”Klassisen opetuksen mukaan valta on sitä, että A saa B:n toimimaan haluamallaan tavalla vastoin B:n omaa halua. Valta on aina siis valtaa jonkun toisen yli. Lopulta valta perustuu uhkaukseen – aitoon tai oletettuun – siitä, että jos B ei tottele A:ta, tätä kohtaa fyysinen tai henkinen rangaistus.” (Koskinen, S. 2015.)
Sosiaalialan asiakkaita yhdistää tuen tai avun tarve jollakin elämän osa-alueella. Työskentely eri ikäisten ja kognitiivisilta taidoiltaan erilaisten ihmisten kanssa vaatii ammattilaiselta paljon tietoa asiakasryhmästään ja vahvan eettisen osaamisen. Tämän päivän sosiaalialan työssä tavoitteena on asiakaslähtöinen ja asiakkaan osallisuutta omien asioidensa hoidossa korostava työote. Jotta tasa-arvoinen suhde asiakkaan kanssa on mahdollista muodostua, on työntekijän tiedostettava olevansa vallan käyttäjä, sekä tunnistaa tilanteet, joissa käyttää valtaa.
Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohtana on asiakkaan tarpeet. Toisinaan asiakkaan verkostoon kuuluvat ovat eri mieltä palvelun tarpeesta. Keskusteluyhteys, avoin toiminta ja yhteisen näkemyksen rakentaminen hälventävät vallan rajoja.

Ihmissuhteissa on aina läsnä vallan elementti.
Kuva: Kirjoittajat
Voiko asiakkaan läheinen olla vallan käyttäjä?
Sosiaalialan ammattilaisen tehtävänä on puolustaa niitä, jotka eivät osaa tai pysty pitämään itse puoliaan. Läheisten mukaan ottaminen on usein välttämätöntä selvittääksemme asiakkaamme parasta, ja läheisten rooli on usein korvaamaton. Entä, jos läheisen vallan käyttö onkin haitallista asiakkaalle. Kuka rohkenee ottaa sen puheeksi?
Lapsiperheiden palveluissa vanhemmat käyttävät puhevaltaa lapsen asiassa ja puolesta. Se korostuu, mitä pienemmästä lapsesta on kysymys. Lapsella on oikeus suojeluun, mikä rajaa osaltaan vanhemman vapautta valita palveluja. Lapsiperhepalvelujen ammattilaisten vaikeana tehtävänä on tasapainoilla palvelun tarjoamisen ja kontrollin välillä. Tavoitteena on tukea perheitä mahdollisimman varhain, mikä edellyttää perheeltä uskallusta hakea tukea ja palveluita. Lasten elämässä esiintyviin epäkohtiin on uskallettava puuttua. Se on lapsen oikeus, ja aikuisten velvollisuus. Lastensuojeluun ja sen vallan käyttöön liittyviä mielikuvia ja asenteita tulisi saada rikottua ja häivytettyä.
Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ja lapsen huoltajat toimivat kasvatuskumppaneina. Oppimiseen liittyvissä asioissa yhteinen näkemys tukitoimista löytyy usein helposti. Sen sijaan esimerkiksi sosioemotionaalisten pulmien ratkaisemiseen voi yhteisen näkemyksen löytyminen olla hankalampaa. Vanhemmat voivat kokea epäonnistuneensa vanhemmuudessaan tai ovat eri mieltä tuen tarpeesta. Kenen edun mukaan toimitaan, vanhempien vai lapsen?
Muistisairaan henkilön osallisuutta rajoittavat sekä yhteiskunnallisella että yksilöllisellä tasolla sairauden aiheuttamat oireet ja elinympäristö. Usein muistisairaat sivuutetaan omassa asiassaan. Hyvää tarkoittaen voimme alistaa muistisairaan autettavan rooliin ja viemme häneltä oikeuden olla aikuinen henkilö. Asiakkaan tulee itse saada määritellä omaa tilannettaan ja kokemuksiaan sekä vaikuttaa häntä koskevaan päätöksentekoon.
Asiakas- ja palveluohjaus erityisen tuen tarpeessa olevien henkilöiden parissa työskennellessä ei ole mustavalkoista. Kuntoutuksen ja tuen tarve jatkuu läpi henkilön elinkaaren vaihdellen kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Toisinaan kuntoutus ja asiakasohjaus voivat olla ristiriidassa asiakkaan oman tahdon ja toiveiden kanssa, ja ammattihenkilö joutuu työstämään asioita kuntoutumisen etenemiseksi asiakkaan ja läheisten toiveiden vastaisestikin.
Erilaisten mielipiteiden tai näkökulmien yhdistämisessä ei ole kyse siitä kuka on oikeassa. Oleellista on se, että asiakas voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja päätöksentekoon tuen järjestämisessä. Toisinaan ammattihenkilön on sallittava ja kunnioitettava asiakkaansa huonoja valintoja, kunhan varmistetaan, että asiakas ymmärtää tekemänsä päätöksen vaikutukset.
Kirjoittajat:
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen opiskelijat:
Kati Hartikainen
Sari Heiskanen
Sari Kärkkäinen
Minna Koskinen
Kristiina Johansson
Sari Laitinen
Tuija Pakarinen
sosiaalialan lehtori
Kirjoittajat ovat asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksesta valmistuneita sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja varhaiskasvatusalan ammattilaisia. Erikoistumiskoulutus järjestettiin yhtäaikaisesti 21 ammattikorkeakoulussa vuoden 2020 aikana. 30 opintopisteen erikoistumiskoulutukseen sisältyi lähityöskentelypäiviä sekä itsenäistesti ja opiskelijaryhmissä suoritettavia työelämään kytkeytyviä oppimistehtäviä. Osana erikoistumiskoulutusta opiskelijat tuottivat blogikirjoituksia asiakas- ja palveluohjauksen eettisistä näkökulmista, joita julkaistaan Savonian sosiaalialan sekä terveysalan blogeissa. Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen suoritti Savoniassa 19 sosiaalialan amk- tai sitä edeltävän opistoasteen koulutuksen suorittanutta ammattilaista. Erikoistumiskoulutus päättyi 26.11.2020.
Lähde: Koskinen, S. 2015. Valta on kärsimyksen varaan rakennettu korttitalo. Kolumni.