Kaksi ihmistä näppäilee älypuhelimia.
Neljällä viidestä suomalaisesta on jo älypuhelin ja reilu puolet käyttää tablettitietokonetta
(Tilastokeskus 2018, 2019). Kuva: PxHere.

Digitalisaation kehityskulun seurauksena suuri osa julkisista sekä kaupallisista toimijoista on ottanut käyttöön sähköisen palvelukanavan verkossa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista jo 80 % omistaa älypuhelimen (2018) ja 53 %:lla on käytössään tablettitietokone (2019).

Asiointi verkkopalveluissa edellyttää laitteen omistamisen lisäksi sen käytön hallintaa ja ymmärrystä tietotekniikan toimintaperiaatteista. Lisäksi tarvitaan uskallusta toimia ja henkistä tukea epävarmuuden yllättäessä.

Kansalaisopistojen tehtävänä on edistää kansalaisten osallisuutta yhteiskunnassa. Tietotekniikan opetustarjonta Pohjois-Savon kansalaisopistoissa on kuitenkin vähentynyt 2000-luvulla. Annetun opetuksen määrä onkin 2010-luvulla laskenut huomattavasti.

Opetusta tietokoneen ajokorttikoulutuksessa ja muun tietotekniikan hyväksikäytössä annettiin 3 930 tuntia vuonna 2010, kun vuonna 2018 niitä annettiin enää 1 390. Ilmiö on valtakunnallinen. (Vipunen 2019-12-18.)

Suomessa herättiin kansalaisten digitaitojen puutteeseen vuonna 2012 tehdyn kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) tulosten seurauksena. Euroopan Sosiaalirahaston kehittämisrahoitusta on myönnetty ohjelmakaudella 2014–2020 vajaalle 30 hankkeelle, joiden tavoitteena on ollut edistää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden digitaalisten viestintätaitojen kehittymistä. Lisäksi valtio myönsi 3,6 miljoonaa kansalais- ja työväenopistoille aikuisten perus- ja digitaitojen kehittämiseen vuoden 2018 lopulla.

Heikko tulotaso suurin yhteinen selittäjä, viestintäkin ontuu

Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän kansalaisopistojen Aikuisten perus- ja digitaitojen kehittämiseen liittyvässä yhteishankkeessa digiohjaajana toiminut Laura Ahonen selvitti sosionomi (YAMK) -opinnäytetyöhönsä liittyen tietotekniikan kurssille osallistumisen esteitä. Laadullisen tutkimusotteen avulla toteutetun kehittämistutkimuksen kohderyhmäksi rajattiin maahanmuuttajat, työttömät työnhakijat ja ikääntyvä väestö. Tutkimukseen osallistuneet saivat kertoa toiveitaan kansalaisopiston tietotekniikan kurssien järjestämiseen liittyen.

Osallistujat (n=28) kertoivat osallistumisen esteitä olevan mm. välimatkat ja liikkumisen hankaluus, laitteen puute ja kurssin hinta. Osallistujien mukaan muut velvollisuudet ja harrastukset koetaan tärkeämpinä kuin teknisten laitteiden käytön opettelu. Tämän lisäksi viestintä kursseista ei tavoita suurta osaa osallistujista toivotulla tavalla. Maahanmuuttajien ja ikääntyneiden kohdalla viestintämateriaali olisikin hyvä laatia selkokielellä. Saman suuntaisia kokemuksia on saatu myös kehittämishankkeen opetustilaisuuksissa, erityisesti sanaston opiskelun yhteydessä.

– Tämä sanasto on vaikeaa. En ymmärrä asiaa, kun en ymmärrä mitä sanat tarkoittavat, kommentoi hankkeen ohjaustilaisuuteen osallistunut nainen.

 

Opiskelijalähtöisen suunnittelun avulla kurssien suosio nousuun?

Osallisuuden lisäämiseen kurssien suunnittelussa tähdännyt opinnäytetyö toteutettiin ryhmissä Nominal group technique -menetelmää (NGT) hyödyntäen. NGT-menetelmä on hyvä ratkaisu, kun tavoitteena on ratkaista jokin ongelma, tuottaa ideoita ja asettaa tavoitteita. Menetelmä toimii erityisesti silloin, kun halutaan mahdollistaa osallistujien tasapuolinen osallistuminen aineiston tuottamiseen. Osallistujien määrä voi vaihdella 2–14 välillä, joten se toimii pienessäkin ryhmässä. (McMillan, King ja Tully 2016, 655–657.)

Palvelumuotoilu yhdessä asiakkaan kanssa on lisännyt suosiotaan myös sosiaalialalla. Yhteiskehittäminen soveltuu hyvin myös koulutuksen suunnittelun menetelmäksi. Osallisuuden kokemus syntyy kuulluksi tulemisen tunteesta ja lisää hyvinvointia. Hyvinvoiva ihminen omaksuu uusia asioita paremmin. Siksi asiakas tai opiskelija onkin hyvä ottaa mukaan kehitysprosessiin.

Kaksi kättä, jotka pitelevät kahta toisiinsa sopivaa palapelin palaa.
Yhteiskehittäminen soveltuu hyvin myös koulutuksen suunnittelun menetelmäksi. Kuva: PxHere.

Ahosen (2020, 25) kehittämistutkimukseen osallistuneet toivoivat laajempaa kurssitarjontaa ja tasokursseja aloitteleville ja edistyneille. Ikääntyneet ja työttömät toivoivat myös pieniä opetusryhmiä ja hidasta etenemistahtia. Siihen, miten näihin toiveisiin pystytään vastaamaan, vaikuttaa paljon yhteiskunnan tilanne.

Viimeaikaisten tapahtumien vuoksi tulevaisuudessa voi olla edessä laajempimittainen siirtyminen etäyhteyksien käyttöön. Digitaitojen opetusta tarvitaan, koska nykyisen kaltaisessa poikkeustilanteessa kyky toimia etäyhteyksien avulla korostuu.

 

*************

Tämä blogiteksti on tehty osana sosionomi (YAMK) -tutkinto-ohjelman opinnäytetyöprosessia.

 

Kirjoittajat:

Laura Ahonen
sosionomi (YAMK) -opiskelija

Anne Walden
sosiaalialan yliopettaja

Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO (SVT) 2018. Matkapuhelimen käyttö, %-osuus väestöstä. [verkkoaineisto.] Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu 2020-01-22.] Saatavissa

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO (SVT) 2019. Kotitaloudessa tablettitietokone 2019, %-osuus talouksista. [verkkoaineisto.] Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu 2020-01-22.] Saatavissa

VIPUNEN 2019. Opetushallinnon tilastopalvelu. Tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa annetut opetustunnit. [verkkotietokanta.] Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. [Viitattu 2019-12-18.] Saatavissa

MCMILLAN, Sara S., KING, Michelle, TULLY, Mary P. 2016. How to use nominal group and Delphi techniques. International Journal of Clinical Pharmacy. 38, 655–662.

AHONEN, Laura 2020. Innostutaan ICT:stä! Osallistavaa koulutussuunnittelua kansalaisopistossa. Savonia ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan yamk-koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Sijainti: Theseus.

 

Tietotekniikan opiskelu kansalaisopistossa ei houkuta opiskelemaan, mutta taitoja tarvitaan – miten siitä tehdään kiinnostavaa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.