Savonia-ammattikorkeakoulussa syksyllä alkaneessa lastensuojelun erikoistumiskoulutuksessa opiskelee erilaisissa ohjaus- ja johtamistehtävissä työskenteleviä sosionomeja (AMK) sekä sairaanhoitajia. Heillä on vahvaa työkokemusta erilaisista lastensuojelun työtehtävistä ehkäisevän lastensuojelun sekä sijais- ja jälkihuollon alueilta.
Lastensuojelun erikoistumiskoulutuksessa paneudutaan lastensuojelutyön ajankohtaisiin valtakunnallisiin kysymyksiin, lapsi- ja perhelähtöisiin työkäytänteisiin sekä työmenetelmiin. Koulutukseen kuuluu työelämän asiantuntijoiden luentoja, joista tämän blogipostauksen kuvat ovat.
LAPE-muutosohjelma uudistaa alaa
Lapsi- ja perhepoliittinen muutosohjelmaan (LAPE, 2016-2018) edellisellä hallituskaudella sisältyi useita lastensuojelun uudistamista koskevia toimintoja. Myös nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelujen parantaminen vuosina 2020–2023.
LAPE-ohjelman arviointiraportissa (8.3.2019) hankkeen todettiin vaikuttaneen erityistason sekä vaativamman tason palvelujen kehittämiskokonaisuudessa eniten lastensuojelun kehittämiseen. Erikoistumiskoulutukseen osallistujat ovat tärkeässä asemassa viemässä LAPE-uudistuksia käytännön arkityöhön.
Lastensuojelussa on kehitetty varhaisen tuen työmuotoja, avohuollon tukimuotoja, sukulaissijaisvanhemmuutta sekä perhehoitoa. Sijaishuoltoa ja etenkin laitoshoitoa on pidetty viimesijaisena.
Ehkäisevän lastensuojelun palvelujen rinnalla tarvitaan laadukkaita, lasten ja nuorten kasvatuksellisiin ja terapeuttisiin tarpeisiin soveltuvia laitospaikkoja. Tällöin henkilöstön osaaminen on avainasemassa. Lastensuojelutyön yhtenä haasteena on saada sellaisia työntekijöitä, joilla on valmiudet sitoutua vaativaan ohjaus- ja kasvatustyöhön. Työntekijän itsetuntemus sekä hyvät vuorovaikutustaidot mahdollistavat lasten ja huoltajien kunnioittavan kohtaamisen.
Peruskoulutus antaa perusvalmiudet työhön, mutta lastensuojelutyö vaatii jatkuvaa oman ammattitaidon kehittämistä kunkin lastensuojelutyön tehtäväalueen vaatimusten mukaisesti. Erikoistumiskoulutukset ovat täydentävää kouluttautumista varten.
Yhteistyötä eri alojen välille kaivataan lisää
Monialainen, sektorit ylittävä yhteistyö on välttämättömyys lasten ja nuorten tehokkaampaan auttamiseen ja hoitoon. Yhteistyö etenkin sivistystoimen ja sosiaali- ja terveysalojen välillä on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi valtakunnan tasolla. Samoin lastenkotien henkilöstön ja mielenterveystyön ammattilaisten välinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää.
Systeemisellä lastensuojelun toimintamallin kehittämisellä pyritään tiivistämään perheiden kanssa työskentelevien toimijoiden yhteistyötä ja samalla jaetun asiantuntijuuden hyödyntämistä perheiden ja lasten kanssa työskentelyssä.
Tämän vuoden alussa tulleet lastensuojelulain muutokset (542/2019) korostavat lasten ja nuorten osallisuutta esimerkiksi hyvän kohtelun suunnitelman laatimisessa osana omavalvontasuunnitelmaa. Hyvän kohtelun suunnitelma on yksi tärkeä näkökulma arvokasta ja vaativaa työtä tekeville lastensuojelun työntekijöille. Vaativan lastensuojelutyön toteuttaminen edellyttää jatkuvaa täydennyskouluttautumista sekä pysyviä työnohjauksen rakenteita.
Faktaa lastensuojelun erikoistumiskoulutuksesta
Erikoistumiskoulutus on täydennyskoulutusmuoto, joka on suunniteltu korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavaksi. Se on suunnattu jo työelämässä toimineille edistämään työntekijöiden ammatillisen asiantuntijuuden kehittymistä. Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen kampuksella alkoi 5.9.2019 lastensuojelutyön erikoistumiskoulutus (laajuus 40 opintopistettä), joka toteutetaan yhdessä Diakonia-, Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulujen kanssa lukuvuonna 2019–2020.
Kirjoittajat:
Lehtori Auli Pohjolainen
Lehtori Johanna Komulainen
Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Eronen, Tuija & Laakso, Riitta. Lastensuojelun laitoshoidon kasvatukselliset ja kuntouttavat orientaatiot ja niiden vaikuttavuus. Tutkimuskatsaus kansainvälisiin tutkimuksiin 2010. Työpapereita 44/2016. Helsinki: terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Laki lastensuojelulain muuttamisesta 542/2019
LAPE-kärkihankkeen arviointi (8.3.2019).