{"id":191,"date":"2020-04-02T14:13:56","date_gmt":"2020-04-02T11:13:56","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/?p=191"},"modified":"2021-09-22T11:34:40","modified_gmt":"2021-09-22T08:34:40","slug":"erikoistumis-ja-taydennyskoulutuksia-monimuotototeutuksina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2020\/04\/02\/erikoistumis-ja-taydennyskoulutuksia-monimuotototeutuksina\/","title":{"rendered":"Erikoistumis- ja t\u00e4ydennyskoulutuksia monimuotototeutuksina"},"content":{"rendered":"

SOTETIE -hanke (ty\u00f6paketti 5) j\u00e4rjesti maaliskuun 2020 aikana viisi ty\u00f6pajaa, yhden kullakin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Ty\u00f6pajoihin osallistui 53 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista.<\/span><\/span><\/p>\n

SOTETIE-hankkeen j\u00e4rjest\u00e4miss\u00e4 ty\u00f6pajoissa kartoitettiin osallistujien n\u00e4kemyksi\u00e4 erikoistumiskoulutusten toteutusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4mismenetelmist\u00e4.<\/span><\/span><\/p><\/blockquote>\n

Ty\u00f6pajoissa kartoitettiin osallistujien n\u00e4kemyksi\u00e4 sosiaali- ja terveysalalla ilmenevist\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4mistarpeista ja niihin vastaavista erikoistumiskoulutuksista ja \/ tai t\u00e4ydennyskoulutuksista. Lis\u00e4ksi kartoitettiin osallistujien n\u00e4kemyksi\u00e4 erikoistumiskoulutusten toteutusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4mismenetelmist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 blogissa kuvataan osallistujien n\u00e4kemyksi\u00e4 erikoistumiskoulutusten toteuttamisk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4mismenetelmist\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

SOTETIE-hankkeen j\u00e4rjest\u00e4mien ty\u00f6pajojen tuloksista kerrotaan my\u00f6s kahdessa muussa blogiartikkelissa. Ty\u00f6pajoissa k\u00e4sitellyist\u00e4 sosiaali- ja terveysalan osaamisen kehitt\u00e4mistarpeista kerrotaan artikkelissa Erikoistumis- ja t\u00e4ydennyskoulutuksia sosiaali- ja terveysalan osaamisen kehitt\u00e4mistarpeisiin <\/i>ja osallistujien muun muassa koulutusten hintaan ja kestoon liitt\u00e4mist\u00e4 kannanotosta artikkelissa Erikoistumiskoulutusten reunaehtoja<\/i>. <\/span><\/i><\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

Monimuotopedagogiikka erikoistumiskoulutusten toteutuksen perustana <\/span><\/span><\/i><\/b><\/p>\n

Erikoistumiskoulutusten toteutusten tulee perustua monimuotopedagogiikkaan. Opetuksen ja oppimisen menetelmien tulee olla monimuotoisia.<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Monimuotopedagogiikalla tarkoitetaan opetuksen ja oppimisen menetelmien k\u00e4yt\u00f6n monimuotoisuutta. Monimuotoisuus rakentuu muun muassa l\u00e4hity\u00f6skentelyn (fyysisess\u00e4 tilassa, kuten luokassa tapahtuvan ty\u00f6skentelyn) ja virtuaalisessa verkkoymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuvan ty\u00f6skentelyn sek\u00e4 luento-opetuksen, tiimity\u00f6skentelyn ja oppijal\u00e4ht\u00f6isen ty\u00f6skentelyn yhdist\u00e4misest\u00e4 opetus- ja oppimisprosessissa. Ty\u00f6pajojen osallistujista erikoistumiskoulutuksen tulee perustua monimuotopedagogiikkaan. <\/span><\/span><\/p>\n

Pitk\u00e4kestoisissa, osaamistavoiteiltaan laajoissa koulutuksissa, kuten erikoistumiskoulutuksissa, tulee olla \u201dl\u00e4hity\u00f6skentely\u00e4\u201d, johon osallistutaan fyysisess\u00e4 paikassa l\u00e4sn\u00e4 ollen ja \/ tai virtuaalisin et\u00e4yhteyksin. L\u00e4hity\u00f6skentelyyn tulee sis\u00e4lty\u00e4 fasilitoitua osallistujien n\u00e4kemysten vaihtamista, ajatusten kirkastamista ja ideoiden luomista. L\u00e4hity\u00f6skentelyn tulee painottua yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Luentomuotoinen opetus on nykyisin mahdollista j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 verkko-opintoina. Osallistujien yhteistoiminnallisessa oppimisessa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia (esim. Facebook). \u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

Ty\u00f6pajojen osallistujat kannattivat virtuaalisten oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4. Virtuaaliset oppimisymp\u00e4rist\u00f6t mahdollistavat koulutuksiin osallistumisen eri paikkakunnilta. Virtuaalisesti toteutuvissa opetustilanteissa tulee varmistaa toimintaymp\u00e4rist\u00f6n tekninen toimivuus. Ty\u00f6pajojen osallistujat korostivat, ett\u00e4 virtuaalisessa oppimisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 toteutettavassa opetuksessa ja oppimisessa tulee olla mahdollisuus vuorovaikutukseen, kuten kysymysten esitt\u00e4miseen.<\/span><\/span><\/p>\n

Erikoistumiskoulutuksissa tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 virtuaalisia oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Virtuaalisesti toteutetuissa opetustilanteissa tulee varmistaa niiden tekninen toimivuus ja mahdollisuus vuorovaikutukseen.<\/span><\/span><\/p><\/blockquote>\n

Opetusmateriaalia, esimerkiksi julkaisuja, l\u00f6ytyy runsaasti virtuaalisessa (s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4) muodossa. Virtuaalisten julkaisujen avulla opetuksessa ja oppimisessa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin sanottua k\u00e4\u00e4nteisen luokkahuoneen opetusmallia (flipped classroom \/ flipped learning) (Sointu ym. 2018). Ty\u00f6pajojen osallistujat kuitenkin totesivat, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n oppija kaipaa tiivistetty\u00e4 tietoa. N\u00e4in ollen virtuaalisessa muodossa olevat materiaalit eiv\u00e4t aina parhaalla mahdollisessa tavalla edist\u00e4 opiskelua ja oppimista, virtuaaliset materiaalit edellytt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6st\u00e4mist\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Ty\u00f6pajoissa k\u00e4ytiin keskustelua pitk\u00e4kestoisiin, osaamistavoitteiltaan laajoihin koulutuksiin sis\u00e4ltyvist\u00e4 kehitt\u00e4misteht\u00e4vist\u00e4. Ty\u00f6pajojen osallistujat kannattivat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 kehitt\u00e4misteht\u00e4vi\u00e4. Heist\u00e4 kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4t olivat tarpeellisia. Niill\u00e4 tulee olla ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6arvoa. Kehitt\u00e4misteht\u00e4vien tulee tukea my\u00f6s osaamisen jakamista koulutukseen osallistuvan ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. Kehitysteht\u00e4v\u00e4t mahdollistavat uusien yhten\u00e4isten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muodostumisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, mitk\u00e4 puolestaan parantavat palvelun \/ hoitoty\u00f6n laatua, turvallisuutta ja eettisyytt\u00e4 (Korhonen ym. 2018, 85). <\/span><\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

Osaamisen kehitt\u00e4misk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t sosiaali- terveysalalla<\/span><\/span><\/b><\/p>\n

Sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa ja ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4misen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja menetelmi\u00e4 monipuolisesti. <\/span><\/span><\/p><\/blockquote>\n

Ty\u00f6pajoissa pohdittiin, mit\u00e4 keinoja sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 erikoisosaamiseksi. Ty\u00f6pajojen osallistujat kertoivat seuraavista osaamisen kehitt\u00e4misen keinoista: koulutus, simulaatiot, perehdytys, mentorointi, yksil\u00f6- ja ryhm\u00e4muotoinen ty\u00f6nohjaus, ty\u00f6parin ja ty\u00f6tiimin keskin\u00e4inen osaamisen jakaminen, kokeilutoiminta, kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4t, vertaiskehitt\u00e4minen (benchmarking) sek\u00e4 erilaisten osaamispankkien rakentamien organisaation k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n (esim. Vincit LaaS, <\/span><\/span>https:\/\/laas.fi\/<\/span><\/a><\/span>).<\/span><\/span><\/p>\n

Ty\u00f6pajojen perusteella voi todeta, ett\u00e4 sosiaali- ja terveysalan organisaatiot haluavat mahdollistaa jatkuvan oppimisen. Organisaatiot etsiv\u00e4t ja rakentavat joustavia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 jatkuvaan oppimiseen. Joustavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t merkitsev\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 koulutuksen ja edell\u00e4 mainittujen osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 tukevien mahdollisuuksien linkitt\u00e4mist\u00e4 oppimista edist\u00e4v\u00e4ksi kokonaisuudeksi. Ty\u00f6pajoissa nimetyt osaamisen kehitt\u00e4misen menetelm\u00e4t ovat samoja menetelmi\u00e4, joita esimerkiksi julkaisu Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus<\/i> mukaan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n koulutusinterventioissa: luento-opetus, simulaatiot, e-oppiminen ja virtuaaliset materiaalit, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoitukset, tiimity\u00f6skentely ja mentorointi ja palautteen antaminen (Kangasniemi ym. 2018, 24). <\/span><\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

Tarvitaan monipuolisia koulutuspalveluja monimuotitoteutuksina<\/span><\/span><\/b><\/p>\n

SOTETIE -hankkeen ty\u00f6pajojen osallistujat totesivat, ett\u00e4 sosiaali- ja terveysalan organisaatiot j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00f6illeen lyhyit\u00e4 t\u00e4ydennyskoulutuksia, esimerkiksi puoli p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4 \u201dt\u00e4sm\u00e4koulutuksia\u201d, havaittuihin osaamistarpeisiin. Koulutusorganisaatioilta hankitaan tavallisesti pidempikestoisia ja osaamistavoitteiltaan laajempia koulutuksia. Sosiaali- ja terveysalalla jatkuvan oppimisen mahdollistaminen edellytt\u00e4\u00e4 monipuolista koulutuspalvelujen tarjontaa. Tarvitaan lyhytkestoisia, osaamistavoitteiltaan suppeita sek\u00e4 pitk\u00e4kestoisia, osaamistavoitteiltaan laajoja t\u00e4ydennys- ja \/ tai erikoistumiskoulutuksia. <\/span><\/span><\/p>\n

Sosiaali- ja terveysalan koulutuspalvelujen tulee toteutua monimuotototeutuksina. T\u00e4m\u00e4 helpottaa koulutusten saavutettavuutta. Lis\u00e4ksi koulutuksissa tiedollisen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen, ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 tapahtuvan oppimisen tulee integroitua toinen toiseensa, jolloin koulutukset edist\u00e4v\u00e4t ty\u00f6n ja ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Ty\u00f6pajoissa pohdittiin keinoja, jotka lis\u00e4isiv\u00e4t koulutusten hy\u00f6dynnett\u00e4vyytt\u00e4 sosiaali- ja terveysalalla. Ty\u00f6pajojen osallistujat pohtivat, voisiko pitk\u00e4kestoisissa koulutuksissa mahdollistaa laajemman osallistujajoukon osallistumisen esimerkiksi asiantuntija-alustuksiin perustuviin koulutusosioihin (seminaarityyppisiin osiin) ja suppeamman osallistujakunnan osallistumisen koko koulutusprosessiin. N\u00e4in koulutusta voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laajemmin sosiaali- ja terveysalan henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4. Lis\u00e4ksi he pohtivat, voisiko pitk\u00e4kestoisiin koulutuksiin sis\u00e4lty\u00e4 sosiaali- ja terveysalan edustajien yhteisi\u00e4, mutta my\u00f6s erityvi\u00e4 osia, jolloin mahdollistuisi ammattialan yhteisen ja substanssin mukaisen osaamisen kehitt\u00e4minen.<\/span><\/span><\/p>\n

Ty\u00f6pajoissa ilmaistiin tarve moniammatilliseen koulutukseen. Moniammatillisella yhteisty\u00f6ll\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n sosiaali- ja terveysalan tuottavuutta ja parannetaan palveluiden laatua. Moniammatillinen ty\u00f6skentely selkeytt\u00e4\u00e4 eri toimijoiden rooleja ja osaamista sek\u00e4 sen tuloksena syntyy jaettua osaamista ja asiantuntijuutta. (Salminen & Saaranen 2016, 155\u2212156.) Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6pajassa ideoitiin oppimismenetelm\u00e4ksi moniammatillista klinikkaa, jossa eri ammattiryhm\u00e4t hoitavat ja tukevat yhdess\u00e4 oikeita apua tarvitsevia ihmisi\u00e4, ns. opetusasiakkaita. T\u00e4ss\u00e4 klinikassa yhdistett\u00e4isiin sote-osaaminen ja toisaalta somaattisen hoidon osaaminen ja mielenterveys- ja p\u00e4ihdeosaaminen. T\u00e4llaisen koulutusmuodon haasteita on kirjallisuuden mukaan mm. hallinnolliset haasteet, taloutta ja tilaresursseja koskevat sopimusasiat ja yhteisty\u00f6kumppaneiden l\u00f6ytyminen. (Aase ym. 2013, Salmisen & Saarasen 2016 mukaan, 157.)<\/span><\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

Kirjoittajat<\/span><\/span><\/b><\/p>\n

Jari Helminen yliopettaja (sosiaaliala), SOTETIE-hankkeen koordinaattori Diakonia-ammattikorkeakoulussa<\/span><\/span><\/p>\n

Ulla Markkanen, lehtori (terveysala), SOTETIE-hankkeen asiantuntija Tampereen ammattikorkeakoulussa<\/span><\/span><\/p>\n

Tiina S\u00e4il\u00e4, lehtori (terveysala), SOTETIE-hankkeen projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tampereen ammattikorkeakoulussa<\/span><\/span><\/p>\n

SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/span><\/p>\n

L\u00e4hteet<\/span><\/span><\/b><\/p>\n

Kangasniemi, M., Hipp, K., H\u00e4ggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki S., Kinnunen, P., Pietil\u00e4, A-M., Saarnio, R., Viinam\u00e4ki, L., Voutilainen, A. & Wald\u0117n, A. (2018). Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39\/2018). Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Saatavilla <\/span><\/span>http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-287-545-7<\/span><\/a><\/span><\/p>\n

Korhonen, A., Jylh\u00e4, V., Korhonen, T. & Holopainen, A. (2018). N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva toiminta. Tarpeesta tuloksiin. Skhole Oy.<\/span><\/span><\/p>\n

Salminen, L. & Saaranen, T. 2016. Moniammatillisen osaamisen oppiminen. Teoksessa Saaranen, T., Koivula, M., Ruotsalainen, H., W\u00e4rn\u00e5-Furu, C. & Salminen, L. (toim.) Terveysalan opettajan k\u00e4sikirja. Helsinki: Tietosanoma oy. Helsinki, s. 155\u2212166.<\/span><\/span><\/p>\n

Sointu, E. T., Kankaanp\u00e4\u00e4, J., Saarelainen, M., Valtonen, T., Ronkainen, A., Heikkinen, L., Kaasinen, A. R., Pekkarinen, V., Atjonen, P., Manninen, J., M\u00e4kitalo, K., & Hirsto, L. (toim.) (2018). Flippausmanuaali. Haettu 1.4.2020 osoitteesta <\/span><\/span><\/em>http:\/\/www.uef.fi\/flippaus\/<\/span><\/a><\/span>.<\/span><\/span><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

SOTETIE -hanke (ty\u00f6paketti 5) j\u00e4rjesti maaliskuun 2020 aikana viisi ty\u00f6pajaa, yhden kullakin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Ty\u00f6pajoihin osallistui 53 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. SOTETIE-hankkeen j\u00e4rjest\u00e4miss\u00e4 ty\u00f6pajoissa kartoitettiin osallistujien n\u00e4kemyksi\u00e4 erikoistumiskoulutusten toteutusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4mismenetelmist\u00e4. Ty\u00f6pajoissa<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-191","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jatkuva-oppiminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/191","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=191"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/191\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":707,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/191\/revisions\/707"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=191"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=191"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=191"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}