Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon ammattiopisto tekevät monenlaista tiivistä yhteistyötä. Myös maahanmuuttotyössä osallistutaan samoihin verkostotapaamisiin ja kehitetään asioita yhdessä. Sain mahdollisuuden olla työelämäjaksolla näkemässä läheltä, miten SAKKYllä koulutetaan eri alojen ammattilaisia toimimaan ja tekemään töitä suomen kielellä ja mitä AMOS (Ammattiosaajat maailmalta) -hanke tekee.
Ensimmäisenä tutustuin Valma-opintoihin, jotka koostuvat monista aiheista. Vuorossa oli suomen kielen opiskelua ja terveydenhuollon sanaston läpikäymistä. Tekstinymmärryksen aiheena oli autenttinen ajanvarausilmoitus KYSiltä. Opettaja kysyi, mitä KYS tarkoittaa. –Se tarkoittaa pelissä, että ”Kill YourSelf”, vastaa yksi opiskelijoista ja nauraa päälle. Tämä on S2-opettajan työn ydintä. Sekä opettaja että opiskelijat oppivat koko ajan uutta – useimmiten myös varsin hyödyllistä tietoa!
Hyötynäkökulma korostui myös lounaan jälkeen, kun taitaja-finalisti Erika Ukkonen tuli pitämään Valmalaisille tietoiskun käsihygieniasta. Tässä win-win-tilanteessa lähihoitajaksi opiskeleva Erika sai kokemuksen opastamisesta selkeällä suomella ja maahanmuuttaneet ja opettajat kuulivat, mitä kannattaa huomioida käsien pesussa ja desinfioinnissa. Savonia-ammattikorkeakoulussakin sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijat kohtaavat simulaatioissa maahanmuuttaneita harjoitellakseen selkokieltä ja selkeää viestintää osana pakollisia opintoja. Malli on varsin käyttökelpoinen – näin on todettu näissä molemmissa opinahjoissa.
Pakopeli oppimisen tukena
Idea pakopelin rakentamiseen Savon ammattiopiston Presidentinkadun kampukselle Kuopioon tuli Valma-ryhmästä, jossa yksi opiskelija oli ollut työssä pakopelifirmassa. Pakopelin tavoitteena on harjoitella yhteistyötä, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja oppia puhumaan ja ymmärtämään suomea.
Jatkossa pakopeliä aiotaan käyttää uusien ryhmien ryhmäyttämiseen. – Pääasiassa opiskelijat ovat tehneet tämän ja vetävät sen myös itse, pienryhmänä tai parina tai jopa yksin, jos kielitaito riittää, kuvailee S2-opettaja Reija Aarikka.
Pakopelin jälkeen kuuluu naurua, kun jännitys purkautuu. – Onko takki tyhjä?, kysyy opettaja Reija Aarikka opiskelijoilta ja selittää sanonnan merkityksen. Todetaan, että näin on. Peliin osallistuneet kokivat onnistumisen iloa, samoin pelin järjestäneet opiskelijat, jotka kuulevat suoraan erittäin hyvää palautetta kanssaopiskelijoiltaan.
– Mummo aina sanoi aina, että kaksi kättä on parempi kuin yksi, toteaa opiskelija, joka nauraa herakasti päälle. Hän on tavoittanut pakopelin käytön ytimen oppimismenetelmänä.
Rästipajassa edistetään opintoja
Savon ammattioppilaitoksen Toivalan kampuksella ilmeet ovat keskittyneitä, kun pintakäsittelyä ja talotekniikkaa opiskelevat YTO-aineita eli yhteisiä tutkinnon osia: suomea, matematiikkaa, kemiaa, fysiikkaa, englantia, taidetta ja luovaa ilmaisua sekä kestävää kehitystä. Suurin osa suorittaa rästejä, ja jotkut haluavat tehdä opinnot loppuun etuajassa ja kiihdyttelevät.
Tutustun opiskelijaan, jolla on jo työpaikka Rautalammilla odottamassa heti, kun pintakäsittelijän paperit ovat kourassa. Kaikki, joiden kanssa juttelen, haluavat töihin heti valmistuttuaan tai mieluummin jo aiemmin, kesäksi. Monet ovat tulleet opiskelemaan kauempaa, ja tapaan vain pari, jotka asuvat lähellä kampusta Kuopiossa tai Siilinjärvellä. Määrätietoisuus heijastuu paitsi ilmeistä ja asennoista, myös elämänvalinnoista: tutkinto voidaan käydä opiskelemassa kauempana, koska opiskeluaika on lyhyt ja työelämä pitkä.
Rästipaja on uusi kokeilu, joka on aloitettu tänä vuonna. Tarve on ilmeinen: seitsemän opiskelijaa tulee paikalle tasan kello 9, ja lisää tulee tuntien edetessä. Läppärien näppäimistöt laulavat ja välillä raikuu nauru. Useimmiten ilmeet ovat kuitenkin keskittyneitä ja tuntuu, että uutta painetaan mieleen todella tehokkaasti.
Luokkahuoneessa vuorovaikutus on erilaista, huokoista, ilmavampaa kuin verkossa. Mietin, miten voisin lisätä tätä samanlaista fiilistä myös suomen kielen verkko-opetukseen.
Välillä luokassa puhutaan daria ja muita kieliä, mutta eniten kuulen silti suomea – ja hyvää suomea sittenkin! Jään pohtimaan, millaisen rästipajan voisin itse ottaa käyttöön Savonian omassa, verkossa toteutettavassa Korkeakouluopintoihin valmentavassa koulutuksessa maahanmuuttajille (ks. Opintopolku.fi), jossa edetään hurjaa tahtia ja jossa hankalahkot tehtävät seuraavat toisiaan.
Maahanmuuttajaohjaaja Miia Maaninen SAKKYltä kertoo, että toisella asteella opiskelevien opiskelutaidot voivat olla vielä sillä tavalla hakusessa, että ei pystytä itsenäiseen opiskeluun. Itseohjautuvuttahan esimerkiksi verkko-opiskelu avoimen ammattikorkeakoulun verkkokursseilla vaatii. Yhtenä työelämäjakson tavoitteena onkin löytää väylät, joita pitkin markkinoida avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaa. Pyrimme tekemään suomen kielen Moodle-kursseistamme mahdollisimman intuitiivisia käyttää sekä luomme niille malliaikataulut. On silti totuus, että osa opiskelijoista pitää enemmän opettajajohtoisesta lähiopetuksesta, jota alueellamme tarjoaa esimerkiksi Kuopion kansalaisopisto.
Yhteiset tutkinnon osat: kielitietoinen opetus tuo tuloksia
Savon ammattiopiston äidinkielen lehtori Minna Miettinen piti yhteisiin tutkinnonosiin liittyvää äidinkielen viimeistä kurssia tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon opiskelijoille, jota pääsin seuraamaan. Monikulttuurinen ryhmä oli hiljainen ja keskittynyt. Oppitunnilla aloitettiin 18 lähituntia käsittävä kurssikokonaisuus Tekstien tuottaminen / S2-tekstien tuottaminen, josta muodostuu 1 osaamispiste.
Opettaja johdatteli opiskelijoita osaamisen osoittamisen suunnitelman kirjoittamisessa: asiakirjastandardi muistutellaan mieliin. Ensimmäiset sanat eli asiakirjatyyppi, tekijän perustiedot ja otsikko kirjoitetaan konkreettisesti yhdessä. Tämä palvelee hyvin myös ryhmän maahanmuuttaneita, koska opettaja puhuu ja kirjoittaa saman asian yhtä aikaa valkotaululle. Tämä on yksi kielitietoisen opettamisen konkreettisista keinoista: tuoda asia esiin eri tavoilla. Opettaja antaa vinkit myös dokumentin tallentamiseen ja muihin käytännön asioihin.
Tästä osaamisen osoittamisen suunnitelman kirjoittamisesta on teille käytännön hyötyä, jos ohjelmointi-tutkinnonosassa keskitytte tähän teemaan, jonka nyt valitsette, motivoi opettaja Minna Miettinen opiskelijoita tehtävän tekemiseen.
Opettajan kanssa tutkitaan myös työn alla olevan tutkinnon osan, ohjelmoinnin, vaatimuksia ePerusteet-sivustolta. Näin saadaan selville, mitä asiakirjaan pitäisi oikeasti kirjoittaa.
Miettinen kiittelee AMOS (Ammattiosaajat maailmalta) -hankkeen järjestämää kielitietoituustyöpajaa, jossa on päässyt katsomaan omaa työtä eri näkökulmasta kuin normaalisti. Kaikkien AMOS-hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten eli Savon ammattiopiston, Ylä-Savon ammattiopiston ja Ingmanedu kulttuurialan opiston henkilökunnat koulutetaan hankkeen aikana.
Kielitietoisuus- ja selkokieli tai selkeän viestinnän koulutuksia järjestetäänkin enenevissä määrin, mikä on hyvä, koska yhteiskuntamme monimuotoistuu vinhaa vauhtia. On ennustettu, että vuoteen 2035 mennessä pääkaupunkiseudulla joka neljäs on vieraskielinen (Lähde: Helsinki.fi). Trendi ei ole Pohjois-Savossa yhtä voimakas, mutta vieraskielisten määrä on nousussa yhtä kaikki. Tärkeintä maahanmuuttotyössä on verkostoituminen ja konkreettisten asioiden tekeminen yhdessä. Sitä tämä työelämäjaksokin lisäsi.
Kiitän kaikkia työelämäjakson mahdollistaneita SAKKYn ja AMOS-hankkeen yhteistyökumppaneita, erityisesti Kirsi-Maria Niemistä. Yhdessä on hyvä viedä asioita eteenpäin!
Kuvat ja teksti:
Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän koordinaattori ja lehtori
sosiaalialan tiimi
Savonia-amk
Lue lisää:
Valma-koulutus / Savon ammattiopisto