MONIALAISUUS – SILLÄ MEITÄ ON MONEKSI JA MEISTÄ ON MONEKSI Suomalaisten hyvinvointierot ovat merkittävästi kasvaneet. Pirstaleiset ja siiloutuneet palvelut ja palveluja tarvitsevat moniongelmaiset asiakkaat eivät kohtaa. Voidaanko palvelupolkua eheyttää ja rakentaa sellaiseksi, että lapset ja lapsiperheet saisivat tarvitsemansa tuen riittävästi
Pedagogisen prosessin johtaminen varhaiskasvatuksen muutoksessa – kokemuksia hajautetuista organisaatioista
Yhteiskunnan ja erilaisten organisaatioiden muutokset varhaiskasvatuksessa vaativat johtajalta vahvaa otetta muutosjohtamiseen. Miten muutoksista selvitään ja varhaiskasvatuksen kehittämistyötä voidaan toteuttaa? Varhaiskasvatuksessa on yhä enenevissä määrin siirrytty hajautettuihin organisaatioihin, joissa yhdellä johtajalla voi olla useampia päiväkotiryhmiä tai -yksikköjä johdettavanaan. Jokaisen työntekijän varhaiskasvatustyötä
Vauhti! -hankkeen Perheily tarjoaa erityislapsiperheille iloista yhdessäoloa ja tekemistä
Erityislapsen vanhemmuus aiheuttaa ristiriitaisia tunteita, selviää järjestöistä koostuvan Pähkinänsärkijät-verkoston kyselyssä vuodelta 2018. Vanhemmat kokeva iloa ja ylpeyttä lapsestaan ja pärjäämisestään, mutta samalla arki on jopa uuvuttava. Oman lapsen erityisen tuen tarve aiheuttaa pelkoa muun muassa siitä, miten muut kohtelevat omaa
Monialainen yhteistyö lastensuojelun ja erityishuollon rajapinnassa
Lastensuojelun ja erityishuollon rajapinnalla tehtävä asiakastyö vaatii monialaista ammatillista yhteistyötä. Tämä blogikirjoitus perustuu YAMK-opinnäytetyöhön (Göös R. 2021), jossa selvitettiin kuinka kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten sijaishuolto järjestetään. Kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelut sijoittuvat lastensuojelun ja vammaistyön palvelujen
Kelan asiakkuusvastaavapalvelun käyttökokemuksia
Kelan visiona luoda hyvinvointia ja oman elämän hallintakykyä palveluiden edelläkävijänä Kansaneläkelaitoksen keskeisenä tavoitteena on panostaa erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden palveluihin. Kelassa toiminnan ytimenä on panostaa erityis- ja muutostilanteissa olevien asiakkaiden palveluiden tuottamiseen henkilökohtaisen neuvonnan ja tarkoituksen mukaisen palvelutarjonnan kautta. Kela
Puolustusvoimien sosiaalikuraattoreiden kokemuksia työnsä merkityksellisyydestä
Tee työtä, jolla on tarkoitus Työn merkityksellisyys ja sen tutkiminen on noussut viime vuosina työelämän murroksen myötä suosituksi aiheeksi. Työn merkityksellisyyden kokeminen vaikuttaa työn tekemiseen ja kokemukseen työyhteisöstä , se koostuu niin sisäisistä kuin ulkoisistakin tekijöistä. Parhaimmillaan merkityksellisyyden kokemus innostaa,
”Asiakas on se ykkönen” – Hyvä asiakaskokemus johtamistyön tavoitteena vanhuspalveluissa
Vanhuspalveluissamme paine työn tehokkuudelle on kova suuren työmäärän ja niukkojen resurssien vuoksi. Asiakaslähtöisyys ja laatu ovat vaarassa jäädä taka-alalle, ja ne ovat saaneetkin monia ”kolauksia” viime vuosina. Laadukasta vanhuspalvelutyötä tavoiteltaessa huomio kiinnittyy arvoihin, osaamiseen ja yhteistyöhön, mutta myös johtamistyön merkitys
Opistovuosi oppivelvollisille: mahdollisuus vai hukattua aikaa nuoren elämässä?
Laajennettu oppivelvollisuuslaki ja koulutukseen hakeutumisvelvoite tuli voimaan 1.1.2021. Laajennus koskee kaikkia 2005 syntyneitä nuoria, jotka päättävät peruskoulunsa tänä keväänä. Laajentumisen myötä koulutus on maksutonta kohderyhmälle, mikä on merkittävä tekijä vähävaraisille nuorille ja heidän perheilleen. Maksuttomuus mahdollistaa nuorille paremmat mahdollisuudet toteuttaa
Mallia toiselta asteelta suomen kielen opetukseen ja kielitietoiseen opetusotteeseen
Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon ammattiopisto tekevät monenlaista tiivistä yhteistyötä. Myös maahanmuuttotyössä osallistutaan samoihin verkostotapaamisiin ja kehitetään asioita yhdessä. Sain mahdollisuuden olla työelämäjaksolla näkemässä läheltä, miten SAKKYllä koulutetaan eri alojen ammattilaisia toimimaan ja tekemään töitä suomen kielellä ja mitä AMOS (Ammattiosaajat maailmalta)
Mielen hyvinvoinnin opetus on tärkeä osa koko koulupolkua
Arviolta noin 20–25 prosenttia nuorista sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä, kuten masennusta, ahdistuneisuutta tai käytöshäiriötä (THL 2019). Hyvinvointitaitojen opetus tulee olla osa koko kasvatuspolkua varhaiskasvatuksesta jatko-opintoihin asti, erityisesti mielen hyvinvointia tulee opettaa nuorille. Hankeopintoina suunnittelimme Kiuruveden 8-luokkalaisille nuorille neljän oppitunnin kokonaisuuden mielen hyvinvoinnista