Vaikeinta oli jäädä surun ja ahdistuksen kanssa yksin – leskivanhempien kokemuksia tuesta puolison kuoleman jälkeen

Kuvittele tilanne, että kesken ruuhkavuosien puolisosi menehtyisi ja jäisit perheesi yksinhuoltajaksi. Mitä tunteita se sinussa herättäisi? Mihin asioihin toivoisit saavasi tukea? Mistä saisit tukea?

Suomessa kuolee noin 8 000 työikäistä (16–64-vuotiasta) henkilöä vuosittain. Menehtyneiden henkilöiden perheiden tukemiseen ohjataan resursseja vaihtelevasti. Riittävän tuen saaminen riippuu siitä, missä leski asuu ja jopa siitä, kenen kanssa hän asioi. Lisäksi lainsäädäntö kohtelee avio- ja avoliitosta leskeytyneitä eriarvoisesti.

Sosionomi (YAMK) -opinnäytetyössäni tutkin leskivanhempien kokemuksia saamastaan lähipiirin ulkopuolisesta tuesta. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat leskivanhemmat, joiden puolisoiden kuolemasta oli kulunut vuonna 2019 vähintään kaksi vuotta ja joiden perheeseen kuului alaikäisiä lapsia menetyksen aikaan. Tutkimukseen vastasi 97 kohderyhmään kuulunutta henkilöä.

Mies ja lapsi kävelee synkässä metsässä, jossa näkyy myös valoa..
Yksinhuoltajaksi jäänyt leski tarvitsee tukea itselleen ja perheelleen. Kuva: Pixabay

Kuolema on suuri kriisi perheessä

Puolison ja vanhemman menehtyminen on aina kriisi perheessä. Läheisen mukana kuolee myös perheen yhteinen elämä ja tulevaisuus. Leskiperheen jäsenet tarvitsevat tukea selvitäkseen menetyksestä ja löytääkseen uuden yhteisen suunnan elämälle.

Joidenkin surevien läheisistä koostuva tukiverkosto on niin vahva, ettei verkoston ulkopuoliselle tuelle ole tarvetta. On kuitenkin myös perheitä, joiden läheisverkosto ei ole niin vahva joko välimatkasta tai muista syistä johtuen. Erityisesti heikon tukiverkoston omaavat perheet tarvitsevat ammattilaisten tarjoamaa tukea selvitäkseen kriisistä.

Yksilöllistä tukea pitkäkestoisesti

Tutkimukseen vastanneista vain 4 % (n=4) koki saaneensa tarpeeksi tukea lähipiirinsä ulkopuolelta. Tutkimuksesta ilmeni, että suurin tuen tarve leskiperheissä oli arjen pyörittämisessä. Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö tekevät toivotunlaista työtä perheiden parissa. Moni vastaaja oli kiitollinen lähipiirilleen, jonka tukemana perheessä oli ruokaa pöydässä ja perheenjäsenille oli puhtaita vaatteita.

– Pienten lasten kanssa leskeksi jäävä on isossa kriisissä ja tarvitsee paljon konkreettista tukea, koska elämä pitää rakentaa käytännössä uudelleen, kiteytti tutkimukseen osallistunut nuori leski.

Kotiin saatavaa apua koettiin hankalaksi saada jo siitä syystä, että sitä avun saanti edellytti voimavaroja palvelujen etsimiseen ja hakemiseen. Ammattilaiselta toiselle ohjaaminen koettiin turhauttavaksi ja joskus vastaajien voimat tuen hakemiseen ehtyivät. Lapsiperheiden kotipalvelua tai perhetyötä saaneiden kokemus oli, että tuki oli liian lyhytkestoista.

Menetyksestä puhuminen on osa surun käsittelyä. Arkisen tuen lisäksi leskivanhemmat toivoivat empaattista, läsnäolevaa keskustelu- ja kuunteluapua itselleen ja lapsilleen. Terveydenhuollon ja mielenterveyden palveluiden tukea olisi tarvittu enemmän. Suru ei kuulu virallisiin sairausluokituksiin, mikä vaikeuttaa surusta johtuvan työkyvyttömyyden toteamista. Leskivanhemmat kokivat yksilöllisen tuen saamisen lapsille olleen haastavaa ja sen kuormittaneen myös itseään. Perheen yksilölliset tuen tarpeet tulisi arvioida ja arvion mukainen palveluohjaus tukisi leskiperheen jäsenten surun käsittelyä.

Kriisikoordinaattori lesken tukena

Useat vastaajat toivoivat tukipalvelujen kehittyvän niin, että tukea tarjottaisi perheelle automaattisesti, mahdollisimman paljon ja toistuvasti.

Tutkimustulosten perusteella sain ajatuksen alueellisten kriisikoordinaattori-toimien perustamisesta.

Kriisikoordinaattori saisi tiedon perheen kriisistä joko toiselta viranomaiselta tai muulta viralliselta taholta (kuten poliisi), perheen lähipiiriltä tai perheeltä itseltään. Kriisikoordinaattorin tehtävä olisi tehdä tuen tarpeen arviointi jokaiselle perheenjäsenelle ja ohjata heidät tarvittaviin palveluihin sekä palveluita heidän luokseen. Lisäksi kriisikoordinaattori avustaisi tarvittaessa lesken velvollisuuksissa, kuten hautajaisten järjestämisessä ja perunkirjoituksessa. Kriisikoordinaattoreina toimisivat sosionomit (AMK) ja muut sosiaalialan laillistetut ammattihenkilöt. Ihanne olisi, että asiakas eli leski perheineen voisi asioida enimmäkseen tämän yhden ammattilaisen kanssa tai tämän tukemana.

 

Katso lisää

Suomen nuoret lesket ry 
Äkillisesti kuolleen henkilön läheisten tukeminen -hoitosuositus

 

Kirjoittajat

Jenni V. Kärkkäinen
sosionomi (YAMK)-opiskelija

Anne-Leena Juntunen,
sosiaalialan lehtori

Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

KÄRKKÄINEN, Jenni V. 2019. Leskivanhempien kokemuksia saadusta tuesta puolison kuoleman jälkeen. Saatavilla myöhemmin: Theseus.fi

 

Lähisuhdeväkivallan monimuotoisuus näkyy sosiaalipäivystystyössä

Tämä blogi jatkaa Sosiaalipäivystyspäivistä kirjoitettujen blogipostausten sarjaa. Työpajamme aiheina Valtakunnallisilla sosiaalipäivystyspäivillä Kuopiossa syyskuussa oli lähisuhdeväkivalta. Halusimme nostaa esille työpajassa lähisuhdeväkivallan eri muodot ja tällä hetkellä eniten sosiaalipäivystyksessä esille tulevat ilmiöt.

Sosiaalipäivystys toimii akuuteissa perheväkivaltatilanteessa. Tehtävä voi silloin liittyä uhrin saattamiseen tai ohjaamiseen turvakodille tai lääkäripäivystykseen sekä kriisiavun antamiseen ja palveluihin ohjaamiseen.

Työpajan järjestäjät esiintymässä
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen on kaikkien ammattilaisten yhteinen asia, tuotiin esille Kuopion sosiaalipäivystyspäivillä. Kuva: Kirjoittajat.

Työpajamme alkoi Pelotta-hankkeen työntekijöiden puheenvuorolla. Hanna Ravi ja Saara Röntynen kertoivat perhe- ja lähisuhdeväkivallan käsitteestä, esiintyvyydestä ja tilanteeseen puuttumisen tarpeesta. Lopuksi he haastoivat kaikkia suorittamaan verkossa Luo luottamusta ja puutu väkivaltaan -koulutuksen sekä testaamaan omia valmiuksia käsitellä lähisuhdeväkivaltaa asiakkaiden kanssa.

Pelotta-hankkeen työntekijät kehottivat pohtimaan etukäteen valmiuksia kohdata lähisuhdeväkivaltaa kohdanneen henkilön. Miten sinä kysyisit perhe- ja lähisuhdeväkivallasta asiakkaaltasi?

Pajatyöskentely jatkui keskustelualustukseksi työstämiemme videoiden esittämisellä. Videot olimme käsikirjoittaneet ja toteuttaneet opinnäytetyönämme oppimateriaaliksi oppilaitoksellemme. Keskusteluissa pohdittiin lähisuhdeväkivaltaa ilmiönä ja ilmentymänä sekä sosiaalipäivystystyön työkäytänteitä lähisuhdeväkivaltatilanteissa.

Lähisuhdeväkivalta on monimuotoistunut

Lähisuhdeväkivalta voi olla muodoltaan fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista ja siihen voi liittyä myös taloudellista kontrollia, kiristämistä tai laiminlyöntiä. Työpajan keskustelussa nousi esille erityisesti ikäihmisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta tai sen uhka ja sen näkyvyys sosiaalipäivystystyössä.

Miesten kokema lähisuhdeväkivalta tulee aikaisempaa näkyvämmin esille myös sosiaalipäivystystyössä. Työpajassa pohdittiin, voiko se johtua rohkeudesta puhua asiasta, rohkeudesta kysyä asiasta vaiko ilmiön yleistymisestä.

Kunniaväkivalta lähisuhdeväkivallan muotona koettiin haastavaksi. Samoin muu maahanmuuttajanaisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta. Haastavuutta lisää yhteisen kielen puuttuminen ja tulkin kanssa asiointi.

Lähisuhdeväkivaltaa kokenut voi tarvita turvakodin, poliisin, terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja yhdistysten tarjoamaa apua ja palveluja.

Lähisuhdeväkivalta on yleinen ilmiö

Lähisuhdeväkivalta on yksi sosiaalipäivystystyössä kohdattava ilmiö, eikä sille ole tällä hetkellä luotu erillistä toiminta- tai interventio-mallia. Hoitopolku ja toimijat ovat yhtenäiset koko maassa. Yhteistyöverkostoon kuuluvat tyypillisesti turvakodit, poliisi, terveydenhuolto ja Rikosuhripäivystys. Maantieteellinen sijainti aiheuttaa eroja toiminnalle mm. etäisyyksien, väestöpohjan ja resurssien osalta.

Keskustelu työtavoista, käytännön ilmiöistä ja alueellisista eroista mahdollistaa yhtenäisten käytäntöjen luomiseen. Siksi pajatyöskentelykin koettiin tärkeäksi.

Kiitos työpajaan osallistuneille vilkkaasta keskustelusta!

_______________________________________

Tämä blogiteksti on tehty osana sosionomi AMK tutkinto-ohjelman Moniammatillinen hanketyö -opintojaksoa sekä YAMK tutkinto-ohjelman Uudistava johtaminen sosiaalialan työssä -opintojaksoa. Kuopion kaupungin teatterilla järjestettiin ”Ruohonjuuritasolla” -valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät 18.–19.9.2019. Päiviin osallistui parisen sataa alan ammattilaista ympäri Suomea. Lue myös muut kirjoitukset päiviltä tästä samasta blogista.

 

Kirjoittajat:

Tomi Helmensalo,
Niina Pennanen ja
Riikka Arola
Sosionomi (AMK) -opiskelijat

Virpi Kilpeläinen
Maiju Kauppinen
Sosionomi (YAMK) -opiskelijat

Tuija Pakarinen
Sosiaalialan lehtori

Savonia-ammattikorkeakoulu

Turvapalveluvideo Kuopioon tulossa – sosionomiopiskelijat ovat mukana hankkeessa

Turvapalvelu on Kuopion kaupungin kotihoidon tukipalvelu. Turvapalvelun tarkoituksena on tukea ja omalta osaltaan mahdollistaa ikääntyneen oman elämän näköisen arjen elämistä turvallisesti kotona. Toteutimme Moniammatillisen hanketyön opintojaksolla videon käsikirjoituksen Kuopion kaupungin turvapalveluille erilaisten turvapalveluiden käytön opastuksesta.

Pitkään kotona asuminen on tavallisesti ikäihmisten oma toive. Turvapalvelu tarkoittaa erilaisia kotiin asennettavia laitteita, kuten turvapuhelin, hälytysnappi, ovihälytin, palohälytin ja vuodeanturi. Lisäksi on tulossa GPS-ranneke, joka näyttää asiakkaan sijainnin tämän poistuttua hänelle rajatun alueen ulkopuolelle. Turvapalveluun kuuluu myös hoitajien saapuminen turva-auttajakäynnille hälytyksen tekemisen jälkeen.

– Ikäihmiselle voidaan tarjota monenlaisia kotona asumisen mahdollistamista tukevia palveluja. Kotona voidaan tarvita myös erilaisia apuvälineitä ja asunnonmuutostöitä, jotta asuminen olisi turvallista.

Turvapalvelu käynnistyy kaupungin vanhusten palveluohjaajan kanssa tehtävällä palvelutarpeen arvioinnilla. Palvelusta annetaan asiakkaalle kirjallinen päätös.

turvalaitteita
Esimerkkejä Kuopion kaupungin turvapalvelujen laitevalikoimasta, joiden käyttöä esitellään opiskelijoiden käsikirjoittamassa videossa. Kuva: 9Solutions

Hanketyö edellyttää luovuutta, oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta

Moniammatillinen hanketyö on valinnainen, työelämäläheinen opintojakso. Me työstimme hankkeen kesäopintoina. Hanketyömme käynnistyi yhteistyöpalaverissa Kuopion kaupungin edustajan, projektipäällikkö Pauliina Kämäräisen sekä turvalaitteita toimittavan 9Solutions-yrityksen kanssa.

Aloituspalaverissa kävimme läpi, mitä kaupunki ja laitetoimittaja videon käsikirjoituksella halusivat tuoda esille. Sovimme, että videolla esitetään, miten asiakas saa turvapalvelun käyttöönsä sekä millaisia laitteita turvapalvelu pitää sisällään. Laadimme lisäksi yhteiset aikataulut projektin etenemiselle.

 – Moniammatillinen hanketyö -opintojaksolla opiskelija pääsee perehtymään hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen työskentelemällä yhteistyössä ja verkottumalla hankkeen toimeksiantajan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Uudessa sosionomin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa opintojakso on mahdollisuus valita yhdeksi vapaaehtoisista opintojaksoista.

Huolellinen käsikirjoitus on tärkeä osa prosessia

Käsikirjoituksen ensimmäisen ja toisen vaiheen kirjoitimme kesän aikana, jolloin myös tapasimme kaikkia projektin osapuolia säännöllisesti. Tapaamiset järjestyivät usein skype-palavereina. Viimeisessä tapaamisessa paikan päällä esittelimme videon lopullisen käsikirjoituksen.

Käsikirjoitus sisältää neljä kohtausta, joissa esitetään laitteiden käyttöön ottamista, niiden käyttöä sekä hälytyksen antamista ja vastaanottamista. Kuopion kaupunki toteuttaa käsikirjoituksen videoksi myöhemmin omana toimintanaan. Valmistuttuaan se on katsottavissa Kuopion kaupungin internetsivuilla.

kuva käsikirjoituksesta
Ote videon käsikirjoituksesta, jonka Kuopion kaupunki tuottaa myöhemmin videoksi. Video julkaistaan kaupungin internetsivulla. Kuva: kirjoittajat

 

Moniammatillinen hanketyö oli mielestämme mukavan erilainen vaihtoehto valinnaiseksi opintojaksoksi. Opimme, että projektityö ei ole suoraviivaista ja nopeaa, vaan monien eri tekijöiden aikataulut ja näkemykset voivat pitkittää työskentelyä. Opintojakso tarjosi hyödyllistä oppia yhteistyötaidoista sekä verkostoitumista.

 

Kirjoittajat

Sasu Moilanen
Krista Lindqvist

Ensimmäisen vuoden sosionomi (AMK) -opiskelijat

Tuija Pakarinen
Sosiaalialan lehtori

Savonia-ammattikorkeakoulu

Psykososiaalinen tuki ja kriisityö ovat keskeisiä sosiaalipäivystyksen työssä

Tämä blogi jatkaa Sosiaalipäivystyspäivistä kirjoitettujen blogipostausten sarjaa. Työpajamme aiheina Valtakunnallisilla sosiaalipäivystyspäivillä Kuopiossa syyskuussa olivat psykososiaalinen tuki ja kriisityö.

Sosiaalipäivystystyössä työntekijä kohtaa asiakkaansa lähes aina hänelle traumaattisessa, eli psyykkisesti järkyttävässä tilanteessa. Ihmisen kyky kestää kriisitilannetta vaihtelee. Kriisityöllä ja alkuvaiheen psykososiaalisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vakavampien psyykkisten häiriöiden kehittymistä.

Työpajassamme teemaa käsiteltiin case-kuvauksen kautta. Pajatyöskentelyn tarkoituksena oli jakaa osaamistaan, kokemuksiaan ja ammattitaitoaan osallistujien kesken ja saada ideoita, toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä sosiaalipäivystystyöhön.

Kokemusten ja hyvin käytäntöjen vaihtoa sosiaalipäivystystyön psykososiaalisen tuen ja kriisityön teemassa. Kuva: kirjoittajat.

Parityöskentely yhteisenä työkäytäntönä kriisityössä

Työn tekeminen parityöskentelynä on yhtenäinen työkäytäntö sosiaalipäivystysten tekemässä kriisityössä. Kutsu kriisityöhön tulee joko suoraan poliisilta tai hälytyskeskuksesta. Toisinaan viestintä voi olla haasteellista. Epävarmuutta pajaan osallistuvat kokivat siinä, onko kaikilla tilanteeseen osallistuvilla sama tieto asiasta.

Kriisityöntekijät työskentelevät perheen tai asiakkaan kanssa yhteistyössä. Kriisityötä ei siis tarjota vastoin asiakkaan toivetta. Kriisityö on läsnäolemista, kuuntelemista ja auttamista – varmistamista, että ihminen ei jää hädän hetkellä yksin.

Huomionarvoista on se, kuinka erilaisia ammatillisia toimintaympäristöjä sosiaalipäivystykset ovat riippuen jo pelkästään niiden alueellisesta sijainnista. Haasteena ovat pitkät etäisyydet erityisesti Pohjos-Suomessa ja maasto esimerkiksi saaristoalueella.

 

Matkaan voi mennä useitakin tunteja, totesivat kainuulaiset sosiaalipäivystyksen työntekijät. Kriisityö ei siksi välttämättä ehdi paikalle niin nopeasti kuin työntekijät ja asiakkaat toivoisivat.

 

Kriistyöntekijäkin tarvitsee psykososiaalista tukea

Traumaattiselle tapahtumalle altistuneita voivat olla myös työnsä puolesta tilanteeseen joutuneet henkilöt. Työhön liittyvien järkyttävien kokemusten osalta työntekijää suojaa mm. koulutus, kokemus, ammattirooli ja työyhteisön tuki. Pajaan osallistuvien kokemuksen mukaan sosiaalipäivystysten työntekijöiden työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on alettu kiinnittää vuosien varrella enemmän huomiota.

Myös työntekijöiden oman aktiivisuus työhyvinvointinsa ja työturvallisuutensa kohenemiseksi oli koettu tarpeelliseksi. Työkaveristaan välittäminen ja työkaverin arvostaminen osoitetaan esimerkiksi työvuoroaan päättävän ”kotiinlähtökunnon” tarkistamisella. Useat työpajaan osallistuvat kokivat kriisityönkoulutuksen tarpeelliseksi sosiaalipäivystystyössä.

Työpajan suunnittelumateriaalia. Kuva: kirjoittajat.

Vaikka on kiire, ei saa olla kiire, todettiin työpajassa kriisityön ja psykososiaalisen tuen tekemisessä ja tarjoamisessa.

Keskustelu työpajassa oli aktiivista ja informatiivista. Kiitos kaikille pajassamme mukana olleille ammattilaisille!

Lukemasi blogiteksti on tehty osana sosionomi (AMK) -tutkinnon Moniammatillinen hanketyö -opintojaksoa sekä sosionomi (YAMK) -tutkinnon Uudistava johtaminen sosiaalialan työssä opintojaksoa. Kuopion kaupungin teatterilla järjestettiin ”Ruohonjuuritasolla” -valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät 1819.9.2019. Päiviin osallistui parisen sataa alan ammattilaista ympäri Suomea. Lue myös muut kirjoitukset päiviltä tästä samasta blogista.

 

Kirjoittajat

Sari Suvenkari
Sosionomi (AMK) -opiskelija

Kirsi Launonen ja Timo Mykkänen
Sosionomi (YAMK) -opiskelijat

Tuija Pakarinen
Sosiaalialan lehtori

Savonia-ammattikorkeakoulu

Lue myös muut sosiaalipäivystystä koskevat Savonian sosionomiopiskelijoiden blogipostaukset.

Brysselin matkan loppuhuipennus – näkökulmia kansainväliseen sosiaalipoltiikkaan

Brysselin opintomatkamme viimeisenä matkapäivänä syyskuussa 2019 tutustuimme Itä- ja Pohjois-Suomen aluetoimistoon ja paikalliseen sosiaalialan oppilaitokseen. Ryhmämme koostui sosionomi- ja hyvinvointikoordinaattori (YAMK) -opiskelijoista. Opintomatka liittyi opintoihin kuuluvaan opintojaksoomme Working and Studying in International Environment. Blogipostaus  on kirjoitettu osana opintojaksoa.

 

Näkymä Avenue Palmerstonilta, Itä- ja Pohjois-Suomen EU-aluetoimiston edestä. Kuva: Erja Manninen

Itä- ja Pohjois-Suomen EU- aluetoimisto valvoo Brysselissä Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon toimijoiden etuja. Aluetoimiston toimintaa esitteli johtaja Kari Aalto.

Johtaja Kari Aalto. Kuva: Erja Manninen.

Aallon mukaan aluetoimiston tehtävänä on edustamiensa alueiden edunvalvonta, alueiden tunnetuksi tekeminen, keskeisistä toimijoista ja rahoitusvaihtoehdoista tiedottaminen sekä aluerakennepolitiikka.

Aluetoimiston toiminnan tavoitteet löytyvät maakuntasuunnitelmista ja -ohjelmista, strategioista ja toimintasuunnitelmista. EU:n yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on alueellisten kehityserojen tasaaminen.

 

– Brysselissä on oltava paikan päällä, jos mielii vaikuttaa EU:n lainsäädäntöön, poliittisiin linjauksiin ja rahoituksiin”, Aalto kertoi.

Suomen asema EU:ssa ja tulevaisuuden näkymiä

Kari Aalto toi esille Suomen pohjoisen sijainnin tuomia haasteita. Suomi on erityisasemassa muun muassa harvaan asutuksen, kylmän ilmaston, pienen väkiluvun, lyhyen maatalouden kasvukauden ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Suomen erityisasemaa on hyvä ylläpitää koko ajan keskustelussa, jotta komissio huomioi ne budjeteissaan ja muissa päätöksissään.

Aallon esitystä oli mielenkiiintoista kuunnella kansainvälisen sosiaalipolitiikan näkökulmasta. Sosiaalipolitiikallahan yleisesti kuvattuna pyritään jakamaan talouden tuottamaa hyvinvointia koko väestön toimeentulon ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Eu:n toiminnassa keskitytään paitsi Suomen myös koko Euroopan hyvinvoinnin rakentamiseen ja taloudelliseen menestymiseen kansainvälisessä temmellyskentässä.

Suomi on saanut koheesiobudjetista enemmän rahaa BKT-verrokkimaihin verrattuna, koska vuosina 20152017 Suomen talouskehitys oli jäljessä, maahanmuuttoa oli paljon ja ilmastomuutostavoitteet korkealla ja osittain toteutuneet. Erillisrahastolla pyritään oppimisen lisäämiseen verkostoja hyödyntämällä.

– Yksinään Suomi on pieni vaikuttaja ja siksi yhteiskumppanuudet ja verkostot ovat erittäin tärkeitä, Kari Aalto painotti.

Aluetoimisto teettää ulkopuolisilla tutkimuksia muutaman vuoden välein, jotta sillä olisi tutkittua ja ajantasaista tietoa siitä, miten alue on kehittynyt ja mihin ollaan menossa. Ennakointi ja tulevaisuuden visiot ovat tärkeitä työkaluja toiminnan suunnittelussa. Yhteistyötä on tehtävä muiden erityiskorvauksia saavien alueiden kanssa.

Yksi EU-parlamentin rakennuksista. Kuva: Erja Manninen.

Tällä hetkellä EU:ssa on meneillään henkilöiden valinta tärkeimpiin virkoihin ja seuraavan 7-vuotiskauden budjetin laatiminen. Varsinkin budjetin laatiminen on haastavaa Iso-Britannian mahdollisen Brexitin vuoksi, sillä Iso-Britannia on nettomaksajana tuonut EU:n budjettiin suuren määrän rahaa, joka pitäisi korvata jostain muualta. Toteutuessaan Brexit aiheuttaisi epävakautta muun muassa työllisyyteen, talouteen, poliittiseen ilmapiiriin sekä mahdollisesti myös yleiseen turvallisuuteen.

Vierailu Ku Leuvenissa

Iltapäivän vierailukohteemme oli sosiaalialan oppilaitos Leuvenissa. Meitä oli vastassa opettaja ja kolme koulusta valmistunutta alumnia, jotka jakoivat omaa asiantuntemustaan. Asiantuntijoiden johdolla saimme kattavan koonnin Belgian sosiaaliturvajärjestelmästä ihmisen elämänkaaren alusta loppuun.

Lapsiperheen etuudet Belgiassa

Belgiassa jokainen laillisesti oleskeleva lapsi saa syntyessään kiinteän syntymäpalkkion, joka maksetaan lapsen vanhemmille. Äidin äitiysloma kestää 15 viikkoa, jonka aikana hän saa korvauksen, joka on tietty prosenttiosuus hänen palkastaan. Äitiysloma voi olla pidempi, kun perheeseen syntyy enemmän kuin yksi lapsi. Isät saavat isyyslomaa vain 10 työpäivää. Sairausvakuutusten luontaisetuina vanhemmat saavat muun muassa vaippoja, lastenvaunut ja vaatteita.

Äidille maksetaan kuukausittain lapsilisää, joka on suuruudeltaan 163 euroa. Lapsilisää maksetaan jokaisesta lapsesta, joka asuu laillisesti Belgiassa. Lapsilisää maksetaan 18 vuoden ikään asti tai lapsen opiskellessa 25 vuoteen asti. Äitiysloman jälkeen alkaa vanhempainloma, jolloin molemmille vanhemmille maksetaan kiinteä kuukausikorvaus enintään neljän kuukauden ajalta.

Belgiassa vanhemmilla on mahdollisuus saada korvausta, kun lasta ja kotitaloutta hoitaa tehtävään koulutettu ja siihen luvan omaava hoitaja.

Kun lapsi menee hoitoon tai kouluun, lapsella on jotain sairauksia tai lapsi elää pienituloisessa perheessä, on perheen mahdollista saada lisäkorvausta. Lasten hoidon eli varhaiskasvatuksen järjestävät kunnat tai yksityiset palveluntuottajat. Suurin osa hoitoajasta on tuloperusteista ja hoitomaksu vaihtelee 529 euroa päivässä lasta kohti, mutta joissakin tietyissä luokissa maksusta voi saada vapautuksen.

Ku Leuven. Kuvat: Erja Manninen.

Oppilaitosvierailuluennoilla saimme varsin seikkaperäisen ja kattavan selonteon Belgian ja Suomen sosiaaliturvan eroihin. Osa luennosta sisälsi varsin seikkaperäistä tietoa Belgian sosiaaliturvan tasosta. Yhteneväisyyksiä Suomen ja Belgian välillä oli kuitenkin oli löydettävissä, mutta lyhyen vierailun aikana ei kaikkea ennättänyt saamaan selville.

 

 

 

_____________________________

Blogiteksti on kirjoitettu osana Sosionomi YAMK- tutkinto-ohjelman Working and Studying in International Environment -opintojaksoa.

Aiheista lisää:

Itä- ja Pohjois-Suomen EU:n aluetoimisto
Ku Leuven
Belgian sosiaaliturvajärjestelmä

 

Kirjoittajat:

Heikkinen Jaana
Manninen Erja
Mustonen Sari ja
Väisänen Heli
sosionomi (YAMK) -opiskelijat
SYS18SY

Turunen Pirjo
Lehtori

Savonia-amk

Terveisiä EU:sta – salutations de l`Union Eoropeenne – greetings from EU

Suuntasimme opintomatkallamme Ghentin lisäksi myös Brysseliin syyskuussa 2019. Matkamme kesti kolme päivää ja ensimmäisenä päivänä tutustuimme EU-kuplaan. Kohteina olivat Euroopan talous- ja sosiaalikomitea sekä Euroopan parlamentti. Ryhmämme koostui sosionomi- ja hyvinvointikoordinaattori (YAMK) -opiskelijoista.

sosionomiopiskelijat Brysselissä
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea. Kuvassa sosionomi (YAMK) -opiskelijoita. Kuva: Marja Granlund

EU:n ajankohtaisia kuulumisia

EU-vaalit olivat keväällä 2019 ja uudet mepit ovat aloittaneet tehtävissään.  Alkavan viisivuotiskauden tärkeimpinä asioina tulevat olemaan ilmastokysymykset. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan, sopimalla keinoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, on ehdottomasti kuumin ja ajankohtaisin aihe Euroopan parlamentissa.

Myös Brexit on kuuma puheenaihe ja Britannian EU-eron käänteitä seurataan tiiviisti.  Suomelle Brexit tietäisi lisäpaikkaa Euroopan parlamenttiin, jolloin meppiemme määrä olisi 14. Suomalaisia pidetään EU:ssa pragmaattisina ja järjestelmällisinä ja Suomi onkin hoitanut EU-puheenjohtajakauttaan mallikkaasti.

– Talous- ja sosiaalikomitean suomalaiset jäsenet ajavat itsekkäästi vain ja ainoastaan Suomen edunmukaisia päätöksiä, totesi Pasi Moisio.

 

esitys
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean Pasi Moision esitys. Kuva: Marja Granlund

Europarlamentin jäsenet eivät istu parlamentissa kansallisuuksiensa mukaan vaan järjestäytyvät poliittisen ryhmänsä mukaan.  Eri kansallisuuksien ja poliittisten ryhmien lisäksi parlamentin jäsenistöä rikastuttaa myös heidän moninaisuutensa. Esimerkiksi parlamentin nuorin meppi on 21 vuotias, tanskalainen Kira Peter-Hansen ja parlamentin vanhin ja seuratuin meppi on bisnesmies ja Italian entinen pääministeri Silvio Berlusconi, 82.  Keski-ikä mepeillä on 49,5. Naisia on 41% ja miehiä 59%.

Kielitaidottomuus ei ole este meppien toimimiselle, koska puhe käännetään 24 eri kielelle. Esimerkiksi meppi Teuvo Hakkarainen ei käytä englanninkieltä työskentelyssään, joka on haaste verkostoitumiselle, mutta on samalla osoitus demokratian toteutumisesta. Parlamentissa huomion tärkeään asiaan voi saada myös laulamalla, kuten suomalainen meppi Merja Kyllönen on tehnyt.

 

täysistuntosali
Euroopan parlamentin täysistuntosali. Kuva: Marja Granlund

 

Verkostoituminen on elinehto

EU-maailmassa verkostoituminen on elintärkeää, jotta päätöksentekoon pystyy vaikuttamaan. Tarvitaan kumppaneita ja aktiivista yhteistyötä. Verkostoitumisessa yhteisten tavoitteiden ja näkemysten etsiminen aktiivisesti korostuu. On tärkeää löytää samalla tavoin ajattelevia kumppaneita omien päämäärien eteenpäin viemisen tueksi. Parlamentti ja komissio ovat perustaneet yhteisen avoimuusrekisterin eli ns. Lobbausrekisterin.

Koska lopulliset päätökset ja EU:n lainsäädäntötyö edellyttävät vahvaa kannatusta, on jäsenvaltioiden usein luovuttava omista ehdottomista tavoitteistaan yhteisen hyvän nimissä. Parlamentissa tehtävän työn ehdoton ykkössana onkin kompromissi.

Parlamentin aulassa oleva Oliver Strebellen luoma upea taideteos kuvaa Euroopan unionin yhteisöä – miten kaikki ovat yhteydessä toisiinsa.

Sääntöjen mukaan taideteokseen koskeminen on kielletty. Kuitenkin aina joskus joku haluaa koskettaa teosta, jolloin sen osaset lähtevät liikkumaan. Liike ja ääni kulkevat läpi koko teoksen. Tämä on aivan kuten EU:n jäsenmaiden yhteys toisiinsa, jokaisella päätöksellä on vaikutusta jokaiseen jäsenmaahan.

– Pienikin päätös vaikuttaa isoihin kokonaisuuksiin, kuvaili parlamentin tiedottaja Maria Tuomela.

____________________________

Lukemasi blogiteksti on tehty osana sosionomi YAMK tutkinto-ohjelman Working and Studying in International Environment -opintojaksoa.

 

Kirjoittajat:

Marja Granlund
Sini Hakulinen
Tiina Hyvönen ja
Anne Riikonen
Sosionomi (YAMK) -opiskelijoita

Pirjo Turunen
Lehtori

Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Lue lisää:

Get to know the beautiful Ghent, the history of psychiatry and hospitality

This blog post is part of the students (Master Studies of Social Sciences) study module Working and Stydying in International Environment. The focus of this study module is that the students can strengthen their communicative skills and professional experience in an international learning environment and learn effectively as a team member in another cultural environment. During this study module we visit in Brussels and Gent (24th-26th of September).

Picture 1: God is love – window painting in the Dr. Guislain Museum. Picture: Heli Malkki
Picture 2: The writers of the blog arrive at Ghent train station. Picture: Tiina Hyvönen

 

DEUS EST CARITAS – from the lobotomy to the love of charity

There are buildings from the Middle Ages in Ghent. Our trip ended with a bus and a tram. Ghent is known for its urban design and environmental friendliness. We visited museum of psychiatric hospital and explored the beautiful city center of Ghent.

A visit to Ghent

We came from Brussel by train at 25th September 2019 to beautiful Ghent. The fantastic landscape and the fresh air made a strong impression on us. We found that residents are likely to ride a bicycle and use a lot of public transport. Ghent is the third biggest city in the Belgium and one of the oldest cities and the area of Flemish. In Ghent live about 250 000 people in the Belgium´s Flemish area.

Picture 3: View from Ghent train station bike park. Picture: Heli Malkki

Our local guides, Inge Waelput and Tine Vangaever, met us at the train station. Inge and Tine are working with the young and the old people in the Ghent. We went by the bus number 65 to the museum of psychiatric hospital, Dr. Guislain. The museum is named by founder of the museum. Earlier the museum was a hospital of the monk friar. The hospital first saw the light of the day in 1857. Later the operation expanded, and the public sector started to uphold it.  At most, the hospital had over 500 patients and nearly twenty patients in the same room.

Picture 4: Our local guides Tine Vangaever and Inge Waelput. Picture: Sanna Nyyssönen

The Dr. Guislain Museum

Dr Josef Guislan (1797-1860) was extremely popular in Gent. He organized modern psychiatry together with Brothers of Charity. The Dr. Guislain Museum is in the old Guislain Hospital, the first Belgian mental hospital. Treating madness for centuries is a mixture of magic, religion, force and care, control and science.

In the museum our guide was Dirk Reynhout. He is a professor of the new teaching school, campus Guislain. The new teaching school started about ten years ago. Dirk Reynhout told us very excited by the history of the hospital and the history all of psychiatry. He told us including how the stone is removed from the brain of patient, the lobotomy, the blood-letting and the electrotherapy. He also told about the medication and the different occupational therapies like the music therapy. Before the patient had just one illness, today the patients have more multidiagnosis. Dirk Reynhout told that these days the psychiatric nurses must to learn over 182 medicines in the Belgium.

Picture 5: In the Dr. Guislain Museum a description of lobotomy. Picture: Sanna Nyyssönen

We went to the hospital garden. The garden was beautiful and very elegant. We were told that the buildings had Italian influences. But we heard that over a hundred years ago, the garden was not as beautiful as it is today. Before the garden was the only place where the patients were exercise outdoors.

Dirk Reinhout wanted to illustrate to us, how tiny is the difference between the healthy and the sick mind. We went to explore an art exhibition in the hospital building. The works were intense and unique. In conclusion, Dirk Reinhout wanted to point out that all psychiatric symptoms are not psychiatric illnesses. It is normal to show up how you feel and to express emotions. Today the diagnoses like ADHD are made too many and too often. By the diagnoses are tried to explain the difference.

All psychiatric symptoms are not illnesses. By the diagnoses are tried to explain the difference, said Dirk Reinhout.

Picture 6: A work of art from a museum exhibition. Tiina Hyvönen

After the visit in the museum, Inge and Tine took us to eat together to the local Irish pub. In the pub one of the thirsty students got in the end the cider. Belgium is known for its beer culture. With us there were also the group of welfare coordinators students and teachers Pirjo Turunen and Riitta Turjamaa. The welfare coordinators students tell about our master’s degree programme. Inge and Tine tell us of theirs own studying and working careers. In Belgium, the elderly is not placed in rest home. The elderly is taken care of at home as in Finland. Tine, who works in a retirement home, has been to school for four years after 18 years. Inge told that young people who have challenges in their lives come to school two days a week. They wondered how long we were studying and studying while we were working. The food was good, and the service was friendly, and the company was excellent.

Picture 7: A good lunch at a local Irish pub. Picture: Mirva Korhonen

The beautiful architecture

After eating, we walked the streets of Ghent; the architecture was beautiful. After the tour, Inge and Tine escorted us to the train station where we say goodbye. In Ghent, we were especially pleased with the hospitality, the beautiful landscapes and the cleanliness.

Picture 8: Historic buildings in downtown Ghent. Picture: Mirva Korhonen

After leaving Ghent we were left wondering, why society still want to isolate different people like in the Middle-Ages. Technology doesn`t replace people. Humanity is the most important. The man is most important to man!

A warm thank you to Inge, Tine and Dirk and everyone else for a memorable day.

________________________

Writers are students of Master’s degree Programme in Social Services ( SS18SY). Study module is Working and Studying in International Environment.

 

Links:

Ghent
Dr. Guislain Museum


Authors:

Mirva Korhonen
Veli Leskelä
Heli Malkki
Sanna Nyyssönen
Students of Master’s degree Programme in Social Services

Pirjo Turunen,
Lecturer of Social Sciences

Savonia University of Applied Sciences

Sosiaalipäivystystyössä työskennellään monialaisesti

Saimme mahdollisuuden päästä mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan yhden työpajan Valtakunnallisille sosiaalipäivystyspäiville Kuopioon syyskuussa. Työpajassamme käsiteltiin lootuskukka-menetelmällä työparityöskentelyn hyviä käytäntöjä, eri ammattilaisten vahvuuksia sekä työnjaon jakautumista asiakasprosessin eri työvaiheissa.

Työpajassamme keskityttiin sosiaalipäivystyksen monialaiseen käytännön työn työparityöskentelyyn. Asiantuntijoina, keskustelun ja työskentelyn alustajina, pajassa toimivat Ylä-Savon sosiaalipäivystyksen sosionomi (AMK) Ari Pulkka, Kuopion sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä Maarit Pihlainen sekä lyhytaikainen perhehoitaja Hanne Vepsäläinen.

 

Työpaja: Sosiaalipäivystys-aihe
Työpajan osallistujat olivat sosiaalipäivystyksen ammattilaisia ympäri Suomea, joten kokemusten ja näkemysten kirjoon saatiin todella vahvaa asiantuntijuutta. Kuva: Tuija Pakarinen

Työparityöskentelyn vahvuudet ja kuormittavat tekijät

Keskustelu työparityöskentelyn vahvuuksista ja kuormittavista tekijöistä oli aktiivista, kunkin omista kokemuksista kumpuavaa. Parityöskentelyn koettiin lisäävän työntekijän sekä asiakkaan oikeusturvaa. Samoin useamman näkökulman saaminen moninaisissa päivystystilanteissa parhaimmillaan varmistaa ratkaisujen tekoa.

Työparityöskentely mahdollistaa tilanteiden välittömän purkamisen sekä palautteen saamisen työkaverilta, mitkä edesauttavat ammatillista kehittymistä ja työssä jaksamista, nousi pajassa keskeisesti esille.

Kuormittavina tekijöinä koettiin erimielisyydet ja erilaiset näkökannat tehtävän hoidossa, vastuun epätasainen jakautuminen työtehtävällä, työtilat ja saman työparin kanssa pitkään työskentely. Erilaiset näkökulmat työtehtävässä tuovat haasteita yhteistyön tekemiselle. Ryhmässä keskusteltiin työparityöskentelyn vastuun epätasaisesta jakautumisesta esimerkiksi sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan välillä. Saman työparin kanssa pitkään työskentely koettiin vahvuutena, mutta samalla siinä nähtiin myös riskitekijöitä.

Riskitekijöitä saman työparin kanssa työskenneltäessä ovat ammatillinen taantuminen, rutinoituminen ja kapeakatseisuus, kuvailtiin työpajassa.

Eri ammattilaisten vahvuudet työtehtävissä

Työpajassa keskusteltiin myös eri ammattilaisten koulutustaustan tuomista vahvuustekijöistä sosiaalipäivystystyössä. Sosionomin (AMK) ammatillisina vahvuuksina pidettiin ohjaus- ja neuvontataitoja, menetelmäosaamista sekä lapsilähtöistä työskentelyä.

Sosiaalityöntekijän osaamista on kokonaistilanteen kartoittaminen, lainsäädännön asiantuntijuus sekä päätöksenteko. Sairaanhoitajan osaamisessa korostui kriisityön osaaminen, asiakkaan psyykkisen tilan arviointi, lääke- ja päihdeosaaminen sekä vanhustyön somaattinen asiantuntemus.

Työpajan purkuhetki
Työpajojen tuotosten yhteinen purku. Kuva: Heli Malkki

 

Työparityöskentelyn hyvät käytännöt työn tukena

Hyvä käytäntö työparityöskentelyyn on työnjaosta ja rooleista sopiminen ennen työtehtävän hoitamista. Se koettiin tärkeäksi ja oleelliseksi tekijäksi työn sujuvuuden sekä luontevuuden kannalta. Osaamisen jakaminen työparin kanssa sekä yhteinen näkemys ja päämäärä tehtävässä tekevät ammattilaisten mielestä työnteosta hedelmällistä ja tehokasta.

Lisäksi tilanteiden läpikäyminen työtehtävien jälkeen työparin kanssa koettiin hyväksi käytännöksi ja työssäjaksamista edistäväksi tekijäksi.

Kokemusten jakaminen vahvistaa, ammatillinen vertaistuki voimaannuttaa. Vaikka konkreettisia muutoksia ei heti tapahtuisikaan, henkinen ja ammatillinen pääoma kasvaa ja vahvistuu. Anti sosiaalipäivystyspäiviltä ei varmasti jäänyt osallistujille vähäiseksi.

Sosiaalipäivystystyön ammattilaiset jakoivat työpajassamme kokemuksiaan omasta käytännön työstään, ja moni sai varmasti mukaansa ajateltavaa ja ideoita oman työn tai työyksikkönsä kehittämiseen. Aktiivinen, ammatillinen keskustelu kokemuksista ja käytännöistä vahvistaa jo olemassa olevia toimivia toimintatapoja ja tarjoaa uusia näkökulmia. Lisäksi ammatillinen vertaistuki voimaannuttaa.

 

Lukemasi blogiteksti on tehty osana sosionomi YAMK tutkinto-ohjelman Uudistava johtaminen sosiaalialan työssä -opintojaksoa ja sosionomi AMK tukinto-ohjelman Moniammatillinen hanketyö -opintojaksoa. Kuopion kaupungin teatterilla järjestettiin ”Ruohonjuuritasolla” -valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät 18-19.9.2019. Päiviin osallistui parisen sataa alan ammattilaista ympäri Suomea. Lue myös muut kirjoitukset päiviltä tästä samasta blogista.

 

Kirjoittajat

Lauri Lommi
Sosionomi (AMK) -opiskelija

Jaana Heikkinen,
Tiina Hyvönen,
Heli Malkki ja
Heli Väisänen
Sosionomi (YAMK)-opiskelijat

Tuija Pakarinen
Sosiaalialan lehtori

Savonia-ammattikorkeakoulu

Lue lisää:

Malli sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden työnjaon laatimiseksi sosiaalialan työpaikoille (PDF).

Sosiaalipäivystys Suomessa. Kartoitus sosiaalipäivystystoiminnan järjestämisestä ja toiminnasta (PDF)

 

 

 

Meidän vastuumme – moniviranomaisyhteistyö

Kuopion kaupunginteatteri täyttyi 18.19.9.2019 sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista. Kyseessä oli Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät, joiden ohjelmassa asiantuntijoiden puheenvuorojen lisäksi oli myös pajatoimintaa.

Me opiskelijoina pääsimme suunnittelemaan ja toteuttamaan moniviranomaisyhteistyötä käsittelevää pajaa. Painopiste pajan asiantuntijaosiossa oli ensihoidon rooli moniviranomaisyhteistyössä. Tätä näkökulmaa täydentämään odotimme innokkaina pajalaisten näkemyksiä ja kokemuksia omasta työstään käsin. Ja mitä sitten saimmekaan?

 

Luentodia: Maakunnallinen sosiaalipäivystys
Maakunnallinen sosiaalipäivystys, Sosiaalityön päällikkö Ritva Pääkkönen, Ylä- Savon SOTE ky. Kuva: Marja Granlund.

SOTE-TIKE tilannekeskus

Pajaan osallistui alan ammattilaisia eri puolelta Suomea. Osallistujat esittäytyivät toisilleen ja oli ilo huomata, että mukana oli varsin laaja kattaus osaamista ja tietämystä. Asiantuntijaosuudesta vastasivat ensihoitaja (YAMK) -opiskelijat Juha Penttonen ja Pekka Seppänen. Asiantuntijuutta täydensi Kuopion yliopistollisen sairaalan viestipäällikkö Henri Vainionpää. Asiantuntijaosiossa esiteltiin Pohjois-Savossa toimivaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tilannekeskus toimintamallia (SOTE – TIKE).

Sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskus (SOTE-TIKE) on perustettu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Kuopion kaupungin yhteistyönä. SOTE-TIKE:ssa toimii ensihoidon kenttäjohto, Kuopion kaupungin virka-aikainen sosiaalipäivystys ja 12 kunnan seudullinen virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys, turvapalveluhälytysten vastaanotto ja kotihoidon yhteyspiste.

Tilannekeskus tekee tiivistä yhteistyötä hätäkeskuksen, ensihoidon, kotihoidon, sairaalan päivystyksen ja osastojen sekä sosiaalipalveluiden kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskus (SOTE-TIKE) on todettu hyvin toimivaksi moniviranomaisyhteistyöksi.

Moniviranomaistyö on luonteva osa ensihoitopalvelua. Yleisimmin ensihoidon ja sosiaalitoimen yhteistyö koskee lastensuojelulain alaisia ja psykososiaalisen tuen tehtäviä, sekä vanhusten kotona pärjäämisen varmistamista, kertoivat asiantuntijaosuudessa Juha Penttonen ja Pekka Seppänen.

Keskustelua asiantuntijaosuuden aikana synnytti muun muassa vastuu ilmoitusten kirjaamisesta. Nopeasti kävi selväksi, että käytännöt ovat erilaiset alueen mukaan mutta lainsäädäntö kuitenkin kaikkien toimintojen taustalla on sama. Lainsäädäntö säätelee kaikkia toimijoita Suomessa, joten mietintään jäi, voiko lakia tulkita hyvinkin eri tavoin? Lisäksi kahvipöytä keskusteluun jäi pohdittavaksi, onko suullinen ja kirjallinen ilmoitus yhtä päteviä.

Viranomaisyhteistyö, dia
Viranomaisyhteistyö, Sote-Tike toimintamallina. Kuva: Marja Granlund

Moniviranomaisyhteistyössä alueellisia eroja

Pajan osallistujat pääsivät asiantuntijaosuuden ja sen kirvoittaman keskustelun jälkeen jatkamaan keskustelua pienemmissä ryhmissä moniviranomaisyhteistyöstä. Osallistujat saivat miettiä, mikä tällä hetkellä on toimivaa ja mitä olisi vielä kehitettävä.

Kaikissa neljässä ryhmässä oli toimijoita eri alueilta, joten useat asiat, jotka toimivat yhdellä alueella, vaativat taas kehittämistä toisella alueella. Alueellisia eroja oli muun muassa siinä, miten tiivistä moniviranomaisyhteistyö on ja toimiiko sosiaalipäivystys esimerkiksi yhteisissä tiloissa poliisin kanssa.

Yhteisenä kehitettävänä asiana nousi kaikissa ryhmissä yhteydenpito reaaliaikaisesti eri viranomaisten kesken. Virve viranomaisradioverkon käyttö koettiin hyvänä yhteydenpitotapana ja sitä tulisi osallistujien mielestä entistä rohkeammin yhteydenpitovälineenä käyttää.

Keskustelua herätti myös vanhuspalveluiden lisääntyneet päivystystapahtumat. Pääasiassa sosiaalipäivystystä tekevät lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja he kokivat, ettei heillä ole valmiuksia riittävästi hoitaa vanhuksiin liittyviä päivystystapahtumia.

Toiveena oli, että sosiaalipäivystykseen saataisiin lisäresursseja ja ammattitaitoa hoitamaan vanhuksiin liittyviä tehtäviä. Pajan osallistujat olivat kuitenkin melko yksimielisiä siitä, että pääsääntöisesti asiat toimivat hyvin Odotimme pajalta antoisia keskusteluja sekä monipuolisia näkökulmia ja niitä saimme. Tiivistetysti voisi sanoa, että moniviranomaistyön kehittäminen on kesken, mutta hyvässä vauhdissa.

Reaaliaikaiset yhteydenotot viranomaisten kesken haasteellisia. Tulisi päästä eroon puhelimella soittelusta, joka on aikaa vievää. Virve toimii tässä hyvin, jos sitä käytetään, kiteytti yksi pajaryhmä kehittämisehdotukseksi.

Meidän vastuu – asiakaslähtöinen toimintatapa

Valtakunnallisten sosiaalipäivystyspäivien puheenvuoroissa jo ennen pajaamme sivuttiin moniviranomaisyhteistyötä. Tärkeä puheenvuoroissa esiin noussut asia mielestämme oli ”meidän vastuu”. Meidän vastuu -ajattelu takaa asiakaslähtöisen toimintatavan. Tämän ajatus laittaa meidät toimimaan yhdessä viranomaisina. Se saa meidät myös miettimään, millainen lopputulos halutaan saavuttaa. Ja tämä ajatus madaltaa raja-aitoja moniviranomaisyhteistyössä toimivien väliltä. Jotta se pääsee toteutumaan käytännössä ja työ moniviranomaisyhteistyössä on sujuvaa, tarvitaan lisää keskustelua ja kehittämistä. Lisäksi toimivia malleja tulisi monistaa soveltuvin osin ja omalle alueelle soveltuvalla tavalla.

Lämmin kiitos kaikille pajassamme mukana olleille. Keskustelua olisi mielellään jatkanut pidempäänkin.

Lukemasi blogiteksti on tehty osana sosionomi YAMK tutkinto-ohjelman Uudistava johtaminen sosiaalialan työssä opintojaksoa.

Kirjoittajat:

Marja Granlund,
Sanna Nyyssönen ja
Anne Riikonen
Sosionomi (YAMK) -opiskelijoita

Anne Waldèn
Sosiaalialan yliopettaja

Pekka Seppänen ja
Juha Penttonen
Ensihoitaja (YAMK) -opiskelijoita

Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Pääkkönen, Ritva. Maakunnallinen sosiaalipäivystys. Esitelmä Valtakunnalliset sosiaalipäivystyspäivät Kuopiossa 18.-19.9.2019.

Uusi hallitus haluaa tukea kotoutumista – ja me tiedämme, miten se tehdään käytännössä

Uudessa hallitusohjelmassa ja myös budjettiriihessä huomioidaan maahanmuuttajien kotoutumisen näkökulma hyvin. Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä ELY-työkokouksessa syyskuussa ruodittiin hallitusohjelman kotoutumiseen liittyviä kohtia ja uunituoreita budjettiriihen tuloksia sekä käytiin läpi toimenpiteitä, joita on tehty ja joita on tulossa.

Savonia on keskeinen maahanmuuttajien kielikoulutusten ja valmentavan koulutuksen järjestäjä sekä hanketoimija Pohjois-Savossa. Savonia tarjoaa kansainvälisiä tutkinto-ohjelmia, suomen kielen kursseja, valmentavaa koulutusta, Työpaikkasuomi-koulutusta sekä osallistuu valtakunnallisen SIMHE-toimintamallin vakiinnuttamiseen Pohjois-Savon alueelle.

Monenlaisia ihmisiä
Jokaisen maahanmuuttajan kotoutumisen polku on yksilöllinen. Kuva: Flickr.

Useita toimenpiteitä kotoutumiseen

Hallitusohjelmaan on kirjattu maahanmuuttajien kielitaidon vahvistamisen tärkeys. Maahanmuuttajien työllistymistä ja mukaan pääsyä suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan jatkossa entistä topakammin.

Tavoitteena on edistää myönteistä ja aktiivista kotoutumista: maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllisyyden edistämiseen lisätäänkin 11 miljoonaa euroa ensi vuonna kuluvaan vuoteen nähden.

Kotoutuminen on aina omaehtoista toimintaa, joka onnistuu vain, jos yksilöllä on oma halu siihen, totesi ELY-työkokouksessa esitelmöinyt opetusneuvos Leena Nissilä.

Työvoiman maahanmuuttoa hallitus tukee myös. Kansainvälisiä osaajia halutaan lisää ja heidät halutaan pitää Suomessa. Muun muassa kansainvälisen rekrytoinnin kehittämiseen varataan useita miljoonia euroja lisää.  Myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymiseen hallitus aikoo panostaa.

Kotouttamisen kirjauksiin hallitusohjelmassa kuuluvat myös, että maahanmuuttajien työmarkkinavalmiuksia parannetaan osaamista paremmin tunnistamalla, ohjausta vahvistamalla sekä sopivan tasoisiin kielikoulutuksiin pääsyä nopeuttamalla. Hallitusohjelmassa huomioidaan kieliopetuksen tärkeys myös työn ohessa.

Kotoutuminen vie aikaa: esimerkiksi hyvän kielitaidon hankkiminen vie 5-7 vuotta, kuvaili opetusneuvos Leena Nissilä.

Kotouttamistyön moninaisuutta Savoniassa

Savonia on jo viisi vuotta kehittänyt maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta, ja ensimmäisenä Suomessa kokeillut ja vakiinnuttanut myös etätoteutuksen valmentavaan koulutukseen. Viiden kuukauden mittaisessa valmentavassa koulutuksessa autetaan ja ohjataan maahanmuuttajia eteenpäin opiskelu- ja urapoluille, suomen kieltä koko ajan harjoitellen.

Savonia-ammattikorkeakoulussa motivoidaan aktiiviseen kotoutumiseen kasvattamalla opiskelijoiden minä-pystyvyyttä kaikessa tekemisessä: muun muassa valmentavassa koulutuksessa sekä suomen kielen verkkokursseilla, joista Savonialla on tällä hetkellä Suomen laajin tarjonta.

Savonialla on pyritty jo pitkään edistämään omien kv-opiskelijoiden työllistymistä tarjoamalla koko ajan enemmän valinnaisia suomen kielen opintoja omassa oppilaitoksessa, omassa aikataulussa, helposti ja ilmaiseksi.

Suomen kielen lehtorit markkinoivat suomen kielen valinnaisia kursseja SavoniaStartissa 30.8.2019 kansainvälisten tutkintojen opiskelijoille.

Savonialla on myös useita koulutushankkeita, joista viimeisimmässä vietnamilaisille on tarjottu mahdollisus tulla opiskelemaan Suomeen sairaanhoitajaksi tai matkailualan koulutusohjelmaan Hospitality Management. Savonian suomen kielen lehtorit ovat mukana suunnittelemassa uusien koulutusten opetussuunnitelmien sisältämiä kielikursseja.

Savonia on kouluttajana Pohjois-Savossa ja Kainuussa myös Työpaikkasuomi-koulutuksissa, joissa työssä jo olevien kansainvälisten osaajien suomen kielen taitoa sparrataan ELY-keskusten tuella.

Savonia mukana nyt myös SIMHEn vakiinnuttamisessa

Valtakunnallisessa SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education) -työssä puolestaan vahvistetaan korkeakoulujen roolia maahanmuuttajataustaisten osaajien kotouttamisessa. Tavoitteena on, että korkeasti koulutetut maahanmuuttajat pääsevät entistä sujuvammin omaa osaamista vastaaville koulutus- ja urapoluille.  Tänä syksynä käynnistyneessä Karelia ja Savonia ammattikorkeakoulujen yhteisessä SIMHEmalli -hankkeessa testataan ja vakiinnutetaan Karelia-amk:ssa jo hyväksi havaittuja toimintamalleja Pohjois-Savoon.

Maahanmuuttajan opiskelu- ja työpaikkojen löytyminen voi olla pienestä kiinni. Yhteistyössä alan toimijoiden – monikulttuurisuuskeskusten, maahanmuuttokoordinaattoreiden, neuvottelukuntien, oppilaitosten ja TE-toimistojen kanssa – on mahdollista löytää jokaiselle maahanmuuttaja-asiakkaalle mielekäs polku suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen.

 

Tapahtuman tausta:
ELY-työkokous 18.9.2019
Alueellisten ELY-keskusten etäkatsomot ja Ympäristöministeriö, Helsinki
Pohjois-Savon ELY-keskus, Regatta-neuvottelutila
Kutsuja: Tanja Manner, Kotona Suomessa -hankkeen aluekoordinaattori

 

Lue lisää:
Suomen hallitusohjelma
Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta

Savonia-amk:n suomen kurssit

Katso maahanmuuttajien ohjaamiseen luodut hyvät verkkopalvelut:

 

Katso uusia suomen kielen oppimisen mahdollisuuksia:
Jäämaa / Opetushallitus
Briefcase

 

Kirjoittaja
Kukka-Maaria Raatikainen
Suomen kielen ja viestinnän lehtori ja koordinaattori
SIMHEmalli-hankkeen työntekijä
Savonia-amk