{"id":109,"date":"2020-02-05T11:30:45","date_gmt":"2020-02-05T09:30:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/?p=109"},"modified":"2020-12-09T09:50:37","modified_gmt":"2020-12-09T07:50:37","slug":"tyoelaman-osaamistarpeet-ja-osallistuminen-jatkuvan-oppimisen-koulutusten-suunnitteluun-toteutukseen-ja-arviointiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2020\/02\/05\/tyoelaman-osaamistarpeet-ja-osallistuminen-jatkuvan-oppimisen-koulutusten-suunnitteluun-toteutukseen-ja-arviointiin\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaamistarpeet ja osallistuminen jatkuvan oppimisen koulutusten suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin"},"content":{"rendered":"

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 osallistetaan osallistumaan<\/strong><\/p>\n

Yhteiskunnallisessa keskustelussa ja kirjallisuudessa toistuvasti k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n termi\u00e4 \u201dty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaamistarpeet\u201d ja \u201dty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys\u201d. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4, samoin kuin markkinavoimista, puhutaan ik\u00e4\u00e4n kuin jostakin mystisest\u00e4 persoonasta, joka toimii ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 asioita koulutukseen liittyen. OKMn raportti (2019) painottaa hyvin vahvasti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeita, ei niink\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n kasvua. Selvitimme SOTETIE-hankkeen ty\u00f6paketti 5.1. nykytilan kartoituskyselyss\u00e4 my\u00f6s jatkuvan oppimisen koulutuksen (JOK) toimijoiden k\u00e4sityksi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osallistumisesta JOK suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. T\u00e4ss\u00e4 blogissa ajatuksia kyselyn tuloksista.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4, samoin kuin markkinavoimista, puhutaan ik\u00e4\u00e4n kuin jostakin mystisest\u00e4 persoonasta, joka toimii ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 asioita koulutukseen liittyen.<\/p><\/blockquote>\n

Kuten tied\u00e4mme, osallistaminen on jonkun tahon aktiivista toimintaa, ja on siis eri asia kuin osallistuminen, mik\u00e4 voi olla my\u00f6s passiivista luonteeltaan. Kyselymme perusteella korkeakoulut haluavat aktiivisesti osallistaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajia koulutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Osallistamisen tapoina mainittiin strategiset partneriudet, viralliset alueelliset verkostotapaamiset ja muut l\u00e4hinn\u00e4 virallisluonteiset tai lain edellytt\u00e4m\u00e4t yhteisty\u00f6muodot (esim. neuvottelukunnat, opinn\u00e4ytety\u00f6t, tutkimusyhteisty\u00f6, opetussuunnitelmayhteisty\u00f6). Joillakin alueilla esiintyy my\u00f6s vapaamuotoisempaa yhteistoimintaa ja vuoropuhelua ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien ja koulutuksen kesken. Erilaisia foorumeita on siis useita olemassa.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osallistamisen tahtotila korkeakouluissa on selke\u00e4, vahva ja positiivinen. Asia n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4ksi ja siihen satsataan. Kuitenkin variaatio ty\u00f6nantajien tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4edustuksen osallistumisessa jatkuvan oppimisen koulutuksiin on suuri. Saamiemme vastausten perusteella osallistuminen vaihtelee t\u00e4ydellisest\u00e4 osallistumattomuudesta paikoin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4nkin aktiivisuuteen aina kouluttajan roolissa toimimiseen ja opiskelijoiden edistymisen ja uuden osaamisen hy\u00f6dynt\u00e4misen seurantaan.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osallistamisen tahtotila korkeakouluissa on selke\u00e4, vahva ja positiivinen.<\/p><\/blockquote>\n

Koulutusten suunnitteluvaiheessa osallistuminen ilmenee erilaisten formaalisten yhteisty\u00f6muotojen kuten toimikuntien, neuvottelukuntien ja erin\u00e4isten lausuntojen antamisen muodossa. Markkinaehtoisissa tilauskoulutuksissa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajat ovat muita koulutusmuotoja aktiivisemmin osallisia koulutuksen sis\u00e4ll\u00f6n suunnittelussa, ja toisinaan jopa opetuksen toteuttajina. Yleiskuvaksi saamissamme vastauksissa j\u00e4\u00e4 yhteistoiminnan pintapuolisuus ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien heikko osallisuus niin koulutuksen sis\u00e4lt\u00f6jen suunnittelussa, toteutuksessa kuin mielekk\u00e4\u00e4ss\u00e4 arvioinnissakin. Kiinnostus siit\u00e4, miten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n koulutuksen tuottamaa uutta osaamista, j\u00e4\u00e4 satunnaisesti toteutettujen yksitt\u00e4isten arviointikyselyiden varaan.<\/p>\n

Yleiskuvaksi j\u00e4\u00e4 yhteistoiminnan pintapuolisuus ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien heikko osallisuus niin koulutuksen sis\u00e4lt\u00f6jen suunnittelussa, toteutuksessa kuin mielekk\u00e4\u00e4ss\u00e4 arvioinnissakin.<\/p><\/blockquote>\n

Keskusteluja toteutuksiin liittyen k\u00e4yd\u00e4\u00e4n koulutuksen aikana koulutusmuodosta ja koulutuksen tilanneen ty\u00f6nantajan aktiivisuudesta riippuen. Toteutusvaiheen osallistumiseksi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s toimintaymp\u00e4rist\u00f6n tarjoaminen harjoitteluun sek\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6n tai kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4n tekemiseen. Opitun soveltamista omalle ty\u00f6paikalle seurataan v\u00e4h\u00e4n, eik\u00e4 uuden osaamisen n\u00e4kyvyyteen satsata ty\u00f6paikoilla huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 koulutus on selke\u00e4sti satsannut uuden osaamisen tuottamiseen ja soveltamiseen ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Koulutusten arviointivaiheessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien osallistuminen vaihtelee niin ik\u00e4\u00e4n suuresti t\u00e4ydellisest\u00e4 osallistumattomuudesta erilaisiin yhteisty\u00f6foorumeihin osallistumiseen, joissa annetaan palautetta tai keskustellaan ker\u00e4tyist\u00e4 palautteista JOK yleisarvioinnin tekemiseksi. Yhteisty\u00f6 yleisilmeelt\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4ytyy varsin et\u00e4iselt\u00e4 ja viralliselta.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaamistarpeet vai trendit?<\/strong><\/p>\n

Tulevaisuuden oppimistarpeita korkeakouluissa arvioidaan seuraamalla ajankohtaiskeskusteluja, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n trendej\u00e4 ja julkaisuja sek\u00e4 osallistumalla keskusteluun koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n yhteisty\u00f6verkostoissa. Strategisilla kumppanuuksilla n\u00e4ytt\u00e4isi olevan merkityst\u00e4 syvemm\u00e4n osaamiskartoituksen tekemisess\u00e4. Koulutussuunnittelijat seuraavat yhteiskunnallista keskustelua sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n trendej\u00e4. Tietynlaiset trendit n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4tkin vaikuttavan muita enemm\u00e4n koulutusten kysynt\u00e4\u00e4n ja tarjontaan. Kiinnostavaa olisi tarkemmin selvitt\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 tekij\u00e4t oikeasti s\u00e4\u00e4telev\u00e4t JOK:ia \u2013 todellinen tarve ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 nyt ja tulevaisuudessa vai trendien markkinointi?<\/p>\n

Mitk\u00e4 tekij\u00e4t oikeasti s\u00e4\u00e4telev\u00e4t JOK:ia \u2013 todellinen tarve ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 nyt ja tulevaisuudessa vai trendien markkinointi?<\/p><\/blockquote>\n

Jo aiemmissa blogeissamme todettu JOK:n k\u00e4sitteellinen sekavuus ja koulutusmuotojen moninaisuus n\u00e4kyv\u00e4t koulutusten tavoitteiden asetteluissa ja niiden saavuttamisen kriteerist\u00f6n puuttumisena. Jos JOK on yksil\u00f6n jatkuvan oppimisen koulutusta, tavoitteet ja sis\u00e4ll\u00f6t voisi olettaa nousevan yksil\u00f6llisist\u00e4 tarpeista. Jos taas JOK on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muuttuviin osaamistarpeisiin vastaavaa koulutusta, voisi vastaavasti olettaa, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edellytt\u00e4m\u00e4 uusi osaaminen olisi selke\u00e4mmin ilmaistu mitattavina kriteerein\u00e4. Kummassakin painotuksessa siis selke\u00e4t, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4t ja vertailtavat tavoitteet auttaisivat asiaa.<\/p>\n

Jatkuvan oppimisen koulutusten kytkeminen kiinte\u00e4mmin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 alueellisesti tai paikallisesti meneill\u00e4\u00e4n oleviin kehitt\u00e4mishankkeisiin voisi my\u00f6s olla j\u00e4rkev\u00e4 ja merkitt\u00e4v\u00e4 uusi avaus toimivammalle ja vaikuttavammalle yhteisty\u00f6lle. Nyth\u00e4n tilanne lienee se, ett\u00e4 sote-alalla koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4mishankkeita rahoittavat eri tahot, joilla on my\u00f6s erilaiset intressit.<\/p>\n

Korkeakoulut eiv\u00e4t voi yksipuolisesti kuunnella sit\u00e4, mit\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 tarvitsee, vaan niiden yhteiskunnallinen teht\u00e4v\u00e4 on olla aktiivinen tekij\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n uudistamisessa. Siksi tarvitaan sellaisia verkostoja, joissa tuottajat ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t kohtaavat ja voivat yhdess\u00e4 tuottaa uutta osaamista tutkimustietoa reflektoiden ja soveltaen. Toimiakseen t\u00e4llaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 osapuolten tulisi olla tasa-arvoisia toimijoita ilman jakolinjojen synnytt\u00e4mist\u00e4 niin osaamisen kuin rahoituksenkaan suhteen. Ei ole hyv\u00e4 asia, ett\u00e4 taho, jolla on rahaa, yksin m\u00e4\u00e4rittelee tulevaisuuden osaamiset. Sen tulisi olla kaikkien osapuolten yhteinen tavoite. Toki Oppilaitosten olisi uudistettava my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella olevien osaamista, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 laajempien haasteiden tunnistamista jatkuvan oppimisen koulutuksen suunnittelussa. Pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6st\u00e4 poissaolleella voisi ajatella olevan puutteita my\u00f6s perustutkinnon osista.<\/p>\n

Korkeakoulut eiv\u00e4t voi yksipuolisesti kuunnella sit\u00e4, mit\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 tarvitsee, vaan niiden yhteiskunnallinen teht\u00e4v\u00e4 on olla aktiivinen tekij\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n uudistamisessa.<\/p><\/blockquote>\n

Yhteisty\u00f6lt\u00e4 osataan odottaa tiettyj\u00e4 formaalisia yhteisty\u00f6n foorumeita, joita my\u00f6s meid\u00e4n selvityksess\u00e4mme tuli esiin. Kauppakamarin osaamisselvityksess\u00e4 (2012, 21) oppilaitosyhteisty\u00f6n parhaat muodot n\u00e4hd\u00e4\u00e4n varsin perinteisin\u00e4 ja selvityksest\u00e4mmekin tuttuina. Vaikka selvityksess\u00e4 kyse ei ollut erityisesti sosiaali- ja terveysalasta, on meid\u00e4nkin huomioitava koulutustarpeiden nousevan my\u00f6s tutkintoon johtavan koulutuksen puutteista. Kun tehd\u00e4\u00e4n arviointia, on eri koulutustasojen elett\u00e4v\u00e4 yhdess\u00e4 ja hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4 toistensa saamaa tietoa ja kokemusta. Selvityksess\u00e4 (Kauppakamari 2012, 11) vajaa kymmenen prosenttia Kauppakamarin j\u00e4senyrityksist\u00e4 koki vastavalmistuneiden osaamisen huonoksi. T\u00e4llainen uusi ja perusteellisempi selvitys sosiaali- ja terveysalalta olisi tarpeen, jotta voisimme tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ovat t\u00e4st\u00e4 johtuvat jatkuvan oppimisen koulutuksen osaamistarpeet, ja miten yhdess\u00e4 tutkintoon johtavan koulutuksen kanssa voisimme vastata t\u00e4h\u00e4n haasteeseen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Maailma muuttuu – ent\u00e4 osaaminen?<\/strong><\/p>\n

Ty\u00f6voimassa tapahtuu muutoksia sosiaali- ja terveysalalla muun muassa el\u00e4k\u00f6itymisen vuoksi, ja jatkuvan oppimisen koulutuksia haastaa kohdennettu tarve tiet\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 organisaatiot ja miss\u00e4 n\u00e4in menett\u00e4v\u00e4t t\u00e4rkeit\u00e4 avainhenkil\u00f6it\u00e4, ja mit\u00e4 se menetetty tai tulevaisuudessa menetett\u00e4v\u00e4 osaaminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4. Niin ik\u00e4\u00e4n markkinoilla tapahtuvat muutokset aiheuttavat osaamisen muutoksia. Asiakaskunnan muutokset mm. asiakkaiden ik\u00e4\u00e4ntymisen ja vaatimustason kasvun my\u00f6t\u00e4 puhuttavat, kuten nyt vanhustenhuollossa tai mielenterveys- ja p\u00e4ihdety\u00f6ss\u00e4. My\u00f6s henkil\u00f6kunnan roolien muutokset kasvattavat koulutustarpeita esimerkiksi ty\u00f6n itsen\u00e4isen vastuun lis\u00e4\u00e4ntymisen kautta. Kaikki n\u00e4m\u00e4 seikat edellytt\u00e4v\u00e4t nykyist\u00e4 tiiviimp\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja koulutuksen kesken toimivan JOK:n mahdollistamiseksi ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen sulautumiseksi yhteen, joita mm. SITRANn raporteissa mainitaan (SITRA 2019a, 31; SITRA 2019b,14).<\/p>\n

Isoja haasteita on niiss\u00e4 vaatimuksissa, joita tulevaisuuden osaamisessa pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rkein\u00e4. Mist\u00e4 saadaan rahoitusta esimerkiksi koulutukselle, joka kehitt\u00e4\u00e4 aloitekyky\u00e4, viestint\u00e4taitoja tai sosiaali- ja terveysalan asiakaspalvelutaitoja, joita mm. Kauppakamarin selvityksess\u00e4 mainitaan. (Kauppakamari 2012, 4, 15 \u2013 16). Jotta n\u00e4ihin koulutuksiin olisi tungosta, pit\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 koulutustarpeet tiedostaa oikeasti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4llaiset koulutukset tulee my\u00f6s toteuttaa monialaisesti. Ty\u00f6nantajan lienee helpompi kustantaa koulutuksia, joista on lyhyen t\u00e4ht\u00e4imen hy\u00f6ty\u00e4 kuin koulutusta, josta hy\u00f6tyy ehk\u00e4 joku muukin ty\u00f6nantaja yksitt\u00e4isen ty\u00f6ntekij\u00e4n jatkuvan koulutuksen pitk\u00e4ll\u00e4 polulla. Kansantaloudellisesti nuo pitk\u00e4n aikav\u00e4lin muutokset ovat merkityksellisi\u00e4.<\/p>\n

Mist\u00e4 saadaan rahoitusta esimerkiksi koulutukselle, joka kehitt\u00e4\u00e4 aloitekyky\u00e4, viestint\u00e4taitoja tai sosiaali- ja terveysalan asiakaspalvelutaitoja?<\/p><\/blockquote>\n

 <\/p>\n

Maksullisuuden vaikutukset tavoitteiden saavuttamiseen<\/strong><\/p>\n

Yleisesti ottaen JOK:en maksullisuus n\u00e4htiin parantavan opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja opintoihin sitoutumista. Vastaavasti maksullisuus n\u00e4htiin ongelmallisena erityisesti sote-alalla, jossa ty\u00f6nantajilla ei ole perinnett\u00e4 kustantaa tai tukea henkil\u00f6st\u00f6ns\u00e4 koulutusta toisin kuin muilla toimialoilla. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n katsotaan ohjaavan sotealalla JOK:ten painottumista avoin AMK\/yliopisto -koulutuksiin mahdollistaen sote-henkil\u00f6st\u00f6lle edullisemman v\u00e4yl\u00e4n osallistua, ja samalla tarjoten koulutuksiin yksil\u00f6llisempi\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6valikoimia. My\u00f6s ylempien ammattikorkeakoulu-tutkintojen (YAMK) suorittajien m\u00e4\u00e4r\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t koko ajan ja erikoistumisopintojen ja YAMK:in suhde her\u00e4tt\u00e4\u00e4 h\u00e4mmennyst\u00e4. Voisivatko ne toimia niin, ett\u00e4 erikoistumiskoulutukset (ERKO) olisivat osa ylemp\u00e4\u00e4 ja suoritettaisiin avoimessa ammattikorkeakoulussa? Opiskelijan itse toimiessa maksajana, h\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s mahdollisuus valita, mit\u00e4 opiskelee. Mutta onko t\u00e4m\u00e4 se haluttu vastaus ns. \u201dty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muuttuviin osaamistarpeisiin\u201d?<\/p>\n

Miksi ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 puhutaan ns. \u201dty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaamistarpeista\u201d, jos niiden kehittymist\u00e4 tai niiden mukaisen osaamisen soveltamista koulutusten j\u00e4lkeen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei oikeasti kukaan seuraa tai tue? Kiinnostavaa on, ett\u00e4 maksajan puuttuminen on yleist\u00e4 juuri sote-alalla, miss\u00e4 ollaan tekemisiss\u00e4 ihmishenke\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskettavien seikkojen kanssa. Ristiriitaisesta tilanteesta huolimatta sote-ammattilaiset hakeutuvat erilaisiin jatkuvan oppimisen koulutuksiin varsin aktiivisesti. Mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n mysteerin selitt\u00e4\u00e4?<\/p>\n

Miksi ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 puhutaan ns. \u201dty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaamistarpeista\u201d, jos niiden kehittymist\u00e4 tai niiden mukaisen osaamisen soveltamista koulutusten j\u00e4lkeen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei oikeasti kukaan seuraa tai tue?<\/p><\/blockquote>\n

Sis\u00e4ll\u00f6llisen koulutussuunnittelun lis\u00e4ksi korkeakoulut ovat satsanneet runsaasti pedagogisiin uudistuksiin opetuksen joustavuuden ja koulutukseen osallistumisen mahdollistamiseksi. Mutta kysymykseksi nousee, saavutetaanko opiskelijoiden tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaamistarpeen tavoitteet riitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin verkkokursseilla tai videoluentoja seuraamalla? Miten voisimme saada yhteismitalliset mittarit jatkuvan oppimisen koulutukseen osaamistarpeiden todellisen kehittymisen seuraamiselle ja osaamistason arvioimiselle? Kuka on se asiakas, jota pit\u00e4isi kuunnella – ja kuunnella miss\u00e4 asioissa JOK:iin liittyen?<\/p>\n

 <\/p>\n

Jatkuvan oppimisen koulutuksen kannustimet<\/strong><\/p>\n

Pit\u00e4isik\u00f6 JOK:n rahoituksen ollakin muiden kuin ty\u00f6nantajan maksamaa? Mik\u00e4li maksaja on opiskelija itse, on h\u00e4nelle taattava mahdollisuus saada tutkinto tai diplomi, joka antaa mahdollisuuksia my\u00f6s urakehitykseen sis\u00e4lt\u00e4en my\u00f6s positiiviseen palkkakehityksen. T\u00e4ss\u00e4 tarvitaan yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4- ett\u00e4 ty\u00f6nantajaj\u00e4rjest\u00f6jen kanssa. Ty\u00f6tt\u00f6mien osalta taas haasteena on, kannattaako aika k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikan etsimiseen puutteellisin osaamisin vai itsens\u00e4 kehitt\u00e4miseen kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi. Paremmasta osaamisesta kannattaa maksaa, ja viestin pit\u00e4\u00e4 olla selke\u00e4.<\/p>\n

Paremmasta osaamisesta kannattaa maksaa!<\/p><\/blockquote>\n

Jotta eriarvoistumista voitaisiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 jatkuvassa oppimisessa, on mietitt\u00e4v\u00e4 uusia mahdollisuuksia kuten oppimissetelien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (SITRA 2019a, 38; OKM 2019, 44). T\u00e4ll\u00f6in oppiminen ei olisi kiinni ty\u00f6suhteesta. Oppimiseen tarvitaan joka tapauksessa kannustimia. Jatkuva oppiminen on niin merkitt\u00e4v\u00e4 asia, ett\u00e4 rahoituspohjaa on syyt\u00e4 yksinkertaistaa. Miten olisi koulutusveron luonteinen maksu niin yksityisille yrityksille, henkil\u00f6ille kuin julkiselle sektorille kuten jo on liikenteess\u00e4, j\u00e4tehuollossa, jne. Miten JOK:n rahoittaminen voi olla v\u00e4hemm\u00e4n merkityksellist\u00e4?<\/p>\n

Kannustimia syntyy toki my\u00f6s ty\u00f6paikoilla. Jos pystymme siell\u00e4 kasvamaan oppiviksi yhteis\u00f6iksi, joissa osaamista arvostetaan ja per\u00e4\u00e4nkuulutetaan tavoitetta jatkuvan osaamisen kehitt\u00e4misen kulttuurin edist\u00e4misest\u00e4, tehd\u00e4\u00e4n palvelus jatkuvalle oppimiselle. (OKM 2019, 57). Pit\u00e4isik\u00f6 nyt panostaa koulutuksiin, jotka tukisivat t\u00e4t\u00e4 tavoitetta ty\u00f6paikoilla koulutusorganisaatiot mukaan lukien. Silloin kun oppivat organisaatiot kohtaavat yhteisty\u00f6ss\u00e4 voisi olettaa, ett\u00e4 yhteisty\u00f6 on sujuvampaa ja yhteiset tavoitteet tiedostavaa. Jotta meill\u00e4 olisi k\u00e4sitys osaamistarpeista, on otettava k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n osaamiskartoitukset, joka mahdollisuutena mm. OKMn raportissa todetaan (OKM 2019,17). Joillakin aloilla on olemassa helppok\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 ty\u00f6kaluja oman osaamisen kartoittamiseen ja omien kehittymistarpeiden tunnistamiseen (mm. Haaga-Helia). Tarvitsemme my\u00f6s sosiaali- ja terveysalalle helppoja ty\u00f6kaluja osaamisen tunnistamiseen jatkuvan oppimisen polulle sek\u00e4 oppijan, oppilaitoksen ett\u00e4 ty\u00f6nantajien n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Jos pystymme ty\u00f6paikoilla kasvamaan oppiviksi yhteis\u00f6iksi, joissa osaamista arvostetaan ja per\u00e4\u00e4nkuulutetaan tavoitetta jatkuvan osaamisen kehitt\u00e4misen kulttuurin edist\u00e4misest\u00e4, tehd\u00e4\u00e4n palvelus jatkuvalle oppimiselle.<\/p><\/blockquote>\n

Oma haasteensa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja koulutusorganisaatioiden yhteisty\u00f6lle tuo osaamisen tunnistaminen pidemmiss\u00e4 koulutuksissa ja yksil\u00f6llisen oppimisen tuottaminen. Sosiaali- ja terveysalalla ei ole olemassa m\u00e4\u00e4r\u00e4v\u00e4lein tapahtuvaa osaamisen tsekkausta. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6lle on siis valtavasti haasteita – mutta my\u00f6s paljon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 mahdollisuuksia.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittajat
\nAndrew Sirkka, KT THM, yliopettaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu
\nTapio Myllymaa, KM SHO, lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu
\nUlla Isosaari, HTT, yliopettaja, Vaasan ammattikorkeakoulu<\/p>\n

SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00c4HTEET<\/p>\n

Haaga-Helia. Asiantuntijan kompetenssity\u00f6kalu. Taidot Ty\u00f6h\u00f6n \u2013hanke. Saatavissa: http:\/\/www.kompetenssikysely.fi\/<\/p>\n

Kauppakamari (2012). Kauppakamarin osaamisselvitys. Yritysten osaamistarpeet vuoteen 2016. Saatavissa: https:\/\/kauppakamari.fi\/wp-content\/uploads\/2012\/01\/Kauppakamarin+osaamisselvitys+2012_kirja.pdf<\/p>\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 (2019). Jatkuvan oppimisen kehitt\u00e4minen. Ty\u00f6ryhm\u00e4n v\u00e4liraportti. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2019:19. Saatavissa: http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-263-641-6<\/p>\n

SITRA (2019a). Kohti elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista. Yhteinen tahtotila, rahoituksen periaatteet ja muutoshaasteet. Sitran selvityksi\u00e4 150. Helsinki. Sitra. Saatavissa: https:\/\/media.sitra.fi\/2019\/03\/11112556\/kohti-elinikaista-oppimista.pdf
\nSITRA (2019b). Jatkuvan oppimisen rakenteita maailmalla. Tiivistelm\u00e4 kansainv\u00e4lisest\u00e4 vertailusta. Muistio 20.5.2019. Saatavissa: https:\/\/media.sitra.fi\/2019\/05\/27150539\/jatkuvan-oppimisen-rakenteita-maailmalla.pdf<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 osallistetaan osallistumaan Yhteiskunnallisessa keskustelussa ja kirjallisuudessa toistuvasti k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n termi\u00e4 \u201dty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaamistarpeet\u201d ja \u201dty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys\u201d. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4, samoin kuin markkinavoimista, puhutaan ik\u00e4\u00e4n kuin jostakin mystisest\u00e4 persoonasta, joka toimii ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 asioita koulutukseen liittyen. OKMn raportti (2019) painottaa hyvin vahvasti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeita, ei<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-109","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jatkuva-oppiminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=109"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":112,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions\/112"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=109"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=109"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}