Eurooppaan suuntautui vuosina 2015–2016 siirtolaisvirta: turvapaikkahakemuksia tehtiin yli miljoona. Luku on lähes kolminkertainen esimerkiksi viime vuoteen verrattuna. Turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevissä kansalaisjärjestöissä huomattiin naisilla olevan kokemuksia sukupuolistuneesta väkivallasta. Väkivallan yleisyyden ja eri muotojen tutkimiseksi ja auttamiskeinojen kehittämiseksi käynnistettiin Co-creating a Counselling Method for Refugee Women GBV Victims (CCM-GBV) -hanke kuuden EU-jäsenvaltion yhteistyöhankkeena. Hanke toteutui vuosina 2017-2019.
Sukupuolistunut väkivalta eroaa muista väkivallan muodoista siten, että väkivaltaisten tekojen ensisijaisena motiivina on uhrin sukupuoli. Naisiin kohdistuvan sukupuolistuneen väkivallan syy ja seuraus on naisten ja miesten välinen epätasa-arvo. Sukupuolistuneelle väkivallalle voivat altistaa erilaiset yksilöön itseensä, hänen perheeseensä ja lähisuhteisiinsa tai yhteisöihinsä liittyvät tekijät. Pakolaisuus itsessään voi altistaa epäasialliselle kohtelulle. Väkivallalle altistuminen on usein jatkumo, joka ei pääty kohdemaassakaan.
Sukupuolistuneella väkivallalla on pitkäaikaisia ja kokonaisvaltaisia seurauksia väkivaltaa kokeneen elämässä. Pakolaisnaiselle kuormittavuutta lisää pakolaisuus kuormittavana ja traumaattisena kokemuksena. Väkivallalle altistavien riskitekijöiden tunnistaminen ja sanoittaminen on tärkeää, jotta väkivaltaa kokenut voi saada tietoa ja ymmärrystä sille, että väkivalta ei johdu hänestä itsestään.
Suomi oli mukana CCM-GBV (Gender-Based Violence) -hankkeen yhteiskehittämisessä Saksan, Kreikan, Kyproksen, Kroatian ja Italian ohella. Suomessa hankkeen käytännön toteutuksesta vastasi Setlementti Puijola ja tutkimuksellisesta osuudesta Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää psykososiaalinen ohjausmenetelmä sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneiden pakolaisnaisten auttamiseksi ja ohjaamiseksi.
Hankkeessa moniammatillinen työryhmä keräsi laadullista aineistoa asiakaskohtaamisista, joita pakolaistaustaisille naisille tarjottiin. Kohtaamisissa naisille annettiin tietoa sukupuolistuneesta väkivallasta ja heidän oikeuksistaan sekä kerättiin tietoa heidän kohtaamasta väkivallasta. Osana hanketta luotiin käsikirja sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneiden pakolais- ja turvapaikanhakijanaisten ohjaukseen.
Sukupuolistunutta väkivaltaa kokenut tarvitsee monialaista tukea
Moninaisten prosessien sekä elämäntilanteiden vuoksi sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneet pakolaisnaiset tarvitsevat usein niin psykososiaalista tukea ja ohjausta, oikeudellista ohjausta ja neuvontaa kuin apua ja tukea päivittäisiin toimiinkin. Usein naisilla voi olla useampia, pitkäaikaisia prosesseja käynnissä samaan aikaan, kuten turvapaikka-, rikos- ja perheoikeudellisissa asioissa. Naisia tulee siksi tukea ja ohjata kokonaisvaltaisesti heidän sen hetkisessä elämäntilanteessaan väkivaltakokemukset huomioiden. Parhaiten siihen vastaa moniammatillinen työskentely ja laaja verkostoyhteistyö.
Yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi vastaanottokeskukset, turvakodit, rikosuhripäivystys, oikeusaputoimisto, tulkkipalvelu, sosiaaliviranomaiset, Kela, terveydenhuolto, rajaviranomaiset, suurlähetystöt, varhaiskasvatuspalvelut, koulut, ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä sekä järjestötoimijat. Kaikilla työskentelyyn osallistuvilla tulee olla tietoa sukupuolistuneesta väkivallasta, sen muodoista ja seurauksista. Muussa tapauksessa väkivaltaa kokeneen kokemukset voivat jäädä kuulematta tai ne voivat tulla väärinymmärretyiksi tai täysin huomioimatta. Työskentelyssä on merkityksellistä sensitiivisyys sekä naisten oman tahdon ja työskentelyyn suostumuksen kunnioittaminen.
Sukupuolistuneen väkivallan vastainen työ jatkuu
CCM-GBV-hanke päättyi loppuvuodesta 2019, mutta työ sukupuolistuneen väkivallan teemojen parissa jatkuu GBV-Sarah- ja GBV-Tuva-hankkeissa. Kansainvälisessä GBV-Sarah-hankkeessa lisätään tietoutta sukupuolistuneesta väkivallasta ja väkivaltaa kokeneiden oikeuksista muun muassa eri kielillä toteutettavilla aihetta käsittelevillä podcasteilla. Lisäksi hankkeessa koulutetaan ammattilaisia ja kehitetään uudenlaista ohjausmenetelmää. Hankkeessa jatketaan myös maahan muuttaneiden naisten yksilöllistä tukemista ja ohjaamista. GBV-Sarah-hanketta rahoittaa Euroopan komission REC-ohjelma. Hankekumppanit ovat Saksassa, Kreikassa ja Italiassa.
GBV-Tuva-hankkeessa työskennellään turvapaikanahakijanaisten ja -tyttöjen kanssa. Hankkeessa tuotetaan intensiivikoulutusta ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneita turvapaikanhakijanaisia ja -tyttöjä. Hankkeessa myös jatkokehitetään ja juurrutetaan ohjaamisen menetelmiä ja luodaan materiaalipankki ammattilaisten käyttöön.
Kirjoittajat:
Henriikka Tiihonen
sosionomi (AMK) -opiskelija
Tuija Pakarinen
sosiaalialan lehtori
Henriikka Tiihonen työskentelee Setlementti Puijolassa GBV (Gender-Based Violence) -hankkeiden hankeohjaajana. Henriikka valmistuu sosionomiksi (AMK) pian tämän blogitekstin julkaisemisen jälkeen.
Lue lisää:
GBV-TUVA – Materiaalipankki 2021
Euroopan Parlamentti, 2021. Pakolaiset ja muuttoliike Euroopassa: tietoja ja tilastoja.
Setlementti Puijola – Työmme maahan muuttaneiden kanssa