Arviolta noin 20–25 prosenttia nuorista sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä, kuten masennusta, ahdistuneisuutta tai käytöshäiriötä (THL 2019). Hyvinvointitaitojen opetus tulee olla osa koko kasvatuspolkua varhaiskasvatuksesta jatko-opintoihin asti, erityisesti mielen hyvinvointia tulee opettaa nuorille. Hankeopintoina suunnittelimme Kiuruveden 8-luokkalaisille nuorille neljän oppitunnin kokonaisuuden mielen hyvinvoinnista ja sen tukemisesta.
Nuoruus on herkkä ikävaihe, jolloin moni nuori kokee epävarmuutta. Yleisesti nuorten hyvinvointi on Suomessa kohentunut 2000-luvulla. Kuitenkin mielenterveyden häiriöt ovat tavallisimpia nuorten terveysongelmia. Mielenterveyshäiriöt vaikuttavat nuoren toimintakykyyn ja koulumenestykseen. Ne voivat aiheuttaa myös itsetuhoista käyttäytymistä kuten viiltelyä tai pahimmillaan itsemurhan. Nuorista noin 3–5 prosenttia on yrittänyt itsemurhaa ja se on yksi yleisimpiä nuorten kuolinsyitä Suomessa (THL 2019).
Kouluissa mielenterveystaitojen opettaminen on osa terveystiedon oppiainetta, mutta hyvinvointitaitoja ja niiden opettelua voi liittää osaksi kaikkea koulutyöskentelyä. Nuoret tarvitsevat aikuisia tuekseen nuoruuteen liittyvistä tunnekuohuista, hämmennyksistä ja epävarmuuden tuntemuksista selviytymiseen. Nuori ei vielä ole itseohjautuva.
Mielen hyvinvoinnin oppitunteja Kiuruveden 8-luokkalaisille
Laadimme sosionomiopintoihimme kuuluvalla hanketyön opintojaksolla Kiuruveden Varapäreelle neljän oppitunnin (4 x 45 min) kokonaisuuden käytettäväksi 8-luokkalaisten opinto-ohjauksen tunneilla. Kiuruveden Varapäre ry on Kiuruvedellä toimiva, ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä sekä mielen hyvinvointia tukevaa työtä tekevä yhdistys. Osa yhdistyksen toimintaa on yhteistyö alueen varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa.
Suunnittelemamme opintokokonaisuus käsitteli mielen hyvinvointia ja sen tukemista eri näkökulmista. Tavoitteena oli suunnitella mielenkiintoinen ja nuoria osallistava kokonaisuus. Se jaettiin neljään eri osa-alueeseen: mitä mielen hyvinvointi on, mistä saa apua arkeen, tunteet ja tunnetaidot sekä yksinäisyys ja kiusaaminen. Keskityimme erityisesti materiaalin visuaalisuuteen ja teorian täydentämiseen toiminnallisilla harjoituksilla, joissa nuoret pääsevät itse pohtimaan aiheita. Hyödynsimme Padlet ja Kahoot! -sovelluksia, joiden kautta nuoret voivat osallistua omilla laitteillaan ja anonyymisti pohdintoihin.
Nuoren hyvinvointia tukee vahvuuksiin ja onnistumisiin keskittyminen
Kodin ja perheen ohella koulu on merkityksellinen nuoren kasvuympäristö, missä hyvinvointitaitoja voi harjoitella. Mielen hyvinvointi on ihmisen kokemus hyvinvoinnistaan ja tasapainoisesta elämästä. Se ei tarkoita pelkkiä positiivisia tunteita, mutta kohentaa resilienssiä ja auttaa siten selviytymään elämän vastoinkäymisistä. Nuoren mielen hyvinvointia voidaan tukea vahvistamalla itsetuntoa, harjoittelemalla tunnetaitoja sekä kykyä sietää pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Nuoren kanssa voi opetella ristiriitojen ratkaisemista ja haastavista tilanteista selviytymistä.
Mielen hyvinvointia tukee vahvuuksiin ja onnistumisiin keskittyminen. Osaamista ja edistymistä voi seurata onnistumisen ja osaamisen hyödyntämisen kautta sen sijaan, että todetaan, mitä nuori ei osaa. Nuoret toivovat opettajilta hyväksyntää ja läsnäoloa, lisäksi empaattinen ja ystävällinen opettaja lisää nuorten koulumotivaatiota. Nuoren hyvinvointi vaikuttaa suoraan hänen koulumenestykseensä ja opiskelumotivaatioonsa sekä sosiaalisiin suhteisiin.
Tätä kirjoittaessamme olemme saaneet palautetta vasta ensimmäisistä pidetyistä oppitunneista. Palautteessa nousi esiin, että herkässä ikävaiheessa olevat 14-15-vuotiaat eivät välttämättä lähde kovin avoimesti keskustelemaan mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Erityisesti puhelimella tehtävä työskentely oli ollut ikäryhmälle mieluista ja toiminnalliset osuudet olivat auttaneet nuoria keskittymään. Yleisesti ottaen mielen hyvinvointi voi olla nuorille arka aihe, joten se vaatii opettajalta sensitiivistä otetta. Tuntien sisältöjä suunniteltaessa ja harjoitteita valittaessa etuna on, jos ryhmä on ennestään tuttu ja pystytään ottamaan ryhmän koheesio huomioon.
Mielen hyvinvoinnin tukemista ja opetusta voisi mielestämme lisätä kaikkeen opetukseen, jolloin siitä muodostuisi luonnollinen, nuoren kehitystä ja kasvua tukeva kokonaisuus. Yksilöllisiin opintopolkuihin siirtyminen toisen asteen koulutuksessa ei välttämättä tue nuorten hyvinvointia. Nuori tarvitsee tukea toiminnanohjaukseensa aikuisilta sekä pysyviä sosiaalisia suhteita vertaistensa kanssa. Sosionomeilla on paljon osaamista mielen hyvinvoinnin tukemiseen, ja erilaisia yhteistyön muotoja perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa voisi tulevaisuudessa lisätä.
Kirjoittajat:
Lotta Hulkkonen
Nina Launonen
sosionomi (AMK) -opiskelijat
Tuija Pakarinen
sosiaalialan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu
Lue lisää:
Erkko, Anna & Hannukkala, Marjo 2013. Mielenterveys voimaksi. Käsikirja nuorisotyön ammattilaisille. Helsinki: Suomen mielenterveysseura.
Leskisenoja, Eliisa & Sandberg, Erja 2019. Positiivinen pedagogiikka ja nuorten hyvinvointi. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Pesonen, Anniina, Hannukkala, Marjo & Nurmi, Reetta 2018. Hyvän mielen koulu. Helsinki: Suomen mielenterveysseura.
THL 2019. Nuorten mielenterveyshäiriöt. Verkkojulkaisu.