muut erilaiset tietoisuusharjoitukset ovat yleistyneet ja tulleet suosituksi rentoutumiskeinoksi ja stressin ehkäisymenetelmäksi. Harjoituksia tehdään nykyään paljon myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa ja siellä niiden on todettu parantavan keskittymistä, tuovan iloa ja rauhoittavan mieltä.

Nainen joogaa.
Tietoisen läsnäolon harjoitukset edistävät lapsen mielenterveyttä. Kuva: Pixabay

Savonia-ammattikorkeakoulussa toteutetussa sosionomi (YAMK) -opinnäytetyössä tuotettiin tietoa siitä, miten lapset kokevat vuorovaikutteisen Taran tarina -animaation, jossa harjoitellaan tietoista läsnäoloa.

Animaatio on suunnattu päiväkoti- ja alakouluikäisille lapsille ja sen avulla edistetään lasten hyvinvointia ja mielenterveyttä tutustuen mielen ja kehon vahvuuksiin, kehittäen oman kehon tuntemusta ja oivaltaen mielen ja kehon vaikutuksia toisiinsa. Animaation on tuottanut ja julkaissut MIELI Suomen Mielenterveys ry.

 

Varhaiskasvatus lapsen mielenterveyden edistäjänä

Varhaiskasvatus on yhä useamman suomalaisen lapsen yksi tärkeimmistä elinympäristöistä kodin lisäksi, joten sillä on oivalliset mahdollisuudet tukea lapsen hyvinvointia ja mielenterveyttä vaikuttamalla minäkäsitykseen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen.

On tärkeää tietoisesti opettaa lapsille rauhoittumisen ja keskittymisen taitoja sekä tunnetaitoja, jotka ovat edellytyksiä ryhmässä toimimiselle sekä oppimiselle.

 

Taran tarina -animaatio

Taran tarina -animaatiossa Tara joutuu seikkailuun viidakkoon. Viidakossa Tara tapaa eläimiä, joiden innoittamana hän tekee jooga- ja hengitysharjoituksia. Tuokioiden alussa ja niiden aikana lapsille kerrottiin tietoisuustaitojen vaikutuksista, kehon ja mielen rauhoittamisen tärkeydestä, sekä siitä, miltä tietoisen hengityksen ja joogaliikkeiden tulisi tuntua.

MIELI ry on julkaissut myöhemmin oman pedagogisen ohjeistuksen animaation käyttöön sekä tietoa animaation taustalla olevista pohdintaan johdattavista ajatuksista.

 

Kuvakaappaus animaatiosta. Piirroskuvassa pieni tyttö.
Taran tarina -animaatio. Kuva: MIELI Suomen Mielenterveys ry

Laadullinen tutkimus lasten kokemuksista

Opinnäytetyössä tutkittiin lasten kokemuksia sekä sitoutuneisuuden astetta Taran tarina -animaation harjoituksissa, kun sitä tehtiin säännöllisesti kerran viikossa kuuden viikon ajan. Taran tarina -tuokiot toteutettiin päiväkotiryhmässä, jossa oli 28 iältään 4–5-vuotiasta lasta.

Lasten kokemuksia tuokioista kerättiin haastatellen lapsia tuokioiden jälkeen erilaisia leikillisiä ja lasta osallistavia menetelmiä käyttäen. Lasten sitoutuneisuutta animaation harjoituksiin havainnoitiin Ferre Laeversin kehittämän viisiportaisen ”The Leuven Involvement Scale for Young Children” eli LIS-YC-asteikon avulla. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena.

 

Lasten kokemukset Taran tarina -animaation harjoituksista

Pääsääntöisesti lapset sitoutuivat tuokioihin hyvin, ja he kuvasivat animaation herättämiä kokemuksiaan positiivisesti. Lapset samastuivat vahvasti animaation eläimiin, minkä avulla pääsimme keskustelemaan kehon rauhoittamisen menetelmistä ja sen tärkeydestä.

Useat lapset samastuivat vahvasti myös Tara-tytön kokemiin tunteisiin, mikä johdatti meidät keskustelemaan monenlaisista tunteista ja sitä kautta mielen rauhoittamisen keinoista. Käsittelimme tuokioiden aikana lasten kokemia tunteita ja mietimme yhdessä, miten haastavista tunteista voi selvitä ja mieltä rauhoittaa tietoisesti esimerkiksi ikävän vallatessa mielen.

LIC-YC-asteikolla mitattuna lasten sitoutuminen tuokioihin oli korkeaa etenkin ensimmäisillä tuokioilla, ja suurella osalla lapsista sitoutumisen taso pysyi korkeana kaikilla tuokioilla. Ohjaajana tehtävänäni oli lasten motivoiminen ja huomasin, että useat lapset tarvitsivat aikuisen tukea harjoitusten tekemiseen erilaisin menetelmin kuten kannustaen, positiivisin elein ja esimerkein, hyväksyvillä viesteillä ja mukaan houkutellen.

Lasten kanssa tulisi harjoitella monenlaisia erilaisia rauhoittumis- ja rentoutumiskeinoja, jotta jokainen löytäisi itselleen ominaisen tavan toimia mieltä kuormittavissa tilanteissa.

Opinnäytetyö osoittaa, että Taran tarina -animaatio on helppo ja vaikuttava työväline varhaiskasvatukseen niin tietoisuustaitojen kuin tunnetaitojenkin harjoitteluun. Lapset motivoituivat ja innostuivat helposti toimimaan vuorovaikutteisen animaation ohjeiden mukana.

Tuokiot opettivat lapsille mielen ja kehon rauhoittamisen taitoja ja saivat aikaan vahvoja tunnekokemuksia, joiden avulla harjoiteltiin tunnetaitoja. Ohjatessa erilaisia tietoisuusharjoituksia oleellista on, että ohjaava aikuinen tuntee tietoisuusharjoitusten periaatteet ja hänellä on omakohtaista kokemusta siitä, mitkä ovat niiden hyvää tekevät vaikutukset keholle ja mielelle.

 

Katso lisää:

MIELI ry: Taran tarina -animaatio


Kirjoittajat:

Marja Hartikainen
sosionomi (YAMK) -opiskelija

Anne-Leena Juntunen
sosiaalialan lehtori

Savonia ammattikorkeakoulu


Lähteet:

HARTIKAINEN, M. 2019. ”Mulle tuli tällainen, nukkumatuntuinen olo.” 4–5-vuotiaiden lasten kokemuksia tietoisen läsnäolon harjoituksista Taran tarina -animaation avulla. Löytyy myöhemmin Theseuksesta.

 

Tietoisen läsnäolon harjoitukset 4–5-vuotiaiden lasten silmin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.