Suomalaiset osallistuvat aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan. Liikuntaan ja urheiluun, ikäihmisiin sekä lapsiin ja nuoriin liittyvä vapaaehtoistoiminta ja rahan tai omaisuuden lahjoittaminen hyväntekeväisyyteen ovat suomalaisille yleisimpiä tapoja auttaa tuntemattomia. Koronavirusepidemia on lisännyt auttamishaluamme sekä tapojamme auttaa. Vapaaehtoistoiminnalla on tärkeä merkitys sosiaalialan palvelujärjestelmää ja ammattilaisten työtä täydentävänä toimintana.
Viime keväänä, koronavirusepidemian aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi koettiin monissa pienituloisissa lapsiperheissä lisääntynyttä taloudellista ahdinkoa. Lomautukset, työttömyyden kasvu ja ruokamenojen lisääntynyt kasvu synnyttivät tarvetta lapsiperheiden ruoka-avulle. Kuopiossa tähän tarpeeseen reagoitiin nopeasti perustamalla Eläköön Kuopio – Ruoka-apua kriisistä kärsiville kuopiolaisille lapsiperheille -hanke, jossa olin itse mukana osana sosionomiopintojani. Ruoka-apu tarjosi lyhytaikaista apua pienituloisille lapsiperheille.
Sosiaalialalla toimii paljon vapaaehtoisia, vaikka hyvinvointivaltiossa yksilöiden hyvinvoinnista päävastuu kannetaankin palvelu- ja etuusjärjestelmillä. Vapaaehtoistoiminta on taloudellisesti merkityksellistä ja sillä on edelleen tärkeä yhteiskunnallinen rooli. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää tukevia vapaaehtoistoiminnan muotoja ovat esimerkiksi ystävätoiminta, auttavien puhelimien keskustelutuki tai vertaistoiminta.
Vapaaehtoistoimintaan osallistutaan omasta tahdosta, ilman rahallista korvausta. Vapaaehtoistoiminta tuottaa hyötyä toiminnan kohteen lisäksi tekijälle itselleenkin: Toiminnasta voi saada itselleen iloa sekä uusia kokemuksia, tuttavia ja taitoa.
Erilaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli vapaaehtoistyön organisoinnissa on merkittävä. Järjestöt tavoittavat tavallisesti myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset.
Sosionomiopiskelijana vapaaehtoistoiminnassa
Työskentelin Eläköön Kuopio – ruoka-apu-hankkeessa yhdessä Savonian eri alojen opiskelijoiden kanssa keräten ruoka-avustuskasseja Osuuskauppa PeeÄssältä. Ruoka-avustuskassien keräämisen mahdollisti useat hanketta rahoittaneet yritykset. Hanketta koordinoi Kuopion evankelisluterilaisten seurakuntien diakoniatyö, joka myös toimitti keräämämme ruoka-avustuskassit niitä tarvitseville lapsiperheille. Keräämistämme ruoka-avustuskasseista hyötyi 400 vähävaraista kuopiolaista lapsiperhettä.
Moniammatilliseen työskentelyyn kuuluu erilaisten työtapojen ja toimintakulttuurien kohtaaminen. Tämä vaatii oman toiminnan sovittamista yhteen muiden toiminnan kanssa. Koin ruoka-apu-hankkeessa rikkautena sen, että pääsin työskentelemään useiden eri alojen opiskelijoiden ja toimijoiden kanssa. Koko hankkeen toteutumisen kannalta oli tärkeää, että eri alojen toimijat ja opiskelijat ottivat haltuun yhteisiä käytänteitä päästäkseen yhteiseen tavoitteeseen.
Opiskelun yhdistäminen vapaaehtoistoimintaan voi tarjota ammattikorkeakouluopiskelijalle moninaisia oppimiskokemuksia työelämäläheisessä oppimisympäristössä. Osallistumalla hakkeeseen ja vapaaehtoistoimintaan sain paljon uutta tietoa moniammatillisesta hanketyöskentelystä ja sen mahdollisuuksista sosiaalialalla.
Osallistumalla ruoka-apu-hankkeeseen tutustuin myös vapaaehtoistoimintaa harjoittaviin toimijoihin ja heidän tekemänsä työn tuottamiin hyötyihin. Hankkeeseen osallistuminen muutti käsitystäni vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista sosiaalialan näkökulmasta. Vapaaehtoistoiminnalla voi olla suuri merkitys esimerkiksi kriisissä selviytymiselle. Vapaaehtoistoiminnan tarjoaman avun merkityksen tiedostaminen motivoi minua työskentelemään hankkeessa.
Kirjoittajat:
Henri Luojus
sosionomi (AMK) -opiskelija
Tuija Pakarinen
sosiaalialan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu
Lue lisää:
DANIELSBACKA, Mirkka, HÄMÄLÄINEN, Hans ja TANSKANEN, Antti O. 2020. Suomalainen auttaminen. Helsinki: Gaudeamus.