Yhteiskunnan ja erilaisten organisaatioiden muutokset varhaiskasvatuksessa vaativat johtajalta vahvaa otetta muutosjohtamiseen. Miten muutoksista selvitään ja varhaiskasvatuksen kehittämistyötä voidaan toteuttaa?
Varhaiskasvatuksessa on yhä enenevissä määrin siirrytty hajautettuihin organisaatioihin, joissa yhdellä johtajalla voi olla useampia päiväkotiryhmiä tai -yksikköjä johdettavanaan. Jokaisen työntekijän varhaiskasvatustyötä ohjaa erilainen ammatillinen koulutus, työhistoria ja persoonallisuus. Erilaisista taustoistaan tulevat varhaiskasvatuksen ammattilaiset muodostavat tiimin. Tiimin on toimittava yhteisten tavoitteiden, pelisääntöjen sekä toimintatapojen mukaisesti, jossa lapset ovat laadukkaan varhaiskasvatustyön keskiössä.
Varhaiskasvatuksen johtajuudessa lähtökohtana on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistäminen ja johtajan merkitys korostuukin varhaiskasvatuksen sisällön sekä laadun arvioinnissa ja kehittämisessä.
Jalkanen (2020) määrittääkin muutosjohtamisen, strategisen johtamisen ja pedagogisen johtamisen yhteen ja määrittää uutta luovan pedagogisen johtamisen muutoksessa johtamiseksi. Muutokset lähtevät aina yhteisestä näkemyksestä tulevaisuudesta ja muutosprosessi alkaakin luopumalla vanhasta.
Miten päiväkodinjohtaja pystyy johtamaan ja vastaamaan pedagogisen prosessin toteutumisesta sekä kehittämisestä yhdessä kasvatushenkilöstön kanssa kohti laadukkaampaa varhaiskasvatusta?
Pedagogisen prosessin johtaminen alkaa aina varhaiskasvatustyön perustan kirkastamisena. Kaikilla varhaiskasvatustyötä tekevillä tulee olla vahva näkemys varhaiskasvatustyön ydintarkoituksesta, eli mihin varhaiskasvatustyöllä pyritään ja minkälainen arvopohja työn perustana on. Työyhteisössä selkeä visio ohjaa varhaiskasvatusta haluttuun suuntaan. Pedagogisen prosessin johtaminen rakentuu sisällöllisesti varhaiskasvatuslakiin (540/2018) ja normiohjaavaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) -asiakirjaan.
Johtajan on oltava muutoksessa mukana. Ei riitä, että seuraa perässä.
Johtajien vahva substanssiosaaminen ja muutosprosessien läpivieminen punnitaan hajautetuissa organisaatioissa muutoksien eri vaiheissa, työntekijöiden johtamisessa, tiimien johtamisessa sekä organisatoristen luonteiden ymmärryksessä. Pelkät taidot johtajalla eivät riitä muutoksen johtamisessa ja onnistumisessa, vaan tarvitaan aitoa halua toteuttaa muutosta sekä oppia toimimaan muutosprosessien eri vaiheiden vaatimissa rooleissa.
Sosionomi (YAMK) opiskelija Niina Taskinen kiinnostui tutkimaan muutosjohtamista pedagogisen prosessin johtamisen näkökulmasta. Opinnäytetyössä tutkittiin Kuopion kaupungin kolmen maaseutualueen päiväkotiryhmiä ja -yksikköjä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja tutkimuksen teoriataustaksi rajautui pedagoginen johtaminen ja muutosjohtajuus varhaiskasvatuksen kontekstissa.
Miten Kuopion kaupungin paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönotto on onnistunut Opetushallituksen määräysten mukaisesti? Millaisia muutosjohtamista edistäviä ja estäviä tekijöitä paikallinen varhaiskasvatuksen pedagoginen prosessi sisälsi?
Tutkimuksessa Kuopion varhaiskasvatussuunnitelma nähtiin ohjaavan varhaiskasvatustyötä ja lapset ovat selvästi toiminnan keskipisteenä. Varhaiskasvatuksen laatuun ja muutosten onnistumisiin vaikuttavina tekijöinä nähtiin kasvatushenkilöstön ammatillinen pätevyys ja osaaminen.
Pedagogisen prosessin strategisena menetelmänä varhaiskasvatussuunnitelman jalkautumisessa nähtiin jaettu johtajuus, jossa vastuu yhteisestä oppimisesta ja toiminnan laadun kehittämisestä on koko työyhteisön jäsenillä. Tutkimuksessa oli nähtävissä jaetun pedagogisen johtajuuden korostuminen tiimien ja pedagogisen toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä varhaiskasvatuksen opettajan johdolla.
Tutkimus osoitti varhaiskasvatuksen yksiköissä muutosprosessien runsauden ja yhtäaikaisuuden. Tutkimuksessa nähtiin vielä kehittämisen kohteita ja pohdintaa, miten pedagogista yhteistä keskustelua ja pedagogisten linjojen luomista voidaan yksiköissä toteuttaa päiväkodinjohtajan johdolla paremmin? Ajan puute ja mahdollinen kiire saattoivat osin estää johtajia toimimasta pedagogisena johtajana ydintehtävässään. Tutkimuksessa nähtiin päiväkodinjohtajien haaste läsnäololle ja dialogisuudelle suhteessa työntekijän riittävään kohtaamiseen, mikä näyttäytyi osin myös palautteen saamisen puutteena, joko yksittäiselle työntekijälle tai ryhmäpalautteena tiimille.
Tämä tutkimusmatka on avannut päiväkodinjohtajana työskennelleelle Niina Taskiselle käsitettä muutosjohtajuudesta varhaiskasvatuksessa. Muutoksessa johtaminen on sitä, kun esimies johtamistyössään oivaltaa ja oppii ymmärtämään, että muutosta viedään eteenpäin yhteisessä ymmärryksessä kasvatushenkilöstön ja huoltajien kanssa. Näin löydetään yhdessä ratkaisuja tai uusia toimintatapoja, joita voidaan kehittää vielä eteenpäin. Muutosjohtamisen voima onkin yhteinen tekeminen ja päämäärä, jossa esimies johtamistaidoillaan saa tuotua henkilöstön osaamisen osaksi muutosprosessin läpivientiä.
Tämä blogikirjoitus on tehty osana sosionomi (YAMK) koulutuksen opinnäytetyöprosessia.
Kirjoittajat
Niina Taskinen
sosionomi (YAMK) -opiskelija
Anne-Leena Juntunen
sosiaalialan lehtori, KT
Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Fonsén, Elina ja Parrila, Sanna 2017. Varhaiskasvatuksen johtajuus muutoksessa. Teoksessa: Parrila Sanna ja Fonsén, Elina (toim.) Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus. Käsikirja käytännön työhön. Juva: PS-Kustannus, 17–21.
Jalkanen, Juha 2020. Pedagogisen johtajan kirja. Keuruu: PS-Kustannus
Pirinen, Helka 2014. Esimies muutoksen johtajana. Helsinki: Talentum