Voimavarat näkyväksi – sosiaalinen kuntoutuminen kuntouttavassa työtoiminnassa

Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat järjestivät maaliskuun aikana opintoihin liittyvän ohjausprojektin Iisalmen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä. Ohjausprojekti kokosi kaikki ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat yhteen kaikkiaan kolmena kertana. Ohjausta toteutettiin sosiaalisen kuntoutumisen lähtökohdista, hyödyntäen voimavarakeskeisiä menetelmiä.

Kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, jonka keskeisin tavoite on tukea asiakkaan toiminta- ja työkyvyn, sekä elämän- ja arjenhallinnan vahvistumista (STM julkaisuaika tuntematon). On huomioitavaa, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva ei ole työsuhteessa jolla olisi työsuhteeseen liittyviä vastuita, vaan hän on itse asiakas, jolla on erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia itse toimintaan liittyen (THL 2019).

Sosiaalinen kuntoutus lisättiin Sosiaalihuoltolain mukaisiin sosiaalipalveluihin vuonna 2014 ja sillä tarkoitetaan asiakkaalle annettavaa tehostettua tukea, jotta hänen sosiaalinen toimintakykynsä vahvistuisi, osallisuus lisääntyisi ja vältettäisiin asiakkaan syrjäytymistä yhteiskunnasta ja yhteisöistä (Sosiaalihuoltolaki 2014/1301, 17 §). Sosiaalista kuntoutusta voidaan tarjota esimerkiksi sosiaalialan ammattilaisen tarjoamana tehostettuna tukena ja ohjauksena, ryhmätoimintana ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edistämisenä sekä elämän- ja arjenhallinnan tukemisena. Kuntouttava työtoiminta on useissa kunnissa nähty keinona tarjota sosiaalista kuntoutusta sitä tarvitseville asiakkaille. (THL 2017.) Pitkä työttömyys edesauttaa etääntymistä monista palveluista ja lisää syrjäytymisen riskiä. Sosiaalinen kuntoutus on keino sosiaalisen toimintakyvyn parantamiseen ja oman osallisuuden rakentamiseen ja löytämiseen. Tie kohti varsinaista työnhakua voi olla pitkä ja oman elämän hallinnan kohentaminen on osa tätä prosessia. (Böckerman 2018, 240.)

Kuntouttava työtoiminta ei ole ainut keino tarjota sosiaalista kuntoutusta, mutta näiden kahden palvelun tavoitteet nivoutuvat hyvin keskeisiltä osin toisiinsa. Voiko työ- ja toimintakykyä tukea tukematta samalla sosiaalista toimintakykyä? Antaako parempi elämän- ja arjenhallinta eväitä osallisuuteen, voimia yhteisöissä toimimiseen ja oman elämän asiantuntijuuteen? Kuinka sosiaalista kuntoutusta käytännössä toteutetaan ja tulisiko se aina ottaa huomioon kuntouttavaa työtoimintaa suunniteltaessa? Näiden pohdintojen johdattamana lähdimme suunnittelemaan yhteistoiminnallista projektia kuntouttavan työtoiminnan ryhmään, jonka keskeisiksi teemoiksi nostimme sosiaalisen vuorovaikutuksen, voimaantumisen sekä motivoitumisen oman elämän hallintaan.

Voimaantuminen ja voimavaraistuminen

Yksilön voimaantumisen katsotaan olevan yksilöllinen prosessi, jonka myötä ihmisen sisäinen voimantunne kasvaa ja kehittyy, itsetunnon, rohkeuden sekä aktiivisuuden lisääntyessä. Voimaantuessaan yksilö kykenee kokemaan olevansa tasapainossa ympäristönsä ja mikä tärkeintä, itsensä kanssa. Myös päämäärien ja tavoitteiden asettaminen sekä saavuttaminen alkaa mahdollistua ja tulevaisuuteen kykenee katsomaan toiveikkaana, kun tuntee hallitsevansa omaa elämäänsä. Voimaantumista ei kukaan voi toiselle mahdollistaa, vaan jokaisen on käytävä tuo prosessi läpi itsenäisesti. Tukevalla vuorovaikutuksella, sekä kannustavalla palautteella voidaan kuitenkin tukea yksilön uskomuksia itsestään. Myös itsensä arvokkaaksi kokemisen tunteen vahvistamisella on hyvin suuri merkitys. (Siitonen 1999, 117–119.)

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta asiakkaan voimaantuminen on hyvin merkityksellistä. Jotta yksilön on mahdollista saada parannettua elämän- ja arjenhallintaansa, on hänen kyettävä asettamaan itselleen tavoitteita joihin hän pyrkii. Näiden tavoitteiden asettamista on turha yrittää tehdä ulkopuolelta, vaan asiakkaan tulee asettaa ne tuettuna itse. Usein kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla on pitkittynyttä työttömyyttä sekä erilaisia sosiaalisia haasteita.

Jotta asiakas voisi tuntea osallisuutta työelämään, tarvitaan monien tekijöiden vahvistamista. Kuntouttavassa työtoiminnassa on mahdollisuus kerätä uutta tietoa ja oppia uusia taitoja sekä saada vertaistukea muilta osallistujilta. Voimavaraistumisen kannalta on tärkeää, että asiakas voi kokea kuuluvansa johonkin ja olla vertainen. On tärkeää huomata, että omalla aktiivisuudellaan on pystynyt edistämään omaa tilannettaan. Oman arvokkuuden sekä tarpeellisuuden ymmärtäminen kasvattaa myös vastuuntuntoa ja helpottaa tavoitteiden asettamista. (Böckerman 2018, 240.)

Ohjaustoiminta kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä

Yhteistoiminnallinen projekti järjestettiin Iisalmen kaupungin ylläpitämässä kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä. Ryhmän toiminta sisältää erilaisia julkisten alueiden rakentamiseen ja huoltoon liittyviä työtehtäviä kaupungin Teknisen toimialan alaisuudessa. Ohjauskertojen kautta halusimme antaa ryhmäläisille mahdollisuuden kokoontua yhdeksi kokonaiseksi ryhmäksi ja henkilökohtaisten tehtävien rinnalla nähdä ja kokea osallisuutta kaikkien toimintaan osallistujien kanssa.

Ensimmäisellä ohjauskerralla ilmasta pystyi aistimaan jännityksen tunnun. Uusia ihmisiä, uusia asioita, sama jännitys. Osallistujat arpoivat mitä tuleman pitää ja me opiskelijat pohdimme, kuinka meidät tullaan ottamaan vastaan. Ensimmäisen kohtaamisen tarkoitus olikin rikkoa jää, tutustua toisiimme ja pitää hauskaa yhdessä. Tätä lähdettiin toteuttamaan kertomalla omasta elämästä kuvien avulla ja kisailemalla pienissä joukkueissa leikkimielisillä Kahoot! -visailuilla.

Mukavaa vaihtelua porukalla olo ja mukavaa tekemistä, tutustumista.

– asiakas

Koimme ohjauskertojen toteutuksessa tärkeäksi, että myös ryhmän omat ohjaajat osallistuisivat harjoituksiin. Ajattelimme, että vertaisuuden kokeminen ohjaajien kanssa voisi auttaa kehittämään luottamuksellista suhdetta, kun kaikki lähtevät toteuttamaan harjoituksia samalta viivalta unohtaen tavanomaiset roolit. Yhdessä tekemisen ajatus kulki läpi koko projektin.

Omien voimavarojen ja vahvuuksien hahmottaminen oli aihealue, johon keskityimme ohjausprojektin toisella kerralla. Tarkoituksenamme oli vahvistaa jokaisen omien voimavarojen tuntemusta ja tukea heitä tuomaan niitä näkyväksi, sekä pyrkiä mahdollistamaan voimaantumista ja pystyvyyden tunnetta jokaisessa yksilössä. Voimavaroja kartoitettiin Voimatammi -harjoituksen avulla, jossa jokainen rakensi oman tammensa nimeten omia perusvoimiaan, asioita, joissa on hyvä ja joita osaa, tekemisiä, joista nauttii, sekä haaveitaan ja unelmiaan. Harjoitus toteutettiin mahdollistaen jokaiselle yksilöllinen matka itseensä, sekä omien mieltymysten mukaisen tuotoksen valmistaminen erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Harjoituksen tuotosten läpikäymisen yhteydessä oli havaittavissa selkeää ylpeyttä omista taidoista, sen jälkeen, kun ne oli alun haastavuuden jälkeen onnistuttu saamaan kirjattua. Myös voimavarojen havainnointi ja yksilöinti tuotti toivotusti kokemuksia siitä, että vaikka ne olivat hyvin yksilöllisiä, jokaisella niitä oli useita.

Harjoituksen avulla tehtyjä havaintoja hyödynnettiin opeteltaessa ansioluettelon tekoa Canva CV pohjan avulla. Pyrimme vahvistamaan jokaisen kokemusta siitä, että omat vahvuudet ja taidot ovat merkityksellisiä työnhaussa, ja niiden esiin tuominen on koulutus- ja työhistorian ohella hyvin tärkeää. Pyrimme myös tietoteknisten taitojen kehittämiseen, sekä rohkaisemaan niiden käyttöön. Jokainen sai ohjaustoiminnan aikana luotua itselleen CV pohjan, jonka jatkojalostaminen ja hyödyntäminen mahdollistettiin tallentamalla pohjat työtoiminta ryhmän ohjaajan avustuksella.

Ohjaustoiminnan anti

Ohjaustoimintamme vahvisti käsitystämme siitä, kuinka merkityksellistä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden näkökulmasta heidän voimaantumisensa ja taitojensa kehittyminen on. Kyse voi olla pienestäkin asiasta, tai taidosta, joka kehittyessään saa aikaan onnistumisen tunteita ja näin lisää yksilön minäpystyvyyden tunnetta. Samalla kokemus tukee motivaation kasvua ja vie asiakasta pienin askelin lähemmäksi hänen itselleen asettamiensa tavoitteiden saavuttamista. Se, että näitä asioita voidaan kokea yhdessä ja toteuttaa yhdessä muiden osallistujien kanssa, vahvistaa myös yhteisöön kuulumisen tunnetta. Yhdessä onnistumiset tuovat rohkeutta myös sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

Vaikka yhteistoiminnallinen projektimme sisälsi ainoastaan kolme tapaamiskertaa, oli ilahduttavaa ja rohkaisevaa meille opiskelijoille huomata, että ohjauskertojen aikana osallistujat pääsivät kokemaan useita onnistumisen hetkiä. Ensimmäinen onnistuminen saattoi muodostua jo siitä, että jännittämisestä huolimatta, oli päättänyt osallistua toimintaan.

Kun omat vahvuudet, voimavarat ja taidot havainnollistuvat ja yksilöityvät, sekä parhaimmassa tapauksessa lisääntyvät ja kehittyvät, tukee se toivotusti asiakkaan motivaatiota ja voimaantumista. Pyysimme kaikkia osallistujia täyttämään jokaisen kerran alussa tunnelmia ennen päivän alkua sekä tunnelmia ja palautetta päivän jälkeen. Oli hienoa kuulla, että ohjaustoimintamme herätti ryhmän ohjaajissa ajatuksia vastaavantyyppisen toiminnan jatkamisesta, ryhmän yhteisiä sekä sen jäsenten yksilöllisiä tarpeita ja toiveita huomioiden.

Mukavia kertoja ollut nämä 3 krt. Hyvin autoitte kaiken kanssa. Kiitokset siitä teille molemmille, oli kivaa!

– Asiakas

Koimme tulevina sosiaalialan ammattilaisina ohjausprojektin aikana useita onnistumisen hetkiä. Saimme arvokasta kokemusta asiakasryhmien ohjaamisesta, josta uskomme olevan hyötyä tulevaisuuden työtehtävissä. Haluamme esittää kiitoksemme Iisalmen kaupungille, joka mahdollisti ohjausprojektimme toteutuksen. Erityiskiitoksen esitämme kuntouttavan työtoiminnan ohjaajille sekä asiakkaille, jotka ottivat meidät niin avoimesti ja lämpimästi vastaan, jakaen tarinaansa kanssamme.

Kirjoittajat:

Sanna Losoi-Korolainen
Anniina Martikainen
sosionomiopiskelijat
Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmi

Lähteet:

Böckerman, Heidi 2018. Sosiaalinen kuntoutus työelämäosallisuutta edistämässä. Teoksessa Kostilainen Harri & Nieminen Ari (toim.) Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia. Helsinki: DIAK, 231–244. Viitattu 12.3.2021.

Siitonen, Juha 1999. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Väitöskirja. Oulun opettajakoulutuslaitos. Oulun yliopisto. Viitattu 12.3.2021.

Sosiaalihuoltolaki 2014/1301. Viitattu 12.3.2021.

STM julkaisuaika tuntematon. Kuntouttava työtoiminta. Verkkojulkaisu. Viitattu 12.3.2021

THL 2017. Sosiaalinen kuntoutus käytännössä. Verkkojulkaisu. Viitattu 12.3.2021

THL 2019. Oikeudet ja velvollisuudet. Verkkojulkaisu. Viitattu 12.3.2021.