”Hahmotushäiriö vaikutti ajanhallintaan niin voimakkaasti, että aamut ei ollut rutinoituneet. Minä vaan poukkoilin eessun taassun, ei ollut selkeitä rutiineja. Ja mitä minun pitää tehhä että kerkeen ite töihin ajoissa? Se kuulostaa hauskalta normaali ihmisen korvissa mutta itselle se oli tosi iso haaste.”
Näin kuvasi neuropsykiatrisesti oireileva nuori omaa arkeaan ja siinä esiintyviä haasteita. Sujuva arki ei ole itsestäänselvyys neuropsykiatrisesti oireilevalle nuorelle.
Neuropsykiatriset oireet vaikuttavat laaja-alaisesti nuoren toimintakykyyn ja vaikeuttavat tavallista elämää. Nuoret kokevat haasteita arjessaan esimerkiksi kotitöiden tekemisessä, opiskelussa, virastoissa asioimisessa sekä aikatauluista kiinni pitämisessä. Neuropsykiatrisia häiriöitä diagnosoidaan yhä enemmän ja tämä selittyy osittain aiempaa paremmalla tunnettavuudella. Yleisimpiä neuropsykiatrisista häiriöistä ovat aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (ADHD), autisminkirjon häiriö (ASD) ja Touretten oireyhtymä. Neuropsykiatristen häiriöiden oireet ilmenevät muun muassa keskittymisvaikeutena, impulsiivisuutena, oppimisvaikeutena ja vuorovaikutustaitojen haasteina. (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2017; Virta & Koponen, 2020.)
Neuropsykiatrinen valmennus on kuntoutusmenetelmä, joka on suunnattu neuropsykiatrisesti oireileville henkilöille ja valmennus soveltuu tukemaan erityisesti itsenäistymisvaiheessa olevia nuoria.
Neuropsykiatrinen valmennus arjen tukena
Nuorilla neuropsykiatrisen oireilun aiheuttamat haasteet toimintakyvyssä korostuvat erityisesti nivelvaiheessa, siirryttäessä toisen asteen opintoihin ja itsenäisempään elämään. Nuori tarvitsee tukea ja kuntoutusta arjen sujuvuuden ja itsenäistymisen tueksi. Neuropsykiatrinen valmennus on kuntoutusmenetelmä, joka on suunnattu neuropsykiatrisesti oireileville henkilöille ja valmennus soveltuu tukemaan erityisesti itsenäistymisvaiheessa olevia nuoria.
Valmennus pohjautuu ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen ajattelutapaan ja tavoitteena on tukea nuoren arjenhallintaa ja minäkuvan kehittymistä, hyödyntää valmennettavan voimavaroja ja vahvuuksia ja löytää uusia toimintamalleja arjen haasteellisiin tilanteisiin. (Huotari & Tamski, 2019.)
Nuorten kokemukset vaikuttavuuden arvioinnin mittarina
Sosionomiopiskelija (YAMK) Anne Riikonen tutki opinnäyteyössään neuropsykiatrisen valmennuksen vaikutusta nuorten toimintakykyyn. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten valmennus tuki nuorten toimintakykyä ja arjenhallintaa sekä mikä oli nuorten mielestä valmennuksessa vaikuttavaa. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella ja vaikuttavuuden arviointi pohjautui nuorten kokemuksiin valmennuksesta.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyönä Iisalmen Nuorison Tuki Ry:n Kapasiteetti käyttöön – nuorten neuropsykiatrinen valmennus arjen toimintaympäristössä –hankkeen kanssa. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta hankkeeseen osallistunutta nuorta.
Tutkimuksen tulosten mukaan neuropsykiatrinen valmennus vahvisti nuorten toimintakykyä ja arjenhallinnan taitoja. Nuoret kokivat valmennuksen vahvistaneen heidän sosiaalisia taitojaan, mielialaa, itsetuntoa, arjenhallinnan taitoja sekä opiskelu- ja työkykyä. Nuorten mielestä valmennuksen vaikuttuvia tekijöitä toimintakyvyn vahvistumiseen olivat luottamuksellisen valmennussuhteen syntyminen, uusien toimintamallien oppiminen, valmennuksen toteuttaminen omassa kodissa ja toimintaympäristössä sekä itsetunnon ja motivaation koheneminen.
Hyvä valmennussuhde pohjautuu luottamukseen
Neuropsykiatrisessa valmennuksessa valmentaja ohjaa ja kannustaa asiakasta löytämään voimavaransa ja vahvuutensa sekä löytämään ratkaisuja ongelmiinsa. Valmentajan työskentelyä ohjaa ajatus siitä, että asiakas on oman elämänsä asiantuntija. (Mannström-Mäkelä & Saukkola 2008.) Tutkimuksen vaikuttavuuden kokemuksissa korostui luottamuksellisen valmennussuhteen syntyminen.
Nuoret kokivat tulleensa kohdatuksi yksilöllisesti ja kokivat valmentajan tuntemuksen neuropsykiatrisista häiriöistä ja oireiluista tärkeänä. Luottamuksellinen valmennussuhde rohkaisi nuoria ottamaan saamaansa tukea vastaan ja hyödyntämään sitä omassa arjessaan.
”Se ei ollut semmosta negatiivistä, se oli enemmän semmosta kannustavaa, positiivista, siitä oli mulle hyötyä. Tulin kuulluksi ja yksilöllisesti kohdatuksi. ”
–utkimuksen haastatteluun osallistunut nuori.
Tutkimuksen tulosten mukaan neuropsykiatrinen valmennus soveltuu menetelmänä tukemaan nuorten toimintakyvyn ja arjenhallinnan vahvistumista. Neuropsykiatrisesti oireileva nuori tarvitsee toimintakyvyn ylläpitämiseksi hoitoa sekä kuntoutusta, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon tekemä toimiva yhteistyö nuoren kuntoutumisen tueksi on tärkeää. Tutkimukseen osallistuneiden nuorten nimeämät vaikuttavuuden tekijät tulisi huomioida kuntoutusta ja palveluita kehitettäessä. Palveluiden oikea-aikaisuus ja räätälöitävyys nuoren tarpeiden mukaisesti tukevat nuoren kasvua kohti itsenäisempää elämää.
Tämä blogipostaus on tehty osana sosionomi (YAMK) kulutuksen opinnäytetyöprosessia.
Kirjoittaja
Anne Riikonen, sosionomiopiskelija (YAMK)
Mannström-Mäkelä, Leena & Saukkola, Kirsi 2008. Voimaannuttavan ohjaamisen käsikirja. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press / Paimenia