Musiikillista toimintaa toteutetaan monipuolisesti erilaisilla työtavoilla kuten loruillen, laulaen, soittaen, kuunnellen ja liikkuen. Lapsia rohkaistaan musiikin avulla ilmaisemaan itseään ja mielikuvitustaan sekä tuomaan esille omia tunteita.
Ruokonen (2017, 121–123) kirjoittaa, että musiikki kuuluu ilmaisun monet muodot oppimisen alueeseen, mutta sitä voidaan integroida myös muihin neljään oppimisen alueeseen. Musiikkikasvatuksen lähtökohtana toimii lasten kiinnostus musiikkiin sekä heidän tarpeensa. Näiden sekä musiikillisen oppimisympäristön pohjalta luodaan suunnitelma musiikkikasvatukselle sekä sen toteuttamiselle.
Piispanen (2019, 12–15) tuo esille, että varhaiskasvatuksessa tapahtuvan musiikkikasvatuksen tavoitteet on määritelty varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteissa (2018), jonka mukaan musiikin avulla tuotetaan musiikillisia kokemuksia sekä vahvistetaan musiikillista kiinnostusta. Tuetaan elämyksellisyyttä musiikin kuuntelemisen avulla sekä ohjataan havainnoimaan erilaisia musiikista syntyviä äänimaailmoja. Leikinomaisen musiikkitoiminnan avulla ohjataan hahmottamaan musiikin elementtejä. Musiikillista toimintaa toteutetaan monipuolisesti erilaisilla työtavoilla kuten loruillen, laulaen, soittaen, kuunnellen ja liikkuen. Lapsia rohkaistaan musiikin avulla ilmaisemaan itseään ja mielikuvitustaan sekä tuomaan esille omia tunteita. Omien esitysten kautta lapset kokevat onnistumisen iloa ja harjoittelevat yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, kommunikointia sekä osallisuutta. Lisäksi tuetaan myönteisen minäkuvan kehittymistä ja sosiaalisia taitoja.
Musiikin lisääminen päiväkodin arkeen musiikkitaulujen avulla AMK- opinnäytetyönä
Opinnäytetyönä työstettiin Pilke päiväkodit Oy, musiikkipäiväkoti Vipinään musiikkikasvatuksen tueksi vinkkivihkonen, jossa on vinkkejä musiikillisten toimintojen lisäämiseksi päiväkotiin. Päiväkodin kasvattajien kanssa vinkkivihkosesta keskusteltaessa esille nousi, että työn tohinassa vinkkivihkosen lukeminen ja hyödyntäminen ei välttämättä oikein ole mahdollista ja sen vuoksi toiveena esitettiin tehdä päiväkodin tiloihin eri tilanteisiin sopivia seinätauluja, joissa on tiloihin ja tilanteisiin sopivia lauluja ja loruja.
Näin syntyi ajatus musiikkitauluista sisätiloihin. Lisäksi vinkkivihkonen muuttui musiikkikansioksi, jonne koostettiin musiikillisia osatekijöitä, joita varhaiskasvatuksessa käytetään. Kansioon koostettiin myös vinkkejä laulu- ja lorukirjoista, joita varhaiskasvatuksessa voi hyödyntää. Musiikkitauluissa esimerkiksi päiväkodin eteisessä on pukeutumiseen ja riisumiseen sopivaa materiaalia ja wc:ssä esimerkiksi käsienpesuun sopivaa materiaalia. Tällöin kasvattajat voivat katsoa vinkkiä lauluun tai loruun musiikkitaulusta.
Myös lasten osallisuutta voidaan kasvattaa ja lapset voivat itse ehdottaa mikä laulu tai loru otettaisiin. Vaikka lapset eivät osaisi lukea, niin musiikkitauluihin tuli myös lauluihin ja loruihin liittyviä kuvia, jotka auttavat hahmottamaan myös pienempiä lapsia mistä laulusta tai lorusta on kyse. Musiikkitauluissa on sekä uudempia että vanhempia lauluja ja loruja. Näin lapset voivat tutustua myös perinneloruihin ja leikkeihin.
Tilat, joihin musiikkitaulut tulivat ovat eteinen (pukeutuminen ja riisuminen, odottaminen), wc (käsien peseminen, siisteys), käytävä (kulkeminen, äänen käyttäminen), ruokasali (ruokarauha, odottaminen), leikkiaula (vuorovaikutus, yhteinen aika).
Opinnäytetyön edetessä nousi esille myös toive erilaisia musiikkitauluista ulos. Tästä syntyi ajatus musiikkitauluista, joissa olisi laululeikkejä, joiden avulla lisätään lasten musiikkiliikuntaa ulkona. Lisäksi toteutui ajatus musiikkitauluista, joissa olisi keinumiseen sopivia lauluja, joita lasten kanssa voidaan laulaa heidän keinuessaan ulkona. Näin syntyi keinulaulut ja lorut- vihkonen.
Kaikissa musiikkitauluissa on kuvat, jotta lapset voivat valita mieleisen laulun kuvan perusteella. Kuvat helpottavat myös lapsia, jotka eivät vielä osaa sanallisesti kertoa haluamaansa laulua. He voivat näyttää kuvasta, minkä laulun haluaisivat kuulla. Eräs lapsi osoitti keinuvihkoa ja etsi sieltä haluamansa kuvan, jota osoitti. Laulun aikana lapsi hymyili iloisesti, hytkyi ja taputti laulun mukana sekä lauloi laulua omin sanoin. Hän oli iloinen saadessaan valita itse laulun ja huomatessaan, että sai oman äänensä kuuluviin, kun sai valita itse laulun, jonka halusi laulettavan.
Musiikkitauluista hyötyy sekä lapset että kasvattajat
Musiikkitaulut helpottavat laulujen ja lorujen käyttämistä, kun sanat ovat nähtävillä, eikä tarvitse muistella sanoja. Musiikkitauluista on nopea ottaa, vaikka siirtymiseen sopiva laulu tai rauhoittaa pukeutumistilannetta siihen sopivalla lorulla tai laululla.
Lapsen kuuntelevat lauluja ja loruja ja omaksuvat ne nopeasti osaksi arkisia toimintahetkiä. Musiikkitauluja käyttäessä myös ujoimmat lapset jäävät kuuntelemaan lauluja ja uskaltautuvat helpommin ottamaan kontaktia sekä tulla syliin istumaan. Jokainen lapsi on yksilöllinen ja oppii musiikillisia taitoja omassa tahdissaan. Lapset innostuvat laulamisesta ja soittamisesta jo pieninä, kuunteleminen vaatii jo hieman keskittymistä. Musiikkiliikunta yhdistää useita elementtejä ja tukee kokonaisvaltaista kasvamista ja oppimista.
Olennaisinta on leikkiminen, sillä musiikkia voidaan yhdistää leikkimiseen ja tehdä musiikkikasvatuksesta hauskaa. Musiikki voidaan integroida myös muihin opetusmenetelmiin, esimerkiksi syksyinen musiikkimaalaus on mukavaa! Käydään syksyisessä metsässä kävelyllä, kuunnellaan luonnon ääniä ja sen jälkeen maalataan syksyistä maisemaa musiikin soidessa taustalla.
Nautitaan musiikista ja sen monista mahdollisuuksista!
LÄHTEET:
PIISPANEN, Ulla 2019. Opetuksen suunnittelu. Julkaisussa: Muskarisoppa. Reseptejä varhaisiän musiikkikasvatukseen. Helsinki: Lasten Keskus, 164–191.
RUOKONEN, Inkeri 2017. Lapsen musiikillinen maailma. Julkaisussa: HUJALA, Eeva ja TURJA, Leena (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-Kustannus, 121–135.
Kirjoittaja:
Asta Partanen AVO-Sos19
Sosionomi (AMK)- opiskelija
Savonia- ammattikorkeakoulu
asiakasohjaus asiantuntijuus asunnottomuus erikoistumiskoulutus hankeopinnot johtaminen kohtaaminen kuopionkonservatorio lastensuojelu lähisuhdeväkivalta maahanmuuttaja menetelmä moniammatillisuus monikulttuurinen osallisuus palveluohjaus perhekeskus saavutettavuus Savonia-amk Savonia-ammattikorkeakoulu SavoniaAMK selkeä viestintä SIMHE sosiaaliala sosiaalinen kuntoutus sosiaalipäivystys sosionomi sosionomi (AMK) sosionomi (YAMK) sosionomi(YAMK) sosionomikoulutus suomen kieli tapaustutkimus työelämäyhteistyö työhyvinvointi valta vanhustyö varhainen tuki varhaiskasvatus vastavuoroisuus vertaistuki viestintä voimaantuminen vuorovaikutus yamk