Savonia-ammattikorkeakoulussa sosiaalialaa opiskelevat keräävät iisalmelaisilta lapsilta ja nuorilta sekä heidän perheiltään ja läheisiltään lapsuusmuistoja ja tarinoita ja tallentavat muistot digitarinoiksi. Tarinat ovat osa Iisalmen kaupungin 130-vuotisjuhlavuoden tapahtumia. Mila Simonen ja Terhi Lappalainen, sosionomi (YAMK) -tutkinnon suorittajat, ovat luoneet ensimmäisen digitarinan,
Puolustusvoimien sosiaalikuraattoreiden kokemuksia työnsä merkityksellisyydestä
Tee työtä, jolla on tarkoitus Työn merkityksellisyys ja sen tutkiminen on noussut viime vuosina työelämän murroksen myötä suosituksi aiheeksi. Työn merkityksellisyyden kokeminen vaikuttaa työn tekemiseen ja kokemukseen työyhteisöstä , se koostuu niin sisäisistä kuin ulkoisistakin tekijöistä. Parhaimmillaan merkityksellisyyden kokemus innostaa,
Mielen hyvinvoinnin opetus on tärkeä osa koko koulupolkua
Arviolta noin 20–25 prosenttia nuorista sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä, kuten masennusta, ahdistuneisuutta tai käytöshäiriötä (THL 2019). Hyvinvointitaitojen opetus tulee olla osa koko kasvatuspolkua varhaiskasvatuksesta jatko-opintoihin asti, erityisesti mielen hyvinvointia tulee opettaa nuorille. Hankeopintoina suunnittelimme Kiuruveden 8-luokkalaisille nuorille neljän oppitunnin kokonaisuuden mielen hyvinvoinnista
Mielekäs työ vaatii vuorovaikutteista johtamista
Työn mielekkyys on teema, josta puhutaan yhä enemmän. Sillä on suuri merkitys työssä jaksamisellemme ja työhyvinvoinnillemme. Millaista johtamista mielekäs työ vaatii? Työn mielekkyys on henkilökohtainen tunne, joka meille työn tekemisestä tai sen ajattelemisesta tulee. Se pitää sisällään niin motivaatioon, työn
Asiakasturvallisuusosaaminen tulee huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa
Hallitus on antanut esityksensä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta 8.12.2020 eduskunnalle. (HE 241/2020 vp, 1.) Asiakasturvallisuus nousee vahvasti esille uudistuksen tavoitteissa ja se on osa jokaisen sote-ammattilaisen osaamista. Työntekijän tulee käsittää turvallisuus fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden kautta. Turvallisuuskysymyksien pohtiminen on
Poikkeusolot lisäävät halua auttaa – vapaaehtoistoiminta täydentää ammatillista palvelujärjestelmää
Suomalaiset osallistuvat aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan. Liikuntaan ja urheiluun, ikäihmisiin sekä lapsiin ja nuoriin liittyvä vapaaehtoistoiminta ja rahan tai omaisuuden lahjoittaminen hyväntekeväisyyteen ovat suomalaisille yleisimpiä tapoja auttaa tuntemattomia. Koronavirusepidemia on lisännyt auttamishaluamme sekä tapojamme auttaa. Vapaaehtoistoiminnalla on tärkeä merkitys sosiaalialan palvelujärjestelmää ja
Järjestöyhteistyö osana sosionomien koulutusta
Kulttuurien karnevaalit ja Ikäihmisten messut – ammattikorkeakoulun ja järjestöjen yhteistyö on näkynyt ja kuulunut alueen asukkaille! Korona-aika on pakottanut uudistuksiin ja nyt suunnitellaan tammikuuksi Virtuaalisia järjestötreffejä. Suomessa toimii yli 11 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Niissä on yli miljoona jäsentä
Taidelähtöiset ohjausmenetelmät tukemassa osallisuutta ja voimavaralähtöistä toimintaa
Sosionomit avoimen toiminnan paikassa Olemme Savonia ammattikorkeakoulusta, Iisalmen kampukselta kolmannen vuoden sosionomiopiskelijoita. Tänä syksynä, osallisuuden vahvistaminen ja voimavaraistava -palveluohjaus opintojaksolla olemme saaneet perehtyä palveluohjaukseen. Järjestimme Iisalmen Päiväkeskus Pysäkillä 10 tunnin verran ohjausta. Kerromme artikkelissamme ohjauksissa käytetyistä menetelmistä ja niiden taustoista sekä kokemuksistamme ohjausten aikana. Iisalmessa on
Tunnetaidot hyvää elämää tukemassa
Ketkä ovat vahvistaneet sinua elämäsi varrella? Kenen seurassa olet voinut tuntea itsesi hyväksytyksi juuri sellaisena kuin olet? Entä millainen olisi oman itkusi tarina? Mistä se kertoisi? Ihmiselämässä vaihtelevat vuoroin avun antaminen ja avun saaminen. Ainakin näin olisi hyvä olla, sillä
Tarinat luopumisen tukena
Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat järjestivät helmi-maaliskuun aikana kolme omaisten iltaa Pielavedellä sijaitsevassa Pielakodissa. Illat olivat avoimia kaikille Pielakodin omaisille. Osallistujissa oli asukkaiden puolisoita, lapsia ja sisaruksia. Illat olivat teemoitettuja ja niissä hyödynnettiin narratiivista, eli tarinallista lähestymistapaa. Narratiivisuuden käsite tulee latinasta. Narratio