Sosionomit avoimen toiminnan paikassa 

Olemme Savonia ammattikorkeakoulusta, Iisalmen kampukselta kolmannen vuoden sosionomiopiskelijoita. Tänä syksynä, osallisuuden vahvistaminen ja voimavaraistava -palveluohjaus opintojaksolla olemme saaneet perehtyä palveluohjaukseen. Järjestimme Iisalmen Päiväkeskus Pysäkillä 10 tunnin verran ohjausta. Kerromme artikkelissamme ohjauksissa käytetyistä menetelmistä ja niiden taustoista sekä kokemuksistamme ohjausten aikana.

Iisalmessa on jo vuodesta 1994 toiminut Päiväkeskus Pysäkki ry. Toimintaa on myös muissa Ylä-Savon kunnissa 3 eri toimipaikassa. Pysäkin toiminta perustuu siihen, että toiminta on kaikille avointa, matalan kynnyksen toimintaa, jonne on helppo mennä, siellä voi kohdata samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja saada virikkeitä arkeen. Pysäkin toiminnassa pyritään kannustamaan ja tukemaan päihteettömyyteen ja antamaan voimavaroja ja vaihtoehtoja päihteiden hallitsemaan elämään. Päiväkeskus Pysäkki tarjoaa päiväkeskus-, työllistämis-, ja tukiasumispalveluita arkipäivän tukimuotoina. (Päiväkeskus Pysäkki ry, 2020.)

Bingo on matalan kynnyksen mukavaa, yhteisöllistä toimintaa. Kuva: kirjoittajat

Osallisuus ja voimavaralähtöisyys  

Opintojaksomme aikana kävimme viisi toimintakertaa Iisalmen Päiväkeskus Pysäkillä. Tavoitteemme oli perehtyä erilaisiin ryhmänohjausmenetelmiin ja miettiä, miten vahvistamme ryhmäläisten osallisuuden tunnetta ja annamme voimavaraistavia kokemuksia ryhmäläisille.  

Asiakkaan omiin voimavaroihin keskittyminen on merkittävässä roolissa kaikessa sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä ja palveluohjauksessa.  Sillä tarkoitetaan sitä, miten ihminen kokee pääsevänsä vaikuttamaan asioihinsa ja pystyy hallitsemaan omaa elämäänsä. Voimavaraistavassa työotteessa korostetaan juuri asiakkaan oman tahdon kunnioittamista ja itsemääräämisoikeutta. Asiakkaan voimavarojen etsiminen aloitetaan arkipäivän pienistä asioista ja vähitellen hän voi kokea olevansa omien asioidensa asiantuntija.  Kun ihminen saa kokemuksen, että hän osaa ja saa päättää asioistaan, hänen oman elämänsä hallinnan tunne kasvaa ja hän oivaltaa, että omilla tekemisillä on merkitystä ja vaikusta elämään.  (Vänskä, Laitinen-Väänänen, Kettunen ja Mäkelä, 2011, 77–79.)  

Miten sitten saavutetaan ryhmässä ja yksilössä voimavaroja lisäävä toiminta? Hyvin oleellista on, että tilanteista rakennetaan ilmapiiriltään suotuisa ja sellainen, että asiakas kokee olonsa mukavaksi. Ammattilaisen on tunnusteltava tilannetta, että asiakas voi olla oma itsensä ja saa kertoa kokemuksistaan. Asiakkaan on tärkeää tulla kuulluksi ja kokea olevansa arvokas juuri sellaisenaan. Vähitellen asiakkaalle alkaa rakentua sisäinen voimantunne ja saa voimavaroja elämäänsä. (Vänskä ym. 2011, 84–85.) 

Osallisuudella on merkitys ja vaikutus siihen, miten kokee voimaantuvansa ja saavansa voimavaroja elämäänsä. Osallistuminen voi olla näennäistä, eli, että on vain fyysisesti läsnä, mutta ei koe kuitenkaan osallistuvansa. Osallisuuden käsite on laaja, mutta tiivistäen sen voidaan ajatella olevan sitä, että ihminen kokee kuuluvansa johonkin, pystyvänsä vaikuttamaan elämäänsä, mahdollisuuksiinsa niin yksilötasolla kuin laajemmin yhteiskunnan tasollakin. (Isola, Kaartinen, Leemann, Lääperi, Schneider, Valtari ja Keto-Tokoi, 2017.) 

Erilaiset menetelmät käytössä ja luovuus huipussaan! Kuva: kirjoittajat

Taidelähtöiset menetelmät ohjauksissa – mitä ne ovat ja mitä niillä tavoitellaan? 

Taidelähtöisellä toiminnalla tarkoitetaan eri taidemuotojen käyttämistä ja soveltamista asiakkaiden parissa työskennellessä.  Tavoitteena ei ole taiteen tekeminen, vaan taiteen eri muotojen käyttäminen työvälineenä. (Karkkulainen ym. 2019.)

Omassa toiminnassamme käytimme valokuvausta, musiikkia, liikuntaa ja askartelun eri tekniikoita. Tavoitteenamme kaikissa näissä meillä oli, että osallistujat voivat kokea osallisuutta, toteuttaa itseään ja oppia uutta. Näiden menetelmien kautta toivoimme myös saavamme ryhmäläisiin yhteisöllisyyttä ja löytävän voimavaroja arkeen.  Taidelähtöisiä menetelmiä käytettäessä on hyvä löytää kaikille osallistujille yhteinen, ajankohtainen aihe. Tällöin motivointikin onnistuu paremmin. Taiteen eri keinoin on helpompi käsitellä vaikeitakin asioita ja saadaan ne näkyvämmäksi. Olipa menetelmä millainen tahansa, sekä osallistujat, että ohjaajat ovat tasavertaisina mukana. Jokainen osallistuja saa toteuttaa itseään omalla tavallaan ja kaikkien tekemisiä arvostetaan samalla tavalla. Tällöin tuotokset ovat myös voimavaraistavia kullekin osallistujalle. (Karkkulainen ym. 2019.)

Voimavarapuu syksyllä 2020. Kuva: kirjoittajat

Ohjauskertojen aikana huomasimme ja saimme myös palautetta siitä, miten tärkeäksi osallistujat kokivat sen, että saivat osallistua erilaiseen ohjattuun toimintaan. Heille oli erityisen tärkeää kuulua yhteisöön ja vertaistuen merkitys korostui kaikessa toiminnassa. Oli ilo huomata, miten aktiivisesti osallistujat lähtivät mukaan erilaisiin taidelähtöisiin toimintoihin. Koemme, että jokainen osallistuja sai itselleen jotain näistä toimintakerroista – toinen enemmän osallistuen, toinen sivusta seuraten. Toimintakerroilla työstimme esimerkiksi voimavarapuuta, jossa käsiteltiin perusarvoja, asioita, joissa on hyvä, asioita, mitkä tuottavat iloa ja millaisia unelmia osallistujilla on. Toivomme, että ohjauskertojen ja erilaisten harjoitteitten myötä kävijät saivat voimavaroja arkeen ja huomaisivat, miten pienistäkin asioista arjessa on hyvä olla tietoinen ja iloita niistä.  Opimme ohjausten myötä sen, että kannattaa lähteä ennakkoluulottomasti kokeilemaan erilaisia taidelähtöisiä menetelmiä.

Teksti ja kuvat:
Milla Kärkkäinen
Sanna Leksis ja
Henna Oittinen
Savonia ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat

Lähteet:  

ISOLA, Anna-Maria, KAARTINEN, Heidi, LEEMANN, Lars, LÄÄPERI, Raija ja SCHNEIDER, Taina, VALTARI, Salla ja KETO-TOKOI Anna 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. [työpaperi]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 2020-10-08.]

KARKKULAINEN, Marjatta, ALA-VANNESLUOMA, Taija, AIRAKSINEN, Raija, VARONEN, Henna, KASTU, Riikka ja SIPI Sanna 2019. Toimii! Hoitajan opas toiminnallisiin menetelmiin. Helsinki: EDITA

PÄIVÄKESKUS PYSÄKKI RY 2020. Päiväkeskus Pysäkki [verkkosivu]. Päiväkeskus Pysäkki ry. [Viitattu 2020-10-08.]

VÄNSKÄ, Kirsti, LAITINEN-VÄÄNÄNEN, Sirpa, KETTUNEN, Tarja ja MÄKELÄ, Juha 2011. Onnistuuko ohjaus? Sosiaali- ja terveysalan ohjaustyössä kehittyminen. Helsinki: EDITA. 

Taidelähtöiset ohjausmenetelmät tukemassa osallisuutta ja voimavaralähtöistä toimintaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.