Den svenskspr\u00e5kiga sammanfattningen finns h\u00e4r<\/a>.<\/p>\n\n\n\n
Sosiaali- ja terveysalan geneeriset osaamistarpeet vuoteen 2030 kyselyn muodostaminen ja osallistujien rekrytointi<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kysely laadittiin Kangasniemen ym. (2018) Optimoitu Sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus -raportissa kuvatun 11 sosiaali- ja terveydenhuollon geneerisen osaamistarpeen pohjalta. Osaamistarpeet oli jaoteltu asiakasty\u00f6osaamiseen, palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamiseen sek\u00e4 ty\u00f6ntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamiseen. Osaamistarpeiden kuvauksia t\u00e4ydennettiin asiakasl\u00e4ht\u00f6isyysosaamisen ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaisen ymp\u00e4rist\u00f6osaamisen osalta koko hankkeen asiantuntijoiden yhteisen n\u00e4kemyksen pohjalta. Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys osaamisessa tuotiin esille monikulttuurisuusosaamista, asiakkaan osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edist\u00e4mist\u00e4 ja uudenlaista palveluosaamista, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ennakoivan ja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaiseen osaamisen lis\u00e4ttiin ymp\u00e4rist\u00f6vastuisten toimintasuunnitelmien osalta ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kest\u00e4vyys.<\/p>\n\n\n\n Kyselyss\u00e4 vastaajia pyydettiin arvioimaan sote-alalla ty\u00f6skentelevien henkil\u00f6iden 11 geneerisen osaamistarpeen osaamissis\u00e4lt\u00f6jen oleellisuutta tulevaisuudessa asteikolla 1\u20135 (1= ei oleellinen, 5= eritt\u00e4in oleellinen). Lis\u00e4ksi heit\u00e4 pyydettiin arvioimaan kunkin osaamisen merkityksen muutosta tulevaisuudessa valitsemalla mielest\u00e4\u00e4n sopivin vastaus vaihtoehdoista \u201cosaaminen lis\u00e4\u00e4ntyy\u201d, \u201cpysyy ennallaan\u201d tai \u201cosaaminen v\u00e4hentyy\u201d. Kyselyn lopussa oli lis\u00e4ksi kahdeksan taustatietokysymyst\u00e4 ja vapaa kommenttikentt\u00e4. S\u00e4hk\u00f6inen Webropol-kysely l\u00e4hetettiin sosiaali- ja terveysalan organisaation avainhenkil\u00f6lle viiteen maakuntaan (Etel\u00e4-Savo, Kainuu, Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa), ja lis\u00e4ksi suoraan yhdeks\u00e4lle mahdolliselle vastaajalle. Avainhenkil\u00f6it\u00e4 pyydettiin v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n kysely sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille omassa organisaatiossaan. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista ja siihen oli mahdollista vastata joko suomen tai ruotsin kielell\u00e4 10.2\u201315.3.2020 v\u00e4lisen\u00e4 aikana.<\/p>\n\n\n\n Kyselyaineiston analysointi ja tulokset<\/strong><\/p>\n\n\n\n Webropol-kyselyn vastaukset k\u00e4siteltiin nimett\u00f6min\u00e4, eik\u00e4 vastaajaa tai h\u00e4nen edustamaansa organisaatiota ole ilmaistu analyysiss\u00e4 eik\u00e4 tuloksissa. Aineiston analyysi toteutettiin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Webropol-ohjelmiston perusanalyysej\u00e4: kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4t (=N), keskiarvot (ka), prosentit (%) ja mediaani (Md). Lis\u00e4ksi tuloksia tarkasteltiin SPSS-ohjelman yhden otoksen t-testill\u00e4, kiinnostavien kohteiden tunnistamiseksi. Yksitt\u00e4isi\u00e4 kysymyksi\u00e4 verrattiin kunkin osaamisen keskiarvoon. Menetelm\u00e4 tarjosi my\u00f6s keinon varmistaa, ett\u00e4 havaitut pienet erot heijastivat todellisia eroja vastaajien n\u00e4kemysten v\u00e4lill\u00e4. T-testien avulla analysoitiin kyselylomakkeen kysymysten relevanttiutta, kun tarkasteltiin sote-ammattilaisten geneerisi\u00e4 tulevaisuuden osaamistarpeita. Keskiarvon perusteella valitut lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t tulevaisuuden osaamistarpeet vahvistettiin my\u00f6s t-testill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarjosi yksityiskohtaisemman ja tarkemman kuvan siit\u00e4, kuinka vastaajat arvioivat osaamistarpeita.<\/p>\n\n\n\n Kyselyyn vastanneiden taustatiedot<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kyselyyn vastasi 150 henkil\u00f6\u00e4. Vastaajien taustatiedot kuvataan taulukossa 1. Vastaajista suurin osa oli naisia. Nuorimmat vastaajista olivat syntyneet vuonna 1999 ja i\u00e4kk\u00e4imm\u00e4t vuonna 1956. Vastaajien keski-ik\u00e4 oli noin 50 vuotta. Vastaajien ty\u00f6kokemus sosiaali- ja terveysalalla vaihteli yhdest\u00e4 vuodesta 40 vuoteen. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti oli ty\u00f6vuosia vastaajille kertynyt 20 vuotta (kuvio 1). Eniten oli vastaajia, joilla ty\u00f6kokemusta oli 17\u201320 ty\u00f6vuoden ajalta. Alle viiden vuoden ty\u00f6kokemus oli 9 vastaajalla ja yli 36 vuoden ty\u00f6kokemus oli 8 vastaajalla.<\/p>\n\n\n\n Yli puolet (56 %) vastaajista ty\u00f6skenteli Etel\u00e4-Savossa, viidennes (21 %) Uudellamaalla ja joka seitsem\u00e4s (15 %) Varsinais-Suomessa. Vastaajia oli my\u00f6s Kainuusta (6 %) sek\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 vastaajia Etel\u00e4-Karjalasta, Kymenlaaksosta ja Pohjois-Savosta. Kolme nelj\u00e4sosaa (76 %) vastaajista kuului organisaatioon, jossa ty\u00f6skenteli yli 250 henkil\u00f6\u00e4. Enemmist\u00f6 vastaajista oli ty\u00f6ss\u00e4 julkisella sektorilla. Yksityisell\u00e4 tai kolmannella sektorilla oli ty\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hes joka nelj\u00e4s vastaaja. Vastaajien koulutustaso vaihteli toisen asteen tutkinnosta tohtorin tutkintoon. Toisen asteen tai opistoasteen tutkinnon suorittaneita oli 30 % eli l\u00e4hes kolmannes vastaajista. Eniten oli alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita 36 % vastaajia. Kaikkiaan 149 henkil\u00f6\u00e4 vastasi ammattia koskevaan kysymykseen. Vastaajista suurin osa oli sairaanhoitajia 26,2 % (39). L\u00e4hihoitajia vastaajista oli 11,4 % (17), sosionomeja 10% (15) ja fysioterapeutteja 9 % (14) (taulukko 2).<\/p>\n\n\n\n Sosiaali- ja terveysalan geneeristen osaamisten t\u00e4rkeys tulevaisuudessa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vastaajat arvioivat geneeristen osaamistarpeiden oleellisuutta tulevaisuudessa asteikolla 1\u20135 (1= ei oleellinen, 5= eritt\u00e4in oleellinen). Kyselyyn vastanneiden mielest\u00e4 tulevaisuuden osaamisessa oleellisinta tai t\u00e4rkeint\u00e4 on asiakasl\u00e4ht\u00f6isyysosaaminen (ka 4,7). V\u00e4hiten t\u00e4rkein\u00e4 vastaajat pitiv\u00e4t vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuutta (ka 4,2) sek\u00e4 robotiikka- ja digitalisaatio-osaamista (ka 4,1). (kuvio 2).<\/p>\n\n\n\n Osaamisen tarpeiden muutos tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalalla<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kyselyn tulosten perusteella seuraavat osaamistarpeet lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t eniten tulevaisuudessa sote-alalla (kuvio 3).<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hes 90 % vastaajista arvioi, ett\u00e4 tietosuojaan liittyv\u00e4 osaaminen lis\u00e4\u00e4ntyy tulevaisuudessa samoin kuin osaaminen asiakkaiden ja potilaiden ohjaamiseen digitaalisesti palveluissa. Lis\u00e4ksi keskeist\u00e4 on asiakkaan osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamisen osaaminen. Innovaatio osaamistarpeen lis\u00e4\u00e4ntyminen arviointiin v\u00e4h\u00e4isimm\u00e4ksi. Osaamisen tarve pysyy ennallaan eniten ty\u00f6ntekij\u00f6iden urakehityksen suunnittelussa sek\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6iden teht\u00e4v\u00e4kuvissa (taulukko 3). L\u00e4hes joka nelj\u00e4s vastaaja arvioi, ett\u00e4 digitalisaation ja robotiikan k\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 digitaalisten palvelujen kehitt\u00e4misosaamisen tarve muuttuvat tulevaisuudessa. Vain harvan sosiaali- ja terveysalan osaamisen arvioitiin v\u00e4hentyv\u00e4n tulevaisuudessa (taulukko 4). Kuitenkin esimerkiksi 5 % vastaajista arvioi osaamisen tarpeen \u201chuomioida asiakas kokonaisuutena\u201d v\u00e4henev\u00e4n tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n Kyselyn avulla vastaajia pyydettiin arvioimaan geneeristen osaamistarpeiden oleellisuutta tulevaisuudessa asteikolla 1\u20135. Osaamistarpeet oli jaoteltu Kangasnimen ym. (2018) raportissa kuvatun 11 sosiaali- ja terveydenhuollon geneerisen osaamistarpeen mukaisesti. Tulosten yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n tulevaisuuden osaamistarpeista ei saanut vastauksissa alle 4.1 keskiarvoa, mutta oleellisin tai t\u00e4rkein osaamisen tarve oli asiakasl\u00e4ht\u00f6isyysosaaminen. T\u00e4t\u00e4 tuki my\u00f6s kyselyyn osallistuneiden vastaukset, joiden mukaan asiakkaan osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisen osaaminen lis\u00e4\u00e4ntyy tulevaisuudessa. Vastaajien mielest\u00e4 eniten tulevaisuudessa tulevat lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n tietosuojaosaaminen ja asiakkaiden ja potilaiden ohjaamiseen digitaalisissa palveluissa liittyv\u00e4 osaaminen. Tulosten tarkastelu<\/em><\/p>\n\n\n\n Hankkeen kyselyn tulosten mukaan asiakasl\u00e4ht\u00f6isyysosaaminen on tulevaisuuden geneerisen\u00e4 osaamisena oleellisinta tai t\u00e4rkeint\u00e4. Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyydess\u00e4 korostuu eniten osaaminen, jonka avulla voidaan edist\u00e4\u00e4 asiakkaiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kangasniemen ym. (2018, 71) raportin mukaan sosiaali- ja terveysalan toimijat tarvitsevat valmiuksia tunnistaa asiakkaan oikeuksiin, osallisuuteen ja valinnanvapauteen liittyvi\u00e4 eettisi\u00e4 ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtia. N\u00e4iden valmiuksien kehitt\u00e4minen tulisi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 perus- ett\u00e4 t\u00e4ydennyskoulutuksiin. Osaaminen 2035 (2019) raportissa, jossa t\u00e4rkeimpien osaamisten tarkastelu perustuu 30 toimialaryhm\u00e4n listauksiin, kuvataan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tuntemuksen ohella t\u00e4rkeimm\u00e4ksi osaamiseksi asiakasl\u00e4ht\u00f6isten palveluiden kehitt\u00e4misosaaminen, joka korostuu erityisesti palvelusektorilla. T\u00e4ss\u00e4 kyselyss\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4osaaminen arvioitiin 6. t\u00e4rkeimm\u00e4ksi osaamiseksi. Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyyden sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 voi n\u00e4iden kolmen eri raportin osalta olla eroavaisuuksia, mutta yhteenvetona voidaan silti todeta, ett\u00e4 tulevaisuudessa yksi merkityksellisimmist\u00e4 geneerisist\u00e4 osaamista liittyy asiakasl\u00e4ht\u00f6isyysosaamiseen.<\/p>\n\n\n\n Hankkeen kyselyn mukaan ohjaus- ja neuvontaosaaminen on my\u00f6s yksi oleellisimmista sosiaali- ja terveysalan geneerisist\u00e4 osaamisista. Kangasniemen ym. (2018) raportissa t\u00e4m\u00e4 liittyy vahvasti asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys- ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 osaamiseen. Sen sijaan Osaaminen 2035 (2019) raportissa ei ohjaus- ja neuvontaosaamista ole kuvattu geneerisen\u00e4 tulevaisuuden osaamisena. T\u00e4m\u00e4 voi selitty\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 asiakkaiden ohjaaminen ja neuvominen korostuvat ennen kaikkea sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 kysely osoitti lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja eettisyyden tuntemuksen Kangasniemen ym. (2018) raportin tavoin yhdeksi merkitt\u00e4v\u00e4ksi osaamistarpeeksi. Sen merkitys tulevaisuudessa tulee voimistumaan etenkin digitaalisten palvelujen tietosuojaan liittyviss\u00e4 asioissa. T\u00e4m\u00e4 huomio on t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 Osaaminen 2035 -raportissa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tuntemusta ei mainita ollenkaan. Eettisyys oli yhdeks\u00e4nten\u00e4 kymmenest\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4st\u00e4 geneerisist\u00e4 osaamisalueesta. Ero voi toki johtua siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on tietovaatimus, jota pidet\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4; suoraan kysymykseen vastataan eri tavalla kuin avoimeen kysymykseen. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla eettisyyden ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tunteminen korostuvat.<\/p>\n\n\n\n Kyselyyn vastanneiden mielest\u00e4 tulevaisuuden osaamisessa v\u00e4hiten t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 pidettiin robotiikka- ja digitalisaatio-osaamista, kun vastauksien keskiarvoja verrattiin toisiinsa. Selityksen\u00e4 t\u00e4lle voi olla se, ett\u00e4 robotiikan ja digitalisaation koetaan v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n ja heikent\u00e4v\u00e4n asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in tarve asiakasl\u00e4ht\u00f6iselle sosiaaliselle kanssak\u00e4ymiselle korostuu enemm\u00e4n. Vastaajat arvioivat kuitenkin, ett\u00e4 tulevaisuudessa osaamisen tarve lis\u00e4\u00e4ntyy asiakkaiden ja potilaiden ohjaamisessa digitaalisesti palveluissa. Joka tapauksessa digitalisaation ja robotiikan k\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 digitaalisten palvelujen kehitt\u00e4miseen liittyv\u00e4 osaaminen tulevat vastaajien mielest\u00e4 muuttumaan tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n Osaaminen 2035 -raportissa (2019) todetaan, ett\u00e4 digitalisaation vaikutuksesta ty\u00f6n tekemisen tavat samoin kuin asiakask\u00e4ytt\u00e4ytyminen muuttuvat. Merkityst\u00e4\u00e4n kasvattavat niin digitaalisten ratkaisujen kuin alustojen hy\u00f6dynt\u00e4misosaamiset, joita pidettiin 4. ja 5. t\u00e4rkeimpin\u00e4 15 osaamisesta vuonna 2035 ja 2. ja 3. t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 yleisen\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamisena. Digitalisaatio ja robotiikka eiv\u00e4t olleet esill\u00e4 geneerisen osaamisen luokittelussa kyseess\u00e4 olevassa raportissa.<\/p>\n\n\n\n Digitaalinen osaaminen vaatii laajaa eri osaamisalat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaamista, kuten Kangasniemen ja kumppaneiden (2018) raportissa todetaan. Teknisen osaamisen rinnalla tarvitaan my\u00f6s yksityisyyden suojaan, tietoturvaan, tiedon analysointiin ja kriittiseen arviointiin sek\u00e4 vuorovaikutukseen ja viestint\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4 osaamista. Viestint\u00e4osaaminen oli t\u00e4ss\u00e4 kyselyss\u00e4 5. t\u00e4rkein, verrattaessa vastauksien keskiarvoja toisiinsa. Osaaminen 2035 \u2013raportissa viestint\u00e4osaaminen arvioitiin seitsem\u00e4nneksi t\u00e4rkeimm\u00e4ksi geneeriseksi osaamiseksi tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osaaminen arvioitiin t\u00e4ss\u00e4 kyselyss\u00e4 9. t\u00e4rkeimm\u00e4ksi osaamiseksi, kun vastauksien keskiarvoja verrattiin toisiinsa. Osaaminen 2035 \u2013raportissa puolestaan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteiden tuntemus arvioitiin t\u00e4rkeimm\u00e4ksi geneeriseksi osaamiseksi tulevaisuudessa. T\u00e4m\u00e4n kyselyn tulosta voidaan siten pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4, joskin vastaajista 80 % arvioi, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osaamisen tarve lis\u00e4\u00e4ntyy tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n Kyselyyn vastanneiden mielest\u00e4 ty\u00f6ntekijyysosaaminen oli yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 kuin tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaaminen ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4osaaminen, kun vastauksien keskiarvoja verrattiin toisiinsa. Vastausten mukaan ty\u00f6ntekijyysosaamista tarvitaan my\u00f6s tulevaisuudessa. Ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 tulee olla kyky\u00e4 muutoksiin ja itsens\u00e4 johtamiseen, samoin kuin h\u00e4nen on tunnettava sosiaali- ja terveysalalla ty\u00f6skentelevien ty\u00f6nkuvat. Ty\u00f6ntekij\u00e4n on my\u00f6s osattava huolehtia omasta osaamisestaan, kilpailukyvyst\u00e4\u00e4n ja urakehityksest\u00e4\u00e4n my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4rkeimmiksi geneerisiksi osaamisiksi 10 osaamisen joukossa sijoille 3\u20135 nousivat Osaaminen 2035 -raportissa (2019) ongelmanratkaisutaidot, luovuus ja oppimiskyky. Itseohjautuvuus oli vasta 8. t\u00e4rkein geneerinen osaaminen. Henkil\u00f6kohtaisen osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 ja johtamista pidettiin 5. t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 yleisen\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamisena. Ty\u00f6ntekij\u00e4n kilpailukyky ty\u00f6markkinoilla on sidoksissa oman osaamisen kehitt\u00e4miseen ja johtamiseen, joka avaa mahdollisuudet urakehitykselle.<\/p>\n\n\n\n Monialainen yhteistoiminta sai t\u00e4ss\u00e4 kyselyss\u00e4 4. korkeimman keskiarvon, kun osaamisen t\u00e4rkeytt\u00e4 tulevaisuudessa arvioitiin. Vastaajien mukaan monialaisesta yhteistoiminnasta eritoten verkostoty\u00f6skentelyosaamisen tarve lis\u00e4\u00e4ntyy tulevaisuudessa. Kangasniemen ym. (2018) raportissa monialaiseen yhteistoimintaan kuuluu itseohjautuvuus, joka siis arvioitiin Osaaminen 2035-raportissa 8. t\u00e4rkeimm\u00e4ksi geneeriseksi osaamiseksi tulevaisuudessa. Muita monialaiseen yhteistoimintaan kuuluvia osaamisia ei kyseisess\u00e4 raportissa mainittu. Kyselyn tuloksen perusteella voi olla, ett\u00e4 erityisesti sote-alalla verkostoty\u00f6skentelyn merkitys korostuu tulevaisuudessa ja sote-uudistuksen my\u00f6t\u00e4 yhteisty\u00f6n sote-alan toimijoiden v\u00e4lill\u00e4 odotetaan tiivistyv\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaaminen arvioitiin t\u00e4ss\u00e4 kyselyss\u00e4 6. t\u00e4rkeimm\u00e4ksi osaamiseksi. Innovaatio-osaaminen, joka kuuluu t\u00e4h\u00e4n osaamiseen, on arvioitu Osaaminen 2035-raportissa 4. t\u00e4rkeimm\u00e4ksi yleiseksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamiseksi. T\u00e4m\u00e4n kyselyn tulosten mukaan innovaatio-osaamisen arvioitiin lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n v\u00e4hiten tulevaisuudessa, mit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tuloksena.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n kyselyn perusteella vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuusosaaminen on t\u00e4rkeydelt\u00e4\u00e4n toiseksi heikoin tulevaisuuden osaamistarve, kun keskiarvoja verrataan toisiinsa. Osaaminen 2035 \u2013raportissa kyseist\u00e4 osaamista ei ole mainittu. T\u00e4m\u00e4 on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, kun otetaan huomioon keskustelut ja kirjoitukset, joissa korostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointia ja kehitt\u00e4mist\u00e4 (ks. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019).<\/p>\n\n\n\n Luotettavuuden tarkastelu<\/em><\/p>\n\n\n\n Kyselylomake suunniteltiin ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 yhdess\u00e4 alkuvuodesta 2020. Sen v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t pohjautuivat Kangasniemen ja kumppaneiden (2018) julkaisuun geneerisist\u00e4 osaamisista ja kysymyksiss\u00e4 huomioitiin my\u00f6s Sotetie-hankkeessa tehdyt lis\u00e4ykset ja t\u00e4smennykset geneeriseen osaamiseen. Esitestaukseen osallistui 10 sote-alan YAMK-opiskelijaa ja testauksen perusteella kysymyksi\u00e4 hienos\u00e4\u00e4dettiin ja saatekirjett\u00e4 t\u00e4smennettiin. Kyselylomake saatekirjeineen l\u00e4hetettiin viiteen maakuntaan (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Etel\u00e4-Savo, Kainuu, Pohjanmaa) avainhenkil\u00f6ille eteenp\u00e4in v\u00e4litett\u00e4v\u00e4ksi. Maakunnat valikoituivat hankkeen suunnitteluvaiheessa olleiden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kumppaneiden ja ty\u00f6paketissa toimivien ammattikorkeakoulujen sijaintien mukaan. Kyselyss\u00e4 k\u00e4ytettiin siten mukavuusotosta, joka tarkoittaa n\u00e4ytett\u00e4 (Finnish epidemiology society n.d) ja ettei otosta ole satunnaistettu.<\/p>\n\n\n\n Kyselyyn vastasi 150 henkil\u00f6\u00e4 seitsem\u00e4st\u00e4 maakunnasta, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Etel\u00e4-Savo, Kainuu, Kymenlaakso, Etel\u00e4-Karjala, Pohjois-Savo, joista yksitt\u00e4isi\u00e4 vastauksia saatiin kolmesta viimeksi mainitusta. Kyselyss\u00e4 tiedusteltiin maakuntaa, jossa vastaaja ty\u00f6skentelee, joten on mahdollista, ett\u00e4 organisaatio on toiminut eri maakuntien alueella. Vastauksista yli puolet (56 %) saatiin yhdest\u00e4 maakunnasta (Etel\u00e4-Savo), ja 98 % kyselyn vastauksista saapui yhteens\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 maakunnasta (Etel\u00e4-Savo, Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Kainuu). Kyselyyn vastaajien maakunnallinen jakauma ei vastaa kyseisiss\u00e4 maakunnissa ty\u00f6skentelevien sote -alan ammattilaisten jakaumaa. Kyselyyn vastattiin anonyymisti, joten ei voitu analysoida, miten kyselyyn vastaamattomat taustatietojen osalta mahdollisesti poikkesivat kyselyyn vastanneista. Vastausaktiivisuutta ovat mahdollisesti heikent\u00e4neet kyselyn osallistujille samanaikaisesti vastattaviksi saapuneet muut kyselyt ja ett\u00e4 vastausaikana oli talvilomakausi meneill\u00e4\u00e4n. Kyselyn vastausprosenttia ei ollut laskettavissa, koska ei ollut tietoa, kuinka monelle henkil\u00f6lle yhteisty\u00f6organisaatioiden avainhenkil\u00f6t jakoivat kyselyn saatekirjeen. Kyselyyn vastanneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 (n=150) rajoitti k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevia tilastollisia analyysimenetelmi\u00e4 ja esimerkiksi ryhmien v\u00e4liset vertailut eiv\u00e4t olleet mahdollisia pienen ryhm\u00e4koon vuoksi. T\u00e4m\u00e4n vuoksi tulokset esitet\u00e4\u00e4n kokonaisvastaajam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n perustuen.<\/p>\n\n\n\n Kyselyn tulokset eiv\u00e4t edusta kaikkien sote-alan ammattilaisten n\u00e4kemyksi\u00e4 yhteisist\u00e4 tulevaisuuden osaamistarpeista, eiv\u00e4tk\u00e4 ole yleistett\u00e4viss\u00e4 kaikkiin Suomen maakuntiin eik\u00e4 edes niihin maakuntiin, joista kyselyyn saatiin vastauksia. Ajantasaista tietoa sote-alalla ty\u00f6skentelevien henkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, ammattien luokittelusta ja kyselyyn vastanneiden henkil\u00f6iden ammattinimikkeiden vastaavuudesta ei ollut saatavilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2018) ja Kunnallisen ty\u00f6markkinalaitoksen (2018) julkaisujen perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 johtoteht\u00e4viss\u00e4 olevat henkil\u00f6t, kuntoutusalan ja er\u00e4\u00e4t sosiaalialan ammattiryhm\u00e4t olivat tutkimuksessa yliedustettuina suhteessa muuhun henkil\u00f6st\u00f6\u00f6n. Sairaanhoitajien osuus kyselyyn vastanneista vastasi sosiaali- ja terveydenhuollon henkil\u00f6st\u00f6n tilannetta, kun taas l\u00e4hihoitajat olivat aliedustettuina. Kyselyn l\u00e4ht\u00f6kohtana ei ollut edustavan vastaajajoukon otoksen saaminen vaan tulevaisuuden sote-alan geneerisen osaamisen painopisteiden ja osaamisen muutosten tunnistaminen yleisell\u00e4 tasolla. Raportissa ei pyritty arvottamaan tai erittelem\u00e4\u00e4n eri ammattiryhmien antamaa tietoa, vaan saamaan kokonaiskuva tulevaisuuden geneerisist\u00e4 osaamistarpeista. Tulokset kuvaavat kyselyyn osallistuneiden n\u00e4kemyksi\u00e4 osaamisista.<\/p>\n\n\n\n Eettisyyden tarkastelu<\/em><\/p>\n\n\n\n Tutkimusluvan hakemisen tarvetta t\u00e4h\u00e4n kansalliseen kehitt\u00e4mishankkeeseen liittyv\u00e4n s\u00e4hk\u00f6isen kyselyn toteuttamiseksi tiedusteltiin erikseen jokaiselta yhteisty\u00f6organisaatiolta. Niist\u00e4 organisaatioista, jotka edellyttiv\u00e4t tutkimusluvan hakemista, tutkimuslupa haettiin ja saatiin ennen kyselyn toteuttamista. S\u00e4hk\u00f6inen kysely ja saatekirje l\u00e4hetettiin yhteisty\u00f6organisaatioiden avainhenkil\u00f6ille, jotka jakoivat ne eteenp\u00e4in organisaatioissaan ty\u00f6skenteleville sote-alan ammattilaisille eli kyselyyn vastaajille. T\u00e4m\u00e4 toimintatapa valittiin, koska kyselyn toteuttajilla ei organisaatioiden ulkopuolisina hanketoimijoina ollut potentiaalisten vastaajien yhteystietoja. Sote-alan ammattilaisten yhteisi\u00e4 tulevaisuuden osaamistarpeita koskevaan kyselyyn osallistuminen oli t\u00e4ysin vapaaehtoista ja tapahtui anonyymisti. Sote-alan ammattilaisten yhteisi\u00e4 tulevaisuuden osaamistarpeita koskevan kyselyn kysymyksiin vastaaminen katsottiin suostumukseksi osallistua kyselyyn. Kyselyn tulokset on raportoitu yhteenvetojen ja kokonaistulosten muodossa, jottei yksitt\u00e4isi\u00e4 kyselyyn osallistujia tai heid\u00e4n vastauksiaan voida tunnistaa.<\/p>\n\n\n\n Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n\n\n\n Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksin\u00e4 voidaan todeta, ett\u00e4 sote-alan geneeriset osaamiset poikkeavat kaikkien alojen yleisist\u00e4 osaamisista. Eettisyys ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tuntemus painottuvat samoin kuin ohjaus- ja neuvontaosaaminen sosiaali- ja terveysalan osaamisena. Yll\u00e4tt\u00e4en innovaatio-osaamisen merkitys sote-alalla j\u00e4i v\u00e4h\u00e4iseksi, vaikka \u00e4lykk\u00e4\u00e4n teknologian k\u00e4ytt\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyy koko ajan. Innovaatioiden kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 ja jaettua asiantuntijuutta.<\/p>\n\n\n\n Sosiaali- ja terveysalalla vaikuttavuus-, kustannus ja laatutietoisuus ovat yhteydess\u00e4 tulevaisuuden palvelujen tuottamiseen ja kansalaisten hyvinvointiin. T\u00e4m\u00e4n vuoksi sote-alalla tulisikin tulevaisuudessa painottaa enemm\u00e4n t\u00e4t\u00e4 osaamista. Eri toimialojen osaamisia tarkastellessa kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen liittyv\u00e4n osaamisen merkitys korostui, mutta vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 sote-alalla sen merkitys on vasta her\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4. My\u00f6s kustannusten n\u00e4k\u00f6kulmasta kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osaaminen on keskeist\u00e4 sote-alalla.<\/p>\n\n\n\n Hienoa on todeta, ett\u00e4 asiakasl\u00e4ht\u00f6isyysosaaminen koetaan kaikilla aloilla merkityksellisen\u00e4 tulevaisuuden osaamisena. Asiakasl\u00e4ht\u00f6isen osaamisen sis\u00e4lt\u00f6 voi kuitenkin vaihdella alakohtaisesti ja eri konteksteissa. Digitalisaatio muuttaa asiakkaiden palveluja, mik\u00e4 korostaa asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 osaamisen merkityst\u00e4. Vaikka digitaalisuus muuttaa vuorovaikutuksen dynamiikkaa, ei se tarkoita asiakasl\u00e4ht\u00f6isyyden katoamista. Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys vaatii sote-alan toimijoilta my\u00f6s uudenlaista osaamista, jotta voidaan mahdollistaa asiakkaan osallistuminen omaan palvelu-, kuntoutus- ja hoitoprosessiinsa samoin kuin palvelujen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 osaamiset edellytt\u00e4v\u00e4t sote-alan koulutusten sis\u00e4lt\u00f6jen uudelleentarkastelua perus-, t\u00e4ydennys- ja erikoistumiskoulutusten osalta. Raportti haastaa my\u00f6s tarkastelemaan sosiaali- ja terveysalan koulutusten geneeristen osaamisten sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 eri koulutusasteilla. Jatkuvassa oppimisessa, jossa my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 on mukana, tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota monialaisten oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen luomiseen. Kirjoittajat<\/strong> T\u00e4m\u00e4 julkaisu on tuotettu osana SOTETIE -hanketta, joka on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen rahoittama valtakunnallinen kehitt\u00e4mishanke ja sen toiminta-aika on 1.9.2019-31.12.2021. L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Finnish epidemiology society. N.d. https:\/\/www.finepi.fi\/epidemiologian-sanasto-englanti-suomi SOTETIE \u2013hankkeessa toteutettiin vuoden 2020 alussa kyselytutkimus. Kyselyll\u00e4 kartoitettiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten n\u00e4kemyksi\u00e4 tulevaisuuden geneerisist\u00e4 eli kaikille yhteisist\u00e4 osaamisista vuoteen 2030 ulottuen. Kyselyyn vastanneiden mielest\u00e4 tulevaisuuden osaamisessa oleellisinta tai t\u00e4rkeint\u00e4 oli asiakasl\u00e4ht\u00f6isyysosaaminen. V\u00e4hiten t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 vastaajat pitiv\u00e4t robotiikka- ja digitalisaatio-osaamista.<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":355,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-349","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteinen-osaaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/349","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=349"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/349\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":374,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/349\/revisions\/374"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media\/355"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=349"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=349"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=349"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u2003
<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2020\/09\/Dia1-1.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2020\/09\/Dia2.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2020\/09\/Dia3.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2020\/09\/Kuvio-2-Soten-osaamisten-tarkeys-JPG.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2020\/09\/Kuvio-3-OSaamisen-tarpeiden-lisaantyminen-tulevaisuudessa-JPG.jpg\")
<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2020\/09\/Dia4.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2020\/09\/Dia5.jpg\")
\u2003
Pohdinta<\/strong><\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Sari Laanter\u00e4, TtT, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Ralf Lillbacka, VTT, lehtori, Yrkesh\u00f6gskolan Novia
Leila Lintula, THM, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kirsi Moisanen, YTT, lehtori, Kajaanin ammattikorkeakoulu
Anne Nummela, TtM, KM, lehtori, Yrkesh\u00f6gskolan Novia
Hannele Saunders, TtT, tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n
Julkaisuun liittyv\u00e4t liitteet (saatekirjeet, kyselylomakkeet ja tulostaulukot) ovat saatavana kirjoittajilta.<\/p>\n\n\n\n
Kangasniemi, M. Hipp, K. H\u00e4ggman-Laitila, A. Kallio, H. Karki, S. Kinnunen, P. Pietil\u00e4, A-M. Saarnio, R. Viinam\u00e4ki, L. Voutilainen & A. Wald\u00e9n, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimus-toiminnan julkaisusarja 39\/2018. PDF -dokumentti. P\u00e4ivitetty 29.5.2018. Saatavissa: http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/160883\/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf. [viitattu 12.6.2020]
Kunnallinen ty\u00f6markkinalaitos. (2018). KT:n kuntasektorin ty\u00f6voimatilannetta koskeva tiedustelu 2017. Muistio 16.4.2018. Saatavissa: https:\/\/www.kt.fi\/sites\/default\/files\/media\/document\/Kuntasektorin-tyovoimatilanne-2017.pdf [viitattu 28.5.2020]
Osaaminen 2035. (2019). Osaamisen ennakointifoorumin ensimm\u00e4isi\u00e4 ennakointituloksia. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2019:3. Saatavissa: https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/osaaminen_2035.pdf [viitattu 10.6.2020]
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Terveydenhuollon tuottavuus ja vaikuttavuus. Saatavissa: https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/sote-uudistus\/talous-ja-politiikka\/kustannukset-ja-vaikuttavuus\/terveydenhuollon-tuottavuus-ja-vaikuttavuus [viitattu 28.5.2020]
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkil\u00f6st\u00f6 2014. Helsinki. Saatavissa: http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe201801252227 [viitattu 28.5.2020]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"