Lastensuojelun ja erityishuollon rajapinnalla tehtävä asiakastyö vaatii monialaista ammatillista yhteistyötä. Tämä blogikirjoitus perustuu YAMK-opinnäytetyöhön (Göös R. 2021), jossa selvitettiin kuinka kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten sijaishuolto järjestetään.

Kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelut sijoittuvat lastensuojelun ja vammaistyön palvelujen rajapinnalle. Lapsella on samanaikaisesti asiakkuus molempiin palvelualoihin, jolloin yhteistyön merkitys korostuu.

Lastensuojelun ja vammaistyön työntekijöiden yhteistyöllä on etuja sekä ammattilaisille että asiakkaalle. Vammaistyön työntekijöiden osaamista tarvitaan kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevan lasten tuen tarpeiden ymmärtämisessä ja kokonaistilanteen hahmottamisessa. Heillä on myös laajaa osaamista vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen hyödyntämisessä erityislapsen mielipiteen selvittämiseksi, jota tarvitaan lapsen kuulemisen ja osallisuuden turvaamiseksi. Lastensuojelun työntekijöiden osaaminen ammatillisessa yhteistyössä kohdentuu lasten oikeuksien toteutumiseen ja lastensuojelulain monipuoliseen soveltamiseen.

Sopivien palveluiden pohtiminen yhdessä auttaa ammattilaisia saamaan laajemman käsityksen, jonka avulla lapselle ja perheelle tarjotut palvelut vastaavat paremmin heidän tarpeisiinsa. Jokainen lapsi on yksilö, jonka tarpeita arvioidaan monialaisen tiimiin kanssa. Lapsilla on oikeus tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa ja päätöksenteossa, eikä kehitysvammaisuus saa olla esteenä. Tuen tarpeiden arviointiin käytettävä aika tulee moninkertaisesti takaisin, kun lapsi saadaan kerralla sijoitettua paikkaan, joka vastaa hänen tarpeitaan.

Käytännön yhteistyötä voivat olla yhteiset suunnittelupalaverit, molemminpuoliset konsultaatiot ja palvelutarpeen arviointi. Päällekkäiseltä työltä vältytään, kun vammaispalveluiden palvelusuunnitelma ja lastensuojelun palvelutarpeen arviointi laaditaan yhtenä yhdistettynä suunnitelmana. Tämä toimintatapa näyttäytyy myös asiakkaalle päin hyvänä viranomaistyönä. Yhteistyötä voidaan laajentaa koskemaan myös palveluiden järjestämiskulujen sopimiseen vammaistyön ja lastensuojelun välillä.        

Yhteistyökäytännöissä on Suomessa kuntakohtaisia eroja. Yhteistyön eduista sekä asiakkaille että työntekijöille on kuitenkin vahvaa näyttöä myös kansainvälisissä tutkimuksissa. Lasten ja perheiden tilanteet ja ovat kuitenkin aina hyvin yksilölisiä, eikä yhteistyön tekemiseen siksi ole olemassa valmista mallia tai kaavaa. Lasten kasvun ja hyvän elämän turvaamiseksi erityisalojen välinen yhteistyö on kuitenkin ehdotonta.

Kirjoittajat:
Riina Göös
sosionomi, palveluyksikön johtaja Tukena Kultasiipi
YAMK-opiskelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Päivi Tikkanen,
TtT, erityisasiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Göös R. 2021. Lastensuojelun ja erityishuollon rajapinnalla – kehitysvammainen ja erityistä tukea tarvitseva lapsi sijaishuollossa. YAMK-opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Monialainen yhteistyö lastensuojelun ja erityishuollon rajapinnassa
Merkitty:            

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.