Asiakkaan osallisuutta itseään koskevissa päätöksissä on pidetty tärkeänä jo pitkään. Kuopion kaupungin aikuissosiaalityön palveluissa lähdettiin vahvistamaan asiakkaan osallisuutta ja valinnan mahdollisuuksia ottamalla käyttöön palvelusetelit sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa.
Kuopion kaupungin aikuissosiaalityön palveluissa aloitettiin 1.6.2018 palveluseteli-kokeilupilotti sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen osalta. Palvelustelikokeilun avulla haluttiin parantaa asiakkaan osallisuuden ja valinnan mahdollisuuksia palveluntuottajan valinnassa sekä parantaa palvelujen saatavuutta. (Kuopion kaupunki, 2018.)
Sosiaalisen kuntoutuksen asiakaskohderyhmä ovat Kuopion sosiaalityön ja toimeentulotuen asiakkaat, joille työllistymisen palvelut eivät ole vielä oikea-aikaiset. Sosiaalityön asiakkailla voi olla samanaikaisesti erilaisia haasteita elämässään, joista yhteisiä nimittäjiä ovat esimerkiksi työelämästä syrjäytyminen, vähäinen sosiaalinen osallisuus, riski sosiaaliseen syrjäytymiseen, osatyökykyisyys, pitkittynyt taloudellisen ja sosiaalisen tuen tarve, sekä pitkittynyt sosiaalityön asiakkuus.
Sosiaalihuoltolain (1301/2014 17§) mukaan sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi
Sosiaalisen kuntoutuksen toteutus sosiaalihuoltolain (1301/2014 17§) mukaisesti on vielä uutta, joten vaikka palveluseteliä on käytetty sosiaalityössä jo aiemmin, ei tutkittua tietoa palvelusetelien käytöstä sosiaalisen kuntoutuksen asiakaskohderyhmässä ollut saatavilla. Kuopion kaupungin aikuissosiaalityön palvelujen sosiaalisen kuntoutuksen tiimissä työskentelevä palveluohjaaja Katja-Maarit Winter halusi vastata tähän tarpeeseen Sosionomi (YAMK) -opinnäytetyöllään.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena palvelusetelien käyttöönotosta, jossa tarkasteltiin uudenlaisen työskentelymallin toimivuutta sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa, sekä haluttiin selvittää edistääkö palvelusetelien käyttö asiakkaan osallisuutta ja kuntoutumisprosessia. Tutkimus toteutettiin kolmikantatutkimuksena kaikkien palvelusetelijärjestelmään liittyvien osapuolten näkökulmien ja kokemusten esille tuomiseksi. Tutkimukseen liittyvän kyselyn kohderyhmäksi valikoitui siten sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa olevat asiakkaat, asiakkaita palveluihin ohjaavat tahot sekä palveluntuottajat
Lain sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 24.7.2009/569 1§ mukaan, sen tarkoituksena on palvelusetelin avulla lisätä asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, sekä edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen ja elinkeinotoimen sekä yksityisten palvelujentuottajien yhteistyötä
Palvelusetelien käyttöönotto sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa näyttäytyi positiivisena
Tutkimustuloksena voidaan todeta, että palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa lisäsi asiakkaan osallisuutta, sekä palveluun sitoutumista. Asiakkaan itse ollessa mukana oman palvelunsa suunnittelussa, asiakkaalle voitiin tarjota palvelu- tai osallistumismahdollisuus, johon asiakas itse on motivoitunut ja mihin on voinut tuntea voivansa sitoutua.
Oman valinnan mahdollisuuden kautta asiakas on voinut löytää juuri omiin tavoitteisiinsa sopivan palvelun, mihin osallistumisen on nähty antavan asiakkaille uusia näköaloja, jotka ovat vaikuttaneet positiivisesti myös palvelun ulkopuoliseen elämään ja ovat auttaneet asiakasta etenemään omassa kuntoutumisprosessissaan.
Palvelusetelijärjestelmän käyttöön ottamisen myötä asiakkaille on myös voitu tarjota palveluja, joita ei aiemmin ole ollut tarjolla kuten esimerkiksi tuettu työtoiminta ja sosiaalinen yksilövalmennus erilaisissa toimintaympäristöissä, sekä aikuisille suunnatut erilaiset ryhmäpalvelut.
Ohessa on tiivistetysti asiakkaiden ajatuksia ja kommentteja palvelusetelin käyttöönotosta:
- On tuonut valtavasti positiivista sisältöä elämään.
- Elämänlaatu on parantunut.
- Mieleinen paikka on vaikuttanut elämänlaatuun nostavasti.
- Olen päässyt eteenpäin ja opiskelen.
- Kannustuksen myötä olen saanut vähän potkua tehdä esim. kotitöitä.
- Ei tule pakotettua oloa lähteä palveluun, kun on itse saanut valita.
Uusi menetelmä tarvitsee myös kehittämistä
Palvelusetelijärjestelmä on myös vaatinut työntekijöiltä ja palvelujentuottajilta uudenlaisen työotteen omaksumista. Onkin luonnollista, että omaksuminen vie aikaa ja myös kehittämistarpeita ilmenee. Palveluseteleitä käytettäessä haasteita ilmeni lähinnä informaation kulussa asiakkaille sekä asiakkaita palveluihin ohjaavien tahojen ja palveluntuottajien välillä. Lisäksi palvelusetelijärjestelmän teknistä toteutusta pidettiin palveluihin lähettävien tahojen kannalta aikaa vievänä ja raskaana. Palvelusetelijärjestelmän teknistä toteutusta on kuitenkin jo lähdetty keventämään ja kehittämään saadun palautteen pohjalta.
Kehittämistarpeina palvelusetelijärjestelmässä nousivat työntekijöiden ja palvelujentuottajien näkökulmasta:
- vahvempi informaatio asiakkaille palvelusetelin käytöstä,
- järjestelmän keventäminen sekä
- tiedonkulun vahvistaminen palveluntuottajien ja palveluihin lähettävien tahojen välillä.
Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014 §17) korostetaan sosiaalista kuntoutusta järjestettäessä osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamista. Yhteenvetona voidaankin todeta, että palvelusetelien käyttäminen palvelujen hankkimiseen kaupungin omien toimintojen ulkopuolelta on soveltunut hyvin. Muutamista haasteista huolimatta palveluseteleiden käyttäminen sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen järjestämisessä on näyttäytynyt varsin käyttökelpoisena menetelmänä sosiaalialan asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta vahvistettaessa.
Kirjoittajat:
Katja-Maarit Winter
sosionomi (YAMK) -opiskelija
Pirjo Turunen,
sosiaalialan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
KUOPION KAUPUNKI 2018. Perusturva- ja terveyslautakunta. Pöytäkirja 17.4.2018/ Pykälä 21. [Viitattu 2020-05-07.]
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 24.7.2009/569. [Viitattu 2020-05-07.]
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Sosiaalinen kuntoutus. [Viitattu 2020-05-05.]