Varhaiskasvatuksessa työskentelee moniammatillinen joukko eri koulutustaustaisia ihmisiä. Päiväkodin henkilöstö koostuu päiväkodin johtajasta, päiväkodin huoltajasta, sekä varhaiskasvatuksen opettajista ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajista.
Varhaiskasvatus on monella tavalla vaativaa ja kuormittavaa työtä. Kiire, suuret lapsiryhmät ja melu ovat osa päiväkodin arkea. Varhaiskasvatustyö vaatii kasvattajilta monenlaista osaamista ja nopeaa reagointia, ennakointia ja joustavaa päätöksentekoa. Varhaiskasvattajilta vaaditaan työssä herkkyyttä vastata lasten viesteihin, ja kykyä huomioida lasten yksilölliset tarpeet.
Lasten ja lapsiryhmän yksilölliset tarpeet voivat olla haastavia ja kuormittavia. Varhaiskasvatustyö on myös yhteisöllistä työtä, joka vaatii työntekijöiltä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.
Varhaiskasvatusalan uudistusten myötä myös varhaiskasvatustyön vaatimukset ovat monin tavoin kasvaneet. Myös työelämään liittyvät muutokset ja niiden myötä kasvavat osaamisvaatimukset, sekä yhteiskunta omine ilmiöineen asettavat haasteita varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvoinnille, siten myös laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumiselle.
Varhaiskasvattajien työhyvinvointiin on kiinnitetty yhteiskunnallisesti ja kansainvälisestikin varsin vähän huomiota. Tutkimuksia varhaiskasvattajien työhyvinvoinnista on tehty varsin vähän.
Varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvointiin tulisi kiinnittää yhteiskunta- ja organisaatiotasolla enemmän huomiota.
Varhaiskasvatushenkilöstö on avainasemassa laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumisessa ja hyvinvoiva henkilöstö on varhaiskasvatuksen tärkein voimavara. Varhaiskasvattajien työhyvinvointi tuottaa inhimillistä pääomaa, joka puolestaan tuottaa inhimillistä pääomaa ja hyvinvointia lapsille.
Uudistuksilla kohti entistä laadukkaampaa varhaiskasvatusta
Varhaiskasvatusalan kehittyminen on ollut viime vuosikymmenen aikana huimaa ja varhaiskasvatuksessa on otettu monia myönteisiä harppauksia kohti laadukkaampaa varhaiskasvatusta. Suurimpina näistä voidaan mainita valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden uudistuminen vuonna 2016 ja varhaiskasvatuslaki uudistus vuonna 2018. Uudistukset ovat olleet hyviä ja nostaneet varhaiskasvatuksen tasoa monella eri tavoin.
Päiväkotihenkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen YAMK-opinnäytetyönä
Opinnäytetyöni oli tapaustutkimus, jonka tavoitteena oli työhyvinvoinnin kehittäminen yksityisessä päiväkotiyksikössä. Opinnäytetyössä toteutettiin päiväkodin henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa kartoittava kyselytutkimus. Tutkimustulosten mukaan päiväkodin työhyvinvoinnin nykytilaa voitiin pitää pääsääntöisesti hyvänä, mutta kehitettävääkin löytyi.
Tutkimustulosten mukaan organisaation työhyvinvoinnin voimavaratekijöitä olivat muun muassa turvallisuus, osaaminen, kehittämismyönteisyys ja työn merkityksellisyys. Työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä olivat muun muassa työn henkinen kuormittavuus, työmäärä, sekä työyhteisössä esiintyvät erimielisyydet ja ristiriidat.
Opinnäytetyössä kartoitettiin myös päiväkodin johtajan ja yrityksen työkykyjohtajan näkemyksiä varhaiskasvatustyön kuormittavuudesta, työhyvinvoinnin johtamisesta, sekä organisaatio- ja konsernitasolla työhyvinvoinnin tukemiseen ja edistämiseen liittyviä käytännöistä. Päiväkodin johtaja koki käytössään olevat työhyvinvointijohtamisen välineet vähäisiksi.
Tuloksellinen työhyvinvoinnin kehittäminen ja johtaminen vaatii strategista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä työtä henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi päiväkodin käyttöön yksikkökohtainen työhyvinvointisuunnitelma päiväkodin henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisen tukemiseksi ja edistämiseksi, sekä työhyvinvointijohtamisen välineeksi.
Opinnäytetyö on luettavissa Savonian kirjastolla asiakaspäätteillä.
Tämä blogipostaus on tehty osana sosionomi (YAMK) -tutkinnon opinnäytetyöprosessia.
Kirjoittajat:
Maiju Kauppinen
sosionomi (YAMK) -opiskelija
Anne-Leena Juntunen
Lehtori, sosiaaliala
Savonia-ammattikorkeakoulu