{"id":154,"date":"2020-03-27T08:02:09","date_gmt":"2020-03-27T06:02:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/?p=154"},"modified":"2021-09-22T11:32:27","modified_gmt":"2021-09-22T08:32:27","slug":"sosiaali-ja-terveysalalla-havaittuja-osaamisen-ja-erikoistumisen-kehittamistarpeita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2020\/03\/27\/sosiaali-ja-terveysalalla-havaittuja-osaamisen-ja-erikoistumisen-kehittamistarpeita\/","title":{"rendered":"Sosiaali- ja terveysalalla havaittuja osaamisen ja erikoistumisen kehitt\u00e4mistarpeita"},"content":{"rendered":"
\n

Sosiaali- ja terveysalalla ty\u00f6skentelevien oli helppo nimet\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4mistarpeita, mutta osaamisen kehitt\u00e4mistarpeiden j\u00e4sent\u00e4minen ammattikorkeakoulututkintojen, erikoistumiskoulutusten ja ammatillisten t\u00e4ydennyskoulutusten v\u00e4lill\u00e4 oli heille vaikeaa.<\/p><\/blockquote>\n

Ammattikorkeakoulut j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t tutkintoon johtavaa koulutusta (ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemm\u00e4t ammattikorkeakoulututkinnot), erikoistumiskoulutuksia, t\u00e4ydennyskoulutuksia ja avointa ammattikorkeakouluopetusta, joka muodostuu tutkintoon johtavan koulutuksen osista. Erikoistumiskoulutukset ovat koulutusmuodoista uusin. Niit\u00e4 ammattikorkeakoulut ovat voineet j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 vuodesta 2015 l\u00e4htien (L 932\/2014).<\/p>\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n (2019) julkaiseman raportin mukaan korkeakoulujen tulee yhteisty\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kanssa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 \u201dosaamista erikoistavat ja syvent\u00e4v\u00e4t yhten\u00e4iset kokonaisuudet\u201d (OKM 2019, 15). T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvataan sosiaali- ja terveysalalla ty\u00f6skentelevien n\u00e4kemysten perusteella alan ammattikorkeakoulututkinnon ja ammattikorkeakouluja edelt\u00e4neen opistoasteen tutkinnon suorittaneiden ammatillisen osaamisen ja erikoistumisen kehitt\u00e4mistarpeita, joihin ammattikorkeakoulut voisivat vastata j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erikoistumiskoulutuksia ja \/ tai t\u00e4ydennyskoulutuksia.<\/p>\n

SOTETIE-hankkeessa sosiaali- ja terveysalalla havaittuja osaamisen ja erikostumisen kehitt\u00e4mistarpeita ryhdyttiin kartoittamaan alkuvuodesta 2020. Hanke (ty\u00f6paketti 5) j\u00e4rjesti maaliskuussa 2020 viisi ty\u00f6pajaa, yhden kullakin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysalojen toimijoita tavoiteltiin s\u00e4hk\u00f6postitse. Heille l\u00e4hetettiin ty\u00f6pajakutsu ja ty\u00f6pajan ennakkokysely s\u00e4hk\u00f6postina tammi-, helmi- ja maaliskuun 2020 aikana. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvataan ennakkokyselyn alustavia tuloksia. Tulosten kuvaus tapahtuu valtakunnallisesti, ei sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueittain.<\/p>\n

Ennakkokyselyn tulosten kuvaus<\/strong><\/p>\n

Ennakkokyselyyn vastasi 229 sosiaali- ja terveysalan toimijaa maaliskuun 2020 loppupuoleen, 25.3.2020 menness\u00e4. Kyselyss\u00e4 oli kolme vaihtoehtoa, joista vastaajan tuli valita parhaiten h\u00e4nen ty\u00f6aluettaan kuvaava vaihtoehto (kysymys 3). 127 (55 %) vastaajaa valitsi vaihtoehdon sosiaaliala, 73 (32 %) vaihtoehdon terveysala ja 29 (13 %) vaihtoehdon muu ala. Tyypillist\u00e4 oli, ett\u00e4 vaihtoehdon \u201dmuu ala\u201d valinneet vastaajat kertoivat ty\u00f6skentelev\u00e4ns\u00e4 sosiaali- ja terveysalalla johto- tai kehitt\u00e4mis- ja suunnitteluteht\u00e4viss\u00e4. Ennakkokyselyss\u00e4 oli 18 kysymyst\u00e4 tai kysymyskokonaisuutta. T\u00e4m\u00e4 artikkeli perustuu ennakkokyselyn nelj\u00e4\u00e4n kysymykseen (kysymykset 5, 6, 7 ja 16).<\/p>\n

Ammattikorkeakoulut voivat j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 15 sosiaali- ja terveysalaan pohjaavaa erikoistumiskoulutusta (OPH, Erikoistumiskoulutusten julkinen luettelo). Ennakkokyselyss\u00e4 vastaajat arvioivat erikoistumiskoulutusten merkityst\u00e4 omalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueellaan ty\u00f6skentelevien osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 (kysymys 6).<\/p>\n

Kolmella avoimella kysymyksell\u00e4 kartoitettiin vastaajan n\u00e4kemyksi\u00e4 ammatillisen osaamisen ja erikoistumisen kehitt\u00e4mistarpeista. Ensimm\u00e4isell\u00e4 kysymyksell\u00e4 kartoitettiin osaamisvajeita, joita vastaaja oli havainnut omalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueellaan (kysymys 5). Toisessa kysymyksess\u00e4 vastaajaa pyydettiin kuvaamaan osaamisen kehitt\u00e4misalueita, jotka eiv\u00e4t tule huomioon otetuiksi ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutuksissa (kysymys 7). Kolmannessa kysymyksess\u00e4 vastaajia pyydettiin tekem\u00e4\u00e4n ehdotuksia koulutuksista, jotka kehitt\u00e4isiv\u00e4t osaamista erikoisosaamiseksi. Vastaajia pyydettiin lis\u00e4ksi tekem\u00e4\u00e4n ehdotuksia erikoistumis- ja \/ tai t\u00e4ydennyskoulutuksista. (Kysymys 16.) Samat teemat toistuivat kolmeen kysymykseen saaduissa vastauksia, joten teemat kuvataan t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kokonaisuuksina (ei kysymyksitt\u00e4in) (ks. liitteet 1\u20133).<\/p>\n

Ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalaan perustuvat erikoistumiskoulutukset<\/strong><\/p>\n

Ennakkokyselyss\u00e4 vastaajat arvioivat 15 erikoistumiskoulutuksen merkityst\u00e4 omalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueellaan ty\u00f6skentelevien osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri ty\u00f6alueiden toimijoiden n\u00e4kemykset olivat samanlaisia erikoistumiskoulutuksista, jotka heist\u00e4 olivat merkitt\u00e4vimpi\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4. Vastauksissa k\u00e4rkikaksikko muodostui Mielenterveys- ja p\u00e4ihdety\u00f6n ja Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksista. (Taulukko 1.)<\/p>\n

TAULUKKO 1. Erikoistumiskoulutusten merkitys osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4<\/p>\n

\"\"
\nEnnakkokyselyn vastaajissa on enemm\u00e4n sosiaali- kuin terveysalan toimijoita, mik\u00e4 saattaa vaikuttaa Lastensuojeluty\u00f6n erikoistumiskoulutuksen sijoittumiseen k\u00e4rkikolmikkoon sek\u00e4 kaikkia vastauksia ett\u00e4 sosiaalialan ja muun alan vastauksia tarkasteltaessa. Terveysalan toimijoiden vastauksissa kolmannella sijalla on Sy\u00f6p\u00e4potilaan moniammatillinen hoitoketju erikoistumiskoulutus. (Vastaajissa ei ole varhaiskasvatuksessa ty\u00f6skentelevi\u00e4, mik\u00e4 heijastuu varhaiskasvatuksen alueen erikoistumiskoulutusten arvioon.) (Taulukko 1.)<\/p>\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n (2019) julkaisussa todetaan, ett\u00e4 \u201derikoistavia koulutuksia tarvitaan sek\u00e4 ammattialakohtaisiin erikoisosaamisen tarpeisiin, ett\u00e4 ammattialat ylitt\u00e4viin osaamistarpeisiin\u201d (OKM 2019, 19). Ennakkokyselyn tulos on samansuuntainen kuin opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisun kannanotto. Mielenterveys- ja p\u00e4ihdety\u00f6n ja Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutukset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t erikoisosaamista sek\u00e4 sosiaali- ett\u00e4 terveysalalla. Sosiaali- ja terveysalan yhteisten erikoistumiskoulutusten lis\u00e4ksi tarvitaan ammattialakohtaisia erikoistumiskoulutuksia, muun muassa sosiaalialaan vahvemmin kiinnittyv\u00e4 Lastensuojeluty\u00f6n erikoistumiskoulutus ja terveysalalla erikoistumisen mahdollistava Sy\u00f6p\u00e4potilaan moniammatillinen hoitoketju erikoistumiskoulutus.<\/p>\n

Osaamisen ja erikoistumisen kehitt\u00e4mistarpeet sosiaalialalla<\/strong><\/p>\n

Ennakkokyselyyn saatiin vastauksia sosiaalialan 127 toimijalta eri sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueilta, eniten (36 vastausta) Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Savon yhteistoiminta-alueelta. Ennakkokyselyyn vastanneiden sosiaalialan toimijoiden n\u00e4kemykset osaamisen ja erikoistumisen kehitt\u00e4mistarpeista kattavat laajasti ammattialan ty\u00f6kent\u00e4n (liite 1).<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 luvussa kuvataan osaamisalueita, joita useat sosiaalialan toimijat kommentoivat (v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmenen vastaajaa avokysymyksess\u00e4 viisi: sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella havaitut osaamisvajeet). Muilla sosiaali- ja terveysalan teht\u00e4v\u00e4kentill\u00e4 ty\u00f6skentelevien, kuten hallinnon tai kehitt\u00e4misen ja suunnittelun teht\u00e4viss\u00e4 toimivien, n\u00e4kemyksiss\u00e4 ei ollut uusia osaamisen ja erikoistumisen kehitt\u00e4mistarpeita (liite 3). Heid\u00e4n n\u00e4kemyksens\u00e4 t\u00e4ydensiv\u00e4t sosiaalialan toimijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4.<\/p>\n

Sosiaalialan toimijoiden mukaan asiakasty\u00f6osaamisen piiriss\u00e4 on osaamisen ja erikostumisen kehitt\u00e4mistarpeita. Asiakasty\u00f6osaaminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa muun muassa eettiseen osaamiseen, asiakaan kohtaamiseen sek\u00e4 vuorovaikutus- ja yhteisty\u00f6suhteen luomiseen mutta my\u00f6s sosiaalialan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t osaamisalueet. Sosiaalialan eettinen osaaminen, asiakasty\u00f6n osaaminen ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4osaaminen ovat esimerkiksi sosionomi (AMK) tutkinnon keskeisi\u00e4 osaamisalueita (ks. esim. Arene 2017, 10; Helminen ym. 2020, 7\u20139, 14\u201322; Sosiaalialan AMK-verkosto 2016). Asiakasty\u00f6osaamisen kehitt\u00e4mistarpeita tulee tarkastella suhteessa sosionomi (AMK) tutkinnon osaamisalueisiin ennen kuin ryhdyt\u00e4\u00e4n suunnittelemaan uusia t\u00e4ydennys- ja \/ tai erikoistumiskoulutuksia.<\/p>\n

21 ammattikorkeakoulua k\u00e4ynnisti tammikuussa 2020 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen. Koulutus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti sosiaalialan toimijoiden ennakkokyselyss\u00e4 osaamisen ja erikoistumisen kehitt\u00e4mistarpeiksi nime\u00e4mi\u00e4 osa-alueita. Koulutuksen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ovat asiakas- ja palveluohjauksen l\u00e4ht\u00f6kohdat, palvelutarpeiden arvioinnin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, vuorovaikutussuhteen rakentaminen ja osallisuuden edist\u00e4minen, moniammatillinen yhteisty\u00f6, sosiaalisesti ja eettisesti kest\u00e4v\u00e4 asiakas- ja palveluohjaus sek\u00e4 asiakas- ja palveluohjauksen kehitt\u00e4minen (OPH, Erikoistumiskoulutusten julkinen luettelo).<\/p>\n

Sosionomi (AMK) tutkinnon keskeisi\u00e4 osaamissis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ovat varhaiskasvatus, lapsi-, nuoriso- ja perhety\u00f6, lastensuojelu, aikuisten parissa teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6, vanhusty\u00f6, mielenterveys- ja p\u00e4ihdety\u00f6, vammaisty\u00f6 sek\u00e4 monikulttuurisuus ja maahanmuuttajaty\u00f6 (Arene 2017, 8\u20139). Sosiaalialan vastaajien mukaan osaamisen ja erikoistumisen kehitt\u00e4mistarpeita on paljon muun muassa lasten, nuorten ja perheiden parissa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4. Heid\u00e4n n\u00e4kemyksiss\u00e4\u00e4n painottui lastensuojelun sijaishuollon laitoshuolto. Ammattikorkeakoulut ryhtyiv\u00e4t j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n vuonna 2017 Lastensuojeluty\u00f6n erikoistumiskoulutusta (Helminen 2019; OPH, Erikoistumiskoulutusten julkinen luettelo). Koulutuksen sis\u00e4lt\u00f6jen uudistamista ja \/ uuden erikoistumiskoulutuksen suunnittelemista tulee arvioida lastensuojelun sijaishuollon laitoshuollon n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Ammattikorkeakoulut ovat j\u00e4rjest\u00e4neet vuodesta 2018 l\u00e4htien Mielenterveys- ja p\u00e4ihdety\u00f6n erikoistumiskoulutusta (OPH, Erikoistumiskoulutusten julkinen luettelo). Koulutuksessa on laajasti ennakkokyselyss\u00e4 ilmenneit\u00e4 mielenterveys- ja p\u00e4ihdety\u00f6n osaamisen ja erikoistumisen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Usea sosiaalialan toimija kommentoi ennakkokyselyss\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneiden parissa teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n ja vammaisten ja \/ tai kehitysvammaisten parissa teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n osaamisen ja erikoistumisen kehitt\u00e4mistarpeita. Ik\u00e4\u00e4ntyneiden, vammaisten ja \/ tai kehitysvammaisten parissa teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n erikoistumiskoulutuksia ammattikorkeakoulut eiv\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4. L\u00e4ht\u00f6kohta lienee ollut, ett\u00e4 ty\u00f6kenttien osaamisen kehitt\u00e4miseen ja erikoistumiseen mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi Aivoterveys ja Palliatiivisen hoidon asiantuntija sek\u00e4 Moniammatillinen kotikuntoutus ja Et\u00e4ratkaisut kuntoutumisen tukena erikoitumiskoulutukset. Ik\u00e4\u00e4ntyneiden ja vammaisten \/ kehitysvammaisten parissa teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4mistarpeita tulee tarkastella sek\u00e4 ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutusten ett\u00e4 t\u00e4ydennys- ja erikoistumiskoulutusten n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Ik\u00e4\u00e4ntyneiden, vammaisten ja \/ tai kehitysvammaisten parissa teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n erikoistumiskoulutuksia ammattikorkeakoulut eiv\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Ennakkokyselyyn vastanneet sosiaalialan toimijat kommentoivat paljon monialaisen ja -ammatillisen ty\u00f6n edellytt\u00e4m\u00e4n osaamisen ja erikoistumisen kehitt\u00e4mistarpeita. Osaamisalue sis\u00e4ltyy useisiin ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksiin, mik\u00e4 tulee esiin jo erikoistumiskoulutuksen nimist\u00e4, kuten Moniammatillinen kotikuntoutus ja Sy\u00f6p\u00e4potilaan moniammatillinen hoitoketju. Tulee kuitenkin arvioida, onko tarvetta ja edellytyksi\u00e4 suunnitella monialaisesta ja -ammatillisesta ty\u00f6st\u00e4 oma t\u00e4ydennys- ja \/ tai erikoistumiskoulutuksensa.<\/p>\n

Alaistaitoja ja eritoten ty\u00f6hyvinvoinnin edist\u00e4mist\u00e4 osana omaa ty\u00f6t\u00e4, mutta my\u00f6s johtamisen ja esimiesty\u00f6n sek\u00e4 ty\u00f6n ja ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen yhteistoiminnallisen kehitt\u00e4misen osaamista kommentoivat monet sosiaalialan toimijat. Tulisiko t\u00e4st\u00e4 teemasta rakentaa t\u00e4ydennys- ja\/ tai erikoistumiskoulutus?<\/p>\n

Osaamisen ja erikoistumisen kehitt\u00e4mistarpeet terveysalalla<\/strong><\/p>\n

Ennakkokyselyyn osallistuneista 73 terveysalan vastaajista v\u00e4h\u00e4n yli puolet (53 %) oli joko KYS:n tai TYKS:n erityisvastuualueelta. N\u00e4in vastauksissa painottuvat Varsinais-Suomen ja Savon alueen mielipiteet. Vastaajat ty\u00f6skentelev\u00e4t sek\u00e4 erikoissairaanhoidossa ett\u00e4 perusterveydenhuollossa. My\u00f6s pienempien ammattiryhmien \u00e4\u00e4ni saatiin esille, sill\u00e4 vastausten perusteella ainakin fysioterapian ja kuvantamisen asiantuntijoita vastasi kyselyyn. T\u00e4h\u00e4n lukuun on ker\u00e4tty my\u00f6s \u201dMuu ala\u201d -vastausvaihtoehdosta sellaiset kommentit (liite 3), jotka selke\u00e4sti liittyv\u00e4t terveysalaan.<\/p>\n

Vastauksista nousee esille, ett\u00e4 osaamisen vaje on jatkuvaa, sill\u00e4 terveysalan mahdollisuudet ja k\u00e4yt\u00e4nteet muuttuvat jatkuvasti. Haasteena on my\u00f6s el\u00e4k\u00f6itymisest\u00e4 ja alan huonosta veto- ja pitovoimasta johtuva ty\u00f6ntekij\u00e4pula. Kun ammattilainen siirtyy muun alan ty\u00f6h\u00f6n, menetet\u00e4\u00e4n ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 osaamista, sill\u00e4 uutta osaavaa henkil\u00f6kuntaa ei ole saatavissa. Ajoittaista ja satunnaista tietyn substanssin osaamisvajetta tulee erityisesti henkil\u00f6st\u00f6vaihtuvuuden my\u00f6t\u00e4. Tarjolla olevalta ty\u00f6voimalta puuttuu kokemusta. Alan huono vetovoima n\u00e4kyy vastaajien mielest\u00e4 jo siin\u00e4, ett\u00e4 ammattitaitoa edist\u00e4v\u00e4\u00e4n harjoitteluunkaan ei ole tulossa riitt\u00e4v\u00e4sti opiskelijoita ja valmistuvat ammattilaiset tulevat ik\u00e4\u00e4n kuin harjoittelemaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Liitteeseen 2 on koottu terveysalan vastaajien n\u00e4kemykset osaamisen ja erikoistumisen kehitt\u00e4mistarpeista. Vastauksista voidaan n\u00e4hd\u00e4 laaja terveydenhuollon toimintakentt\u00e4 ja moninaiset ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t. Lis\u00e4ksi yhteisi\u00e4 kaikille ty\u00f6teht\u00e4ville voisi olla esimerkiksi kielitaitoon, raportointiin tai kirjaamiseen liittyv\u00e4n osaamisen kartuttaminen.<\/p>\n

Erilaisiin kliinisiin taitoihin liittyvi\u00e4 kehitt\u00e4mistarpeita nostettiin esiin runsaasti. Somaattisella puolella erilaiset potilasryhm\u00e4t (mm. kipupotilas, sy\u00f6p\u00e4potilas, keuhkopotilas, AVH-potilas ja uniapneapotilas) ja heihin liittyv\u00e4n hoidon osaamisen kehitt\u00e4miseen tuli runsaasti ehdotuksia. Lis\u00e4ksi ihmisen eri el\u00e4m\u00e4nvaiheisiin liittyv\u00e4\u00e4n hoitoty\u00f6h\u00f6n (mm. vastasyntyneen tehohoito, lasten sairaanhoito, \u00e4itiyshuollon syv\u00e4osaaminen, naisten hoitoty\u00f6, ik\u00e4\u00e4ntyminen) tuli koulutusehdotuksia ja\/ tai niiss\u00e4 tunnistettiin osaamisvajetta. Sek\u00e4 aikuisten ett\u00e4 lasten valvonta-, akuutti- ja tehohoito ja leikkaus- anestesiaosaaminen sek\u00e4 perioperatiivinen hoitoty\u00f6 n\u00e4htiin erityisosaamisen kehitt\u00e4misalueina.<\/p>\n

Kun tarkastellaan ei somaattisia sairauksia, eri el\u00e4m\u00e4nvaiheita ja erilaisia ei sairauksiksi luokiteltavia tiloja nousi vastauksista useita ehdotuksia osaamisen kehitt\u00e4miseksi muun muassa neurospectrum osaaminen, lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyv\u00e4 osaaminen, psykiatrian eri osa-alueet, huumety\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4 osaaminen ja moniongelmaisuuteen liittyv\u00e4t asiat. My\u00f6s ik\u00e4\u00e4ntyneiden kohtaamiseen ja hoitamiseen liittyv\u00e4t asiat (mm. muistin tukeminen ja ravitsemus) n\u00e4htiin osaamisen kehitt\u00e4misalueina.<\/p>\n

Kyselyss\u00e4 esiin tulleet yleiset digitaidot, tutkimusosaaminen, opiskelijoiden ohjaus, vuorovaikutustaidot, verkostoty\u00f6n osaaminen, perehdytt\u00e4minen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tuutoritoiminta ovat osaamisen osa-alueita, jotka voidaan ajatella olevan geneerist\u00e4 osaamista. Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on my\u00f6s esitt\u00e4nyt muun muassa n\u00e4ill\u00e4 geneerisill\u00e4 osaamisalueilla olevan tulevaisuudessa kasvavia osaamistarpeita (OPH, Osaamisrakenne 2035). Toisaalta, jos kyseiseen osaamiseen liitet\u00e4\u00e4n vahvasti substanssi, voidaan niiden ajatella olevan my\u00f6s erikoisosaamista. Sen sijaan digitaalisuuteen liittyv\u00e4 moninainen terveysteknologian hy\u00f6dynt\u00e4minen ja s\u00e4hk\u00f6isen asioinnin edist\u00e4minen ovat tulevaisuuden erikoisosaamista, jossa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4mistarvetta. My\u00f6s sosiaali- ja terveysalan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t asiat (esim. potilaan oikeudet tai oikeuden ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6kset) voidaan n\u00e4k\u00f6kulmasta riippuen ajatella olevan joko geneerist\u00e4 tai erikoisosaamista.<\/p>\n

Kyselyss\u00e4 esiin tulleet yleiset digitaidot, tutkimusosaaminen, opiskelijoiden ohjaus, vuorovaikutustaidot, verkostoty\u00f6n osaaminen, perehdytt\u00e4minen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tuutoritoiminta ovat osaamisen osa-alueita, jotka voidaan ajatella olevan geneerist\u00e4 osaamista.<\/p><\/blockquote>\n

Jotta ty\u00f6t sujuisivat kent\u00e4ll\u00e4, on terveysalan johtajilla oltava asianmukainen osaaminen. Johtamisen osaamiseen liittyviin kehitt\u00e4misvajeita voitaisiin kyselyn mukaan paikata tarjoamalla koulutusta muun muassa Lean-ajattelusta, taloushallinnosta, tiimijohtajuudesta, laatujohtamisesta tai esimerkiksi siit\u00e4, miten tiedolla johdetaan tai miten henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 tuetaan.<\/p>\n

Sosiaali- ja terveysalan yhteisi\u00e4 sek\u00e4 ammattialakohtaisia koulutuksia tarvitaan<\/strong><\/p>\n

SOTETIE-hankkeen ennakkokyselyn vastaajat nimesiv\u00e4t laajasti ja monipuolisesti osaamisen ja erikoistumisen kehitt\u00e4mistarpeita sosiaali- ja terveysalalta. Heid\u00e4n esitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 n\u00e4kemykset ovat samansuuntaisia aikaisempien kartoitusten kanssa (ks. esim. Kukkonen 2017). Ennakkokyselyn alustavien tulosten perusteella sosiaali- ja terveysalalla osaamisen ja erikoistumisen kehitt\u00e4mistarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan sek\u00e4 ammattialojen yhteisi\u00e4 ett\u00e4 ammattialakohtaisia erikoistumis- ja \/ tai t\u00e4ydennyskoulutuksia.<\/p>\n

Ennakkokyselyn vastauksista syntyy kuva, ett\u00e4 sosiaali- ja terveysalalla ty\u00f6skentelevien oli helppo nimet\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4mistarpeita, mutta osaamisen kehitt\u00e4mistarpeiden j\u00e4sent\u00e4minen ammattikorkeakoulututkintojen, erikoistumiskoulutusten ja ammatillisten t\u00e4ydennyskoulutusten v\u00e4lill\u00e4 oli heille vaikeaa. Ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovatkin osaamistavoitteiltaan samantasoisia koulutuksia (taso 6) (A 61\/2020).<\/p>\n

Ennakkokyselyn alustavia tuloksia ty\u00f6stett\u00e4ess\u00e4, tulee tarkastella, miten vastaajien kuvaamat osaamisen ja erikoitumisen kehitt\u00e4mistarpeet otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa, ja mit\u00e4 ovat t\u00e4ydennys- ja erikoistumiskoulutusten tavoitteet ja sis\u00e4ll\u00f6t. Esimerkiksi palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamistavoitteita on j\u00e4sennetty ammattikorkeakoulututkinnoista, ylemmist\u00e4 ammattikorkeakoulututkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista muodostuvassa kokonaiskehyksess\u00e4 (ks. esim. OKM 2019, 32; Suikkala ym. 2020, 89\u201396).<\/p>\n

SOTETIE-hankkeen ty\u00f6paketissa viisi tehtyyn ennakkokyselyyn vastasi maaliskuun loppupuoleen, 25.3.2020 menness\u00e4 229 henkil\u00f6\u00e4. (Ennakkokyselyn vastausaika p\u00e4\u00e4ttyy 31.3.2020.) Ty\u00f6pajat, joissa k\u00e4siteltiin ja jalostettiin ennakkokyselyn tuloksia, toteutuivat maaliskuussa 2020. Miksi t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ilmaisua ennakkokysely? K\u00e4ynniss\u00e4 on jatkokyselyn laadinta, joka perustuu ennakkokyselyn ja ty\u00f6pajojen tuloksiin. Jatkokyselyll\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan, ett\u00e4 tuloksista tehdyt johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat oikeata. Jatkokysely l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n sosiaali- ja terveysalan toimijoille huhtikuun 2020 aikana. Vastaamalla kyselyyn voi vaikuttaa ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan t\u00e4ydennys- ja erikoistumiskoulutusten kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n

Jatkokysely l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n sosiaali- ja terveysalan toimijoille huhtikuun 2020 aikana. Vastaamalla kyselyyn voi vaikuttaa ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan t\u00e4ydennys- ja erikoistumiskoulutusten kehitt\u00e4miseen.<\/p><\/blockquote>\n

Kirjoittajat
\nJari Helminen yliopettaja (sosiaaliala), SOTETIE-hankkeen koordinaattori Diakonia-ammattikorkeakoulussa
\nUlla Markkanen, lehtori (terveysala), SOTETIE-hankkeen asiantuntija Tampereen ammattikorkeakoulussa
\nTiina S\u00e4il\u00e4, lehtori (terveysala), SOTETIE-hankkeen projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tampereen ammattikorkeakoulussa<\/p>\n

SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.<\/p>\n

L\u00e4hteet
\nA 61\/2020. Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksest\u00e4 annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta 61\/2020. Saatavilla https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2020\/20200061
\nArene, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. (2017). Sosionomi tuottaa hyvinvointia l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4nkaaren. Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen edist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n ty\u00f6ryhm\u00e4n selvitys sosiaalialan tilanteesta ja kehityksest\u00e4 2017. Helsinki: Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Saatavilla 7.3.2020
\nhttp:\/\/www.arene.fi\/wp-content\/uploads\/Raportit\/2018\/arene_sosionomiselvitys_pitka_raportti_fin.pdf?_t=1526901428
\nHelminen, J. (2019). Kohtaaminen ja vuorovaikutus osaamisen ytimess\u00e4 \u2013 Lastensuojeluty\u00f6n erikoitumiskoulutuksen osallistujien n\u00e4kemyksi\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ja koulutuksesta. (Diak Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 17). Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-493-339-1
\nHelminen, J., Juuj\u00e4rvi, S., Koivisto, M., Rinne, P. & Rusi, M. (2020). Sosionomin (AMK) osaamisen arviointi asiakasturvallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Helsinki: Sosiaalialan AMK-verkosto ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-493-351-3
\nKukkonen, T. (2017). (toim.) Uutta erikoisosaamista korkeakoulutetuille. Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalan erikoistumiskoulutustarpeiden kartoittaminen 2016. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B: Oppimateriaaleja ja kokoomateoksia 47. Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-275-223-9
\nOPH, Opetushallitus. Erikoistumiskoulutusten julkinen luettelo. Julkinen luettelo \u2013 ammattikorkeakoulut. Saatavilla 16.2.2020 https:\/\/wiki.eduuni.fi\/display\/csckshj\/Julkinen+luettelo+-+ammattikorkeakoulut
\nOPH, Opetushallitus. (2019). Osaamisrakenne 2035. Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehitt\u00e4mishaasteet \u2013 Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. (Raportit ja selvitykset 2019:14). Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla 26.3.2020 https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/osaamisrakenne_2035.pdf
\nOKM, Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6. (2019). Tutkintoon johtavan koulutuksen kehitt\u00e4minen tukemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista. (Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2019:24). Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6. Saatavilla http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-263–650-8
\nSosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto. (2016, 29.4.2016). Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit. Hyv\u00e4ksytty sosiaalialan AMK-verkoston verkostokokouksessa Kuopiossa 29.4.2016. Saatavilla 7.3.2020
\nhttps:\/\/www.innokyla.fi\/documents\/1167850\/5e8f1ef1-7a5b-4dfb-a629-0ea09dbfe904
\nSuikkala, A., Melander, H-L., Kaakinen, P., Pyk\u00e4l\u00e4inen, T., Tohmola, A. & H\u00f6kk\u00e4, M. (2020). Palliatiivisen hoidon osaamisen kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoimintaa \u2013 Edupal-hanke kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Teoksessa J. Helminen. N\u00e4k\u00f6kulmia osallistavaan tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoimintaan. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5 (s- 89\u201396). (Diak ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 19). Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-493-348-3<\/p>\n

Liite 1<\/span><\/b> Osaamisen ja erikoistumisen kehitt\u00e4mistarpeet sosiaalialan toimijoiden mukaan<\/i><\/b><\/span><\/p>\n

Osaamisen ja erikoistumisen osa-alueet ja niiden keskeinen sis\u00e4lt\u00f6 ennakkokyselyyn vastanneiden sosiaalialan toimijoiden n\u00e4kemysten mukaan (kysymykset 5, 7 ja 16)<\/span><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Liite 2<\/span> Osaamisen ja erikoistumisen kehitt\u00e4mistarpeet terveysalan toimijoiden mukaan<\/i><\/span><\/strong><\/p>\n

Osaamisen ja erikoistumisen osa-alueet ja niiden keskeinen sis\u00e4lt\u00f6 ennakkokyselyyn vastanneiden terveysalan toimijoiden n\u00e4kemysten mukaan (kysymykset 5, 7 ja 16)<\/span><\/p>\n

\"\"\"\"<\/p>\n

Liite 3<\/span><\/b> Osaamisen ja erikoistumisen kehitt\u00e4mistarpeet muilla ty\u00f6kentill\u00e4 toimivien n\u00e4kemysten mukaan <\/i><\/b><\/span><\/p>\n

Osaamisen ja erikoistumisen osa-alueet ja niiden keskeinen sis\u00e4lt\u00f6 ennakkokyselyyn vastanneiden muiden ty\u00f6kenttien, kuten sosiaali- ja terveysalan hallinnossa sek\u00e4 kehitt\u00e4mis- ja suunnitteluteht\u00e4viss\u00e4 toimivien n\u00e4kemysten mukaan (kysymykset 5, 7 ja 16).<\/span><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sosiaali- ja terveysalalla ty\u00f6skentelevien oli helppo nimet\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4mistarpeita, mutta osaamisen kehitt\u00e4mistarpeiden j\u00e4sent\u00e4minen ammattikorkeakoulututkintojen, erikoistumiskoulutusten ja ammatillisten t\u00e4ydennyskoulutusten v\u00e4lill\u00e4 oli heille vaikeaa. Ammattikorkeakoulut j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t tutkintoon johtavaa koulutusta (ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemm\u00e4t ammattikorkeakoulututkinnot), erikoistumiskoulutuksia, t\u00e4ydennyskoulutuksia ja avointa ammattikorkeakouluopetusta, joka muodostuu tutkintoon johtavan<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-154","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jatkuva-oppiminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/154","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=154"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/154\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":702,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/154\/revisions\/702"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=154"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=154"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=154"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}