Lähisuhdeväkivalta on edelleen yleistä. Se jää usein piiloon kotien seinien sisäpuolelle ja harvoin loppuu itsestään. Lähisuhdeväkivalta on vahingollista ja vaurioittavaa kaikille osapuolille sekä väkivaltaa käyttäneille ja kokeneille että sille altistuneille, esimerkiksi lapsille.
Tämä kaikki on usein tuttua sosiaali- ja terveysalan työntekijöille. Usein ymmärretään myös, että lähisuhdeväkivallan kartoittaminen ja tuen tarjoaminen on tärkeää. Kuinka usein sinulta on kysytty lähisuhdeväkivallasta esimerkiksi terveystarkastuksessa tai sosiaalipalveluissa?
Kartoitin sosionomi yamk –opintoihin liittyvässä opinnäytetyössäni kokemuksia lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisesta ja ohjaamisesta (Röntynen 2021). Kokemukset lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisesta olivat vähäisiä. Kaikki kuitenkin toivoivat, että eri palveluissa kartoitettaisiin kaikilta säännönmukaisesti ja työntekijän aloitteesta lähisuhdeväkivaltaa. Jo pelkästään se hälventäisi häpeää.
— Puheeksi ottaminen voi avata omaa tilannetta, jolle on voinut sokeutua, pohtii lähisuhdeväkivaltaa kokenut.
Usein lähisuhdeväkivaltaan liittyy syyllisyyttä ja häpeää. Työntekijän kysymykset ja kohtaaminen ovat merkittäviä tekijöitä väkivallan loppumisen ja selviytymisen prosessissa. Ja prosessi se usein onkin. Voi olla, että useassa paikassa kysytään lähisuhdeväkivallasta ennen kuin siitä lopulta kertoo. Työntekijältä toivotaan kartoittamisen ja kysymisen lisäksi kuuntelemista.
Lähisuhdeväkivaltakokemuksista kertominen voi lähteä liikkeelle pienillä viitteillä, esimerkiksi väsymyksestä, riidoista tai mustasukkaisuudesta kertomisella. Toivotaan, että työntekijä kysyy lisäkysymyksiä, kuulee ja ottaa kuulemansa todesta.
— Kokijalla on syyllisyyttä omista valinnoista, kyvyistä puolustaa itseään ja jos työntekijältä tulee pieni viesti tästä, häpeää niin paljon, ettei toinen pysty auttamaan. Kokijat usein erityisherkkiä ja tuntosarvet pitkinä, mikä vaatii työntekijältä hienotunteista asennetta, kuvailee lähisuhdeväkivaltaa kokenut.
Lähisuhdeväkivalta on monimuotoista. Fyysinen väkivalta usein tunnistetaan helpommin kuin vaikka henkinen tai taloudellinen väkivalta. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet toivovat, että työntekijät saisivat koulutusta väkivallasta ja osaisivat sanoittaa esimerkiksi sen eri muotoja. Omalle tilanteelle on voinut sokeutua ja kokee ihan tavalliseksi sen, ettei saa tavata ystäviään, läheinen tarkistaa puhelimen sisällön tai liikkuminen on rajoitettua. Työntekijän sanoittaminen voi auttaa ymmärtämään omaa tilannetta. Mikä sinun mielestäsi on väkivaltaa? Miten oma käsityksesi ohjaa toimintaasi?
Väkivalta läheisessä suhteessa on väärin. Tilanteeseen on mahdollista saada apua ja tukea. Nämä asiat väkivaltaa kokenut haluaa kuulla.
Työntekijän toivotaan ottavan kantaa, ettei väkivalta ole oikein ja tarjoavan tukea kaikille perheenjäsenille. Huoli läheisistä tai pelko väkivallasta voivat estää siitä puhumisen. Tällöin on tärkeää kuulla, että palveluja on saatavilla. Esimerkiksi tieto turvakodista voi tulla uutena ja olla merkittävä alku lähisuhdeväkivallan loppumisen prosessissa.
Työskentelen Kuopion ensikotiyhdistyksen Pelotta väkivaltatyön avopalvelussa. Monitoimijaisessa yhteistyössä olen kuullut työntekijöiden pohtivan, mikä vaikuttaa siihen, etteivät asiakkaat kerro lähisuhdeväkivallasta, vaikka työntekijä kysyisi sitä. Luottamuksellinen suhde, turvallisuuden tunne ja rauhallinen tilanne toistuvat väkivaltaa kokeneiden toiveissa. He pohtivat, että työntekijöiden vaihtuvuus on riski näiden asioiden toteutumiselle. Väkivallan uhkan kartoittaminen on tärkeää, voiko asiakas palata kotiin ja ovatko muut perheenjäsenet turvassa? Joskus työntekijä hätääntyy ja saattaa ohjeistaa asiakasta omasta turvattomuuden tunteestaan käsin.
Miten työntekijänä uskallan kysyä lähisuhdeväkivallasta? Entä jos kysyn väärin? Entä jos joku kertookin väkivallasta? Mitä sitten teen ja sanon tai minne ohjaan? Toivottavasti yhä harvemmin yksittäisen työntekijän tarvitsee miettiä tällaisia kysymyksiä. Työpaikkojen rakenteet ja toimintaohjeet sekä työntekijöiden lisäkoulutus rakentavat pohjaa työntekemiselle. Pohjan puuttuessa on sattumanvaraista, millaisia työkäytäntöjä työntekijällä on ja miten ne vaikuttavat lähisuhdeväkivallan kartoittamiseen.
Perhekeskusten yksi tehtävistä on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Työntekijöitä kouluttamalla ja toimintamalleja määrittelemällä luodaan uudenlaista, monitoimijaista ja yhdenmukaista työkulttuuria. Perhekeskusten rinnalla laajassa keskustelussa on traumainformoitu työote, joka avaa turvallisen kohtaamisen elementtejä. Olisiko näistä keinoja lähisuhdeväkivallan vähentämiseen?
Jos kaipaat lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamiseen ja ohjaamiseen lisäkeinoja työntekijänä, käy ottamassa haltuun Ehkäise lähisuhdeväkivaltaa – materiaali. Perehdytysvideo materiaalin käyttöön ottamisen tueksi on tekeillä, seuraa Kuopion ensikotiyhdistyksen nettisivuja ja somea.
Röntynen, Saara 2021. Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen ja ohjaaminen –asiakkaan kokemuksia palvelujärjestelmässä. Savonia ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan tutkinto-ohjelma, sosionomi (ylempi AMK).
Kirjoittaja Saara Röntynen, sosionomi YAMK-opiskelija, projektityöntekijä (Kuopion ensikotiyhdistys ry)
Savonia-ammattikorkeakoulu