{"id":272,"date":"2020-06-01T10:17:52","date_gmt":"2020-06-01T07:17:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/?p=272"},"modified":"2020-12-09T09:45:26","modified_gmt":"2020-12-09T07:45:26","slug":"erikoistumiskoulutuksien-vaikutus-ja-vaikuttavuus-asiakasymmarrysta-etsimassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2020\/06\/01\/erikoistumiskoulutuksien-vaikutus-ja-vaikuttavuus-asiakasymmarrysta-etsimassa\/","title":{"rendered":"Erikoistumiskoulutuksien vaikutus ja vaikuttavuus – Asiakasymm\u00e4rryst\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Erikoistumiskoulutus voi merkit\u00e4 opiskelijalle p\u00e4tevyytt\u00e4 uuteen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, opettajalle osaamisen rikastamista sek\u00e4 ty\u00f6hyvinvointia ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4lle palvelun laadun varmistamista. <\/span><\/p><\/blockquote>\n

Kysymys koulutuksen vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnista voidaan liitt\u00e4\u00e4 keskusteluun jatkuvan oppimisen uudistuksesta. Uudistuksessa korkeakouluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kannustetaan kehittym\u00e4\u00e4n jatkuvan oppimisen alustana ja tuottamaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isi\u00e4, monimuotoisia koulutuskokonaisuuksia esimerkiksi muunto-, t\u00e4ydennys- ja erikoistumiskoulutuksina. (Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6, 2020) SOTETIE-hankkeen viidennen ty\u00f6paketin toimenpiteen 5.3 tarkoituksena on selvitt\u00e4\u00e4, miten voidaan tunnistaa ja todentaa koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kohtaaminen sek\u00e4 koulutuksen hy\u00f6dynt\u00e4minen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Varsinkin ammattikorkeakoulujen perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4 ajatellen kysymys lienee aina ajankohtainen.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 blogissa tarkastelemme, miten toteutimme koulutuksen vaikutuksien ja vaikuttavuuden asiakasymm\u00e4rryst\u00e4 koskevan selvityksen erikoistumiskoulutuksien n\u00e4k\u00f6kulmasta. Koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmien ja ty\u00f6kalujen kehitt\u00e4misess\u00e4 hy\u00f6dynn\u00e4mme ja sovellamme palvelumuotoilun prosessia ja menetelmi\u00e4. Palvelumuotoilussa kehitt\u00e4misen vaiheiden m\u00e4\u00e4r\u00e4t vaihtelevat. T\u00e4ss\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 vaiheita on suunniteltu olevan nelj\u00e4: kartoittaminen ja ymm\u00e4rt\u00e4minen, ennakoiminen ja ideoiminen, mallintaminen ja arvioiminen sek\u00e4 konseptointi ja vaikuttaminen (ks. Ojasalo, Koskelo, & Nousiainen, 2015). N\u00e4iss\u00e4 vaiheissa toteutuvaa toimintaa on kuvattu pelkistetysti kuviossa 1.<\/p>\n

\"\"
\nKuvio 1. Kehitt\u00e4misty\u00f6n vaiheet ja niiss\u00e4 toteutuva toiminta<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 blogissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n palvelumuotoilun 1. vaiheen etenemist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n asiakasymm\u00e4rrysvaiheen tavoitteena oli hankkia tietoa, miten asiakas kuvaa ja tulkitsee koulutuksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta ja miten h\u00e4n n\u00e4kee niit\u00e4 voitavan arvioida ja mitata. Asiakasymm\u00e4rryst\u00e4 kartoitettiin eri n\u00e4k\u00f6kulmista eli ker\u00e4simme aineistoa opiskelijoilta, opettajilta ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajilta.<\/p>\n

Tavoitteena oli hankkia tietoa, miten asiakas kuvaa ja tulkitsee koulutuksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta ja miten h\u00e4n n\u00e4kee niit\u00e4 voitavan arvioida ja mitata.<\/span><\/p><\/blockquote>\n

 <\/p>\n

Asiakasymm\u00e4rryst\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista<\/strong><\/p>\n

Asiakasymm\u00e4rryksen selvitt\u00e4misvaiheessa opiskelijoiden, opettajien ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien n\u00e4kemykset perustuivat haastatteluihin, jotka teimme helmi-huhtikuussa p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla, Oulun seudulla ja Lapissa. Haastatteluja edelsi hanketoimijoiden paneutuminen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviontiin liittyv\u00e4\u00e4n kirjallisuuteen, jonka pohjalta laadittiin alustava viitekehys n\u00e4iden asioiden arvioinnille ja haastatteluteemoille. Viitekehyst\u00e4 on k\u00e4sitelty kahdessa aiemmin julkaistussa artikkelissa, jotka l\u00f6ytyv\u00e4t SOTETIE-hankkeen blogi-sivustolla (Kantola, Ranta, Sarja, 2019; Sarja, Kantola, Ranta, 2019).<\/p>\n

Haastattelut kohdistettiin kolmeen erikoistumiskoulutukseen, joita olivat Sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan, Mielenterveys- p\u00e4ihdehoitoty\u00f6n ja Asiakas- ja palveluohjaus -erikoistumiskoulutus. Haastattelun teemoina olivat kiinnostus erikoistumiskoulutukseen, koulutuksen vaikutukset ja vaikuttavuus sek\u00e4 koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointi. Haastatteluihin osallistui 24 henkil\u00f6\u00e4. (Ranta, Kantola, Saranki-Rantakokko, 2020). Kaikilla haastatelluilla ei ollut v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 yhteytt\u00e4 erikoistumiskoulutuksiin, vaan he tarkastelivat asioita yleisesti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Toisaalta taas osalla haastatelluista oli eritt\u00e4in vahva yhteys kyseisiin koulutuksiin. He olivat opiskelemassa tai suorittaneet erikoistumiskoulutuksen tai heid\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n oli osallistunut erikoistumiskoulutukseen. T\u00e4m\u00e4 asiantuntemus puolestaan valotti erikoistumiskoulutuksien asiakkaiden \u201dhands on\u201d -kokemusta ja siten syvensi asian ymm\u00e4rryst\u00e4 ja vahvisti haastattelutuloksien luotettavuutta.<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiakasymm\u00e4rryksen merkitys<\/strong><\/p>\n

Aineiston mukaan opiskelijoille, opettajille ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajille koulutuksen vaikutukset ja vaikuttavuus merkitsiv\u00e4t erilaisia asioita. Se ilmeni haastateltujen kuvauksista sek\u00e4 heid\u00e4n esityksist\u00e4\u00e4n vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinneista tai mittaamisista. Esimerkiksi erikoistumiskoulutus voi merkit\u00e4 opiskelijalle p\u00e4tevyytt\u00e4 uuteen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, opettajalle osaamisen rikastamista sek\u00e4 ty\u00f6hyvinvointia ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4lle palvelun laadun varmistamista. Havaitsimme my\u00f6s, ett\u00e4 koulutuksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta oli vaikea erottaa toisistaan. Lis\u00e4ksi totesimme, ett\u00e4 koulutuksien vaikuttavuutta ja vaikutuksia tarkasteltiin koulutuksen kehitysvaiheiden mukaisesti eli koulutuksen suunnitteluvaiheessa, koulutuksen toteutuessa ja koulutuksen j\u00e4lkeen. (Ranta, Kantola, Saranki-Rantakokko, 2020)<\/p>\n

Eri tahojen osallistumisella koulutuksen vaikutuksien ja vaikuttavuuden ymm\u00e4rryksen ja merkityksen luomiseen voidaan n\u00e4hd\u00e4 laajoja vaikutuksia. Sen voidaan ajatella parantavan koulutuksen ja osaamistaan vahvistavien yksil\u00f6iden keskusteluyhteytt\u00e4 sek\u00e4 avaavan koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n v\u00e4list\u00e4 rajapintaa. Keskustelulla koulutuksen vaikuttavuudesta voidaan laajentaa my\u00f6s yhteist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 oppimisen laajentumisesta koulujen ulkopuolelle. Vuoropuhelun voidaan katsoa my\u00f6s lis\u00e4\u00e4v\u00e4n koulutuksen tarkoituksenmukaisuutta ja tarvel\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4.<\/p>\n

Keskustelulla koulutuksen vaikuttavuudesta voidaan laajentaa my\u00f6s yhteist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 oppimisen laajentumisesta koulujen ulkopuolelle. Vuoropuhelun voidaan katsoa my\u00f6s lis\u00e4\u00e4v\u00e4n koulutuksen tarkoituksenmukaisuutta ja tarvel\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4.<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Esimerkiksi OECD suosittelee, ett\u00e4 Suomi monipuolistaisi aikuiskoulutuksen tarjontaa ja lis\u00e4isi sen vastaavuutta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeisiin. OECD:n mukaan suomalainen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 ei vastaa lis\u00e4- tai uudelleenkoulutuksen tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. J\u00e4rjestelm\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ohjaa koulutusta tai kannusteita niit\u00e4 eniten tarvitseville. Osaaminen kasautuu voimakkaasti, ja koulutusta eniten tarvitsevia on vaikea tavoittaa. Osaamiskuilu syvenee ty\u00f6uran aikana: Suomessa erot aikuiskoulutukseen osallistumisessa ovat OECD-maiden suurimpia. (Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 & Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 2020.)<\/p>\n

Asiakasymm\u00e4rryksest\u00e4 ker\u00e4\u00e4m\u00e4mme aineisto luo pohjan kehitt\u00e4misty\u00f6mme seuraaville vaiheille. Jatkamme k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 otetta ja tuotamme seuraavaksi ideoita ja ennakoimme sek\u00e4 kuulemme asiantuntijoita koulutusten vaikutuksien ja vaikuttavuuden arvioinnin toteutuksista. Kiintoisaa on n\u00e4hd\u00e4, miten eri tahojen edustajat osallistuvat ja tuottavat ideoitaan n\u00e4ist\u00e4 asioista ja millaisia ajatuksia heill\u00e4 on omista rooleistaan ja teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n koulutusten vaikutusten ja vaikuttavuuden tietoisuuden vahvistamisessa. Odotamme siis tuoreita ajatuksia ja innokasta keskustelua.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittajat<\/p>\n

Sirkka Saranki-Rantakokko, Lapin ammattikorkeakoulu
\nTarja Kantola, Laurea-ammattikorkeakoulu
\nLiisa Ranta, Laurea-ammattikorkeakoulu<\/p>\n

 <\/p>\n

SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet<\/p>\n

Kantola, T., Ranta, L. & Sarja, J. 2019. N\u00e4k\u00f6kulmia koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin. Jatkuvaa oppimista ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu.
\nOjasalo, K., Koskelo, M. & Nousiainen, A.K. 2015. Foresight and Service Desing Boosting Dynamic Capabilities in Service Innovation. Teoksessa Agarwal, R. ym. (toim.) The Handbook of Service Innovation.
\nOpetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 2020. Jatkuva oppiminen. Saatavilla: https:\/\/minedu.fi\/jatkuva-oppiminen
\nOpetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 & Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 2020. Tiedote 19.2.2020 9.00. Saatavilla: https:\/\/minedu.fi\/artikkeli\/-\/asset_publisher\/1410877\/oecd-kannustaa-suomea-kehittamaan-jatkuvaa-oppimista-kokonaisuutena
\nRanta, L., Kantola, T. & Saranki-Rantakokko, S. (2020). Mit\u00e4 koulutuksen vaikutus ja vaikuttavuus ovat? Asiakasymm\u00e4rryst\u00e4 kehitt\u00e4misen ty\u00f6pajoihin haastatteluilla. Laurea Journal. Vaikuttava korkeakoulu.
\nSarja, J., Kantola, T. & Ranta, L. 2019. Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi taloudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Erikoistumiskoulutus voi merkit\u00e4 opiskelijalle p\u00e4tevyytt\u00e4 uuteen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, opettajalle osaamisen rikastamista sek\u00e4 ty\u00f6hyvinvointia ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4lle palvelun laadun varmistamista. Kysymys koulutuksen vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnista voidaan liitt\u00e4\u00e4 keskusteluun jatkuvan oppimisen uudistuksesta. Uudistuksessa korkeakouluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kannustetaan kehittym\u00e4\u00e4n jatkuvan oppimisen alustana ja tuottamaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isi\u00e4, monimuotoisia<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-272","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jatkuva-oppiminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/272","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=272"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/272\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":393,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/272\/revisions\/393"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=272"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=272"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=272"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}